V2 Nykyinen palvelutaso säilyy asiakasnäkökulmasta koko yhteistoimintaalueella. Strategia

Transkriptio

1 Asia: Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatio ja palvelurakenne 2015 Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous (Aikaisemmat käsittelyt: 27/ ) /. ) Valmistelija(t): Sosiaali- ja terveysjohtaja Tarja Miikkulainen, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Tarja Jalonen, hallinto- ja talouspäällikkö Marja- Leena Brander, hallintosihteeri Seija Piiparinen, vanhuspalvelujohtaja Ulrika Lundberg, terveyspalvelujohtaja Sirpa Rantanen, johtava hoitaja Eveliina Kiiski, sosiaalijohtaja Liisa-Anneli Holmberg, sosiaalijohtaja Iris Paalu, vt sosiaali- ja hallintojohtaja Jukka Matilainen , Carita Maisila, Jari Kesäniemi, Oili Paavola, Terhi Isotalo Esittelijä: Sosiaali- ja terveysjohtaja Tarja Miikkulainen Strategia Palvelut järjestetään vastaamaan tulevia tarpeita kestävällä tavalla kustannustehokkaasti ja valtakunnallisten laatuvaatimusten mukaisesti hyödyntäen henkilöstön osaamista ja jatkuvaa kehittämistä. V0 Nykytila säilyy Terveyspalvelut ja mie-päi palvelut Härkätien kuntien alueella, tk esimies- ja tukipalvelut Liedossa, sosiaalityön, vammais- ja vanhuspalvelut sekä hallinto- ja tukipalvelut joka kunnassa erikseen Nykyisin joka kunnassa tehdään samat lausunto-, strategia- tilasto-, talous- ja toimintasuunnitelma-asiakirjat, mitkä hoidettaisiin keskitetysti. Kuntalaskutus uutena tehtävänä sosiaalipalveluissa, lisätään johonkin toimistohenkilökunnan tehtäviin. Sijaisuudet esim. kesäaikana hoidetaan Koski, Marttilan ja Tarvasjoen alueella keskinäisin järjstelyin. Kaikissa kunnissa V1 Kahden sosiaalipalvelualueen malli Liedon kunnassa säilyvät nykyiset palvelut, Koski Tl:n, Marttilan ja Tarvasjoen kuntien alueella järjestetään vanhus-, vammais-, sosiaalityön ja toimistopalvelut yhdistettynä nykyisillä resursseilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja yhteistoiminta-alueen yhtenäiset toimintamallit ovat haasteellisempia toteuttaa. Vaarana syntyä Koski, Marttila, Tarvasjoki sote ja Liedon sote. Palvelujen yhdenmukaistaminen ei onnistu, jos resurssit säilyvät entisellään entisillä toimipaikoilla. Kuntalaisille palvelut säilyvät samanlaisina. Esimiehiltä ja työntekijöiltä vaaditaan laaja- V2 Nykyinen palvelutaso säilyy asiakasnäkökulmasta koko yhteistoimintaalueella Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhteistoiminta-alueella yhdennettynä tiimityönä, pyritään laajaan integraatioon, mahdollisimman tehokkaaseen esimiestyöhön ja hallinto- ja tukipalveluihin. Työn tekemisen tapa muuttuu yhteisvastuu koko toiminta-alueesta. Koko yhteistoiminta-alueen kattavat tiimit, työparit voidaan muodostaa asiakkaan tarpeen mukaan. Yhteistyö ja yhteinen työ välittää helpoimmin uusia toimintamalleja ja toimintatapoja. Tiimien jäsenten työpisteiden ei kuitenkaan tarvitse sijaita samassa toimipisteessä, vaan yhteistyössä hyödynnetään tekniikan tarjoamia

2 on vähän erilaiset palvelut ; jokaisella kunnalla itsenäinen päätösvalta mm. asiakasmaksuista ja palveluun pääsyn kriteereistä. Tavoitteena yhdenmukaiset kriteerit ja maksut. Tulevaisuuden haasteet kasvavia ja vaatisivat isompia yksikköjä, jotta osaamisen tasoa voidaan nostaa laatusuosituksia vastaaviksi. Keskittymismahdollisuudet erityisesti johonkin palvelualueeseen rajalliset. Palvelut voivat olla epätasa-arvoisia riippuen, missä kunnassa asuu erityisryhmien palveluita on haasteellista tuottaa, jos asiakkaita vain vähän, asiakkaan erityistarpeiden mukaisesti. Jokainen kunta voi resurssoida palveluihin ja palvelutasoon kunnan oman kantokyvyn mukaan. Kuntalaisille palvelut säilyy samanlaisina kuin nykyään. alaista osaamista ja osaamisen ylläpitoa. Marttilan sosiaalipalveluesimies vastaa myös Kosken lähiesimiestehtävistä. Tarvasjoen sosiaalipalvelujen läsiesimies vastaa Liedossa sosiaalityön lähiesimiestehtävistä. Vanhustyön esimiehet vastaavat Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen vanhuspalveluista ja kehitysvammaisten palvelujen lähiesimiestehtävistä ja Liedossa nykyisen mukaisesti. Päivä- ja työtoiminta vanhuksille ja vammaisille järjestetään Koskella, Marttilassa ja Tarvasjoen yhteistyössä. Työllistämispalvelut, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, maahanmuuttajaty, oppilashuolto, lapsiperheiden kotiapu järjestetään Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen alueella yhteistyössä nykyisin resurssein. Pienet henkilöstömäärät / esimies mahdollisuuksia. Kuntalaiset hakevat palvelut omasta kunnasta, mutta työntekijä voi vaihtua nykyiseen verrattuna. Vaativammat tai erityisryhmien palvelut sekä pääosa hallinnollisista tehtävistä ovat keskitettynä. Yhteiset tilat edesauttavat yhdentymistä ja säästävät tukipalvelukustannuksia. Liedon palvelut säilyvät entisellään. Asiakkaat esim. lapset, lapsiperheet, yksinhuoltajat, nuoret, työttömät, vanhukset maahanmuuttajat Peruspalvelut tarjotaan yhdenmukaisin palvelukriteerein. Palvelut ovat saavutettavissa, saatavana ja laadukkaina / vaikuttavina oikeaaikaisesti Tavoitteena on yhdenmukaiset palvelukriteerit mutta kunnilla on suuremmat mahdollisuudet muuttaa niitä haluamallaan tavalla. Peruspalvelut ovat pienessä kunnassa kuntalaisten saavutettavissa nopeasti ja helposti /räätälöitävissä yksilöllisesti. Erityisryhmien palveluja ei ole peruspalveluna, vaan niiden järjestämiseksi tarvitaan kalliita erityisjärjestelyjä tai ostopalvelua. Palvelut vaihtelevat kunnittain. Potilasturvallisuus kärsii kun sosiaali- ja terveystoimi ei toimi aidosti yhdessä (esim. tietojärjestelmät) Kaikkia palveluja ei ole kaikkien kuntien alueella. Kuntien välillä asiakkaat ja työntekijät kulkevat kuten nykyisinkin. Työntekijöiden liikkuvuus on pääosin omalla sosiaalipalvelualueella, lukuun ottamatta hallinnollista yhteistyötä. Henkilöstöresursseja on monipuolisemmin käytössä kuin yksittäisessä kunnassa. Potilasturvallisuus kärsii kun sosiaali- ja terveystoimi ei toimi aidosti yhdessä (esim. tietojärjestelmät) Asiakastapauksiin löytyy työpari yhteistoiminta-alueelta. Henkilöstöltä löytyy erikoisosaamista helpommin voidaan keskittyä ja kouluttautua omaan kiinnostuksen mukaan. Koko yhteistoiminta-alueen palvelut ovat käytettävissä mikä edellyttää asiakkaiden kulkemista enemmän palvelun piiriin, jos erityistarpeita on. Saadaan kustannustehokkuutta, kun asiakasmäärä / tt on riittävän suuri.

3 Yhdenmukaistetaan palveluja, palveluprosesseja ja maksuja yhdenvertaiseksi koko yhteistoiminta-alueella. Huolehditaan logistiikasta kuntien välillä, mikä palvelee kaikkia kuntalaisia ja vähentää kokemusta etäisyyshaitoista. Yksilöllistä palveluiden räätälöinnin tarvetta e ole niin paljon koska erityispalveluita on saatavissa. Potilasturvallisuus paranee, kun sosiaali- ja terveystoimi toimivat aidosti yhdessä. Henkilöstö Selkeä johtamisjärjestelmä. Hyvä johtamistapa ja osaava, ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta. Henkilöstöä koulutetaan uusiin menetelmiin sekä hankitaan tarvittavat tilat ja työvälineet. Varhainen tuki ja ennakointi työtapana. -Esimies, työnjohto, vastaa resurssien oikeasta kohdentamisesta ja niiden tehokkaasta käytöstä, edistää henkilöstön työhyvinvointia. Esimiehillä ei jää aikaa toimintojen ja palvelujen kehittämiseen ja muokkaamiseen yhteistoiminta-alueella, koska henkilöstöresurssia yksittäisessä kunnassa on vähän ja palvellaan useita erilaisia asiakasryhmiä. Työskenneltäessä eri tiloissa terveyspalvelujen kanssa, ei toisen työtä ja työtapaa tunneta riittävän hyvin hyödynnettäväksi omassa työssä. Palvelujen tuottamistapa ja käytännöt vaihtelevat kunnittain. Voi tulla helposti raja-aitoja Liedon ja muiden kuntien välille. On helppoa jatkaa työtä kuten tähänkin asti. Tilakustannukset säilyvät nykyisellään. Aito integraatio yhteistoiminta-alueen sosiaalipalveluissa ja sosiaalija terveyspalvelujen välillä vaikeampaa, kun työ jatkuu samanlaisena samoissa tiloissa ja samassa työyhteisössä. Johtamisrakenne on selkeä ja perustuu riittävän laajoihin vastuualueisiin. Johtamisrakenne toimii kuten terveyspalveluissa, jolloin asiakas /potilastyötä tekevät pystyvät keskittymään omaan substanssityöhönsä. (Hallintoa keskitetty.) Koulutussuunnitelmien laadinta ja osaamisen ylläpito helpompaa, kun henkilöstö voi erikoistua enemmän. Tilat pyritään käyttämään tehokkaasti ja tukipalveluissa säästämään. Henkilöstö liikkuu asiakkaiden tarpeiden mukaan koko yhteistoiminta-alueella. Tiimien ja työparien ei kuitenkaan tarvitse työskennellä samassa toimipisteessä, vaan henkilöstön välisessä yhteistyössä hyödynnetään tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.

4 Kaikki henkilöstöresurssit ovat ytalueen käytössä. Hallintopalvelut keskitetään. Aito integraatio yhteistoimintaalueen sosiaalipalveluissa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Prosessit (esim. palvelut, liikenne, asuminen..) Toimivat yhteiset palvelurakenteet ja -prosessit hyödyntäen teknologisia ratkaisuja ja työpari-, tiimi- ja verkostotyöskentelyä eri palvelutuottajien, tulosalueiden ja toimialojen välillä. Jokainen kunta on vastannut alueellaan palvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä huolehtii ostopalveluiden hankinnasta ja valvonnasta. Vaikka jokainen kunta vastaa palvelujärjestelmän ja prosessien kehittämisestä sekä palvelujen vaikuttavuuden seurannasta, resursseja ja ammattitaitoisia tekijöitä siihen ei enää ole. Prosessien kehittäminen ja palvelujen hankinta erilaista eri kunnissa kunnan tarpeen ja käytettävissä olevien resusrssien puitteissa. Yt-alueen yhtenäisyyden luominen on haasteellista todellinen muutos voi jäädä toteutumatta. Osa palveluista vaatii laajempaa osaamista kuin laaja-alaisessa perustyössä yleensä on. Yt-alue tuo tullessaan arvokasta tietoa yt-alueen kunnista kehittämistyön tueksi. Toimintojen, päätöksenteon ja palvelukriteerien yhtenäistäminen yt-alueella helpottuu. Muutos sekoittaa aidosti erilaisia hyviä toimintatapoja ja työmenetelmiä yhteistoiminta-alueella ja voidaan hyödyntää moniammatillista työotetta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvä muutoksen ja muuttamisen suunnittelu. Esimiehen tehtävä on turvallisen ilmapiirin luominen. Talous Palvelujen tuottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla laadukkaina ja vaikuttavina. Tuotteistuksen monipuolistaminen. Palvelujen järjestäminen pienissä yksiköissä pienissä määrin on usein kalliimpaa kuin suuremmissa, koska tukipalvelu- ja henkilöstömenot jakaantuvat pienemmälle määrälle suoritteita. Sosiaali- ja terveyskustannukset / asukas ovat korkeammat Koskella, Marttilassa ja Tarvasjoella kuin Liedossa. Asiakasmäärät pienempiä /hlöstölkm kuin Liedossa. Talousarvio voidaan jakaa suoraan kuntakohtaisiin vastuualueisiin ja Kaksi hallintoaluetta ei ole optimaalinen palvelujen taloudellisen järjestämisen kannalta. Palvelukriteerien yhtenäistäminen työntekijöiden ja alueiden välillä tulee automaattisesti. Vaihtoehtoisten ja nykyistä edullisempien palvelukokonaisuuksien etsiminen tuottaa kustannussäästöjä kuntarakennemuutoksia nopeammin. Hallinto- ja tukipalvelujen keskittäminen säästää päällekkäistä hallintotyötä ja on taloudellisempaa. Aiheuttamisperiaatteiden mukai-

5 kuntalaskutus suoraan näiden kustannusten mukaisesti + hallinnon kustannusten osuus kustannusten tai henkilöstön määrn mukaisessa suhteessa. Kunnat jäisivtä yksin miettimään palveluitaan ja palvelutarpeitaan. nen kustannustenjako ja tuotteistamisen monipuolistaminen antaa mahdollisuuden laadukkaampaan palveluvalikkoon ja kuntalaisten yhdenvertaisempaan kohteluun yt-alueella. Yksittäisen kunnan kustannusosuus ei kuitenkaan saa nousta merkittävästi johtuen henkilöstöresurssien uudelleen järjestelystä. Yrittäjyys Ostopalveluita ja erityispalveluita vähemmän pienten kuntien alueella käytettävissä. Asiakkaiden kuljetuksista huolehditaan. Koski, Marttila, Tarvasjoki alueella on Lietoa vähemmän käytettävissä osto- ja erikoispalveluita. Asiakkaiden kuljetuksista huolehditaan. Yhteiset tietojärjestelmät tuovat kustannussäästöä ja lisäävät potilasturvallisuutta mm. hairproilmoitukset suoraan esimiehelle vaaratilanteesta Yhteistoiminta-alueella on monipuolisesti tarjolla järjestöjen ja yksityisten palveluja. Huolehditaan kulkemismahdollisuudesta / kuljetuksista. Elinympäristö Erilliset sosiaaliasemat ja terveysasemat. Erilliset sosiaaliasemat ja terveysasemat. Yhteiset, kattavat sosiaali- ja terveysasemat kunnissa. Muu, mikä (Osallistuminen, imago, laatu) Yhteistyöverkostot ja yhteistyömuotojen luominen jää kuntakohtaiseksi. Koski, Marttila Tarvasjoen alueella omat yhteistyöverkstot palvelujen tuottamiseksi. Toimivat yhteistyöverkostot sosiaali- ja terveyspalveluiden eri tulosalueiden, eri hallintokuntien, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen välillä mahdollistavat palvelujen järjestämisen nykyistä edullisemmin. Esittelijä laatii oman päätösesityksensä ja kirjaa siihen: X IVA TEHTY liitteeksi / oheismateriaaliin IVA EI TEHTY