Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Transkriptio

1 Laatija Tarja Miikkulainen Päivittäjä Tarja Miikkulainen Hyväksyjä Sote ltk Asiakirjan sijainti pvm pvm pvm (P:tieto /sosterv/stateginen ohjelma/strateginen ohjelma doc Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Strateginen ohjelma

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen arvot Perustehtävämme Visio 2015 ja palveluajatus Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen rakentaminen Keskeiset tavoitteet vuoteen Vuosien tärkein painopistealue on selkeän organisaatiomallin ja johtamisjärjestelmän rakentaminen ja johtamisosaaminen Henkilöstön osallistaminen ja osaamisen kehittäminen on tavoitteiden saavuttamiseksi yhtä tärkeää kuin johtaminen Kuntien, kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin on kriittinen menetystekijä onnistuaksemme säilyttämään Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolta odotetaan palvelujen sujuvuutta yli tulosalueiden ja hallintokuntien Kuntien taloudellinen kantokyky ei salli sellaista kasvua kuin, mitä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen nykyisellä tavalla ilman uudistusta vaatii Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen tekemisen meininki Tulosalueet Hallinto- ja talouspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhus- ja hoivapalvelut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Liite: Toimintaympäristön kuvaus Aikajana ohjelmakaudelta

3 Tiivistelmä PERUSTEHTÄVÄ (s.5) Edistetään ja seurataan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä järjestetään lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistoiminta-alueella kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti VISIO (s.6) Palvelut järjestetään vastaamaan tulevia tarpeita kestävällä tavalla kustannustehokkaasti ja valtakunnallisten laatuvaatimusten mukaisesti hyödyntäen henkilöstön osaamista ja jatkuvaa kehittämistä. MISSÄ MEIDÄN ON ONNISTUTTAVA (s. 8-12) ARVOT (s. 5) TYYTYVÄISYYS SUJUVUUS OSAAMINEN TALOUDELLISUUS Yhteistyökykyisyys/monit oimijuus (valinnanmahdollisuus) Kestävä kehitys/ennakointi, vaikuttavuus/hallittu kasvu Oikeudenmukaisuus/asiak aslähtöisyys, osallistava asiantuntijuus Peruspalvelut tarjotaan yhdenmukaisin palvelukriteerein. Palvelut ovat saavutettavissa, saatavana ja laadukkaina / vaikuttavina oikeaaikaisesti Toimivat yhteiset palvelurakenteet ja -prosessit hyödyntäen teknologisia ratkaisuja ja työpari-, tiimi- ja verkostotyöskentel yä eri palvelutuottajien, tulosalueiden ja toimialojen välillä. Selkeä johtamisjärjestelmä. Hyvä johtamistapa ja osaava, ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta. Henkilöstöä koulutetaan uusiin menetel-miin sekä hankitaan tarvittavat tilat ja työvälineet. Varhainen tuki ja ennakointi työtapana. Peruspalvelujen tuottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaise lla tavalla laadukkaina ja vaikuttavina. Tuotteistuksen monipuolistaminen. PALVELUAJATUS (s.6) MITKÄ OVAT TAVOITTEEMME VUOTEEN 2015 MENNESSÄ Palvelut perustuvat väestön tarpeisiin, monipuoliseen kokonaisarvioon asiakkaan kuntoutus-, hoito- ja asiakassuunnitelmissa sekä ennakointiin ja varhaiseen tukeen palvelumuotoilussa. Asiakas pääsee palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Asiakas-, hoito- ja kuntoutussuunnitelm at tehdään asianmukaisesti, kuntalaiset osallistetaan. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin. Moniammatillista asiantuntemusta hyödynnetään, hyvät toimintatavat tunnistetaan, kuvataan ja vakiinnutetaan. Palveluprosessit toimivat tehtyjen kuvausten mukaisesti. Selkeä johtamisjärjestelmä, joka kuvataan ja vakiinnutetaan. Muutoksen johtamisessa onnistutaan. Ammatillista osaamista arvostetaan ja sen kehittämistä tuetaan. Henkilöstömitoitus on valtakunnallisten suositusten mukainen. Erikoispalvelujen tarve ei kasva ja palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan. Talousarvio laaditaan realistiseksi Kustannuslaskentaa kehitetään. Tuottavuuden parantaminen. MITÄ TEEMME, JOTTA ONNISTUMME TAVOITTEISSAMME Palvelu- ja - verkkosuunnitelma vuoteen 2015 mennessä laadittu. Osallistutaan järjestöyhteistyösuunnitelman laatimiseen. Laatujärjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvä koulutus. Henkilöstösuunnitelma ja osaamiskartoitukseen perustuva koulutussuunnitelma tehdään. Henkilöstötilinpäätöstä hyödynnetään. Talousarviossa huomioidaan resurssitarpeet. Hyvinvointisuunnitel man seuranta tehdään vuosittain ja vaikuttavuutta seurataan Maisemamallilla. Kustannuslaskennan ja tuotteistuksen kehittäminen. 2

4 1. JOHDANTO Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen strateginen ohjelma on sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistama ohjelma, joka osoittaa suunnan ja suuret linjat toiminnalle vuoteen 2015 asti, jolloin Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuu laaja neljän kunnan (Lieto, Koski Tl, Marttila ja Tarvasjoki) sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistyminen. Liedon kunta toimii Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen isäntäkuntana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisellä haetaan ratkaisua valtakunnalliseen vaatimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tuottamiseen vähintään asukkaan väestöpohjalla. Tavoitteena on rakentaa paras toimintamalli ja palvelurakenne Härkätien alueelle siten, että hallintorakenteiden mahdollisesti muuttuessa palvelurakenne säilyy väestön tarpeiden mukaisesti lähipalveluina. Strategiseen ohjelmaan liitetään taloussuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma, palvelusuunnitelma, palveluverkkosuunnitelma, järjestöyhteistyösuunnitelma, henkilöstösuunnitelma, koulutussuunnitelma ja laatujärjestelmä vuoteen 2015 mennessä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen, vanhus- ja hoivapalvelujen, terveys- ja sairaanhoitopalvelujen sekä hallinto- ja talouspalvelujen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit johdetaan yhteisestä strategisesta ohjelmasta ja tuloskortista. Strategisia linjauksia tarkistetaan sopijakuntien valtuustokaudelle hyväksymien kuntastrategioiden perusteella. Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksella tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kunnan muiden palvelujen välistä integraatiota, julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen integraatiota ja peruspalvelujen ja erikoispalvelujen välistä integraatiota. Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kolmena ensimmäisenä vuonna keskitytään rakentamaan palvelujärjestelmää ennakoiden tulevaa kehitystä kuntatason peruspalvelujen järjestämisessä. Tavoitteena on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon aidon yhteistyön löytäminen ja monipuolisen ammatillisen osaamisen hyödyntäminen kuntalaisen ja asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Palvelurakenneuudistuksen tavoitteiksi on valtakunnallisesti asetettu: Yhdenvertaisuus Asiakaslähtöisyys Väestön ikääntymiseen vastaaminen Henkilöstön riittävyyden turvaaminen Peruspalvelujen tila Toimivien osien kehittäminen Kantokyky rahoituksen vakaus ja kestävyys Kantokyky osaamisen turvaaminen Päätöksenteon vaikutus palvelujärjestelmään Järjestelmän ohjattavuus ja johdettavuus Kuntien vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja edistäminen, lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kuntalaisille, julkisen vallan käyttö ja kansallisen ohjauksen toimeenpano, palvelutarpeen selvittäminen, palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus, tuotantotavasta päättäminen, johtaminen, tuotannon seuranta ja valvonta, järjestämiseen liittyvä rahoitus, voimavarojen tehokas kohdentaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen, laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus. 3

5 Sanomattakin on selvää, että näistä asetetuista tavoitteista ja velvoitteista selviytyminen vaatii hyvää johtamista ja suunnittelua sekä henkilöstön asiantuntijuuden hyväksikäyttöä ja osaamisen parantamista. Nämä onkin asetettu onnistumisen tärkeimmiksi edellytyksiksi. Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen strategisessa ohjelmassa esitetään keskeiset tavoitteet, joiden toteutumista lautakunta seuraa, ja mittarit, joita seurannassa käytetään. Ohjelma sisältää organisaation alkuvaiheessa vasta toiminnan suuntaviivat ja yhteisen tahtotilan ilmauksen. Tarkemmat väestön terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet, palvelutavoitteet, henkilöstön määrä- ja ammattirakennetavoitteet sekä vaikuttavuus- / taloudellisuustavoitteet tehdään sopijakuntien omien kuntastrategioiden valmistumisen jälkeen ja valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen varmistumisen jälkeen. Tavoitteiston seuranta tapahtuu vuosittain tuloskortin avulla. Sosiaali- ja terveysjohtaja antaa raportin vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä. Selonteon pohjalta sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi, onko sosiaali- ja terveyspalveluita johdettu strategisen ohjelman mukaisesti. 4

6 2. HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN ARVOT Liedon kunnan arvojen mukaisesti pidämme tärkeänä ja arvostamme: Yhteistyökykyisyyttä Sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset tekevät aidosti yhteistyötä samassa organisaatiossa. Tämä tarkoittaa myös sopijakuntien välistä yhteistyötä sekä asiakkaiden valinnanmahdollisuutta julkisen, yksityisen ja järjestölähtöisen palvelun välillä sekä asiakkaan omaehtoista toimintaa oman ja läheisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tämä vaatii meiltä avoimuutta ja aktiivisuutta yhteistyöhön sopijakuntiemme, seutuyhteistyökuntien, muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Yhteistyö vaati aina vuorovaikutusta ja keskusteluyhteyksiä sekä riittävästi erilaisia virallisia, organisaation rakennettuja keskustelufoorumeita. Kestävää kehitystä ja hallittua kasvua Nämä tarkoittavat ennakointia, suunnittelua sekä monipuolista ja vaikuttavaa palveluvalikkoa ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelumuotoilussa otetaan huomioon erilaisten asiakasryhmien tarpeet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Oikeudenmukaisuutta Oikeudenmukaisuudella tarkoitamme yhdenmukaisia palvelukriteerejä, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta asiakkaan tarpeiden mukaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Oikeudenmukaisuus näkyy myös mahdollisuutena osallistua palvelujen järjestämiseen sekä ammatillisena ja asiantuntevana palveluna. Tämä tarkoittaa myös henkilöstöhallinnossa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista johtamista. 3. PERUSTEHTÄVÄMME Edistämme ja seuraamme väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä järjestämme lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistoiminta-alueella kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksessa kunnat ovat sopineet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä yhteistoiminta-alueella. Sen mukaiseti luodaan sopijakuntien yhteinen palvelujärjestelmä, jolla turvataan yhteistoiminta-alueen asukkaille sopimuksessa sovitut laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisella palvelurakenteella. Periaatteina ovat: yhdenmukaiset perusteet palveluille, palvelujen tasapuolinen kehittäminen, parannetaan laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta, rakennetaan yhteiset palvelurakenteet ja prosessit ja turvataan henkilöstön saatavuus. 5

7 4. VISIO 2015 JA PALVELUAJATUS Palvelut järjestetään vastaamaan tulevia tarpeita kestävällä tavalla kustannustehokkaasti ja valtakunnallisten laatuvaatimusten mukaisesti hyödyntäen henkilöstön osaamista ja jatkuvaa kehittämistä. Tavoitetilassamme palvelut ovat järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan Härkätien alueen väestön tarpeita niillä resursseilla, jotka meillä on käytössä. Panostamme henkilöstön kehittämiseen ja johtamisosaamiseen, sekä laadun jatkuvaan parantamiseen. Käytämme vertaisarvioinnissa Maisema-mallia ja noin asukkaan väestöpohjalla toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluorganisaatioita. Palvelut perustuvat väestön tarpeisiin, monipuoliseen kokonaisarvioon asiakkaan kuntoutus-, hoitoja asiakassuunnitelmissa sekä ennakointiin ja varhaiseen tukeen palvelumuotoilussa. Palvelut perustuvat niihin tietoihin, joita meillä on alueen väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelujen käytöstä. Työmme lähtökohta on ennakointi ja varhainen tuki ennen korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Pyrimme olemaan askeleen edellä muutoksessa ja palvelujen järjestämisessä. Arvioimme säännöllisesti palvelujemme ja toimintamme laatua, asiakkaiden ja kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden tilaa Härkätien alueella. Samoin huomioimme valtakunnalliset suositukset ja rakennemuutokset. Henkilöstö on tärkein voimavaramme ja huolehdimme sen työhyvinvoinnista ja jaksamisesta muutoksessa. Toimintamme perustuu tiimijohtamismalliin, missä asiakkaiden palvelut perustuvat monen eri ammattiosaajan arvioon parhaasta kokonaisuudesta asiakkaan tarpeisiin. Arvostamme toistemme osaamista ja opimme toisiltamme työssämme asiakkaan ja kuntalaisten parhaaksi. 5. HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN RAKENTAMINEN Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi on aloitettu vuonna 2012, jolloin valittiin yhteistoiminta-alueen johtaja sekä nimettiin tulosalueiden esimiehet suunnittelemaan yhteistoimintalaueen muodostumista alkaen. Henkilöstöltä kysyttiin keväällä 2012 asioita, jotka koettiin hyvänä ja säilytettävänä sekä asioita, jotka koettiin haastavina, hankalina ja kehitettävinä. Hallinto- ja talouspalvelujen osalta koottuna tuli esiin seuraavia asioita: Selkeät työnkuvat, monipuoliset tehtäväkuvat edelleen säilytettävinä asioina ja kehitettävänä nähtiin: Yhdenmukaistetaan käytäntöjä, saumaton yhteistyö Sote- alueen yhtenäiset ohjeistukset Lakipalveluiden saatavuus, hankinta- ja kilpailuttamisosaaminen Yhteiskoulutukset: henkilökunnan osaamisen varmistaminen, osaamiskartoitukset, koulutussuunnitelma, säännölliset kehityskeskustelut 6

8 Enemmän yhteistä näkemystä mikä on asiakkaan/potilaan kokonaisvaltainen etu, etsitään kohtaamispinnat Muilta henkilöstöryhmiltä: Toimistotyötä lisää eri tulosalueille työ- ja ammatillisen osaamisen jakamiseksi järkevästi Perhe- ja sosiaalipalveluissa toivotaan säilytettävinä: Tulee säilyttää monipuolinen työnkuva, moniammatillinen verkostotyö, tiimi- ja työparityö, varhainen tuki - Päästävä eroon kapea-alaisesta sektoroituneesta työstä Kosken ja Marttilan ryhmätoiminta on säilytettävä lähipalveluna ja kehitettävinä: Työjärjestelyt (ajanvaraus, lähipalvelut vastaanottoajat), koulutus- ja työnohjausmahdollisuudet Etuuskäsittelyn ja toimistotyön järjestäminen Selkeät toimivaltuudet ja työnjako Tilatarpeita: asiakasvastaanottotyötä tekeville oma työhuone, kehitysvammaisten asumispalvelut Resurssivajetta lapsiperheiden kotipalvelu ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotihoito, ryhmä- ym. avopalvelut Kehitysvammaisten päivähoito omaksi palvelumuodoksi Vanhus- ja hoivapalveluissa hyvänä koetaan Hyvän työilmapiirin ja hyvien työkavereiden säilyttäminen. Itsenäinen työ ja työnsuunnittelu ovat tärkeitä. Pienessä yhteisössä hyvä henki. ja korjausta kaivataan: johtamisen kehittämistä, henkilöstön arvostamista, työjärjestelyjen ja työtehtävien uudelleen määrittelyä, hoitajien vapauttamista sijaisten hankkimisesta kaikissa kunnissa resurssimitoitukseen ja asiakasta kuntouttavaan työhön koulutusmäärään ja työnohjaukseen henkilöstön mukaan ottamiseen tukipalvelujen kriteerien yhtenäistämiseen siivous ja pyykinpesu pois hoitohenkilöstöltä kotiutusprosessi sujuvuuteen, SAP-koordinaattori ennakoivien ja kuntouttavien palveluihin työtiloihin (Marttila ja Teijuntiimi) Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa halutaan säilyttää: Mielenterveys- ja päihdepalvelut edelleenkin lähipalveluina, moniammatillista yhteistyötä, matalan kynnyksen palvelut ja Koski Tl:n kuntoutusohjaajan palvelut edelleen säilytettävä Myönteinen työnantajakuva ja kehitettävää nähtiin: Kotisairaalatoiminnan kehittäminen Tiimien organisointi ja johtamisjärjestelmä, tavoitteellinen ja hoitosuunnitelmien teko yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa Yhteinen näkemys asiakkaan tavoitteista, kotihoidon toiminnan sisällön kehittäminen moniammatillisesti ja informaation kulkua ja kirjaamista tulee kehittää Avopalveluissa asianmukaiset tilat ja laitteet 7

9 Henkilöstökyselyn vastausten ja toimintaympäristöanalyysin perusteella strategisen ohjelman alkuvuosien tärkeimmiksi strategisiksi päämääriksi nousivat: 1. Selkeä johtamisjärjestelmä, -rakenteet ja johtamisosaaminen 2. Henkilöstön osallistaminen ja osaaminen: - Tiimi- ja verkostotyö, oman työn suunnittelu - Suunnitelmallisuus, varhainen tuki ja ennakointi kaikessa työssä - Uusien menetelmien ja työvälineiden käyttöönotto mm. teknologian hyödyntäminen kustannusten hillitsemiseksi 3. Yhteinen tahtotila sopimuskumppaneilla, henkilöstöllä ja asukkailla säilyttää yhteistoiminta ja palvelut alueella 6. KESKEISET TAVOITTEET VUOTEEN Vuosien tärkein painopistealue on selkeän organisaatiomallin ja johtamisjärjestelmän rakentaminen ja johtamisosaaminen. Selkeä johtamisjärjestelmä. Panostamme hyvään johtamistapaan. Johtamisjärjestelmässä painotamme vuorovaikutteista johtamisosaamista. Suunnitelmallinen työ on edellytyksenä palveluverkon ja palveluvalikon laajentamiselle. Tämän myötä hoidon porrastus helpottuu. Satsataan johtamiseen ja johtamisosaamiseen etenkin murrosvaiheessa uutta organisaatiota rakennettaessa. Nykyisestä esimieshenkilöstöstä pidetään huolta ja luodaan vuorovaikutteinen johtamismalli. Tavoitteena on monialainen johtaminen, jossa esimiehet keskustelevat riittävästi käytännön työn järjestelyistä yli sektorirajojen palvelutarpeen mukaan. Johtaminen luo edellytykset ottaa käyttöön uudet toimintatavat. Jos johtamiseen ei panosteta, ei todellista muutosta työkäytännöissä tapahdu eikä tavoitteena ollutta kustannustehokkuutta saavuteta. Esimiestyön tueksi tarvitaan mm. tietohallinnon ratkaisuja videoneuvotteluista, palautteen antamisen mahdollisuudesta ja tiedottamisesta. Mahdollistetaan riittävästi aikaa ja osaamista johtamiseen, jotta voidaan käyttää aikaa yhdessä arvioitujen heikkouksien poistamiseen. Yhteistoiminta-alueella esimiehet ovat entistä etäämmällä maantieteellisistä syistä ja sen on huomioitava vievän johtamisen vuorovaikutuksessa enemmän aikaa. Kuntaratkaisut elävät edelleen ja muutoksiin on varauduttava Henkilöstön osallistaminen ja osaamisen kehittäminen on tavoitteiden saavuttamiseksi yhtä tärkeää kuin johtaminen Meillä on osaava, ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta. Henkilöstöä koulutetaan uusiin menetelmiin sekä hankitaan tarvittavat tilat ja työvälineet. Varhainen tuki ja ennakointi on kaikessa työssä työtapana. 8

10 Nykyvaatimusten mukainen ammattirakenteen luominen palveluiden järjestämisessä mahdollistuu, kun henkilöstöä on enemmän. Henkilöstön lisääntynyt osaaminen ja uuden oppiminen voidaan huomioida paremmin, kun on mahdollisuuksia enemmän löytää oma paikka organisaatiossa ja hankkia lisäkoulutusta. Työnkuvia on mahdollista kehittää ja ottaa huomioon osaaminen ja kiinnostus. Työn kierto mahdollistetaan. Henkilöstöä koulutetaan ja henkilöstöllä mahdollisuus hakeutua koulutukseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Teknologiset mahdollisuudet ml. etätyö, tuo joustavuutta ja aikaresurssia työn tekemiseen. Nämä ovat tavoitteemme 2015 johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi Nämä ovat tavoitteemme Selkeä johtamisjärjestelmä, joka kuvataan ja vakiinnutetaan Muutoksen johtamisessa onnistutaan Ammatillista osaamista arvostetaan ja sen kehittämistä tuetaan. Henkilöstömitoitus on valtakunnallisten suositusten mukainen. Nykyaikaiset ja asianmukaiset tilat ja työvälineet Vakiinnutetaan moniammatillinen ja monipuolinen arviointi ja suunnitelmallinen työ osaksi toimintakulttuuria Työhyvinvointikyselyn tulokset v.2014 paremmat kuin 2012 Työhyvinvointikyselyn tulokset v.2014 paremmat kuin 2012 Koulutukseen varataan 1 % henkilöstön palkkauskuluista. Työhyvinvointikyselyn tulokset v.2014 paremmat kuin Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen. Tarvittavat työvälineet on hankittu. Prosessikuvausten ja tiimisopimusten mukainen työtapa on arvioitavissa / toteutunut. Tavoitteeseen pääsemiseksi teemme henkilöstösuunnitelman ja osaamiskartoitukseen perustuvan koulutussuunnitelman. Henkilöstötilinpäätöstä hyödynnetään. Talousarviossa huomioidaan resurssitarpeet Kuntien, kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin on kriittinen menestystekijä onnistuaksemme säilyttämään Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen Peruspalvelut tarjotaan yhdenmukaisin palvelukriteerein. Palvelut ovat saavutettavissa, saatavana ja laadukkaina / vaikuttavina oikea-aikaisesti Aktiiviset asiakkaat ja kansalaistoiminta otetaan mukaan. Itsehoito ja lähiyhteisön tuki ovat myös tärkeitä. Toiminnassa huomioidaan hallitusti yksityisten ja kolmannen sektorin palvelut. Tekeillä oleva Liedon järjestöyhteistyösuunnitelma poistaa osaltaan heikkoutena nähtyä asiakkaiden osallistamisen ja kumppanuusyhteistyön ontumisen. Laadunhallintajärjestelmän myötä myös asiakaspalautteen systemaattinen kerääminen tulee osaksi organisaation ja kehittämistä. Myös kunnan kotisivuilla tulee olla mahdollisuus antaa palautetta ja siihen vastataan. 9

11 Nämä ovat tavoitteemme asiakkaiden ja kuntalaisten tyytyväisyyden säilyttämiseksi Nämä ovat tavoitteemme Asiakas pääsee tarvitsemiensa palveluiden piiriin oikea-aikaisesti Kuntalaiset osallistetaan palvelumuotoiluun Asiakas-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat tehdään asianmukaisesti Asiakkaat ja kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin Palvelukriteerit ja ohjeistukset laadittu Palveluiden saatavuusvelvoitteet täyttyvät asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti (odotusajat tpteutuvat lakisääteisesti) Järjestöyhteistyö on aloitettu Asiakas on mukana asiakas-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa Asiakastyytyväisyys yli 3.6 (Taloustutkimus Oy:n vuoden 2012 kyselyn uusiminen vuonna 2015.) Tavoitteen saavuttamiseksi teemme palvelu- ja -verkkosuunnitelman vuoteen 2015 mennessä. Osallistumme myös järjestöyhteistyösuunnitelman laatimiseen Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolta odotetaan palvelujen sujuvuutta yli tulosalueiden ja hallintokuntien. Toimivat yhteiset palvelurakenteet ja -prosessit hyödyntäen teknologisia ratkaisuja ja työpari-, tiimi- ja verkostotyöskentelyä eri palvelutuottajien, tulosalueiden ja toimialojen välillä. Hallinnon ja talouden hyvällä hallinnalla ja koordinoinnilla saadaan aikaan sujuvat prosessit palvelujen parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi (prosessikuvaukset, laadunhallinta ja yhtenäiset ohjeistukset). Yhtenäistyvät toimintakäytännöt takaavat asiakkaille tasalaatuisemmat palvelut. Laadun ja työ- ja asiakasturvallisuuden parantaminen mahdollistuu. Palvelusuunnitelmassa ja palveluverkon suunnittelussa on huomioitava yhteistyösopimuksen mukaiset lähipalvelut suhteessa kustannuksiin, jotka aiheutuvat monitaajamaisuudesta, palvelujen profiloimistarpeesta ja välillisten kustannusten syntymisestä esim. henkilökunnan siirtymisistä. Tällä hetkellä palveluvalikko ei kohtaa asiakastarpeita kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Kunnallisten palvelujen arvostusta tulisi nostaa. 10

12 Nämä ovat tavoitteemme palvelujen sujuvuuden varmistamiseksi Nämä ovat tavoitteemme Moniammatillista asiantuntemusta hyödynnetään. Hyvät toimintatavat tunnistetaan, kuvataan ja vakiinnutetaan. Palveluprosessit toimivat tehtyjen kuvausten mukaisesti. Palvelujen toteutus- ja kehittämissuunnitelmat laaditaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Laatujärjestelmä valittu ja otettu käyttöön Prosessikuvaukset laaditaan Tavoitteen saavuttamiseksi otamme käyttöön laatujärjestelmän ja toteutamme siihen liittyvä koulutuksen. 6.5 Kuntien taloudellinen kantokyky ei salli sellaista kasvua kuin, mitä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen nykyisellä tavalla ilman uudistuksia vaatii Peruspalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla laadukkaina ja vaikuttavina. Tuotteistusta monipuolistetaan. Tiukka taloustilanne vaatii hyvää johtamisosaamista, uudenlaisia työtapoja, hyvää henkilöstöjohtamista ja tietotekniikan hyödyntämistä sekä asukkaita aktivoivaa palvelupolitiikkaa. Uusia toimintatapoja tulee hyödyntää esimerkiksi teknologisilla ratkaisuilla ja kouluttamalla henkilöstöä käyttämään niitä. Nämä ovat tavoitteemme taloudellisuuden toteutumiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa Nämä ovat tavoitteemme Peruspalvelujen tuottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla laadukkaina ja vaikuttavina. Tuotteistusta monipuolistetaan. Hyvinvointitiedot, erikoispalvelujen käyttö ei kasva ja hoito- ja palvelutarve katetaan lakisääteisten määräaikojen puitteissa. Talousseuranta. Kustannustehokkuus suhteessa samankokoisilla väestöpohjilla toimiviin palveluihin ja Maisemamalliin. Tavoitteen toteuttamiseksi seuraamme hyvinvointisuunnitelman toteutumista vuosittain ja taloudellista vaikuttavuutta seurataan Maisema-mallilla. Kustannuslaskentaa ja tuotteistusta kehitämme. 11

13 6.6 Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen tekemisen meininki Tavoitteena säilyttää kuntalaisten ja kuntien tyytyväisyys palveluihin rakentaa oppiva organisaatio saada aikaan jatkuvaa laadun parantamista palvelujen taloudellinen järjestäminen osallistava ja tiimijohtaminen Ensisijaista on henkilöstön kehittäminen yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin ja tutkittuun tietoon perustuviin uusiin työmenetelmiin ja -käytäntöihin 7.TULOSALUEET 7.1 Hallinto- ja talouspalvelut HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT Yhteensä 10 työntekijää/0,7 milj. + luottamushenkilöorganisaatio Hallinto- ja talouspäällikkö 3 toimistosihteeriä Hallinto ja taloussihteeri Sihteeri Taloussihteeri Palvelusihteeri It-tukihenkilö Lähetti Hallinnon ja talouden tukipalvelut auttavat muita tulosalueita ja palveluyksiköitä tuottamaan korkealaatuisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita taloudellisesti. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmä perustuu Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen strategiaan, jossa sovelletaan tasapainotetun mittariston periaatteita ja logiikkaa. Organisaation toiminta- ja talousraportointi on systemaattista ja kuukausittain tapahtuvaa. Raportit toimitetaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle, sopijakunnille sekä tulosalueiden ja vastuuyksiköiden esimiehille. Kuukausiraportointi sisältää tiedot henkilöstömuutostiedot, toiminnallisten ja suoritetavoitteiden toteutumisesta, määrärahojen käytöstä sekä ennustetiedot koko talousarviovuodelle. Toiminnan ja talouden toteutumaa arvioidaan puolivuosikatsauksessa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä. Lomake toiminnan ja talouden seurantaa varten sekä osavuosikatsausten laatimista varten laaditaan tammikuun 2013 aikana. Henkilöstösuunnittelu, joka sisältää myös organisaation koulutussuunnitelman, laaditaan osana toiminta ja taloussuunnitelmaa. Tulosalueilla käydään esimiehen johdolla kehityskeskustelut vuosittain marras maaliskuun välisenä aikana, joissa varmistetaan, että henkilöstö tietää oman yksikkönsä tavoitteet. Keskusteluissa arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja sovitaan tulevan kauden 12

14 tavoitteet ja kehityskohteet. Ohje ja lomake kehityskeskustelujen käymistä sekä henkilöstö- ja koulutussuunnittelua ja seurantaa varten laaditaan tammikuun 2013 aikana. Henkilöstöhallintoa koskevat ohjeet ja sopimukset löytyvät Liedon kunnan intranetistä, Nämä ovat tavoitteemme Toimiva suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä Toimivat tietotekniset palvelut Yhteistoiminta-alueella yhtenäiset palvelut Toiminta-aikataulujen yhteensovittaminen Monipuoliset työnkuvat Työhyvinvointi ja työolosuhteet hyvällä tasolla Kustannusten hallinta ja kilpailukykyinen palvelutuotanto Realistinen talousarvio Systemaattinen ja aikataulutettu neuvottelu- ja vuorovaikutus tulosalueilla ja sopijakuntien kanssa toteutuu ja neuvottelut dokumentoidaan. Laskutus toteutuu määräajassa ja perustuu toteutuneisiin kustannuksiin. Yhtenäiset menettelytavat ja sovellukset yhteistoiminta-alueella Palveluvalikko ja asiakasmaksut mahdollisimman yhtenäiset Aikataulut sovittu vuosikellossa Henkilöstöllä monipuolinen osaaminen ja jatkuva koulutusmahdollisuus Palaverikäytäntö säännöllistä, työhyvinvointikyselyn tuloksiin reagoitu Tuottavuus hyvällä tasolla ja palvelujen kustannukset kilpailukyiset Toiminnan ja talouden suunnittelu on realistinen, ei yli- tai alibudjetointia Tavoitteiden toteuttamiseksi hallinto- ja talouspalvelut tuottavat tehokkaat ja joustavat tukipalvelut tulosalueille sekä oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa tulosalueille, sopijakunnille ja yhteistyökumppaneille toiminnan suorite- ja talousluvuista sekä laskutuksesta. Hallinto- ja talouspalvelut yhdenmukaistavat siirtyvien palvelujen hallinnan, talouden ja henkilöstön ohjeistukset ja maksut yhteistoiminnassa tulosalueiden kanssa vuoteen 2015 mennessä. Henkilöstön kustannustietoisuutta lisätään säännöllisellä raportoinnilla. Tuotteistusta kehitetään laskutuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Talouden kehittymistä seurataan palvelujen käyttöraportein, hyvinvointikertomuksella, talousseurannalla ja Maisema-mallilla. Laadunhallintajärjestelmä rakennetaan vuoden 2015 loppuun mennessä yhteistoiminta-alueelle. Sosiaali- ja terveystoimen tietohallinnon KA-arkkitehtuuri ja tietotekniset ratkaisut suunnitellaan yhdessä Liedon kunnan tietohallintosuunnittelun kanssa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on lisäksi yhdeksi painopistealueeksi nimetty tietojärjestelmien kehittäminen. Suunnitelma tulee sisältämään sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon KAarkkitehtuurin. Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut osallistuu suunnitelmatyöhön. 13

15 7.2. Perhe- ja sosiaalipalvelut PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN TULOSALUE Perhe - ja sosiaalipalvelujohtaja Tarja Jalonen Ehdotus organisaatiorakenteeksi 2015 alkaen LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Johtava sosiaalityöntekijä Tiimi 1 Lastensuojelu Perheohjaus ja sosiaaliohjaus (tiimivastaavana joht.sos.tt.) Tiimi 2 Lapsiperheiden kotipalvelu/perhetyö (esimiehenä perheohjaaja) Tiimi 3 Kasvatus- ja perheneuvonta+ Lastenvalvonta + varhainen tuki (esimies tai tiimivastaava) AIKUISSOSIAALITYÖ Johtava sosiaalityöntekijä Tiimi 1 Toimeentulotuki Kuntouttava työtoiminta Pakolaishuolto Vammaispalvelut (tiimivastaavana joht.sos.tt.) Tiivis yhteistyö mielenterveys- ja päihdeyksikön kanssa (terveyspalvelujen sos.tt. tiimin jäsenenä) Tiivis yhteistyö terveyspalvelujen vammaistyön kanssa KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT Kehitysvammapalveluiden päällikkö Tiimi 1 Avopalvelut ja palveluohjaus Toimintakeskus: päivä- ja työtoiminta sekä koululaisten iltapäivätoiminta (esimiehenä toimintakeskuksen johtaja) Tiimi 2 Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Mäntykoti (esimiehenä vastaava sairaanhoitaja tai vastaava ohjaaja) Perhe- ja sosiaalipalvelujen tavoitteena on vuodesta 2015 alkaen tuottaa ja järjestää koko yhteistoiminta-alueen asukkaille sosiaalityön, toimeentulotuen, vammaispalvelujen, lastensuojelun, perheneuvonnan ja lastenvalvonnan palvelut sekä kehitysvammaisten palvelut yhteistyössä vanhus- ja hoivapalvelujen, terveys- ja sairaanhoitopalvelujen sekä muiden hallintokuntien palvelujen kanssa. Siirtymäkauden aikana perhe- ja sosiaalipalvelujen organisaatiorakenne uudistetaan sellaiseen muotoon, että Liedon sosiaalipalvelujen henkilöstö ja yhteistoiminta-alueen sosiaalipalvelujen henkilöstö muodostavat toimivan ja osaavan kokonaisuuden tuottamaan alueen asukkaille sosiaalipalvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Nämä ovat tavoitteemme asiakkaiden näkökulmasta Oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut lakisääteisissä määräajoissa, asiakkaan kuuleminen/osallistaminen palveluja järjestettäessä. Kuntouttava työote asiakaspalveluissa sekä varhaisen tuen palvelujen tarjoaminen. Avohuollon tukitoimet ja kotiin vietävät palvelut ensisijaisia työmuotoja. Asiakastyytyväisyyskyselyt, jonotusajat palveluihin, palvelu-, asiakas- ja kuntoutussuunnitelmat tehty yhdessä asiakkaan kanssa. Erityispalvelujen piiriin ohjautuvien asiakkaiden määrä ei merkittävästi lisäänny ( suhteessa asukasluvun kasvuun). Asumispalvelujen, laitoshoidon ja sijaishuollon kustannusten kasvua saatu hillittyä. 14

16 Tavoitteiden saavuttamiseksi jatkamme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa palveluohjauksen ja palvelutarpeiden tunnistamisen tehostamiseksi (yhteinen keskustelu). Lisäämme asiakkaan osallisuutta, lapsen ja perheen kuulemista palvelusuunnitelmia tehtäessä ja järjestämme vertaistukiryhmiä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Neuvolat ja varhaiskasvatus ovat avainasemassa varhaisen tuen palveluja kohdennettaessa. Kotihoidon/avohuollon resursseja varataan lapsiperheiden ja vammaistalouksien tarpeisiin. Nämä ovat tavoitteemme palvelujen toimivuuden näkökulmasta Hallintokunta- ja tulosaluerajat ylittävät palveluprosessit ja yhdenmukaiset palvelukriteerit. Monialainen asiantuntijuus asiakkaiden palvelukokonaisuuksia laadittaessa. Keskeiset palveluprosessit kuvattu ja palveluprosessit laadittu huomioiden erityisesti hallintokuntien/tulosalueiden rajapinnoilla tehtävä työpari-, tiimi- ja verkostotyö. Kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet. Tavoitteiden saavuttamiseksi yhtenäistetään palvelukriteerit ja prosessit sekä huomioidaan erityisesti hallintokuntien/tulosalueiden rajapinnoilla tehtävä työpari-, tiimi- ja verkostotyö. Sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, perhetyöntekijät, lähihoitajat, etuuskäsittelijät ja toimistotyöntekijät ammattitaitonsa ja osaamisensa mukaisissa tehtävissä, työnjako ja etuuskäsittely saatetaan kuntoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Nämä ovat tavoitteemme henkilöstön näkökulmasta Selkeä, osallistava johtamisjärjestelmä Pätevä, osaava,riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö Kuntouttava työote ja varhainen tuki työtapana Työtyytyväisyyskyselyt Henkilöstösuunnitelmat, osaamiskartoitukset, koulutussuunnitelmat, säännöllinen työohjaus Monialainen arviointi ja suunnitelmallinen työote vakiintunut osaksi työkulttuuria Nämä edellyttävät johtamisosaamisen ja koulutuksen hankkimista. Henkilöstön päätösoikeudet ja hankintarajat muutetaan toimiviksi. Henkilöstösuunnitelma, osaamiskartoitukset, koulutussuunnitelma laaditaan sekä otetaan säännöllinen työnohjaus käyttöön. Tilasuunnitelmat tehdään sosiaalipalvelujen henkilöstön ja asiakkaiden tarpeet huomioiden Vakiinnutetaan monialainen arviointi ja suunnitelmallinen työ osaksi työkulttuuria. 15

17 Nämä ovat tavoitteemme talouden näkökulmasta Varhainen tuki, kotiin vietävät palvelut ja avohuollon tukitoimet ensisijaisia palvelumuotoja Tarpeettomia päällekkäisiä asiakkuuksia karsitaan toiminnasta Varhaisen tuen toimintamallit käytössä koko yhteistoiminta-alueella ja kaikissa hallintokunnissa. Kalliiden korjaavien palvelujen, asumispalvelujen, laitoshoidon ja sijaishuollon kustannusten kasvua saadaan hillittyä Asiakkaiden palvelukokonaisuudet neuvoteltu yhteistyössä muiden toimijoiden ja asiakkaiden kanssa, asiakkaiden palvelusuunnitelmat tehty moniammatillisesti Asiakasvirrat kalliisiin korjaaviin palveluihin ja erityispalveluihin eivät kasva Talouden näkökulmasta järjestämme kunnallisia tai ostettuja palveluja suunnitelmallisesti, kotiin vietäviä ja avohuollon tukipalveluja lisätään asumispalvelujen ja laitoshoitopalvelujen kasvun hillitsemiseksi. Järjestöjen osuutta palvelujen tuottajana ja yhteistyökumppanina lisätään. Kehitämme työmenetelmissä avointa keskustelua ja puheeksi ottoa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa palvelutarpeista ja palvelujen järjestämistavoista. Lisäksi kehitetään nykyisiä varhaisen tuen toimintamalleja edelleen ja viedään toisiin hallintokuntiin. Vaikuttavuutta seurataan hyvinvointikertomuksissa, talousseurannassa ja Maisema-mallilla Vanhus- ja hoivapalvelut VANHUS- JA HOIVAPALVELUIDEN TULOSALUE Vanhuspalvelujohtaja Ulrika Lundberg ENNAKOIVA JA KUNTOUTTAVA TYÖ Neuvonta ja palveluohjaus Ikäneuvola Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Gerontologinen sosiaalityö Päivätoiminta Intervallitoiminta SAP - toiminta Omaishoito KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT Kotihoito Tukipalvelut YMPÄRIVUOROKAUTISET PALVELUT Tehostettu palveluasuminen Perhehoito Ennakoiva ja kuntouttava työ koostuu palvelukeskuksen toiminnasta, omaishoidon tuesta, palveluohjauksesta ja neuvonnasta, hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä, ikäneuvolan toiminnasta sekä sap (selvitä, arvioi, palveluohjaa) - toiminnasta. 16

18 Kotiin vietävät palvelut koostuvat kotihoidosta ja tukipalveluista (ruokapalvelu, siivouspalvelu, saunapalvelu, asiointipalvelu, kuljetuspalvelu, veteraanien ja sotainvalidien palvelut). Ympärivuorokautiset palvelut koostuvat palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta. Tehostettu palveluasuminen järjestetään sekä omana tuotantona että ostopalveluna tai palvelusetelinä. Ympärivuorokautiseen palveluun kuuluu myös perhehoito uutena palvelumuotona. Vanhus- ja hoivapalvelut tuotetaan Liedon kunnan alueella vuosina , jonka jälkeen vanhuspalvelut laajenevat Härkätien kolmen muun kunnan alueelle. Kehittämislinjauksia vuoteen 2015 mennessä Kesällä 2013 astuu voimaan Vanhuspalvelulaki (Hallituksen esitys laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä terveydenhuoltolain 20 :n kumoamisesta (160/2012). Laki on erityislaki joka ohjaa vanhustyön tuottamista ja kehittämistä. Tämänhetkisen valmistelun mukaan lain tavoite on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista ja vahvistaa ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Vanhus- ja hoivapalveluiden tavoite vuoteen 2015 on kehittää palveluohjaus, kotiutus ja sap - toiminta sellaiseksi että pystymme tarjoamaan palveluita oikea-aikaisesti vanhuspalveluiden asiakkaille. Toiminta perustuu laaja-alaiseen ja mallinnettuun arviointitoimintaan jota kehitetään osana ennakoivaa työtä. Arviointitoiminta on moniammatillista ja perustuu työntekijöiden ja tiimien, ja ennen kaikkea sap-ryhmän asiantuntijuuteen. Asiakkaille laaditaan hoito- ja kuntoutusussunnitelmat jonka laatimiseen osallistuu asiakkaat, omaiset ja asiakkaan muu verkosto. Työyhteisössä tunnistamme ja hyödynnämme moniammatillista osaamista ja hyviä käytäntöjä koko Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palveluprosessien kuvaukset ja seuranta toteutetaan osana yhteistä laatujärjestelmää. Vanhuspalveluiden henkilöstöä hyödynnetään luomalla selkeä johtamisjärjestelmä. Henkilöstön kehittämiseen toteutetaan toistuva osaamiskartoitus ja yhteinen koulutussuunnitelma sekä henkilöstösuunnitelma. Vanhustyön kehittämistä jatketaan vanhustyön kehittämistyöryhmässä. Kehruu-ryhmään osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset toimijat. Kehittämistyössä hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio. Asiakkaiden ja omaisten osallistaminen on pysyvä käytäntö palveluiden kehittämis-, toteuttamis- ja arviointitoiminnassa. Palveluiden myöntämiselle laaditaan palveluiden saannille yhdenmukaiset kriteerit ja palvelut tarjotaan lain, asetusten ja suositusten osoittamassa määräajassa. Vanhuspalveluasiakkaiden valinnan mahdollisuutta lisätään tarjoamalla palvelusetelinä tai ostopalveluna kotihoitoa ja tehostettua palveluasumista. Kotihoidossa otetaan käyttöön teknologisia ratkaisuja tehostamaan kotiin vietäviä palveluja. Ennakoiva työ, joista esimerkkeinä ovat ikäneuvola-toiminta, terveyttä edistävät kotikäynnit ja päivätoiminta ovat kehittämisen painopistealueita, kuten myös asiakkaan arviointi. Nämä ovat tavoitteemme asiakkaiden näkökulmasta Oikea-aikaiset palvelut Palvelukriteerit on laadittu vuoteen 2015 mennessä. Ennakoivan ja arvioivan asiakastyön mallintaminen ja mittareiden hyödyntäminen. Potilas- ja sosiaaliasiamiesten raportit hyödynnetään. 17

19 Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat Asiakkaiden osallistaminen Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat laaditaan laatujärjestelmän mukaisesti. Asiakkaat, omaiset ja muut verkostot osallistuvat hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekemiseen. Asiakastyytyväisyys yli 3,6. Palvelukohtaiset arvioinnit toteutetaan. Järjestöyhteistyö on alkanut laaditun suunnitelman mukaisesti. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin vrt. Taloustutkimuksen v tulokset. Tyytyväisyys palveluihin yli 3,6. Toteuttaaksemme tavoitteet yhtenäistämme kotiin vietävien palvelujen palvelukriteerit ja maksut vuonna 2012 käynnistyneen Turun Ammattikorkeakoulun hallinnoiman Tehu-hankkeen myötä. Osallistumme järjestöyhteistyösuunnitelman laatimiseen ja luomme pelisäännöt järjestöjen toiminnan niveltämiseen osaksi vanhusten toimintakykyä ylläpitäväksi. Nämä ovat tavoitteemme palvelujen toimivuuden näkökulmasta Moniammatillisuus tunnistetaan ja hyödynnetään Hyvät käytännöt tunnistetaan ja hyödynnetään. Palveluprosessien kuvaukset ja noudattaminen Kohteiden valitseminen - kuvausten laadinta (Sap, päätöksenteko, asiakassuunnitelmat) Tuleva laatujärjestelmä nykyisen käyttö Prosessien arviointi laatujärjestelmän mukaisesti. Tavoitteiden toteuttamiseksi otamme käyttöön atk-pohjaisen toiminnanohjausjärjestelmän, minkä kehittämisessä olemme mukana vuodesta 2012 alkaen. Otamme käyttöön laatujärjestelmän ja toimeenpanemme vanhuspalvelulain. Nämä ovat tavoitteemme henkilöstön näkökulmasta Selkeä johtamisjärjestelmä Osaamiskartoitus ja koulutussuunnitelma Henkilöstömitoitus Vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmä hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation. Organisaatiorakenne kunnossa, työtyytyväisyyskyselyn tulokset paremmat kuin vuonna Henkilöstösuunnitelmat, osaamiskartoitukset, koulutussuunnitelma ja sen toteutus Valtakunnallisen suosituksen mukainen Kehittämistyö toteutetaan Ikäpoliittisen strategian toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Tavoitteiden toteuttamiseksi teemme henkilöstösuunnitelman ja osaamiskartoituksiin perustuvan koulutussuunnitelman vuoden 2013 loppuun mennessä sekä otamme käyttöön laatujärjestelmän vuoteen 2015 mennessä. 18

20 Nämä ovat tavoitteemme talouden näkökulmasta Palvelusetelitoiminta hyödynnetään Toiminnanohjaushankkeen käyttöön otto Ennakoiva työ, terveyttä edistävät kotikäynnit, palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja toimintakyvyn ylläpito Määrälliset tavoitteet ja niiden seuranta Kuntamaiseman mittarit Hyvinvointisuunnitelman mittarit Talouden tavoitteet saavutamme kehittämishankkeiden läpiviennillä ja niiden vaikutusten seuraamisella hyvinvointi- ja talousmittareilla. 7.4 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa on lainsäädännön kautta tulossa runsaasti vaateita suunnittelukaudelle. Terveydenhuoltolain velvoitteet tulevat kokonaisuudessaan voimaan Tuolloin kuntalainen voi itse valita terveyspalveluidensa tuottajan aina vuodeksi kerrallaan. Ensihoidon asetus siirtää ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille Lisäksi päivystyksen sisällöstä ja toiminnasta on tulossa asetus, joka sekin suuntaa päivystystoiminnan keskittämiseen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa on valmisteltu sairaanhoitopiirimme alueella kuntien nimeämässä yhteistyöryhmässä. Järjestämissuunnitelma on tarkoitus hyväksyä sairaanhoitopiirin valtuustossa vuoden 2013 alkupuolella. Syyskuussa 2014 tulee jokaisella kunnallisella terveydenhuollon organisaatiolla olla mahdollisuus liittyä earkistoon. Nämä kaikki vaateet, kuntien taloustilanne ja tulevaisuuden henkilöstövajeen yhdistelmä tuo haasteita palveluiden suunnitteluun. 19

21 Terveydenhuollossa on edettävä nopeasti palveluiden monimuotoistamiseen. Kustannuslaskentaa tulee kehittää ja tuotteistusta edistää. Kuntalaisten vapaa liikkuvuus terveydenhuollon palveluiden osalta arvioidaan lisäävän kuntien välistä maksuliikennettä. Tähän laskutukseen liittyen odotetaan valtion taholta yhtenäisiä ohjeita. Tulevaisuudessa resurssien entistä tehokkaampi allokointi yhteistoiminta-alueen sisällä on tarpeen. Sujuvat palveluketjut ovat myös toiminnan kehittämisessä avainasemassa. Terveyspalveluissa kotisairaalatoiminnan suunnittelu on tarpeen, että pystytään entistä paremmin tarvittaessa turvaamaan kuntalaisten kotona asuminen myös vaikeammissa hoitotilanteissa. Terveydenhuollon ostopalveluiden lisääminen on tarpeen mm. siksi, että erikoissairaanhoito siirtää vastuuta potilaiden hoidosta yhä enemmän perusterveydenhuollon vastuulle. Ennaltaehkäiseviin toimintoihin ja niiden kehittämiseen tulee panostaa yhteistyössä eri tulosalueiden, hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Strategisesti tulosalueen tavoitteet kiteytyvät suunnittelukaudella seuraavasti: Palvelut vastaavat väestötason tarpeita terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseksi Palveluiden suunnittelussa siirretään painopistealuetta ennaltaehkäisevään toimintaan Terveys- ja sairaanhoitopalveluiden suunnitelmakauden tavoitteet vastuualueittain: Nämä ovat tavoitteemme Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi Päiväaikainen vastaanottotoiminnan kehittäminen vastaamaan kysyntää, joka tulee lisääntymään johtuen päivystyksen siirtymisestä yhteispäivystykseen Sairaalatoiminnan kehittäminen vastaamaan erikoissairaanhoidon sekä vanhus- ja hoivapalveluiden sairaanhoidollisia tarpeita ja vaatimuksia siten, että muodostuu potilas- ja kuntanäkökulmasta katsottuna kokonaistaloudellisesti hyvä kokonaisuus. Suun terveydenhuollossa pysytään hoitotakuussa Erikoissairaanhoidon suunnitelman mukainen käyttö Terveydenhuollon palvelutarjonnan kehittäminen sairaanhoitopiirin alueella tehtävän terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti Ensihoidon kustannuskasvun hallinta Prosessit on kuvattu, vastuutettu, kehittämiskohteet nimetty ja aikataulutettu Jonoseuranta, jonot alle 2 vk Päivystyskäyntien määrä ja sisältö vastaavat suunniteltua Potilasturvallisuussuunnitelman arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti Erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksut eivät kasva Keskimääräinen hoitoaika ei pitene Potilasvaihtuvuus säilyy ennallaan Jonotus osastoilta jatkohoitoon lyhenee Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoidon saantiin on alle 6 kk. Terveyskeskuksesta shp:iin tehtyjen lähetteiden määrä on samassa suhteessa shp:n alueen muiden kuntien keskiarvoon Toiminnan suunnittelussa huomioidaan järjestämissuunnitelman linjaukset Ensihoidon kustannuskasvu vastaa shp:n alueen muiden kuntien keskimääräistä ensihoidon kustannusten kasvua 20

22 Liite Toimintaympäristön kuvaus Miten säilytetään nykyiset vahvuudet Säilytetään toimintatapana verkosto, tiimi- ja työparityöskentely toimialojen yli Yhteistoiminta-alueen henkilöstöllä on monipuolista osaamista Koulutussuunnitelmat, ammattirakenteet kunnossa, onnistunut rekrytointi Sitoutunut, motivoitunut ja hyvin koulutettu henkilöstö Panostetaan hyvään työnantajakuvaan, yhteiset pelisäännöt Mielenterveys- ja päihdepalveluiden keskittäminen, riittävä väestöpohja peruspalveluiden järjestämiseen, monipuolinen palveluvalikko käytössä Tuetaan yhteistoimintasopimuksen mukaista alueen kehittämistä, palvelusuunnitelma, palvelusuunnitelmassa huomioidaan toimivat palvelut ja laajennetaan järjestö- ja kuntalaisaktiivisuus huomioiden Sopivan kokoinen organisaatio riskien hallintaan, rekrytointiin ja ammatillisen kodin löytymiseen Toimitaan asukkaan väestöpohjalla Yhteinen tahtotila Johtamiskäytäntö, jossa riittävästi aikaa yhteiseen keskusteluun, yhteiset palaverikäytännöt Kohtuulliset tilat /kiinteistöt Yhteistyö eri hallintokuntien kanssa Laaja kuntayhteistyöverkosto Jatkuva vuorovaikutus ja yhteistyö kuntarakennemuutoksessa Mitä tehdään, että olemme parempia Koulutuksella vähennetään osaamisvajetta suhteessa vaatimukseen palvelujen monialaisuudesta Henkilöstöresurssien rajallisuus / kuntien taloudellinen kantokyky Kotiin vietävien palveluiden monimuotoistaminen ja kehittäminen. Toimialan ylittävän yhteistyön kehittäminen, esim. ruoka- ja puhtaupalveluyksikkö ja tilapalvelu Selkeät organisaatiorakenteet vasta kehittymässä ja kehittämisen koordinaation puute Johtamisen kehittäminen, kokousrakenne, vuosikello Vaiheittainen eteneminen laajaan soteen Palvelujen yhtenäistäminen aloitetaan 2013, yhteisen tahtotilan säilyttäminen Monitaajamaisuus, hajautetut palvelut aiheuttavat välillisiä kustannuksia mm. henkilökunnan siirtymisissä Palveluverkkosuunnitelmassa myös logistiikkasuunnittelua, otetaan videoneuvottelut käyttöön Palveluja ei ole vielä profiloitu riittävästi, kokonaistaloudellisesti suunniteltu palveluvalikko ei kohtaa asiakastarpeita Palveluverkkosuunnitelma tehdään, palveluprosessien tunnistaminen ja kuvaaminen laatujärjestelmän rakentamisen yhteydessä Asiakkaiden osallistaminen ja kumppanuusyhteistyö ontuu vielä Kunnan järjestöyhteistyösuunnitelmassa sote on osana, asiakas-/ asukasfoorumit ja osallisuus oman asian hoitamisessa 21

23 Teknologiaa ei ole vielä hyödynnetty riittävästi ja ohjelmat eivät vastaa nykypäivän tarpeita Toiminnanohjaushanke, käytettävät ohjelmat yhtenäistetään, kirjaamiskäytännöt, kokonaisarkkitehtuuri, henkilöstön koulutuksesta huolehditaan Esimiehet entistä etäämmällä maantieteellisistä syistä, johtamiseen panostamista ei arvosteta, kunnallisten palveluiden aliarvostus Näyttöä ja tutkimustietoa muutoksen läpiviemisestä hyvällä, osallistavalla johtamisella on olemassa, samoin palvelujen vaikuttavuudesta ja kuntalaisten tyytyväisyydestä Miten hyödynnetään mahdollisuudet Nykyvaatimusten mukainen ammattirakenteen luominen palveluiden järjestämisessä mahdollistuu henkilöstön lisääntyneen osaamisen ja uuden oppimisen avulla ja osaamisen hyödyntämisellä (säännölliset kehityskeskustelut, koulutussuunnitelma, henkilöstöstrategia) Hallinnon ja talouden parempi hallinta ja koordinointi hyvällä johtamisjärjestelmällä ja teknologian käyttöönotolla Satsaus johtamiseen ja johtamisosaamiseen muutoksessa ja uusien toimintatapojen käyttöön ottamiseksi Sujuvat prosessit palvelujen parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi laatujärjestelmän ja strategisen ohjelman mukaisesti Kaikkineen teknologisten mahdollisuuksien hyödyntäminen ml. etätyö Monialainen johtaminen hyödyntämällä ammatillista osaamista kaikilla tasoilla, mahdollistetaan työnkuvien kehittäminen ja suuntautuminen eri osaamisalueille Henkilöstön osallistaminen ja työn kierron mahdollistaminen Yhtenäistyvät toimintakäytännöt takaavat asiakkaille tasalaatuisemmat palvelut Aktiiviset asiakkaat mukaan palvelujen suunnitteluun Yksityisten ja 3. sektorin palveluiden hyödyntäminen hallitusti Laadun ja työ- ja asiakasturvallisuuden parantaminen Suunnitelmallinen työ => palveluverkko ja palveluvalikko laajenevat, hoidon porrastus helpottuu Uhat nämä vältettävä 1. Kuntarakennelaki kuntien ratkaisut hajoittavat yhteistoiminta-alueen 2. Henkilöstö: Vahvat ammattirajat, näkemyserot, klikit ja poterot, työntekijät vastustavat maantieteellisen alueensa laajenemista, henkilöstöä ei saada riittävästi, henkilöstön uupuminen, riittämättömät koulutusresurssit 3. Hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen; heikkenevä talous, joka johtaa väärään priorisointiin, esim. ostopalveluista leikataan lisäämättä kunnan omia palveluita, suurten hankkeiden epäonnistuminen, kuntien tehtävien lisääntyminen, kuntien tahtotila estää järkevät palvelurakenteet, hallitsematon yksityistäminen 4. Asiakkuuksien johtaminen, väestö ei ole tyytyväinen palveluihin, palvelut eivät ole vaikuttavia: kansansairaudet ja hyvinvointierot kasvavat 5. Sekava johtamisjärjestelmä, luottamushenkilöorganisaatio puuttuu operatiiviseen johtamiseen = epäselvät johtamisroolit 22