6 Pelastakaa Lapset / TEEMA

Transkriptio

1 6 Pelastakaa Lapset / TEEMA

2 UNI kadotettu hyöty? Uni saa lapsen kasvamaan, kehon lepäämään ja mielen oppimaan. Osaammeko silti arvostaa riittävästi unen merkitystä lastemme hyvinvoinnissa? Teksti Tuomas Tiainen Kuvitus Marja-Liisa Laitala Elokuu

3 Seitsemänvuotias lapsi katsoo keijujen taisteluita TV:stä hieman ennen nukkumaan menoa ja vähän vanhempi tulee urheilutreeneistä kymppiuutisten aikoihin. Murrosikäisen lapsen huoneessa piippailee pikkutunneille asti tietokone. Valvominen on pop, senhän nyt jokainen tietää. Eikö väsymys olekin lapsen maailmassa jo aivan tavallista? Viikonloppuisin univelat voi nukkua pois ja koulupäivinä väsymyskierteen voi taas aloittaa. Lasten ja nuorten uni on kuitenkin koko yhteiskuntaa koskettava asia, joka vanhempien, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja poliittisten päättäjien on otettava vakavasti huomioon. Turkulaisen Kerttulin koulun 6-luokan opettaja Tiina-Liisa Kilpiö on havainnut lasten väsymyksessä muutoksia vuosikymmenten aikana. Lapset olivat ennen enemmän ulkona ja siksi heidän väsymys tuntui luonnolliselta, fyysiseltä. Nykyään lapset ovat enemmän sisätiloissa, erityisesti talvella tuntuu, että lasten päät ovat väsyneitä, ei välttämättä keho. Lasten nukkumaanmenoaika on siirtynyt myöhäisemmäksi viimeisen parin vuosikymmenen aikana, mutta koulun alkamisaika ei. Murrosikäiset suomalaiset lapset nukkuvat yhden tunnin vähemmän yössä kuin muut eurooppalaiset lapset. Aamunuokkumista esiintyy joillakin erityisesti. He ovat luokassa hiljaa, mutta eivät kuule eivätkä näe mitään. Harrastukset väsyttävät. Joku juo energiajuomaa aamuisin. Eivät kaikki vanhemmat käy katsomassa, onko oma lapsi tarpeeksi ajoissa nukkumassa huoneessaan, kertoo Kilpiö. Liian lyhyt uni häiritsee lapsen koulutyötä, yleiskuntoa ja jaksamista. Voisiko koulu alkaa myöhemmin ja jatkua pidempään iltapäivään? Vai ovatko vanhemmat kadottaneet vastuun laittaa lapsensa aikaisemmin nukkumaan? Univaje altistaa lapset oppimisvaikeuksiin ja heikkoon keskittymiskykyyn, mutta myös masentuneisuuteen, ärtyneisyyteen ja äkkipikaisuuteen. Pelkkä lapsen unen määrä ei välttämättä takaa lapsille virkeyttä ja tarpeeksi levännyttä mieltä. Tarvitaan myös unen hyvää laatua. Lapsen unen tuloa ja laatua hidastavat kaikki ylimääräiset virikkeet, jotka piristävät mieltä liikaa. TV:n katselu sekä tietokone/pelikonsolipelit olisi hyvä lopettaa reilusti ennen nukkumaan menoa. Myös liian myöhään ja liian usein tapahtuva harrastaminen häiritsee yön lepoa. Lapset eivät tarvitse ylenpalttista aktiivisuutta. 1-2-luokkalaisilla voi jo olla kolme kertaa viikossa tapahtuvia treenejä. Harrastusajat ovat monessa lajissa liian myöhään ja tähän pitäisi mielestäni poliittisten päättäjienkin jo puuttua, toteaa lasten psykiatrian erikoislääkäri Leena Pihlakoski Turun yliopistosta. Jo lapsuusaikana mieleen kasautuneet stressitekijät ovat suuri riski unen huonoon laatuun myös aikuisena. Kaikki mikä ahdistaa lasta, häiritsee nukkumista. Lapsen mieltä painavat päivän ristiriidat olisi hyvä purkaa pois ennen yölepoa. Lapsen kokema jatkuva pelko perheenjäsentään kohtaan on tutkimuksissa todettu yhdeksi haitallisimmaksi tekijäksi lapsen levolle. Muita lapsen unta heikentäviä syitä perheessä ovat esimerkiksi alkoholismi, avioerot, pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet ja lähiomaisten vakavat sairaudet. Erityisesti vanhemmilla lapsilla nukahtaminen kestää silloin kun heillä on uniongelmia, kertoo Turun kaupungin pienten lasten vastaanottokodin vastaava johtaja Minna Junnila. Ennen nukahtamista lapsi voi oireilla traumakokemuksista, on vanhempien ikävää, itkua ja kiukkua. 8 Pelastakaa Lapset / TEEMA

4 Nukkumaanmenoaika on voinut lapsella olla aiemmin keskiyön maissa ja vielä kolmivuotiailla yömaitopullo käytössä. Vieroitushoito unen parantamiseksi aloitetaan täällä sitten heti. Junnilan mukaan moni aiemmin säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkettä käyttänyt lapsi on oppinut nukkumaan vastaanottokodissa ilman lääketieteellistä apua. Meillä on turvallinen arki, rutiinit, kellontarkka päivärytmi ja rajat. Ne kaikki ovat voineet puuttua lapsen elämästä. Jokainen lapsi laitetaan myös yksilöllisesti nukkumaan. Lauletaan, sekä luetaan iltasatu, joillekin mahdollisesti myös iltarukous. Lapsen unta huonontaa myös se, jos vastaanottokoti ei pysty antamaan lapselle tietoa sijoituksen kestosta tai jatkotoimenpiteistä riittävän nopeasti. Silloin iltakiukkukohtaukset palaavat ja yökastelu alkaa uudestaan, toteaa Junnila. Erityisesti pienten lasten uni häiriintyy usein, ilman vakavia syitäkin. Kolmasosalla 4-vuotiaista on vielä yökastelua. Lasten erilaiset havahtumishäiriöt, kuten painajaiset ja kauhukohtaukset herättävät myös vanhemmat valvomaan. Aikuisten olisi tärkeää tarkastaa lapsen iltarutiinit; paljonko lapsi saa juotavaa illalla tai tuleeko TV:stä liian jännittävää ohjelmaa? Kenties lapsen elämässä on jokin ylimääräinen stressitekijä? Vilkkaat lapset saattavat karkailla sängystä vielä hyvänyönsuukkojen jälkeenkin ja aloittaa legoilla rakentelun. Jos lapsella on nukahtamisongelma, ei ratkaisu tähän löydy rankaisemalla tai syyllistämällä, vaan palkitsemalla lasta hänen kaikista onnistumisista. Nyt sujui hammaspesu viidessä minuutissa, hyvä juttu kun et vetkutellut!, kehoittaa lasten psykiatrian erikoislääkäri Leena Pihlakoski. Nukahtamisvaikeudet voivat aiheuttaa lasten ja vanhempien suhteeseen ärtymystä. Nukkumaan menemiseen voi liittyä paljon negatiivisia asioita, jonka takia lapsi alkaa vas- Lasten uni Vastasyntynyt Ruokailut ja unet vuorottelevat huolimatta vuorokaudenajasta. Kevyen unen ja syvän unen jaksot vaihtelevat noin tunnin välein. Rytmittömyys luontainen osa vauvan elämää. ½ vuotta Päiväunien määrä vakiintuu 2-3 tuntiin. Vauva ei tarvitse enää yöruokintaa. Pisimmät unijaksot painottuvat yöaikaan. Vauva omaksuu pikku hiljaa vanhempien rytmiä. 1-vuotias 1-2 päiväunet. Hampaiden puhkeaminen valvottaa. Säännölliset rytmit helpottavat lapsen unta. Ensimmäisen elinvuoden unihäiriöt ennustavat myöhempiä nukahtamisongelmia. Leikki-ikäinen Yöunen ja päiväunien tarve vaihtelee yksilöllisesti. Kasvukivut yleisiä. Nukahtamisvaikeuksia ja yökastelua esiintyy. Alakoululainen Riittävä uni auttaa koulunkäynnissä. Lapset elävät elämänsä virkeintä aikaa. Terveillä lapsilla ei esiinny päiväväsymystä. Murrosikäinen Kasvuhormonin eritys lisääntyy. Nukahtaminen viivästyy biologista syistä noin tunnin. Yövalvominen ei väsytä samoin kuin lapsena. Päiväväsymys tavallista. Elokuu

5 tustaa nukahtamista. Syntyy noidankehä, pahimmillaan tuntikausia kestävä nukuttamisrumba. Vilkkaan ja aktiivisen illan ja oletetun nukahtamisajan välillä olevan rauhoittumisajan olisi hyvä olla isommallekin lapselle riittävän pitkä, tunnista puoleentoista. Ilta saisi mielellään olla rauhallisesti rytmitetty. Iltapala ja pesut pitäisi olla aina samaan aikaan. Ennen sänkyyn menoa lapsella voisi olla rauhoittumisaika, mihin mielellään voisi liittyä hetki, jossa vanhempi antaa positiivista palautetta lapselle. Tällöin lapsen ei tarvitse enää sänkyyn laiton jälkeen hakea huomiota. Liian vähäinen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä häiritsee unta, korostaa Leena Pihlakoski. Lasten vuorokausirytmit vaihtelevat paljon. Vanhempien tehtävänä onkin oppia oman lapsensa unirytmi, eikä pakottaa lastansa väkisin nukkumaan. Iltavirkku lapsi ei nukahda vielä iltaseitsemältä. Lapsen unirytmiä voi toki yrittää muuttaa pikkuhiljaa. Esimerkiksi iltavirkun lapsen voi yrittää herättää tavanomaista varhemmin, jolloin väsymyskin tulee aikaisemmin illalla. Lapsen unirytmin löytäminen ja sen ylläpitäminen on tärkeä haaste vanhemmille. Toivoisin, että jo äitiysvalmennuksessa ja neuvolassa annettaisiin perustietoa lasten unesta, unen tarpeesta ja unirytmistä. Monella vanhemmalla on aivan liian suuret odotukset lapsen nukkumisesta. Vanhemmat voivat turhaan syyllistää itseään, jos naapurin vauva nukkuu paremmin kuin oma, kertoo Leena Pihlakoski. Normaalisti kasvavien lasten hermoston kehittyminen voi aiheuttaa myös ajoittain heräämisiä, josta ei kannata olla huolissaan. Ne menevät aikanaan ohi, vaikka vanhemmat toki saattavat kärsiä valvotuista tunneista. Esikouluikäisistä lapsista vie- PERHE elää illassa Koulun ja työn jälkeen on aika vähän aikaa tehdä omia juttuja, jos aikoo ajoissa nukkumaan. Kouluikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat kuitenkin riittävästi unta. Teksti Pauliina Luoto Salmisilla on taas kiireinen ilta. Äiti käy töiden jälkeen hakemassa 9-vuotiaan alakoululaisen balettitunnilta ja samalla kaupassa. Isä tekee pitkää päivää, mutta ehtii kuitenkin viemään perheen teinin lätkäharjoituksiin puoli kahdeksaksi. Äiti huolehtii pyykkivuoresta sillä aikaa, kun perheen tanssijatar katsoo Salkkareita. Kun koko perhe lopulta on kotona, siinä kymmenen maissa, lapset vetäytyvät huoneisiinsa puuhailemaan ja vanhemmat tekevät askareitaan ja keräävät voimia sohvalla televisiota katsellen. Lapsia patistetaan välillä nukkumaan, mutta ilta venähtää yli yhdentoista kuin huomaamatta, ennen kuin talossa on hiljaista. Lasten huoneesta tosin kuuluu vielä näppäimistön näpyttelyä. Kavereiden kuulumiset täytyy vielä kartoittaa mesestä ja FB:stä. Vanhemmat kyllä ovat jo täydessä unessa. Perhe-elämän rytmi on käynyt epäsäännölliseksi. Lepoa väheksytään, koska elämä on ilta-aktiivisempaa. Työpäivät ovat venähtäneet. Harrastukset saattavat päättyä niin, että iltapalan sijaista syödäänkin yöpalaa. Tekemistä on niin paljon ja se tuntuu niin paljon tärkeämmältä kuin nukkuminen. Ainakin elektroniikan suhteen voisi olla kriittinen? Onko koululaisilla oltava oma 10 Pelastakaa Lapset / TEEMA

6 lä kymmenesosa herättää vanhempansa yöllä. Jos vauva on tottunut siihen, että äidin rinta on tyynynä ja tuttina, hän havahtuu sängystä herättyään tajuamaan olevansa yksin. Vauvan uni kevenee luontaisesti noin tunnin välein, ja silloin hän havaitsee äidin sylin vaihtumisen sängyksi. Tästä syystä vauvan kanssa alkaa uudelleen nukahtamisen sijaan uusi nukutusrituaali, joka tällä kertaa kestää vain aiempaa pidempään. Joillekin vanhemmille vauvan nukuttamisrituaalit eivät ole ongelma, vaan osa vanhemmuudesta nauttimista. Osalle vanhempia lapsen nukuttaminen käy työstä, joka aiheuttaa heille valvottuja öitä ja väsymystä. Vanhempien ylisuojelevat nukuttamistavat lisäävät unitutkijoiden mukaan lapsen mahdollisuutta olla huono uninen myös aikuisena. Tämmöinen tapa voi olla esimerkiksi vanhemman jatkuva läsnäolo lapsen huoneessa tämän nukahtamishetkeen asti. Lapsi tarvitsee fyysiseen kasvuun riittävän syvää unta. Aivot käyttävät jopa prosenttia koko elimistön energiankulutuksesta. Unen aikana kehon aineenvaihdunta hidastuu ja elimistö alkaa kerätä energiaa valvetilan kulutuksen tilalle. Aivojen hormonien ja välittäjäaineiden määrä elimistössä kasvaa. Aivot alkavat erittää kasvuhormonia. Aivosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä ja tarpeettomia poistuu. Muistijäljet aktivoituvat ja kiinnittyvät pitkäkestoiseen muistiin. Huonosti nukuttu yö ennen tai jälkeen oppimisprosessin heikentää asioiden omaksumista. Jatkuva univaje uhkaa lapsen terveyttä. Epäedullisia muutoksia on havaittu esimerkiksi hormonierityksessä, verenpaineessa ja sokeriaineenvaihdunnassa. Univaje voi olla riskitekijä myös lasten lisääntyneeseen diabetekseen. Riittävällä unella on suuri merkitys myös kehon vastustuskyvyn toiminnassa. Tutkijat arvelevat, että vaikeista unenaikaisesta hengityshäiriöistä kärsivät ja huonosti kasvavat lapset olisivat fyysisesti pieniä juuri riittämättömän syvän unen takia. Unenlaadun häiriintyminen lapsen kehityksen aikana altistaa lapsen psyykkisille häiriöille ja ylipainolle, toteaa Leena Pihlakoski. Tuore yhdysvaltalainen unitutkimus löysi hiljattain nuorten masentuneisuuden yhdeksi tekijäksi univajeen. Lapsen univaikeudet olivat myös yhteydessä koko perheen hyvinvointiin. Uniongelmat ovatkin viidenneksi suurin syy hakeutua lapsen kanssa tervey-denhoitoon. Kiteytettynä, lapsen hyvän unen tärkeä perusta on, että lapsi saa elää turvallista arkea. kännykkä, televisio, stereot ja tietokone huoneessaan? Lapsia pidetään pikkuaikuisina, joille sälytetään vastuu omasta elämästä. Siihen ei lapsen tai nuoren rahkeet riitä. Ruokailu ja nukkuminen muodostavat lapsen elämään perusrytmin, joka luo turvallisuuden tunnetta ja helpottaa arjen sujumista. Tämä rytmi opetetaan lapselle kotona. Siinä on oltava vanhempien läsnä. Kouluikäisen on vaikea omaksua säännöllistä rytmiä pelkästään koulun käymisen ja koulussa oppimisen takia, jos hän ei ole sitä aiemmin sisäistänyt. Ihmisen sisäänrakennettu vuorokausirytmi noudattaa 25 tunnin aikataulua, mikä on omansalainen haaste meille jokaiselle 24 tunnin vuorokausirytmissä pyörivässä yhteiskunnassa. Lapsi kuitenkin omaksuu vuorokausirytmiin liittyvät psyyken ja kehon hyvinvointia tukevat unitottumukset varhain. Kaikki vanhemmat eivät joko pysty tai halua asettaa rajoja, jotka takaisivat nuorelle riittävän yöunen ja vahvistaisi koulumenestystä. Hyvin nukkunut lapsi on pirteä ja jaksaa leikkiä ja osallistua koulutyöhön. Kun lapsi nukkuu riittävästi, hän on virkeä nukkumaanmenoaikaan asti. Silloin Tiesitkö tämän unesta Uni ei varastoidu eikä unta voi tankata tasapainottaa tunne-elämää vähentää elimistön kiputuntemuksia aktivoi mielihyvähormoneja terävöittää oivalluskykyä painaa opitun mieleen tuottaa kasvuhormonia vahvistaa vastustuskykyä tutkii tunteita keskittyminen tunnilla ei ole ylivoimaista ja koulussa kerrotut asiat siirtyvät muistiin unen aikana. Riittävä uni on vaivattomin keino taata lapselle parempia lähtökohtia tulevan elämän varalle. Tekipä hän aikuisuudessaan sitten mitä tahansa, virkeä mieli on valpas. Elokuu