OmaHyvinvointi hanke Väliraportti I Toim. Markku I. Nurminen & Tarja Meristö. Turku Tammikuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OmaHyvinvointi hanke Väliraportti I 1.4. 30.9.2008. Toim. Markku I. Nurminen & Tarja Meristö. Turku Tammikuu 2009"

Transkriptio

1 OmaHyvinvointi hanke Väliraportti I Pärjäin kansalaisen käyttöön? Turku Tammikuu 2009 Toim. Markku I. Nurminen & Tarja Meristö 1

2 ESIPUHE OmaHyvinvointi hankkeen tavoitteena on konseptoida kansalaisen valtaistumista tukeva tietotekninen väline, jota kutsutaan nimellä Pärjäin. Tässä ensimmäisessä OmaHyvinvointi hankkeen väliraportissa esitellään hankkeen ykkösvaiheen, eelämänkertomuksen tulokset. eelämänkertomus selvittää, miten kansalainen voi saada itseään koskevat terveystiedot omaan haltuunsa ja miten hän voi käyttää niitä hyväkseen. Lisäksi raportti esittelee ensimmäisen vaiheen Pärjäin konseptin. Rajoituksineenkin se on jo ajatuksia herättävä. Tämä raportti on tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin projektin osapuolille. Sen avulla toivomme, että saamme mukaan hankkeeseen uusia osapuolia ja innokkaita kansalaisia yhteistyössä kehittämään Pärjäin konseptia ja sen vaatimia tietoteknisiä, sisällöllisiä, palveluita koskevia ja muita ratkaisuja. Työhön ovat tähän mennessä osallistuneet tutkimusosapuolina Kuopion yliopisto, Savonia AMK, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Muina kumppaneina mukana ovat Cel Amanzi, Huoltoliitto, Logica Suomi Oy, Itella Oyj, Itella Information Oy, Kuopion kaupunki, Kuopion yliopistollinen sairaala, Kustannus Oy Duodecim, Mediconsult Oy sekä Turun kaupunki. Tämä raportti on syntynyt koko hankeryhmän yhteistyön tuloksena. Eri osahankkeet ovat laatineet monia muistioita ja raportteja, joiden nojalla käsillä oleva työ on toimitettu. Haluamme kiittää kaikkia tutkijoita heidän antamastaan panoksesta. Kiitos myös hankkeen yritysosapuolille, jotka ovat tuoneet hankkeeseen käytännön kritiikin ja liiketoimintaan tähtäävän näkökulmansa. Tässä vaiheessa myös useat kansalaiset ovat olleet mukana kehittämässä Pärjäintä, mistä heille lämmin kiitos. Kiitos myös lokakuussa Turussa kokoontuneelle asiantuntijafoorumille, joka jako omaa osaamistaan hankkeen hyväksi alustusten, paneelin ja työpajatyöskentelyn muodossa. Turussa tammikuussa 2009 Koordinaatiotiimin pu olesta Markku I. Nurminen Tarja Meristö 2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Koko hankkeen kehys Konseptivetoisuus vaiheistaa hankkeen Ensimmäinen osavaihe eelämänkertomus : Tulokset Pärjäin konsepti Case Eläköityminen Kohdekansalaisten rekrytointi ja valinta Kohdekansalaisten terveystietojen kerääminen Terveystietojen arkistoinnin ja kirjaamisen selvittäminen Persoonien laatiminen Terveysdokumenttien tietojen alustava luokittelu ja prototyypin kehittäminen Infra ryhmän kanssa Case Vauvautuminen Toteutus OHV skenaariot ja vaikuttavuus Skenaariot konseptoinnin tukena Lopuksi: yhteenveto Pärjäimestä Kirjallisuus Liite 1. Tutkijaosapuolet Liite 2. Yritysosapuolet

4 1. Johdanto OmaHyvinvointi(OHV) hankkeen lähtökohtana on kansalainen, joka haluaa ottaa vahvan ja aikaisempaa aktiivisemman otteen omasta hyvinvoinnistaan huolehtimisesta hyödyntämällä erilaisia sähköisessä ja fyysisessä muodossa olevia palveluita ja itsepalveluita. Käsiteltävät sovellusalueet liittyvät aluksi joko kansalaisen terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen tai sairauden hoitoon, kohderyhminä vauvautuvat perheet ja eläköityvät tai muuten työterveyshuollon piiristä poissiirtyvät kansalaiset. Kansalaisen toiminnan kannalta olennaista on, että hänelle muodostuu käsitys siitä, millä tavoin eri palveluiden tarjoajat voivat tukea ja edesauttaa hänen päämääriään oman elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla ja mitä hän voi itse tehdä asioiden edistämiseksi. Visiona on, että kansalaiselle tässä tutkimushankkeessa konseptoitava ns. Pärjäin toimii metapalvelukonseptina kun hän suunnittelee ja toteuttaa tavoitteitaan ja tarvitsemiaan palveluita niin hyvinvoinnin kuin muunkin elämän alueella. Hankkeessa kehitetään ja koetellaan Pärjäin konseptia usealla eri palvelualustalla, jotta kansalaisilla erilaisine tarpeineen ja erilaisissa elämäntilanteissa olisi mahdollista valita kulloinkin parhaiten sopiva vaihtoehto. Esimerkin mahdollisista alustoista tarjoavat koti PC, NetPosti, erilaiset omahoitoportaalit sekä mobiililaitteet. Tavoite sopii hyvin osaltaan antamaan vastausta terveydenhuollon kriisiin, jota määrittävät väestön ikääntyminen, vakavien tautien yleistyminen kansantautien luonteisiksi sekä luonnollisesti koko hyvinvointiyhteiskunnan konseptin muuttuminen markkinalähtöisemmäksi. On vaikea nähdä keinoja näiden vaikeuksien voittamiseksi ilman, että kansalaisten tietoisuus ja oma panos omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen olennaisesti kasvaa. Tässä hankkeessa käytetään hyväksi tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisen tietoisuuden ja oman aktiivisen panoksen lisäämiseksi. Pärjäimen avulla kansalainen voi muodostaa itselleen kokonaiskuvan terveydestään ja hyvinvoinnistaan ja yhdessä eri palveluntuottajien kanssa suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita palvelukokonaisuuksia. Pärjäimen kansalaislähtöinen konsepti täydentää ja tukee eri palveluiden tuottajapuolten asiakaslähtöisiä kehityshankkeita, julkishallinnon hankkeita palveluprosessien kehittämiseksi ja kansalaisten omatoimisuuden lisäämiseksi. Samoin, konsepti tukee eri kunta ja valtiolaitosten tiedonvälityskanavien käyttöönottoa. Verkottumista ja kokemusten vaihtoa eri hankkeiden kanssa tavoitellaan asiantuntijafoorumitoiminnalla, jonka tarkoituksena on jatkua vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Yrityksissä, yhteisöissä, kunnissa ja kuntayhtymissä on käynnissä monia kehittämishankkeita, joihin OmaHyvinvointi hankkeen työtä pyritään suoraan linkittämään. Hankkeet, joiden kanssa erityisesti käydään vuoropuhelua ja tehdään vertailevaa tutkimusta, on koottu taulukkoon 1. 4

5 Taulukko 1. OHV/Pärjäin vertailuhankkeet Suomessa. Hanke Osapuolet Peruslähtökohdat ja kesto KanTa STM, Kela Sähköinen potilasdokumenttien arkisto, sähköinen resepti ja kansalaisen omien tietojen katseluyhteys ( ) Saini Sitra, Logica, Kansalaisen interaktiiviset STM, Kela verkkopalvelut (2006- ekat Oulun omahoito Oulun kaupunki, Kela, KTL, Sitra, Duodecim, PKSSK, ESSHP, EPSHP, PHSOTEY, VSSHP, LSHP, OAMK, Oulun kaupunki, Coronaria Media, Coronaria Impact, 2008) Kansalaisen sähköiset (itsehoito)palvelut ( ) Monikanavainen omahoitopalvelu terveydenhuoltoon ( ) Mawell, Tekes ValtIT VM Verkottunut julkishallinto, jonka palvelut helposti käytettävissä ( ) KuntaIT VM Verkostomainen toimintatapa toimintojen tehostamiseksi ja palveluiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi ( ) JulkIT VM ValtIT + KuntaIT (+SoTe) (2009-) Näkökulma Julk. / kansal. Kansal. Kansal. Julk. / kansal. Julk. Julk. / kansal. Julk. / kansal. 5

6 Hanke Osapuolet Peruslähtökohdat ja kesto Tervesuomi.fi STM, KTL, Kela, Yhteinen jakelukanava Stakes, Duodemin, terveysalan tutkimus- ja Työterveyslaitos, asiantuntijalaitosten, viranomaisten UKK-instituutti, ja järjestöjen Terveyden edistämisen tuottamaan terveystietoon keskus, Suomi.fi, Sitra, Oulun omahoito, Savonia AMK, Lääkelaitos, ESSHP Suomi.fi VM Julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite Terveyskirjasto.fi B2C-Pro (PIR) PIR (Personal Information Repository) FinnONTO FinnONTO 2.0 SÄHKE (mm. KanTa noudattaa) Duodecim, KTL, Kuntaliitto, sairaanhoitopiirit, STM, Sitra, RAY VTT, HUS, PKSSK, Tekes, yrityksiä VTT, Tekes, PKSSK, yrityksiä TKK, HY, TaY, yrityksiä ja muita toimijoita TKK, HY, TaY, yrityksiä ja muita toimijoita Arkistolaitos (2002-) Terveystiedon saattaminen kaikkien suomalaisten ulottuville (2005-) Sähköinen potilaskontaktointi ( ) Dokumenttipalvelu turvalliseen tiedonvaihtoon ( ) Semanttisen webin ontologiat, täsmätietohaut, tietojärjestelmien semanttinen yhteentoimivuus ja älykkäät palvelut ( ) FinnONTO:n jatkohanke ( ) Viranomaisasiakirjojen sähköisen pysyväistallennuksen periaatteet, metodit ja käytännöt ( ) VAPA Arkistolaitos Sähköisen aineiston vastaanotto- ja palvelujärjestelmä ( ) Näkökulma Julk. / kansal Kansal. Ammatt. / kansal. Julk. / kansal. Julk. Julk. Julk. Julk. Julk. 6

7 Näkökulmalla tarkoitetaan hankkeen keskeistä kehittämisen lähtökohtaa, joka voi olla julkishallinto, kansalainen tai kaupallinen.1 Koordinointi kansallisen kehitystyön kanssa kuuluu olennaisesti hankkeen eri työpaketteihin. Konseptin toiminnallisesta, prosessuaalisesta, tiedollisesta ja teknisestä yhteensopivuudesta kansallisten ratkaisujen kanssa huolehditaan etenkin konseptin valmiiden mallien kartoituksessa sekä arkkitehtuuri ja liitettävyys, tietoympäristö, infrastruktuuri, ja kohderyhmäkohtaisissa osioissa. Käytännön osaamista ja näkemystä liitettävyyteen sen eri tasoilla saadaan myös hankkeen yritys ja organisaatio osapuolilta, joiden kanssa toteutettava yhteistoimijuus ja case työskentely mahdollistaa harmonisoinnin mm. SAINI:n, Oulun omahoidon sekä useiden osapuolten sovellusten ja kehittämishankkeiden kanssa. Lisäksi kaikki osapuolet ovat tehneet ja tekevät hankkeen kansainvälistä linkitystä useissa eri yhteyksissä. Kansalaislähtöisen näkökulman kehittäminen vaatii toimintaympäristön tuntemista sekä sitä tukevien olemassaolevien mallien ja mahdollisuuksien kartoittamista. Lisäksi hankkeen monitieteisessä lähestymistavassa hyödynnettävät menetelmät on kuvattava ja valittava. Tällaisen kartoitustyön tuloksena on jo projektin alkuvaiheessa saatu aikaan erilaisia katsauksia, esimerkiksi katsaus PHR (Personal Health Records) käsitteeseen, sen malleihin, standardeihin, sekä eri tyyppisten PHR ratkaisujen tarjontaan. Niinikään on jäsennetty hyvinvoinnin käsitettä ja hyvinvointipalvelujen tarjontaa ja laadittu katsaus terveydenhuollon organisaatioiden kehittämiin verkkopalveluihin. Toimintaympäristöä kartoittaa myös katsaus keskeisimpiin sähköistä tiedonkäsittelyä koskeviin lakeihin ja ase sekä ministeriön ohjeisiin. Toimintatapoja tukee osallistavien menetel tuksiin mien kartoitus ja valinta kansalaiskeskeisten tarpeiden selvittämistä varten. 1 Julkishallinnon näkökulmalla tarkoitetaan sellaisia hankkeita, joissa keskitytään julkishallinnon toimintojen kehittämiseen sen omia tarpeita vastaaviksi. Kansalainen hankkeen näkökulmana tarkoittaa sellaisia hankkeita, jotka toteuttavat kansalaisen tarpeita. Nämä hankkeet ovat usein julkishallintoon liittyviä, mutta niiden lähtökohtana on kansalainen tarpeineen. Kaupallisilla hankkeilla tarkoitetaan sellaisia hankkeita, joissa pyritään tuottamaan kaupallisesti hyödynnettäviä ratkaisuja. Nämä hankkeet voivat liittyä julkishallintoon sekä kansalaiseen. 7

8 2. Koko hankkeen kehys Hankkeen tärkein kantava voima on sen tinkimättömässä kansalaislähtöisyydessä. Hyvinvoinnistaan huolehtiessaan kansalainen käyttää eri tuottajien tarjoamia palveluita. Niiden tuottama lisäarvo toteutuu hänen hyvinvointinsa paranemisena, esimerkiksi sairauden paranemisena tai mahdollisuutena jatkaa kotona asumista korkeasta iästä huolimatta. Asiakkaalle tämä hyöty muodostaa kokonaisuuden, riippumatta siitä, miten monen eri tahon yksittäisistä palveluista se koostuu. Ei ole itsestään selvää, että palveluiden tuottajat ovat selvillä tästä kokonaisuudesta, vaikka monet heistä osallistuvat esimerkiksi hoitoketjujen suunnitteluun ja rahoituspäätösten tekemiseen. OmaHyvinvointi hanke varmistaa, että kansalainen itse saa muodostettua kokonaiskäsityksen omasta tilanteestaan. Tämä on tärkeätä tehdä selväksi, sillä edellä mainitut kehittämishankkeet ja niiden tuloksena syntyvät järjestelmät on nähtävä toimintaympäristöinä, joita viranomaiset ovat suunnitelleet kansalaisen hyväksi. Kansalaislähtöisyys tarkoittaa tässä hankkeessa sitä että kansalainen itse muotoilee oman elämisensä ja toimimisensa puitteet ja tavoitteet. Hänellä on hallussaan itseään koskevat asiakirjat, esimerkiksi terveysdokumentit. Tämä ei tee tarpeettomiksi palvelun tuottajan tai muun viranomaisen tallettamia tietoja, onhan molemmilla osapuolilla intressi ja oikeus saada omat kappaleensa niistä. Asiakkaan kopiot muodostavat eräänlaisen duaalisen järjestelmän, joka seuraa hänen elämisensä tarpeita, ei palveluiden tuottamisen logiikkaa. Tällainen duaalijärjestelmä on Pärjäimen yhtenä tärkeänä osatavoitteena. Kansalainen sijoittuu palvelutapahtumiensa ja niiden hallinnan keskiöön Oma Hyvinvointi hankkeen subjektina. Visiona on, että hänellä on kokonaiskuva kaikista häneen ja hänen elämäänsä liittyvistä toimijoista ja palveluntarjoajista ja että hänellä myöskin on vuorovaikutteinen yhteys kaikkiin tarpeelliseksi katsomiinsa tahoihin ja tietoihin. Hankkeessa havainnollistetaan kansalaista palveluiden keskiössä kuviolla 1. 8

9 Perusterveydenhuolto (Kunta) KELA Erikoissairaanhoito Ravintoterapeutti Apteekki Työterveyshuolto (yksityinen) Hieroja Neurologinen tutkimuskeskus Vero Kotisairaanhoito Tilitoimisto Kuntoutuskeskus Jätehuolto Neuvola Kuntakaavasto Siivous Rakennuslautakunta Kotipalvelu Sähköyhtiö LVI-toimija Vakuutusyhtiö Lasten päivähoito Koulu Kuvio 1. Kansalainen palvelujen keskiössä. Pärjäin konsepti merkitsee kansalaisen voimaantumista. Tämä kuva viittaa kopernikaaniseen vallankumoukseen, jossa taivaankappaleet sijoitettiin jakamalla keskuksen ja kiertolaisen roolit uudelleen. Kansalainen ei ole enää palvelujen tuottamisen kohde vaan hänet nähdään oman hyvinvointinsa subjektina, ymmärtäjänä ja avaintoimijana. Voimaantuminen tulee selvästi esille Aaron Antonovskin työssä, jossa hän on tutkinut ihmisten selviytymistä ääriolosuhteissa. Selviytymiskykyä selittäväksi viitekehykseksi Antonovski on esittänyt koherenssin tunteen (Sense of Coherence), joka muodostaa tässäkin tutkimuksessa avainviitekehyksen. Se rakentuu kolmelle peruslähtökohdalle: 1. Maailma on järkeenkäypä 2. Oma elämä on mielekäs 3. Toimintakyky: on käytettävissä resursseja tavoitteiden toteuttamiseksi Hankkeen tarkoituksena on suunnitella Pärjäin konseptiin ominaisuuksia, jotka tukevat kaikkia kolme ulottuvuutta. Kyse on kansalaisen valtaistamisesta. Kansalaisen parantunut ymmärrys ja toimintakyky nostavat hänet omissa asioissaan tasaveroiseksi osapuoleksi viranomaisten ja palvelujen tuottajien kanssa. Kansalaiset muodostavat myös yhteisöjä, joissa muodostuu uusia valtarakenteita. Yhteisöllisyys on tärkeä osa valtaistumista. Esimerkiksi perhekokonaisuus muodostaa valtaantumisen subjektin erityisesti juuri vauvautumisvaiheessa. Laa 9

10 jemmin yhteisöllisyys näyttäytyy myös mielekkyyttä lisäävänä ja toimintakykyä vahvistavana ja laajentavana voimavarana. 3. Konseptivetoisuus vaiheistaa hankkeen OmaHyvinvointihankkeen tutkimusalue ja sen tavoite Pärjäin konseptin kehittämisestä on hyvin laaja ja monimutkainen kokonaisuus. Tämä monimutkaisuus otetaan haltuun osa kerrallaan jakamalla hankkeen eteneminen kolmeen vaiheeseen. Vaikka tämän hankkeen aikataulun ja resurssien puitteissa ei ole mahdollista saada aikaan käyttövalmista kaikki esiin nousseet elämänalat kattavaa Pärjäin tuotetta, on hankkeen strategiana kehittää Pärjäimen ideaa kokonaisuutena ja tukea sen eri piirteisiin vastaavien ratkaisujen kehittämistä. Konseptointityössä edetään kaikkien vaiheiden lävitse siitäkin huolimatta, että aikaisempien vaiheiden kuluessa ei olekaan ratkaistu kaikkia käytännöllisiä ja teknisiä kysymyksiä. Tuloksena syntyy kussakin vaiheessa konsepti. Konseptin tarkoitus on antaa selvyyttä kysymykseen, mitä Pärjäin on ja mitä se ei ole (semanttinen määritelmä). Tämä on osattava esittää tavalla, josta käy ilmi, miten sitä voi käyttää ja mitä hyötyä siitä on (pragmaattinen määritelmä). Toisaalta konseptin tulee olla uskottava, niin että ei jää epäilystä sen suhteen, onko sen toteuttaminen teknillisesti tai taloudellisesti mahdollista (konstruktiivinen määritelmä). Tässä mielessä konsepti toimii niin että sen kautta voidaan osoittaa idea mahdolliseksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Hankkeen vaiheita kuvataan seuraavilla nimillä: I vaihe eelämänkertomus II vaihe eterveydenhallinta III vaihe eelämänhallinta eelämänkertomuksen keskeisenä kohteena on kansalaisen terveysdokumentit ja terveystiedot: miten ne löydetään, saadaan haltuun, siirretään ja digitoidaan. Lähtökohtana on ajatus, että oman terveyden aktiivisen hallinnan tavoite edellyttää näiden tietojen saamista kansalaisen itsensä haltuun. Se toteuttaa omalta osaltaan valtaistumispyrkimyksen vaatimusta järkeenkäypyydestä. Konseptoinnin haasteena on, millä tavalla näitä dokumentteja ja tietoja voi järjestää tai miten niistä voi hakea tarvittavia tietoja. eterveydenhallinnan keskeisenä tavoitteena on merkityksen ja tavoitteisuuden lisääminen: miten dokumenttien tieto voidaan saada paremmin ymmärrettävään muotoon, miten dokumentit liittyvät toisiinsa ja minkälaisia kokonaisuuksia ne muodostavat, miten niistä voi seurata asioiden kulkua, suunnitelmia ja päätöksentekoa. Omaa terveyttä koskevien tietojen lisäksi Pärjäimeen pitää integroida yleistä faktatietoa sairauksista ja niiden hoidosta. Kansalainen voi myös tehdä omia merkintöjään esimerkiksi omahoidon toimenpiteistään. Konseptoinnin yhtenä haasteena on, minkälaisia esitysmuotoja onnistutaan kehittämään kansalai sen toiminnan ja sen tavoitteiden kuvaamiseen. eelämänhallinnan keskeisenä tavoitteena on liittää Pärjäimeen toiminnallisuutta, suunnittelua ja tavoitteita, palvelutarpeiden määrittelyä ja palveluntuottajien 10

11 tunnistamista ja vertailua, linkkejä palveluihin esimerkiksi ajanvaraukseen sekä tietoa kustannuksista ja niiden jakautumisesta eri osapuolien kesken. Asiointikyvyn mukaansaamisen lisäksi Pärjäimen käyttöalue laajenee terveysasioiden ohella käsittämään myös muita hyvinvoinnin ja toiminnan alueita. Voimaistumis pyrkimyksen tekijöistä vahvistetaan tässä vaiheessa toimintakykyä kehittämällä resursseja asioiden hoitamiseen. Hankkeen vaiheiden keskeisiä teemoja ja avainsanoja esitetään pelkistetysti seuraavassa taulukossa. Taulukko 2. OHV hankk een vaiheiden teemat ja avainsanat. Vaihe I vaihe II vaihe III vaihe Teema eelämänkertomus eterveydenhallinta eelämänhallinta Tiedon painopisteitä Oma terveys Faktatieto (lääkärikirja) Tieto palveluntuottajista Antonovsky Järkeenkäypyys Mielekkys Toimintakyky Ylitettävä kynnys Omien dokumenttien ja tietojen saaminen Tavoitteisen projektin subjektius Palveluintegraattorin roolin ottaminen Perspektiivi Menneet tapahtumat Suunnittelu tulevaisuuteen Tavoiteintegraatio Kehittämis menetelmä Nykytoiminnan kuvaus dokumenttien kautta Uudet toimintaprosessit (diagnoosi) Käyttöönotto Esimerkkejä käytöstä Omien tietojen syöttö, tarkastelu ja järjestely Omien tietojen yhdistäminen terveystietämykseen Omien tietojen yhdistäminen palveluihin ja yhteisöihin Konsepti ja sen semanttinen, pragmaattinen ja konstruktiivinen määritelmä jäsentävät myös OmaHyvinvointi hankkeen järjestäytymistä. Konseptoinnin ydin on semanttisessa, ideoita määrittelyiksi muuntavassa työskentelyssä. Tämän tehtävän ympärille on muodostettu konseptoinniksi kutsuttu pääteema. Pragmaattista näkökulmaa edustaa kaksi tapaustutkimusaluetta, joista yksi edustaa eläkkeelle, ja siten pois työterveyshuollon vaikutuspiiristä siirtyneitä tai lähiaikoina siirtyviä kansalaisia (Eläköitymis case). Toinen ryhmä sijoittuu uuden kansalaisen syntymään ja sen piiriin kuuluu perheitä, joissa odotetaan lasta tai joissa lapsi on äskettäin syntynyt. Kummassakin ryhmässä on tarkoitus tutkia jäsentä. Samalla kun tapaustutkimukset edustavat kansalaiskeskeisyyttä, on niiden tehtävänä nostaa esiin konkreettisia tarpeita Pärjäimelle. Toinen tehtävä on antaa palautetta hankkeen eri vaiheissa syntyvistä konsepteista niiden 11

12 eri esitysmuodoissa, esimerkiksi prototyyppeinä. Tapaustutkimukset muodostavat hankkeen toisen pääteeman. Kolmas, konstruktiivisen näkökulman pääteema on saanut nimen Toteutus, tuttavallisemmin Infra. Toteutusteeman tehtäväalueeseen kuuluu selvittää liitettävyyteen ja arkkitehtuuriin kuuluvia kysymyksiä ja ratkaisuja: esimerkiksi mitä yhteydenpidon tarpeita Pärjäimellä on ja mitä sellaisia osioita on jo olemassa, joita voidaan käyttää hyväksi Pärjäimen suunnittelussa. On esimerkiksi tärkeätä havaita, jos konseptin semanttisen määritelmän kaikki osat eivät ole toteuttamiskelpoisia. (Semanttisesta) konseptista pitää tunnistaa selvästi toteutuskelvottomat osat. Toteutusteemalla on myös keskeinen rooli, kun kehitetään Pärjäimen prototyyppejä tai muita esitysmuotoja tapaustutkimus ryhmien koeteltaviksi. Pääteemojen välinen vuorovaikutus on kiteytetty hankkeen kokonaisuutta esittävään kuvioon. Focus Groups and Actors Practical ServiceFramework Platform Independent Model (PIM) Tarpeet / mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa PALVELUKONSEPTI yleistettävissä oleva, käytännönläheinen viitekehys vauvaa odottava perhe Integrated Service Platform Platform Specific Models (PSM) spesifit palvelut/tiedot perhe, jossa on vauva Kansalaisen PALVELUN TUOTTAJIEN VERKOSTO vastuualueet tiedon ja (hoito)- palvelun tuottamisessa työssäkäyvä kansalainen Yleinen tapa yhdistää spesifit palvelut/tiedot yleisiin spesifit palvelut/tiedot eläköityvä kansalainen INFRASTRUKTUURI JA ORGANISOINTI palvelujen sovellusalusta palvelut ja toiminnot, käsitteet ja tiedot, apuvälineet ja työkalut = konseptoitava palvelu Kuvio 2. OHV_hankkeen pääteemat ja niiden vuorovaikutus. Pääteemojen ja vaihejaon välinen vuorovaikutus toteutuu siten, että jokaisessa vaiheessa tuotetaan sille luonteenomainen konsepti. Konsepti sisältää kaikki kolme näkökulmaa: semanttisen, pragmaattisen ja konstruktiivisen. 12

13 Konseptin, case ryhmien sekä toteutuksen haltuunotossa välttämätöntä on monitieteinen lähestymistapa. Kaikkia teemoja yhdistetään mm. kehittämällä tietojen haltuunottamiseen ja luokitteluun liittyviä kansalaiskeskeisen tiedon viitemalleja ja tietoarkkitehtuuria, muodostamalla skenaroimalla ja toimintalähtöisen tarvekartoituksen avulla tarkennettuja pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteita sekä kansalaisten että palvelujärjestelmän näkökulmasta tunnistamalla ja kuvaamalla keskeisiä kansalaislähtöisten palvelujen liiketoimintamallien kysymyksiä ja löydettyjä ratkaisuja kehittämällä ja kartoittamalla arkkitehtuuri ja liitettävyysmalleja, joiden avulla konseptin sekä edellä mainittujen näkökulmien saavuttaminen on mahdollista arvioimalla systemaattisesti sekä hankkeen työtapoja että tuloksia. 4. Ensimmäinen osavaihe eelämänkertomus : Tulokset OmaHyvinvointi hankkeen ensimmäinen vaihe on toteutettu puolen vuoden kuluessa 3/2008 9/2008. Jokainen osahanke on työskennellyt sekä itsenäisesti että koordinoidusti hankekokonaisuuden hyväksi. Yhteisen työskentelyn tärkeimpänä työtapana on toiminut sarja työpajoja seuraavista teemoista: Käyttäjän tarpeet (Espoo) Konseptointi (Espoo) Toteutus (Kuopio) Arviointi (Tampere) Työpajat ovat edenneet konseptoinnin tavanomaisten teemojen mukaisesti. Kolme ensimmäistä painottuvat konseptoinnin pragmaattiseen (MIKSI?), semanttiseen (MITÄ?) ja konstruktiiviseen (MITEN?) tarkastelukulmaan, kun taas arviointi kattaa työpajoissa syntyneen tuloksen samoin kuin niihin johtaneen prosessin. Seuraavaksi esitetään ensimmäisen osavaiheen tuloksia ja sen tekemisen menetelmiä. Ensin esitellään ykkösvaiheen konsepti ja sen tuottaminen käyttäen kaikkia kolmea tarkastelukulmaa, ts. pragmaattinen, semanttinen, konstruktiivinen. Sitten syvennytään pragmaattisiin kysymyksiin kahden case teeman kautta, minkä jälkeen selvitetään konseptin uskottavuutta konstruktiivisen tarkastelukulman keinoin. 13

14 4.1. Pärjäin konsepti Ensimmäisen vaiheen keskeisenä tavoitteena oli saada kerätyksi kansalaisen terveyttä koskevat asiakirjat hänen itsensä haltuun sähköisessä muodossa. Yhteisten yleisperiaatteiden avulla rajattiin Pärjäintä ensimmäisessä työpajassa seuraavasti: 1. Aina itselle mukaan 2. Mahdollisuus ennaltaehkäisevään toimintaan 3. Lisäarvo käyttäjälle 4. Terveysdatan automaattinen kirjautuminen 5. Tasa arvoisuus 6. Kommunikoi eri järjestelmien kanssa 7. Yhteisöllisyyden mahdollistaja (vertaistuki, viranomaiset) Tarpeiden konkretisointi Pärjäimen ominaisuuksiksi tuotti työpajatyöskentelyssä seuraavat ominaisuudet: 1. Henkilökohtaiset terveystiedot mahdollisimman kattavasti digitaalisessa muodossa 2. Hallittavuus ja muokattavuus: tietoja on voitava lajitella, järjestää ja jakaa, mielellään myös täydentää itse tuotetuilla tiedoilla 3. Uuden tiedon viiveettömyys: tietojen tulisi kirjautua samanaikaisesti kuin palvelun tuottajan järjestelmään 4. Aina saatavilla: tietojen tulisi olla käytettävissä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Tähän liittyy myös yleisempi tavoite alustariippumattomuudesta Kolmannen, toteutus teemaisen työpajan pohjalta pystyttiin jo tarkentamaan yksinkertaisen Pärjäin toteutuksen vaatimusmäärittelyä (nk. karvalakki malli), johon voitiin tunnistaa useita minimissään mukaan tarvittavia tieto ja toiminnallisuuskokonaisuuksia. Lisäksi sekä vaiheeseen I että myöhempiin vaiheisiin tarvittavia tietoja ja toimintoja saatiin laajasti luetteloitua osana "Pärjäin tietojen ja arkkitehtuurin design" dokumenttiluonnosta. Näitä vaatimus ja arkkitehtuurimäärittelyjä käydään tarkemmin läpi luvussa Case Eläköityminen Osaprojektissa Eläköityminen on hankkeen 1. vaiheessa (eelämänkertomus) suoritettu seuraavat tehtävät ja tuotettu vastaavat tulokset: Kohdekansalaisten rekrytointi ja valinta Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (eelämänkertomus) rekrytoitiin Eläköitymis osaprojektiin osallistuvat henkilöt. Kohderyhmänä on lähivuosina eläkkeelle siirtyvät ja jo eläkkeellä olevat kansalaiset. Kiinnostuneita henkilöitä oli yhteensä 26, joista 21 päätti lähteä projektiin mukaan. 14

15 Ikärajoitteen lisäksi hankkeeseen osallistuvalta edellytettiin o valmiutta kahden vuoden aikana käyttää muutama tunti aikaa muun muassa haastatteluihin, erilaisten teknisten ratkaisujen kokeilemiseen jne. o kykyä käyttää tietokonetta (esimerkiksi sähköposti) ainakin välttävästi o halua saada haltuunsa omaa hyvinvointiaan koskevat, tällä hetkellä eri viranomaisten hallussa olevat tiedot o halua näyttää valitsemiaan, hyvinvointiaan koskevia tietoja vaitiolovelvolliselle tutkimusryhmälle, jotta esimerkiksi paperilla olevia tietoja voidaan muuntaa sähköiseen muotoon ja kehittää erilaisia tapoja tietojen hallintaan Työelämässä olevia osallistujia rekrytoitiin Turun kaupungin työntekijöistä kaupungin intranet sivustolle laitetulla ilmoituksella. Jo eläkkeellä olevia ihmisiä rekrytoitiin yhteistyössä Kaarinan kaupungin terveystoimen kanssa. Kaikkia tutkimukseen osallistuvia pyydettiin lähettämään ilmoittautumisensa sähköpostitse. Näin saatiin varmistettua heidän tietokoneen peruskäyttötaitonsa. Kaikkien kanssa on allekirjoitettu salassapitositoumus, jonka mukaan alkuperäisiä terveystietoja saa käsitellä ja nähdä ainoastaan Eläköitymisprojektin henkilökunta Kohdekansalaisten terveystietojen kerääminen Jokaisen mukaan lähteneen kohdekansalaisten elämäntilanne ja terveyshistoria kartoitettiin. Runkona ovat aika ja paikkatekijät (asuin ja työpaikat jne.). Näistä selvitettiin ne, jotka ovat tuottaneet henkilölle terveystietoa (työterveyshuolto, sairaalakäynnit jne.). Tulokset kirjattiin aikajanalle, joka on myöhemmin esitettävissä Pärjäimen prototyypissä. Kohdekansalaisten terveystietojen kerääminen on pääosin tehty. Keräämättä on vielä joitain dokumentteja, joiden saantitapaa ei vielä ole selvitetty. Ne kerätään myöhemmin, kun saadaan jo kerätyt dokumentit muunnettua sähköiseen muotoon ensimmäisiä prototyypin testauksia varten. Tiedot kerättiin haastattelemalla. Haastattelussa selvitettiin henkilön elämäntilanne ja terveyshistoria. Tavoitteena oli tutustua haastateltavaan, saada hänet muistamaan terveyteensä liittyviä tapahtumia ja hoitopaikkoja, joista terveystietoja myöhemmin pyydetään. Haastattelut kestivät tyypillisesti noin kaksi tuntia. Lain mukaan terveystiedot saa vain henkilö itse, jos ei ole erityistä syytä. Autamme keräämisessä selvittämällä osoitetietoja, hankkimalla lomakkeita ja antamalla valmiit dokumentit kirjekuorineen ja postimerkkeineen henkilölle. 15

16 Terveystietojen arkistoinnin ja kirjaamisen selvittäminen Elämäntilanteen ja terveyshistorian kartoituksen lisäksi selvitettiin kohdekansalaisten tapoja arkistoida terveystietojaan sekä pitää kirjaa erilaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselystä kävi ilmi, että kaikki ovat säilyttäneet joskus joitain dokumentteja systemaattinen arkistointi on harvinaista ja liittyy yleensä tiettyyn, määriteltyyn vaivaan arkistointiin ei kukaan kannusta eikä vanhoille dokumenteille ole käyttöä kirjaaminen tyypillisesti epäsäännöllistä: liittyy yleensä painonhallintaan tai tiettyihin mittausarvoihin eikä tietoja systemaattisesti hyödynnetä Pärjäintä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että nykyisten manuaalisten käytäntöjen siirtäminen sähköisiksi ei riitä tekemään siitä hyödyllistä ja käytettävää. Tietojen tulee arkistoitua Pärjäimeen vähintään puoliautomaattisesti, jotta saadaan aikaan kattava dokumenttiarkisto. Omien seurantatietojen kirjaamisen tulee olla helppoa ja yksinkertaista, ja järjestelmän tulee tukea erilaisia tapoja tallentaa tietoa (esim. erilaiset mittalaitteet). Kysely lähetettiin sähköpostitse kesäkuussa 2008 niille 17 osallistujalle, jota oli siihen mennessä ehditty haastatella. Kyselyyn vastasi 14 osallistujaa. Esitetyt, tyypiltään avoimet kysymykset käsittelivät terveyttä koskevien dokumenttien arkistointia sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tietojen seurantaa. Dokumenttien arkistointipaikat ja tavat vaihtelevat suuresti, eikä kenelläkään ole systemaattista arkistointitapaa, vaan dokumentteja on eri paikoissa enemmän tai vähemmän epäjärjestyksessä. Tyypillisiä kirjapidon kohteita ovat olleet erilaiset mittaustulokset, ruokapäiväkirja, liikuntapäiväkirja, paino ainakin kerran viikossa ja tapaturmien eri hoitovaiheet. Kirjaamispaikka on useimmiten almanakka, ruutuvihko tai vastaava perinteinen kirjaustapa. Jotkut ovat tallentaneet tietojaan myös tietokoneelle joko omaan hakemistoon tai hyödyntäneet erillistä sovellusta Persoonien laatiminen Kehitystyön välineeksi on laadittu neljä persoonaa. Persoonat ovat fiktiivisiä henkilöitä, joihin on kerätty ominaisuuksia ja piirteitä useilta eri ihmisiltä. Yksittäisen henkilön tietoja ei ole mahdollista tunnistaa. Persoonat muodostetaan siten, että niihin jäävät erilaisten ryhmien merkittävimmät erot ja persoonien välillä on mahdollisimman vähän päällekkäisyyttä. Persoonia käytetään tässä tutkimuksessa paitsi käyttäjäryhmän keskeisten ominaisuuksien ja tarpeiden esiin tuomiseen, myös terveystietojen alkuperän peittämiseen. Persoonille lisätään autenttisia terveystietoja kohdekansalaisilta siten, että henkilötiedot ja muut tunnistettavat asiat poistetaan ja yhdelle persoonalle kerätään tietoja usealta oikealta henkilöltä. Tutkimuksessa kerättyä tietoa esitetään kolmansille osapuolille ainoastaan persoonina ja erilaisina yhteenvetoina. 16

17 Persoonat perustuvat osallistuvien kansalaisten haastatteluihin ja niihin on koottu tapahtumia eri henkilöiltä siten, että persoona ei sellaisenaan vastaa ketään todellisuuden henkilöä. Persoonia luotaessa on pyritty siihen, että ne tietyllä tavalla vastaavat kohdekansalaisten joukkoa ja ovat esimerkiksi terveyshistoriansa ja elämäntilanteensa osalta sillä tavalla erilaisia, että ne tuovat esille erilaisia terveydenhallinnan tarpeita. Persoonia voidaan jatkossa hyödyntää myös siten, että niiden elämään luodaan erilaisia episodeja ja tapahtumia, joita voidaan käyttää prototyyppien toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Muutamia alustavia käyttötapauksia on jo luotu muun muassa arviointia varten Terveysdokumenttien tietojen alustava luokittelu ja prototyypin kehittäminen Infra ryhmän kanssa Kohdekansalaisten terveystietojen muuntaminen sähköiseen muotoon on käynnissä. Jo kerättyjen terveysdokumenttien perusteella laadittiin luokittelu, jonka mukaisesti jokainen terveystapahtuma kirjataan skannauksen yhteydessä. Luokittelu tukee ensimmäisen prototyypin toimintoja, jotka ovat tietojen järjestäminen ja haku näiden tietojen perusteella. Jokaisesta terveystapahtumasta kirjataan Tunniste, Päivämäärä, Paikka, Paikan tyyppi, Terveystapahtuman tyyppi, Merkinnän tuottaja, Merkinnän tuottajan nimi, Tautiluokitus (kehon osien mukaan) ja mahdollinen diagnoosi. Näiden perusteella muodostetaan tietokanta, joka mahdollistaa dokumenttien järjestämisen halutulla tavalla. Prototyypin kehitys Infra ryhmän kanssa on edennyt siihen vaiheeseen, että dokumenttien skannaus ja tietojen kirjaaminen on voitu aloittaa. Yhdelle esimerkkipersoonalle on kerätty terveystietoja, joiden avulla kehitettävää prototyyppiä voidaan testata tässä vaiheessa. Paperiset terveysdokumentit skannataan pdf muotoon. Jokaiselle terveystapahtumalle lisätään tunniste. Jokaisesta terveystapahtumasta kirjataan määritellyt tiedot Exceltaulukkoon ja näistä muodostetaan tietokanta. Jokainen kohdekansalainen saa omat tietonsa sähköisenä prototyyppien testausta varten. Persoonille muodostetaan omat terveystiedot, joiden avulla tutkijat voivat testata prototyyppejä Case Vauvautuminen Vauvautumiscase aikoo koota pilotointia varten enintään 30 perhettä, joissa odotetaan lasta tai joissa on vähintään yksi alle kaksivuotias lapsi. Rekrytointia ei vielä ole tehty. Vauvautumis perheen tietotarpeita on kuitenkin kartoitettu tutkimuksiin, raportteihin ja asiantuntijoiden kokemukseen pohjautuen. Vauvan syntyminen perheeseen on elämäntilanne, jonka ympärille syntyy erityisiä pal 17

18 velujen ja tietojen tarpeita. Ryhmä on luultavasti yhtenäisempi kuin eläköityvien ryhmä. Yksi kysymys, johon pilotointi varmaan antaa lisävalaistusta, on Pärjäimen omistajakysymys. Vastasyntynyt saa tietenkin oman Pärjäimensä heti syntyessään, mutta miten hänen Pärjäimensä irrottuu äidin Pärjäimestä, kun hän fyysisesti aloittaa erillisen elämänsä, periytyykö esimerkiksi raskaudenaikaisia tietoja vauvan Pärjäimeen. Toinen kysymys on ilmeinen tarve tarkastella perhekokonaisuutta yhteisönä. Onko mahdollista tai tarpeellista muodostaa kollektiivisen Pärjäimen käsite, jossa olisi esimerkiksi koko perhettä koskevia asioita vai onko nämä tarpeet toteutettavissa yksilöpärjäinten vuorovaikutuksen kautta? Vauvautumiscasessa on tunnistettu monia vauvautumistilanteessa elävien perheiden kannalta relevantteja aihealueita ja kehitystrendejä, jotka ovat tyypillisiä kehittyneissä teollistuneissa yhteiskunnissa. Yksi tällainen ilmiö on synnyttäjien keski iän kohoaminen ja sen yhteys työelämän muutoksiin. Toinen melko nopean muutoksen kohde on ollut isän roolin muuttuminen. Vuorovaikutteisten tunnesiteiden luominen lapsen kanssa on molemmille vanhemmille tärkeää. Muutoksia on kohdistunut myös perheiden monimuotoistumiseen erilaisten uusperheiden kautta. Perinteiset yhteydet esimerkiksi lähisukulaisiin katkeavat muuttoliikkeen takia entistä useammin ja vähentävät luonnollisen tuen saamisen mahdollisuuksia ja lisäävät eristymisen tarvetta. Ajoittain lisääntynyt perheväkivalta on yksi oire yhteiskunnallisesta pahoinvoinnista. Vauvautuva perhe joutuu tiheästi kohtaamaan uusia tilanteita, jotka synnyttävät monenlaisia tiedon tarpeita. Tällaisen tiedon haku on siirtymässä nopeasti verkkoon, vaikka edelleen kirjallisuus, asiantuntijat ja lähipiiri sekä omaiset muodostavat tärkeän kanavan. Vauvautumisvaiheen vanhempien tietotarpeet liittyvät mm. seuraaviin asioihin: raskauden suunnitteluun liittyvät tietotarpeet o lapsettomuus o keinoalkuiset hedelmöityshoidot (kaksoisraskaus) o tulevan äidin omat perussairauksien hoito raskauden aikana (esim. diabetes, verenpainetauti, mielenterveysongelmat) raskauteen, liittyvä tieto o äitiys, o isyys, o mieliala, o normaaliin raskauden kulku, siihen liittyvät riskit, arjen eri tilan aikana kuten matkustaminen, poikkeava raskaus teet raskauden kuten raskausdiabetes o ravitsemus, o liikunta, o sukupuolielämä raskauden aikana o etuudet synnytykseen liittyvä tieto o valmistautuminen synnytykseen, o normaaliin synnytykseen ja sen kulkuun sekä sikiön kehitykseen liittyviä aihealueita/ poikkeavaa synnytystä koskevaa tietoa, o naisen suhde synnytykseen (luottamus pelko), o isän tai tukihenkilön osuus synnytyksen aikana, 18

19 o synnytyksen jälkeiseen äidin terveydenhoitoon liittyvää tietoa, lapsen hoitoon liittyvä tieto, o vanhempien roolit, o lapsen kehitykseen liittyviä aihealueita, o kodin turvallisuus, fyysinen ympäristö, rajat, väkivallattomuus o taloudellinen turvallisuus o lapsen tunne elämän kehittyminen, sisaruskateus, lapsen pelot o lapsen perustarpeet (ravinto, hygienia, hoiva, vuorovaikutus, uni) o lapsen terveydenhoito, o perhesuunnittelu, o parisuhde aihealueita, o raskauden ehkäisyyn ja raskauden suunnitteluun, o sukupuolielämä synnytyksen jälkeen, o yleisimmät lasten sairaudet ja niiden hoito, o jaksamisesta äitinä ja isänä, o vanhemmuuteen kasvu, o synnytyksen jälkeinen masennus Näiden tietotarpeiden tyydyttäminen on tärkeää ja on hyvä, jos Pärjäin pystyy tukemaan tiedon hankkimista auttamalla löytämään joustavia kanavia ja luotettavia tietolähteitä. Aiheisiin perehtyminen johtaa usein oppimis ja muutostarpeisiin, joiden tuloksena yleiset toiminnan periaatteet muuntuvat henkilö tai perhekohtaisiksi tavoitteiksi ja toiminnan muutoksiksi. On myös hyvä, jos kansalainen ja perhe voi myös itse vaikuttaa omiin suunnitelmiinsa, Pärjäin voi toimia tällaisen räätälöinnin alustana. Vauvautumiscase on tunnistanut myös kaksi tärkeätä tiedon lähdettä, verkostoitumisen tarjoaman yhteisöllisyyden ja erilaiset palveluja tuottavat organisaatiot (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori). Tietojen lisäksi viimemainitut tarjoavat konkreettisia palveluita. Toisaalta yhteisö tarjoaa useasti tukea, joka merkitsee lisäarvoa sen saajalle. Näitä kanavia analysoidaan tarkemmin hankkeen toisessa ja kolmannessa vaiheessa. Vauvautumis caselle on luonteenomaista, että neuvolalla on hoitosuhteessa kokonaisvaltaisen hallitseva rooli. Lapsen syntymä ei ole sairaus, ja neuvola toiminnan tarkoitus onkin ei toivottujen poikkeamien ennaltaehkäiseminen, varhainen havaitseminen ja määrätietoinen hoito. Näitä tavoitteita tukee systemaattinen kirjaamisen käytäntö. Ei ole aivan ilmeistä, millä tavalla näiden tietojen monistaminen äidin, lapsen tai perheen Pärjäimeen toisi lisäarvoa näiden hyvinvointiin. Toisaalta voisi tietojen kokoamisen aloittaminen kansalaisen omaan Pärjäimeen aivan alusta alkaen nostaa esiin tekijöitä, joiden kautta voitaisiin ratkaista kysymystä tietojen reaaliaikaisesta ja automaattisesta kertymisestä Pärjäimeen. Tämän toiminnan yhteydessä voitaisiin saada kootuksi myös tietoa kansalaisten tarpeista konseptoinnin jatkokäsittelyn pohjaksi. Tietotarpeiden kartoituksessa Vauvautumisen osalta käytetään jatkossa myös osallistavia ja toimintalähtöisiä menetelmiä, joilla pyritään nostamaan esiin myös "välineriippumattomasti" keskeisiä kansalaistarpeita vauvautumis tilanteessa olevista perheistä. Lisäksi osioon liittyy myös yhteisöllisiä piirteitä sisältävän prototyypin kehittämisen kokeilu. 19

20 4.4 Toteutus Toteutusta on OmaHyvinvointi hankkeessa lähestytty kahdesta eri suunnasta. Ensinnäkin on selvitetty aikaisempia ja olemassa olevia malleja ja tuotteita, jotka yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien kautta auttavat profiloimaan omaa tavoitetta ja etenemään sitä kohti suoraviivaisesti. Toiseksi on jo ryhdytty hahmottamaan toteutuksessa tarvittavia ratkaisuja yhtäältä oman konseptin tarpeiden, toisaalta käytettävissä olevien mallien käyttömahdollisuuden kannalta. Valmiista kirjallisuudesta, markkinoilla olevista tuotteista sekä erilaisista malleista läheisimmin Pärjäin ideologiaan liittyy PHR (Personal Health Record) käsite. PHR käsitteen avaamista, valmiiden mallien keräämistä ja olemassa olevien tuotteiden ja hankkeiden kartoitusta on dokumentoitu raportissa PHRkatsaus. Tausta ajatuksena on ollut koko ajan PHR käsitteen ja piirteiden suhteuttaminen osaksi laajempaa henkilökohtaisen hyvinvoinnin hallintaa. Hypoteesina on ollut, että etenkin Pärjäinten ensimmäinen ja osin toinen vaihe ovat terveys ja hyvinvointitietojen osalta hyvin lähellä PHR käsitettä. Nimi PHR antaa jo ymmärtää, että kysymys on tietopohjaisesta perusajatuksesta, mikä sopiikin hyvin yhteen OHV hankkeen ensimmäisen (eelämänkertomus) ja osittain toisen (eterveydenhallinta) vaiheen painopisteiden kanssa. PHRjärjestelmä voidaan nähdä tietovarastona, johon tietoa kertyy tiettyjen tapahtumien myötä. Monissa tilanteissa kansalaisen tulee kuitenkin aktiivisesti huolehtia tiettyjen tietojen tuottamisesta ja keräämisestä. Verenpaineen mittaus ja lääkityslistan ylläpito ovat tällaisia tilanteita, samoin kuin useimmat ennaltaehkäisyyn ja terveyden ylläpitoon liittyvät tiedot. Näitä tarpeita ei ole otettu kaikissa läpikäydyissä PHR tuotteissa, määrittelyissä ja malleissa huomioon. Yksi tärkeä kysymys, jonka suhteen PHR järjestelmissä on olemassa erilaisia ratkaisuja, on tietojen lajitteleminen, luokitteleminen, yhdistäminen tai erotteleminen. Jo kansalaisen oman ymmärtämistavoitteen kannalta on tärkeää, että yhteenkuuluvat tiedot voidaan yhdistää. Tätä tavoiteltiin jo OHV hankkeen konseptin karvalakkiversiossakin, jossa lajittelua odotettiin voitavan suorittaa esimerkiksi ajankohdan, hoitokokonaisuuden, asiakirjatyypin tai hoitavan yksikön perusteella. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeiksi kysymyksiksi nousevat näin tietosisällöt, niiden määritykset ja koodistot. PHR katsauksessa on listattu useiden tuotteiden ja ratkaisujen tietosisältöjä sekä kuvattu kolme tietosisältömäärittelyä (AHIMA Common Data Elements, ASTM Continuity of Care Record, HL7 Continuity of Care Document). Kootuista tietosisältömäärittelyistä näkyy, miten tarkalle tasolle PHR tietosisältöjä ja niiden koodistoja voidaan määritellä. Näiden kautta saavutettava tietojen rakenteisuuden taso on tavoittelemisen arvoista, sillä rakenteisten tietojen avulla voidaan tukea myös koneellista päättelyä ja esimerkiksi varoi tuksia. Tietopohjaisen lähestymistavan lisäksi on selvitettävä tiedonhallinnan perustoiminnallisuudet. Katsauksessa on kuvattu yksi PHR järjestelmien toiminnallinen malli (HL7 PHR System Functional Model). Malli tarjoaa konsensuspohjai 20

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma terveystietoihin. Pärjäin hyvinvointinavigaattori. Markku I. Nurminen 11.11.2011

Kansalaisnäkökulma terveystietoihin. Pärjäin hyvinvointinavigaattori. Markku I. Nurminen 11.11.2011 Kansalaisnäkökulma terveystietoihin Pärjäin hyvinvointinavigaattori Markku I. Nurminen 11.11.2011 Mihin terveystietoja tarvitaan? Terveystiedot esittävät kahta asiaa: Potilaan terveydentilaa Tapahtumia

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta

Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta Esityksen rakenne Mikä on terveystaltio, mikä on Taltioni? Millainen on Taltioni ekosysteemi? Ekosysteemistä, eri näkökulmia Vielä Taltionista, mitä palveluita

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Taltioni omaksi hyväksi

Taltioni omaksi hyväksi Taltioni omaksi hyväksi 2 Taltionin tavoitteena on olla kansalaisten, terveydenhuollon toimijoiden ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteinen terveys- ja hyvinvointitiedot sisältävä tietokanta ja palvelualusta.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni Taltioni Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi #Taltioni Painopiste Sairauden hoidosta terveyden edistämiseen Potilastiedot Ennaltaehkäisy Akuutti hoito Jälkihoito Jotta yksilö voisi ottaa vastuuta

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Millainen ihmiskäsitys ohjaa hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä? Homo Sapiens

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Juha Sjöblom Yliopistojen intrapäivä 25.3.2014 Eri organisaatiokulttuurien yhdistymisen haasteet Intranet ja yhdistymisen haasteet Taideyliopiston opiskelijat

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot