Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 515/2005 vp Taideaineiden perusopetuksen monipuolistaminen Eduskunnan puhemiehelle Peruskouluopetuksen yksi keskeinen tarkoitus on antaa lapsille ja nuorille heidän koko persoonaansa tukevaa opetusta. Erilaisilla taideaineilla on oma tärkeä merkityksensä kokonaisvaltaisen persoonallisuuden kehittymisprosessissa. Taideaineet tukevat ja kehittävät ajattelua, ja ne auttavat ymmärtämään ja oppimaan. Yksi keskeisistä taideaineista on ilmaisutaito, jota kohtaan on ilmennyt mielenkiintoa niin opettajien kuin oppilaidenkin keskuudessa. Monet käytännön kokemukset puhuvat sen puolesta, että perusopetuksen ainevalikoimassa sopisi olla kuvaamataidon, musiikin ja tekstiili- ja teknisten töiden ohella ilmaisutaitoa. Se on ennen kaikkea kykyä ilmaista sekä välittää omia ajatuksiaan, tunteitaan ja tuntemuksiaan sekä mielikuviaan ja mielipiteitään, mikä edesauttaa kykyä hahmottaa opetuksen kokonaisuutta. Eduskunnassa vierailulla olleet Kymenlaakson peruskoululaiset ovat vahvasti viestittäneet taideaineiden monipuolisen tarjonnan tarpeellisuutta. Viimeisimpänä toi Haminan Pappilansalmen oppilaskunta terveisensä ilmaisutaidon opetuksesta saaduista myönteisistä kokemuksista, joita on saatu muuta opiskelua tukevasta opintoaineesta. Tanssitaiteen tohtori Soile Rusanen on väitöskirjassaan keskittynyt tutkimaan peruskoulun yläasteen oppilaiden kokemuksia valinnaisen ilmaisutaidon opiskelusta. Tutkimukseen osallistuneissa kouluissa sitä eivät lähteneet opiskelemaan ainoastaan esiintymisestä ja teatterista innostuneet oppilaat, vaan monesti valinnan syy oli sosiaalinen arkuus tai esiintymispelko. Ilmaisutaidon opiskeluun osallistuneista oli huomattava määrä poikia. Oppilaat kuvaavat rohkeutensa lisääntyneen; joku totesi kykenevänsä ilmaisutaidon opiskelun seurauksena osallistumaan keskusteluihin paremmin myös muilla tunneilla. Rooleissa ja kuvitellussa maailmassa toimimisen oppilaat kokivat mielekkääksi. Rusasen tutkimuksen mukaan teatterikasvatus on yksi tie itsensä ja elämänsä parempaan ymmärtämiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä lisätäkseen taideaineiden valikoimaa perusopetuksessa ja onko hallituksella tietoa taideaineiden kokeiluhankkeista, joissa ilmaisutaitoa on kokeiltu tavoitteena tukea tällä muuta perusopetusta? Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2005 Seppo Lahtela /kesk Versio 2.1

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 515/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä lisätäkseen taideaineiden valikoimaa perusopetuksessa ja onko hallituksella tietoa taideaineiden kokeiluhankkeista, joissa ilmaisutaitoa on kokeiltu tavoitteena tukea tällä muuta perusopetusta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) mukaan opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syventymiseen. Asetuksen mukaan opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. Opetushallitus on tammikuussa 2004 päättänyt uusista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuosiluokille 1 9. Perusteissa todetaan, että perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja itsetunnon kehittymiseen. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Perusteiden mukainen uusi opetussuunnitelma on voitu ottaa käyttöön , ja se tulee ottaa käyttöön opetussuunnitelmassa päätettävän porrastuksen mukaisesti kaikilla luokkaasteilla viimeistään yhdessä uuden tuntijaon kanssa. Opetussuunnitelman perusteita on uudistettu noin kymmenen vuoden välein. Edelliset opetussuunnitelman perusteet ovat vuodelta Ilmaisutaitoa voidaan opettaa valinnaisaineena, ja se sisältyy moniin tuntijaossa mainittuihin oppiaineisiin, myös taideaineisiin. Opetussuunnitelmauudistuksen myötä ilmaisutaito voidaan ottaa entistä paremmin huomioon lisätunteja saaneen äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisällöissä sekä aihekokonaisuuksissa, joita toteutetaan eri oppiaineissa niille luonteenomaisella tavalla. Aihekokonaisuuksia, joissa ilmaisutaito on vahvasti mukana, ovat ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä- ja mediataito ja osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Tavoitteena oleva avoin ja vuorovaikutteinen koulun toimintakulttuuri tukee oppilaiden ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Opetushallituksen vahvistamien koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaan toiminnan sisältöjä valittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Ilmaisutaitoa voidaan tarjota myös aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöissä. Opetushallitus päättää opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, ja sen tehtävänä on seurata opetuksen järjestämistä. Käynnissä olevasta opetussuunnitelmauudistuksesta ja uuden tuntijaon vaikutuksista saadaan väliaikatietoja syksyllä. Opetusministeriö ja Opetushallitus tukevat opetussuunnitelmatyötä muun muassa tiedotuksella, tukimateriaalilla ja täydennyskoulutuksel- 2

3 Ministerin vastaus KK 515/2005 vp Seppo Lahtela /kesk la. Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteiden toteutumista tuetaan myös muun muassa luovuus- ja kulttuurikasvatuksella. Opetushallituksen kolmivuotinen Luovuus- ja kulttuurikasvatushanke LÄHDE on käynnistetty tukemaan opettajien ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja uudistuvien opetussuunnitelmien käyttöönottoa. Hankkeessa lähestytään ja hyödynnetään luovuutta useasta näkökulmasta ja pyritään luomaan konkreettista toimintaa ja innostavia uusia avauksia opetussuunnitelman toteuttamiseksi. Keskeistä LÄHDE-hankkeessa on luovuus ja innovatiivisuus kaikissa oppiaineissa ja opetuksessa. Verkoston hankerekisterin avulla osahankkeiden toimijoiden ja vastuuhenkilöiden on mahdollista löytää ja tavoittaa toisensa, saada uusia ideoita ja verkottua. Myös opetusministeriön Luovuus ja kulttuurikasvatus -hankkeessa on kartoitettu luovuutta ja kulttuurikasvatusta edistävää ja tukevaa toimintaa. Kartoituksen tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi hyvää, olemassa olevaa toimintaa ja näin tarjota alan toimijoille hyödynnettäväksi ideoita ja vertailukohteita. Hanke on integroitunut opetusministeriössä käynnissä olevaan luovuusstrategiatyöhön. Valtioneuvoston hyväksymän taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen toimenpideohjelmassa ja opetusministeriön lastenkulttuuripoliittisessa ohjelmassa pidetään tärkeänä turvata kaikille yhteisenä oppiaineena taideaineiden opetus kaikilla peruskoulun luokka-asteilla. Molempien linjausten mukaan taide on lisäksi tuotava koulujen opetusympäristöihin sekä opetusmenetelmiin ja -sisältöihin. Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotusten seuranta on jo tuottanut ja tuottaa lähivuosina runsaasti tietoa paikallisista lastenkulttuuriin ja taidekasvatukseen liittyvistä hankkeista, joissa on mukana myös ilmaisutaitoa ja teatteritaidetta. Opetusministeriössä lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotusten toimeenpanoa seuraa lasten taide- ja kulttuuriasioiden koordinointia varten asetettu työryhmä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan opetusta ja oppimisympäristöjä kehitetään siten, että ne luovat yksilölle vankan perustan elinikäiselle oppimiselle ja persoonallisuuden kasvulle. Koska uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto on kesken, on liian varhaista arvioida, miten taideaineiden tarjonta kehittyy uusissa opetussuunnitelmissa ja uudessa tuntijaossa ja miten toisaalta aihekokonaisuuksien toteutuksella, uusilla luovilla toimintatavoilla ja koulun ja kulttuurin yhteistyöllä pystytään vastaamaan taidekasvatuksen tarpeeseen. Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 515/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Seppo Lahtela /cent: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att utöka utbudet av konstämnen i den grundläggande utbildningen och är regeringen medveten om försöksprojekt inom konstämnena där man prövat uttrycksförmåga som ett sätt att stödja den övriga grundläggande utbildningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om grundläggande utbildning (628/1998) är målet för utbildningen att stödja elevernas utveckling till humana människor och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar samt att ge dem sådana kunskaper och färdigheter som de behöver i livet. Enligt en statsrådsförordning (1435/2001) som gäller de allmänna riksomfattande målen för och timfördelningen i den grundläggande utbildningen skall undervisningen ge eleverna en grund för en bred allmänbildning samt stoff och impulser för att vidga och fördjupa sin världsbild. Enligt förordningen skall undervisningen erbjuda estetiska erfarenheter och upplevelser på olika områden inom kulturen samt möjligheter att utveckla handens färdigheter och kreativitet samt färdigheter i gymnastik och idrott. I januari 2004 fattade Utbildningsstyrelsen beslut om nya grunder för läroplanen för årskurserna 1 9 i den grundläggande utbildningen. I grunderna konstateras att den grundläggande utbildningen har till uppgift att både fostra och utbilda. Den grundläggande utbildningen skall ge eleven möjlighet till en mångsidig tillväxt, till lärande och till att utveckla en sund självkänsla. I den läroplan som godkänns av utbildningsanordnaren fastställs timfördelningen samt målen för och innehållet i undervisningen per årskurs på basis av statsrådsförordningen och läroplansgrunderna. En ny läroplan enligt grunderna kunde tas i bruk den 1 augusti 2004 och skall tas i bruk enligt den gradering som anges i läroplanen på alla årskurser senast den 1 augusti 2006 tillsammans med den nya timfördelningen. Läroplansgrunderna har reviderats med ca tio års mellanrum. De föregående läroplansgrunderna är från Uttrycksförmåga kan undervisas som ett valfritt ämne och ingår också i många läroämnen som nämns i timfördelningen, även i konstämnena. I och med läroplansreformen kan uttrycksförmåga bättre beaktas i läroämnet modersmål och litteratur, som fått extra timmar, samt i temahelheter som genomförs i olika läroämnen på det sätt som är naturligt i sammanhanget. Temaområden där uttrycksförmåga har en framträdande ställning är Att växa som människa, Kulturell identitet och internationalism, Kommunikation och mediekunskap, samt Deltagande, demokrati och entreprenörskap. En öppen och interaktiv kultur i skolan, vilket eftersträvas, bidrar till att eleverna utvecklar sin uttrycks- och interaktionsförmåga. Enligt de av Utbildningsstyrelsen fastställda grunderna för morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever skall man när innehållet väljs fästa särskild vikt vid lek, skapande verksamhet och positiva upplevelser. Uttrycksförmåga kan erbjudas också inom ramen för innehållet i morgon- och eftermiddagsverksamheten. Utbildningsstyrelsen beslutar om målen för och det centrala innehållet i undervisningen och har till uppgift att följa ordnandet av undervisningen. Mellantidsrapporter om den på- 4

5 Ministerns svar KK 515/2005 vp Seppo Lahtela /kesk gående läroplansreformen och effekterna av den nya timfördelningen fås i höst. Undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen stöder läroplansarbetet bl.a. med information, stödmaterial och fortbildning. Måluppfyllelsen i fråga om läroplansreformen stöds också bl.a. med hjälp av kreativitets- och kulturfostran. Utbildningsstyrelsen har startat ett treårigt projekt för kreativitets- och kulturfostran, LÄHDE, för att stödja samarbetet mellan lärare och kulturaktörer och införandet av de nya läroplanerna. I projektet närmar man sig kreativiteten och utnyttjar den ur flera olika synvinklar samt försöker skapa konkret verksamhet och inspirerande nya infallsvinklar vid genomförandet av läroplanen. Det centrala i projektet är kreativitet och innovationsförmåga i alla läroämnen och i all undervisning. Med hjälp av projektregistret i nätverket kan aktörer och ansvarspersoner i delprojekt hitta och få kontakt med varandra, få nya idéer och bilda nätverk. Även i undervisningsministeriets projekt Kreativitet och kulturfostran har man kartlagt verksamhet som främjar och stöder kreativitet och kulturfostran. Syftet med kartläggningen har varit att lyfta fram god, existerande verksamhet och på så sätt erbjuda aktörerna inom branschen idéer och jämförelseobjekt. Projektet är integrerat i arbetet med en kreativitetsstrategi som är aktuell på undervisningsministeriet. I åtgärdsprogrammet i det av statsrådet godkända konst- och konstnärspolitiska principbeslutet och i undervisningsministeriets barnkulturpolitiska program anses det viktigt att alla barn och unga på alla årskursstadier i grundskolan tillförsäkras undervisning i konstämnen som för alla elever gemensamma ämnen. Enligt båda programmen skall konsten också inkluderas i skolornas inlärningsmiljö, inlärningsmetoder och -innehåll. Uppföljningen av åtgärdsförslagen i det barnkulturpolitiska programmet har producerat och kommer under de närmaste åren att producera en mängd information om lokala projekt som anknyter till barnkultur och konstfostran, där också uttrycksförmåga och teaterkonst finns med. Vid undervisningsministeriet följs verkställandet av åtgärdsförslagen i det barnkulturpolitiska programmet av en arbetsgrupp som tillsatts för att samordna konst- och kulturärenden som gäller barn. Enligt utvecklingsplanen för utbildning och fostran för skall undervisningen och inlärningsmiljöerna utvecklas så att de ger individen en fast grund för livslångt lärande och personlig utveckling. Eftersom införandet av de nya läroplanerna fortfarande pågår är det alltför tidigt att ta ställning till hur utbudet av konstämnen utformar sig i de nya läroplanerna och i den nya timfördelningen och hur man å andra sidan med hjälp av temaområden, nya kreativa verksamhetsformer och samarbete mellan skolan och kultursektorn kan svara på behovet av konstfostran. Helsingfors den 15 juni 2005 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5