HUIPUT KEHIIN-TIIMIEN TOIMINTASUUNNITELMAT Länsirannikon koulutus Oy WinNova Hyria Koulutus Oy Vaasan ammattiopisto Etelä-Karjalan ammattiopisto

Transkriptio

1 HUIPUT KEHIIN-TIIMIEN TOIMINTASUUNNITELMAT 2012 Länsirannikon koulutus Oy WinNova Hyria Koulutus Oy Vaasan ammattiopisto Etelä-Karjalan ammattiopisto

2 HUIPUT KEHIIN-TIIMIN TOIMINTASUUNNITELMA Länsirannikon koulutus Oy WinNova

3 1. Lähtötilanteen kuvaus Tällä hetkellä konkreettisena apuna lahjakkaan opiskelijan opintojen nopeuttamiseen on vain yksilölliset työssäoppimisjärjestelyt. Tämä on kuitenkin alakohtaista. Muutamilla aloilla on mahdollisuus sijoittaa lahjakkaita opiskelijoita huippuyrityksiin. Työssäoppimispaikkoja pyritään kuitenkin usein kuormittamaan vaihtelevasti eri tasoisilla opiskelijoilla. VÄYLÄ-hanke aloitettu AMK-nivelvaiheen parantamiseen. Suunnitteilla moduloitu opintojen etenemissuunnitelma valinnaisuuden lisäämiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi. 2. Klusterit/alat ja HK-tiimin kokoonpano Puheenjohtaja (HAMK/AOKK): Oppilaitoksen yhdyshenkilö: Opinto-ohjaaja: Klustereita edustavat opettajat: Tuomas Eerola Eija Martikainen Vesa-Pekka Kuusela Jukka Mäkinen (Palvelu: marata) Juha-Pekka Savolainen (talonrakennus) Jari Lammi (lentokoneasennus) Eija Kulju (laboratorioala) Klustereita edustavat yritysedustajat: Marjut Jokinen ( Outotec Research ) Matti Santala (Outotec Research

4 3. Tiimin kokoontumisaikataulu ja tarpeet koulutukselle Tiimin yhteisiä koulutuspäiviä 1 kpl Pori, 1 kpl Rauma. Kaikkien hanketoimijoiden tapaaminen Jyväskylän Taitaja 2012-kisoissa. Kaikkien hanketoimijoiden tapaaminen Hämeenlinnassa Lukuvuonna toteutetaan koulutuksia alojen opettajille. HUIPUT KEHIIN-tiimin osaamistarpeet: - Henkinen valmennus; kannustaminen, palaute - Kyvykkyyden tunnistus 4. Toimintasuunnitelma Opiskelujen nopeuttamiseksi ja valinnaisuuden lisäämiseksi aloitetaan suunnitelmat kahden vaihtoehtoisen opintopolun (peruskoulupohjainen opintopolku / jo toisen tutkinnon suorittanut, ylioppilas tai jo osaamista omaavan opiskelijan opintopolku). Tämä tehdään samalla, kun suunnitellaan nelijaksojärjestelmään siirtymistä. Suunnittelu tehdään lukuvuoden aikana. Tarkoitus on siirtyä uuteen jaksojärjestelmään syksyllä Suunnittelussa tiimiläiset huomioivat ja suunnittelevat mahdollisuuksia, jossa lahjakkaiden opiskelijoiden opintoja pyrittäisiin nopeuttamaan ja eriyttämään. Lisäksi: - Opinto-ohjauksen systemaattinen kehittäminen erityislahjakkaille ja jo osaamista omaaville opiskelijoille. Jaksojärjestelmän yhteisten rajapintojen takaaminen siten, että esimerkiksi vapaasti valittavien opintojen valinnaisuus laajenee koko oppilaitokseen. - Yritys/työpaikkaohjaajakohtainen kohdentaminen huipuille. Tämä vaatii sitouttamista. Jatketaan tämän toteutustavan pohtimista. Soveltuisiko työssäoppimisen toteuttaminen huippuoppilaille tietyissä topaikoissa? - AMK-nivelvaiheen kehittäminen. Kartoitus vapaasti valittavien opintojen suorittamisesta AMKopintoina. Pääsykokeisiin valmentavien opintojen toteuttaminen? - Taitajatoiminnan yritysyhteistyö ja mahdollisten valinnaisten Taitaja-opintojen kehittäminen. Nyt Outotec on ollut vahvasti mukana toiminnassa. Tämän mallin levittäminen myös muille aloille.

5 HUIPUT KEHIIN-TIIMIN TOIMINTASUUNNITELMA Hyria Koulutus Oy Hyrian tiimin puolesta Pirjo Tuominen

6 TOIMINTASUUNNITELMA 1. Lähtötilanteen kuvaus Toisen asteen ammatillinen koulutus on lisännyt vetovoimaansa ja on suositumpaa kuin koskaan. Uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yhtenä vaateena on huippuosaajien koulutus- ja urapolkujen rakentaminen, luominen, tukeminen ja ohjaaminen eli opiskelun henkilökohtaistaminen nousee selkeästi esiin. Tulee myös tutkia ammatillisen koulutuksen joustavuutta tarjoamalla tutkinnon suorittajille mahdollisuuksia valita tutkintonsa osia muista tutkinnoista ja työelämän tehtäväkokonaisuuksista. Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusteri-kohtaisten yhteistyöverkostojen luominen. Näin projekti vahvistaa tutkintojärjestelmän kokonaistoimivuutta ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien, huippuosaajiksi tähtäävien opiskelijoiden osalta. Hyrian lähtötilannetta kuvaa avoimuus hankkeen mukanaan tuomaan mahdollisuuteen tarkastella lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolkuja tai muita opiskelijoiden opintoja tukevia opetukseen ja työssäoppimiseen liittyviä menetelmiä. Hankkeeseen sitoutuminen edesauttaa paneutumista huippuosaajan näkökulmaan. Opetushenkilöstön sitouttaminen työnsä kehittämiseen sekä opetuksessa että työelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön, on haaste. Hankkeen tavoitteena ei ole teettää lisätyötä vaan kehittää ammatillisuutta edistäviä toimintamenetelmiä. Näistä merkittävimmäksi tiimi nosti taitajatoiminnan kautta tapahtuvan huippuosaajan tukemisen. Samalla nousi esiin huoli siitä, miten tukea AMK-opintoihin hakeutuvia lahjakkaita ja motivoituneita opiskelijoita. tarkastelun kohteeksi otettiin myös AMK-yhteistyö. Hyrian Taitajakoordinaattori Seija Siitonen, hiusala kehittää oppilaitostasolla Hyrian Taitajatoimintaa. 2. Klusterit/alat Hyrian aluetiimiin mukaan saatiin seuraavat klusterit; Hyvinvointiklusteri, Elektroniikka koneenrakennus ja prosessiteollisuus sekä Palvelualan klusteri. 3. HK-tiimin kokoonpano Hyrian aluetiimissä on mukana kehittämässä yksilöllistä huippuosaamista kolme klusteria. Mukana olevat klusterit ja heidän edustajansa ovat: Hyvinvointiklusteri/ Sosiaali- ja terveysalan pt Minna Tuomi, Birgit Lifländer Elektroniikka koneenrakennus ja prosessiteollisuus /Metallialan pt: Jussi Horelli ja Mikko Ylitalo eronnut Palvelualan klusteri/ Liiketalouden pt: Jari Sisso ja Sirpa Mazarakis

7 Turvallisuusalan pt: Matti Kymäläinen Ja tämän lisäksi mukana ovat: Opinto-ohjaaja: Jukka Jännetyinen, erosi Hyrian palveluksesta ja tilalle Sari Vivolin Opetuspalvelujohtaja: Markku Loiskekoski Työelämäedustajat: Turvallisuusalan työelämäedustajat Markku Pelkonen, Turvatiimi OYJ sekä Pasi Perkiönmäki, Linnavartijat OY 4. Toteutunut tiimivalmennus/kokoontumiset Koulutuspäivien sisällöllinen vaikuttavuus todentuu osallistujien kanssa yhteistyötä tekevien tahojen kanssa, esim. työelämä, AMK, muut alan opettajat, muut ammatilliset oppilaitokset, jne. Koulutuspäivien sisältö tukee huippuosaajan tukemisessa tarvittavia sekä edelleen kehitettäviä toimintamenetelmiä. Valmiita vastauksia tuskin löytyy, ja niitä ei ole tarkoituskaan etsiä. Prosessin kuluessa tarkastellaan kullekin klusterille parhaiten soveltuvimpia työskentelymenetelmiä ja sitä kautta voidaan asioihin saada uutta näkökulmaa. Koulutuspäivien sisällön tueksi sovittiin alakohtaiset erilliset tapaamiset, jolloin voidaan keskittyä tarkemmin juuri kyseisen alan erityistarpeisiin. Klusterien yhteiset koulutuspäivät 1) Huippuosaajan tunnistaminen lahjakkuuden näkökulmasta 2) Jyväskylän Taitajatapahtuma VIP-kierros ja HUIPUT KEHIIN seminaari 3) Taitajatoiminnan sisältöön tutustuminen ja sen hyödyn tarkastelu huipun tulemisen menetelmänä 4) Hiljaisen tiedon ja mentoroinnin merkitys huippuosaajan tukemisessa Huippuosaajan tunnistaminen lahjakkuuden näkökulmasta yliopettaja Anita Olkinuoran vetämän te tapäivän päätteeksi kaikki osallistujat kokivat saaneensa uusia näkökulmia sekä toisaalta vahvistusta omalle ajattelulleen huippuosaajan tunnistamisesta. Teeman käsittely vei omakohtaisen kokemisen kautta tarkastelemaan lahjakkaan opiskelijan tunnistamista ja opinnoissa tukemista. Opettajan ammattitaidon kehittämisessä tämä teeman tunnistaminen on oleellista. Siihen antoi kokemuksellinen iltapäivä hyviä eväitä. Jyväskylän Taitajatapahtuma VIP-kierros ja HUIPUT KEHIIN seminaari aiheesta enemmän HUIPUT KEHIIN wiki-sivustolla. Taitajatoiminnan sisältöön tutustuminen ja sen hyödyn tarkastelu huipun tulemisen menetelmänä teeman käsittelemiseen oli kolme näkökulmaa. Ensimmäinen käsitteli Tuomas Eerolan johdolla Taitajakilpailutoiminnan hyötyjä oppilaitoksen toiminnan kehittämisen näkökulmasta.

8 Seuraavaksi perehdyttiin Taitajatoiminnan ja huippuosaamisen ohjauksen sisältöihin Pirjo Tuomisen johdolla ja lopuksi yksi esimerkki kilpailutoiminnan kehittämisestä Skills Finlandin KILTA-hankkeen esittelynä Teija Ripattilan johdolla. 5. Toimintasuunnitelma Aloituskokous, Hämeenlinna toteutettiin workshop, jolloin olivat läsnä kaikki hankkeessa mukana olevat aluetiimit edustajineen. Aloituspäivän teemana oli tarkentaa HUIPUT KEHIIN hankkeen sisällöllistä kehittämistä. Päivän alkuun oli alustuksia, jotka johdattelivat teemaan. Tiimit työskentelivät alustusten innoittamina selventäen niitä tavoitteita, jotka sopivat parhaiten heidän oppilaitoksen toimintaan ja tarpeisiin. Tämän alustavan työskentelyn pohjalta sovittiin jatkotoimenpiteet kullekin alakohtaiselle tiimille. Hyrian aluetiimin kiinnostus huippuosaajan ohjaamiseen ja yksilöllisten opintopolkujen kehittämiseen tarkentui järjestetyssä kaikkien mukana olevien klustereiden tapaamisessa. Nyt päästiin työstämään klustereiden edustajien kanssa tulevien koulutuspäivien sisältöä. Tiimillä oli selkeä tavoite tukea huippuosaajia suunnitelmallisemmalla toimintarakenteella kuin mitä aikaisemmin on tehty. Kaikkien alojen yksi yhteinen näkemys yksilölliseen tukemiseen tulee Taitaja toiminnan aloittamisen niillä aloilla, joissa sitä ei vielä ole. Tämän lisäksi kehitetään Hyrian opetussuunnitelman toteutuksessa näkyväksi yhteistoiminta-ajan hyödyntämistä esim. suunnittelemalla opintokursseja, jotka tukevat opiskelijan AMK- opintoihin hakeutumista. Työelämän motivointi ja innostaminen HUIPUT KEHIIN hankkeeseen on työn alla. Alustavia keskusteluja käyty eri aloilla, joten väylää työelämän yhteistyölle on avattu. 5.1 Yhteinen osuus (kaikki alat) Toiminnan kehittämispäivien teemat sovittiin mukana olevien klustereiden yhteisessä tapaamisessa. Teemat liittyvät huippuosaajan kehittämiseen Taitajatoiminnan näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteita löytyi runsaasti. Piti vain tehdä ratkaisut mihin tiimin kehittämisessä keskitytään. Päädyttiin seuraaviin teemoihin; Huippuosaajan tunnistaminen lahjakkuuden näkökulmasta. Kaikkia kiinnostava aihe, jossa paneudutaan tarkastelemaan huippuosaajan erityispiirteitä. Niiden tunnistaminen helpottaa jatkosuunnitelmien kehittämistä. Taitajatoiminnan sisältöön tutustuminen ja sen hyödyn tarkastelu huipun tulemisen menetelmänä. Johdantona vierailu Jyväskylän Taitajatapahtumaan tukee huippuosaamisen valmennuksen aloittamista. Syvemmin teemaan perehdytään yhteisellä koulutuksella.

9 Hiljaisen tiedon ja mentoroinnin merkitys huippuosaajan tukemisessa liittyy oleellisesti ohjaajan ja ohjattavan toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Näiden teemojen soveltaminen edesauttaa HUIPUT KEHIIN hankkeen sisällöllistä kehittämistä opiskelijoiden ohjaamiseen. Tämän lisäksi tiimin jäsenet tutustuvat Jyväskylän Taitajakilpailuihin ja samassa yhteydessä järjestettävään VIP-kierrokseen ja HK hankkeen seminaariin. 5.2 Alakohtaisesti eriytyvä osuus Metalliala Metallialan tapaaminen, läsnä Jussi Horelli Hyriasta sekä Johanna Kokkomäki ja Pirjo Tuominen HAMK:sta. Tarkennettiin alat: Koneistus/hitsaus/laborantti. Lopullista päätöstä siitä, mikä koulutusala tulee mukaan, ei vielä tehty, todennäköisesti koneistus. Tarkennettuna yritysyhteistyötä aloitellaan TAITAJA- valmennussuunnitelman kautta. Ongelmana ovat pienet yritykset, joista vaikea irrottautua koulutuksiin ja sitä kautta sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Mietittiin vaihtoehtoja Hyrian yhteistoiminta-ajan vapaasti valittavien opintojen toteuttamiseen liittyvää mahdollisuutta huippuosaajan tukemisessa. On kuitenkin tarkennettava mahdollisuuksia, esim. vv-opintojen suorittaminen TOP-jaksona, jolloin huippuosaaja voisi kehittää, laajentaa ja syventää osaamistaan. Välttämättä tällä eriyttämisellä ei pyritä Taitajakilpailuihin osallistumista, vaan opiskelijan osaamisen syventämistä Turvallisuusala Turva-alan tapaaminen, jossa läsnä Matti Kymäläinen Hyriasta ja Pirjo Tuominen HAMK:sta. Turva-ala on kiinnostunut kehittämään kilpailutoimintaa. Tällä hetkellä turva-ala ei ole Taitajakilpailuissa mukana. Mahdollisuutena osallistua kilpailutoimintaan on osallistua Mestarivartija kilpailun kautta. Kiinnostusta TAITAJA- valmennukseen on ja siihen kuinka sen avulla kehitetään ammattitaitoa ja opiskelijan osaamista huippuosaajaksi. Turva-alan saaminen Lahti2014 taitajakilpailuihin esim. näytöslajiksi yhteistyössä koulutuskeskus Salpauksen kanssa on alustavasti työn alla. Myös työelämäyhteistyön kehittäminen työssäoppimisen aikana eri vartiointifirmojen kanssa on työn alla. Näin saadaan motivoituja huippuosaajia työssäoppimiseen ja työnantajat saavat innostuneita opiskelijoita, jotka voivat osallistua haasteellisempiin tehtäviin työssäoppimisen aikana. Turva-alan opiskelijat ovat motivoituneet jatko-opiskelijoita, joten siinä mielessä AMK yhteistyö kiinnostaa. Työn alla on yhteys Laurean AMK- opettajiin ja siitä, millaisin ehdoin voitaisiin järjestää mahdollisuudet suorittaa AMK opintoja ammatillisen koulutuksen aikana.

10 Yhteys HAMK:n Loke:n (liikenneopetus) opettajaan, joka olisi kiinnostunut yhteistyön aloittamisesta SOTE-ala Sotealan tapaaminen, jossa mukana Minna Tuomi ja Birgit Lifländer Hyriasta sekä Pirjo Tuominen HAMK:sta. Selkeänä huippuosaajan tukemiseen tähtäävänä toimintana nähdään TAITAJA- valmennuksen ja toiminnan mukaan ottaminen opetuksen sisältöjen ja osaamisen kehittämiseksi lähihoitajaopinnoissa. Suunnitteilla on valmennuskurssi opiskelijoille syksyllä Tavoitteena motivoida valmennukseen osallistujia jo tämän kevään aikana ja tarkentaa valmennusporukka syyslukukauden alussa. Yhdeksi tavoitteeksi asetetaan semifinaaleihin osallistuminen. Kohderyhmänä 2. vuosikurssin opiskelijat. Tälle kohderyhmälle sekä myös muita opiskelijoita ja heidän opintojaan tukemaan laaditaan valmennuksen vuosikello elokuun yhteisessä koulutuspäivässä. Toisena huippuosaajan polkuna nähdään yhteistoiminta-aika myös AMK- opintoja silmällä pitäen. Pyritään tarjoamaan oppikursseja, joiden on todettu olevan tarpeellisia ja syventäviä esim. matikka, kielet, jne Liiketalous tapaaminen, jossa Jari Sisso ja Sirpa Mazarakis Hyriasta sekä Pirjo Tuominen HAMK:sta. Keskusteluissa nousi keskeiseksi teemaksi datanomiopiskelijoiden opinnoissa huippuosaajien huomioiminen selkeämmin. Tavoitteena olisi kehittää työelämäyhteistyötä. Silloin voidaan opiskelijoita ohjata hakeutumaan huippuohjaukseen työssäoppimisjaksolla. Tämä edellyttää kuitenkin opettajien keskinäistä yhteistyötä työelämän kanssa. Työelämän edustajan hankintaa tehostetaan esim. TOP-ohjaajana toiminut opettaja voisi olla kontaktihenkilö TOP-paikkaan. Kohderyhmäksi Valitaan 2. vuosikurssin/3. vuosikurssin opiskelijoista motivoituneet ja tuetaan esim. heidän top-opintoja Somen käyttö Hyrian näkökulmasta tarkentuu kevään aikana tehtävään Hyrian somestrategiaan. 5.3 Yhteistoimintaverkoston kuvaus Tämä täydentyy syksyllä 2012, kun klusterit ovat saaneet yhteistyökumppanit selville. 5.4 Tiimin kokoontumisaikataulu Ks. edellä

11 5.5 Toimintamallit syksy 2012 Kevät 2013 Sote Taitajavalmennus alkaa/valmennuksen vuosikellon mallinnus Semifinaalit / Yhteistyö työelämään AMK-opintojen suoritusmahdollisuus keväällä 2013 Liiketalous Taitajavalmennus jatkuu/valmennuksen vuosikellon mallinnus Semifinaalit / Yhteistyö työelämään Metalli Taitajavalmennus alkaa/valmennuksen vuosikellon mallinnus Semifinaalit / Yhteistyö työelämään Turvallisuus Neuvottelut Salpauksen Taitaja2014 ammattitaidon kilpailuihin näytöslajina Yhteistyö työelämän kumppaneiden kanssa tiivistä Neuvottelut AMK-opinnoista 5.6 Testaus (miten testataan) Hankkeen jalkauttamiseen ja tulosten tarkastelua varten tarvitaan opiskelijoita, jotka voivat hyötyä ja osallistumisellaan todentaa HUIPUT KEHIIN hankkeen tavoitteita. Tämän teeman ja sisällön suunnitteleminen ja toteutus jää mukana olevien klustereiden opettajien toteutettavaksi. Suunnitelma ja aikataulutus tähän tarkennetaan alkusyksystä.

12 Sote: Valmennukseen 7 opiskelijaa, AMK info ollut ja kiinnostuneita oli 5-7. AMK opinnot toteutuvat Laurean (15op) kokonaisuus. Hyväksiluetaan jatko-opinnoissa, myös top-suorituksia hyväksiluetaan AMK opinnoissa. Liiketalous: Asiakaspalvelu ja myynti, valmentautuminen alkaa syyskuussa ja hyväksiluetaan vv-opinnoissa Paikallisesti toteutettava tutkinnon osan toteutus tarkastelun kohteena Metalli Turva-ala Alustavat neuvottelut Lahden taitajakisojen näytöslajin toteutuksesta ja osallistumisesta suunnitteluun, kilpatehtävien valmisteluun ja muuhun toteutukseen. 5.7 Toteuttamisaikataulu Kirjaa tähän muutokset Tarkentuu syksyllä 2012 kun työelämä, oppilaitos, yms. kumppanit on sovittu. 6. Toiminnan seuranta ja arviointi 7. Levitys koko alueelle (opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutus) Tarkennetaan yhteisessä syksyllä pidettävässä seminaarissa. 8. Medianäkyvyys Tarkennetaan myöhemmin millä tavoin voidaan tuoda hanketta esille esim. messuilla, oppilaitoksiin tutustumispäivillä, jne. Somen käyttö esim. Hyrian facebook tarkentuu keväällä 2012 tehtävässä somelinjauksessa. Aivoriihessä koottuja ideoita; Taitaja-9 (Sakonkadulla) KLICK-messut marraskuussa 9-luokkalaisille Kotisivulle esim. Taitajapolku tms. näkyviin Hyrian Facebook, vielä avoinna ratkaisu siitä, miten toimitaan ja otetaan käyttöön OPO:t kiertävät yläkouluja ja levittävät Taitajatietoutta Työssäoppimisen ohjaavat opettajat voivat levittää tietoa Osastopalavereissa Taitajainfoa jakoon

13 HUIPUT KEHIIN-TIIMIN TOIMINTASUUNNITELMA Vaasan ammattiopisto

14 1. Lähtötilanteen kuvaus Vaasan ammattiopiston opiskelijat opiskelevat tasapäisinä täsmälleen saman ajan, 3 vuotta. Opiskelijoita ei ole riittävästi, lisää opiskelijoita tarvitaan mm metallialalle, jossa alueen työllisyysnäkymät ovat hyvät. Vaasan talousalue on voimakasta energiaklusteri aluetta. Alueen metalli- ja sähköalan yritykset toimivat joustavasti yhteistyössä, valmistaen osakomponentteja tai kokonaisia tuotteita energiaklusterin tarpeisiin. Ammattiopistossa metallialan ja sähköalan opiskelijat opiskelevat omilla osastoillaan erillään toisistaan. Koulutusalojen yli tapahtuvaa opiskelua ei ole. Vaasan ammattiopisto on menestynyt hyvin Taitaja- kilpailuissa, joten oppilaitoksessa opiskelee lahjakkaita opiskelijoita. Lisäksi oppilaitos osaa tuottaa ja jalostaa lahjakkaita oikeaan suuntaan. Nuorisoaste ja aikuiskoulutus toimivat toimivat saman katon alla. Kone- ja metallialalla voidaan suoritta samassa tilassa perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Tiivis yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa. 2. Klusterit/alat ja HK-tiimin kokoonpano Tiimiin mukaan tulevat klusterit (alat) 1. Kone- ja metalliala 2. Sähköala 3. Rakennusala Puheenjohtaja (HAMK/AOKK): Oppilaitoksen yhdyshenkilö: Opinto-ohjaaja: Anita Olkinuora Antti Koskimies Jura Räsänen ja Heli Kantola

15 Klustereita edustavat opettajat: Veli-Matti Hauta, metalli Teijo Hasunen, rakennus Olli Karppi, sähkö Klustereita edustavat yritysedustajat: Wärtsilä ( ehdollinen) ABB ( ehdollinen) Tarkmet ( ehdollinen) 3. Tiimin tarpeet koulutukselle - Lahjakkuuden tunteminen - Lahjakkuuden ylläpito 4. Toimintasuunnitelma Etsitään lahjakkaat opiskelijat syksyllä 2012 kone- ja metallialalle hakeneista opiskelijoista. Luodaan heille väylä jossa he voivat valmistua nopeammin kuin kolmessa vuodessa. Kone- ja metalliala yhdessä sähköalan kanssa selvittää ristiin suoritusmahdollisuuden. Lähtökohtana on kone- ja metallialan opetussuunnitelma, johon sähköalan opetussuunnitelmaa verrataan. Selvitetään opiskeltavat asiat eri jaksoissa, ennakoidaan suoritusaikaa ja selvitetään mitä tilalle. Määritetään opintoviikko tavoite eri vuosille, josta saadaan kokonaisajan tavoite. Yhteistyökuviot aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Etsitään mitä suorituksia opiskelija voi heillä suorittaa, jotka tukevat opintoja esim osia ammattitutkinnosta. Määritetään suorituspolku ATTO- aineille, jonka perusteella saadaan opinviikkojen määrä opiskeluvuodelle. Työssäoppimiseen määritetään tavoitteet perustuen opetussuunnitelmaan. Työssäoppimisen ajoitus selvitetään väylän kannalta, jotta se tukee opiskelua eri vaiheissa. Hankitaan hanketta tukevat työssäoppimispaikat. Aletaan toteuttamaan suunnitelmaa. Rakennusalalle luodaan vastaavanlainen virtuaaliväylä.

16 HUIPUT KEHIIN-TIIMIN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ekamo Riitta-Liisa Hakkarainen

17 TOIMINTASUUNNITELMA muokattu (R-LHa) 1. Lähtötilanteen kuvaus Ekamo on Huippuosaaminen ja huippuosaajaksi kehittymisen mahdollisuudet Ekamossa Taitaja-toiminta, kisamenestys Taitaja-tiimi ja -valmennus 2. Klusterit/alat Kone- ja metalliala, koneenasentajan perustutkinto Elintarvikeala, leipuri-kondiittorin perustutkinto ja kondiittorin ammattitutkinto (Aktiva) Autoala, ajoneuvoasentajan perustutkinto Sosiaali- ja terveysala, lähihoitajan perustutkinto Sähkö- ja automaatioala, automaatio- ja sähköasentajan perustutkinto Lyhyt kuvaus jokaisesta alasta/perustutkinnosta (löytyy Ekamon sivuilta) 3. HK-tiimin kokoonpano Heikki Suppanen, Rauno Nikkilä Markku Vengasaho, Marja Joronen Teuvo Jääskeläinen Mikko Kojo Helena Kiuru, Virpi Miettinen Veikko Kallio, Vesa Markkanen, Anna-Liisa Pekkanen, Anne Poutanen 4. Toteutunut tiimivalmennus/kokoontumiset Projektin aloitusseminaari (AOKK, Hämeenlinna) Toimintamallin 1. suunnittelupäivä Toimintamallin 2. suunnittelupäivä sekä tiimivalmennus teemasta lahjakkuuden tunnistaminen (Anita Olkinuora) Alakohtainen suunnittelu: sähkö- ja automaatiotekniikan ala (Mikko Kojo, R-L Hakkarainen) sekä elintarvikeala (Marja Joronen, Markku Vengasaho, R-L Hakkarainen) Alakohtainen suunnittelu: sosiaali- ja terveysala (Helena Kiuru, Virpi Miettinen, Anna-Liisa Pekkanen, R-L Hakkarainen) Taitaja2012, Huiput kehiin tiimien yhteistapaaminen (Paviljonki, Jyväskylä) Alakohtainen suunnittelu: autoala (Teuvo Jääskeläinen, R-L Hakkarainen) Alakohtainen suunnittelu: kone- ja metalliala (Rauno Nikkilä, Heikki Suppanen, R-L Hakkarainen) sekä toimintamallin 3. suunnittelupäivä, teemana vertaisoppiminen

18 Toimintamallin 4. suunnittelupäivä, Ekamon yhteisen toimintamallikoosteen ideointi ja alakohtaisten suunnitelmien täsmennykset Huiput kehiin tiimien yhteistapaaminen (HAMK, Mustiala) Onko muita projektiin liittyviä tapaamisia ekamolaisten kesken tai yritysten/yhteistyökumppaneiden kanssa? Keväällä toukouussa 2012 suunniteltu autoalan toimintamallia. 5. Toimintasuunnitelma a. Yhteinen osuus (kaikki alat) Opinto-ohjauksen suunnitelmat Lahjakkaan opiskelijan uraohjauksen suunnitelmat -> miten huippuosaamisen ohjaaminen / urasuunnittelu näkyy Ekamon opetuksessa ja eri aloilla? -> onko ohjaussuunnitelma toimiva työssäoppimisen tai yritysten näkökulmasta? Miten huippuosaaja Ekamossa tunnistetaan? -> asioita muistiinpanoista Jalkaterän asento kertoo paljon jo opiskelun alkupäivinä asenteesta opiskeluun ja tekemiseen - Ovat harkitsevia eivätkä höhellä - Ovat opinhaluisia, mutta eivät välttämättä teoriasta kiinnostuneita - Tekeminen ei ole hätäistä ja osaavat keskittyä olennaisiin asioihin, saavat aikaan tuloksia - Haluaa tarttua kaikkiin töihin ja pitää kaikkia töitä ja työvaiheita samanarvoisina (-> ei valikoi töitä omien mieltymysten mukaan) - Ei valita uusintojen määrää, vaan ymmärtää, että asian oppimiseksi kunnolla pitää tehdä paljon toistoja - Ei tee numeroa tekemisistään, omaa nöyryyttä tekemistä kohtaan - Omaa kykyä sitoutua, pohtia, selvittää ja hakea tietoa - Omaa hyvät kädentaidot (tai halun oppia niitä) - Peruskoulusta tulevissa erityisopiskelijoissa ( tähtioppilaissa ) voi olla paljon huippuja - Sisäinen motivaatio oppimiseen, oma-aloitteisuus - Huippu on aina erottunut joukosta - Pyrkii työelämään varhain, käy lomilla töissä - Huippuosaaminen näkyy motivaatiossa ja kädenjäljessä - Monitaitoinen -> perusosaaminen on vankalla pohjalla ja erityisosaaminen kehittyy perusosaamisen päälle - Pystyy osallistumaan Taitaja-semeihin 1. tai 2. luokalla alakohtaisen opsin mukaisin opinnoin - työllistyy hyvin ja valmistuu määräajassa tai nopeammin

19 - opintoja nopeutetaan, jos alla on aikaisempi perustutkinto tai yo -> aikaisempien opintojen tunnustaminen mm. vapaasti valittavissa opinnoissa (-> opiskelijalla oltava tieto tunnustamismahdollisuudesta, mutta mahdollisuuden hyödyntäminen on hänen oma valintansa) Huippuosaajien urapolkujen edistämisen alakohtaisia erityispiirteitä - Huippuosaajaksi kehittyminen on alakohtaista (kondiittori n ja cnc-sorvaajan opinpolku on erilainen) - Kondiittorikoulutus: huippuosaajille mahdollisuutena hyödyntää ns. laajennettua työssäoppimista eli ylimääräistä 6 vkon TOP-jaksoa 1. luokalla, jos tavoitteena on valmistuminen 2 vuodessa TAI annetaan lisäharjoituksia ja työvälineet kotiin omatoimista harjoittelua varten - Autoalan koulutus: vaativammat työtehtävät ansaitaan työsalissa - Taustaosaaminen ja olemassa olevat valmiudet pitäisi tunnistaa paremmin (mm. harrastusten tai perhetaustan (mm. yrittäjyystausta, perheessä arvostetaan koulutusta ja kannustetaan opinnoissa, maaseudulta tulevat opiskelijat ovat usein tottuneita tekemään töitä) vuoksi kehittynyt osaaminen) -> yksilöity HOPS - Tunnistamisen ja tunnustamisen ajattelumalliin saatava atto-opettajat mukaan - Vapaavalintaisiin opintoihin mm. Taitaja-valmennuskurssi - Huippuosaajien kerhotoimintamahdollisuus iltaisin -> miten voitaisiin toteuttaa? - Ammattiosaamisen näytöt voidaan suorittaa Taitaja-kisoissa Vertaisoppiminen Ekamossa, ajatuksia ja kehittämisideoita: 1. Vertaisoppimisen ja arvioinnin malli: -> osaavimmat ohjaavat vähemmän taitavia, huiput sparraavat nuorempiaan -> pakottaa huippuosaajankin oppimaan uutta, kun joutuu opettamaan muita -> hyvä tapa nostaa hyviä osaajia esille luokassa -> olemassa on jo erilaisia käytänteitä mm. autoalalla ja kone- ja metallialalla -> käytänteiden mallintaminen kaikkien hyödyksi -> hyödynnetään sekaryhmiä, joissa aikuis- ja nuoriso-opiskelijoita ja myös alan yrittäjiä -> jo valmistuneet ( pahimmat väännöt ) vierailevat koululla nostattamassa nuorempien motivaatiota 2. Kehitetään alakohtaista kerhotoimintaa 3. Vapaasti valittavien opintojen tarjonnan laajentaminen huippuosaamisen edistämiseksi -> Taitaja-valmennuskurssin kehittäminen -> mukaan sparraajiksi EuroSkills- ja WorldSkills- kisoihin osallistuneita kertomaan kokemuksistaan -> Psyykkinen valmennus osaksi valmennuskurssia -> nuorten kesken tapahtuvaa toimintaa, jossa tavoitteena ryhmäytyminen, joukkuehengen kasvattaminen ja kisoihin liittyvästä toiminnasta kertominen (ei luennointia, vaan yhdessäoloa ja asian yhdessä elämistä finaalijoukkueen kesken) -> tehdäänkö tätä Taitaja-tiimin puitteissa?

20 -> Taitaja-osallistujat arvioivat uusien kilpailijoiden työsuorituksia ja antavat palautetta Taitaja-toiminnan käytänteiden kokoaminen yhteen yksi osa Ekamon yhteistä mallia? b. Alakohtaisesti eriytyvä osuus Eri alojen omat toimintamallien kuvaus kirjallisesti ja kuvina/kaavioina? (kts. haastattelumuistiinpanot) c. Pilotointi/testaus (Miten alakohtaiset toimintamallit jalkautetaan toiminnaksi?) d. Yhteistyöverkoston kuvaus e. Toteuttamisaikataulu 6. Toiminnan seuranta ja arviointi 7. Levitys koko alueelle (opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutus) 8. Yritysyhteistyö toimintamallin kehittämisessä Yritykset, jotka ovat osallistuneet alakohtaisten toimintamallien kehittämiseen Hankkeeseen muuten osallistuneet yrityksen ja yhteistyön muodot Miten kehittämistyötä on tehty yhdessä Ekamon ulkopuolisten tahojen kanssa? Miten työpaikkaohjaajien koulutus toteutetaan Ekamossa? Autoala -> onko kummioppilas -toiminta päässyt käyntiin? Soten työelämäkumppaneiden yhteistyön kuvaus? Elt -> miten to-yhteistyö leipomon kanssa on saatu käyntiin? 9. Medianäkyvyys/tiedottaminen eri medioissa ja/tai yrityksille, yhteistyökumppaneille