Kokouksen päätavoite: Ohjauskeinot vaihtoehtoisiin tavoitteisiin pääsemiseksi, kiviainesten vientiselvityksen tilanne ja alustavat tulokset

Transkriptio

1 (5) Kiviaineshuollon kehittämishanke Ohjausryhmän kokous 5 Aika Ti klo Paikka Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, neuvotteluhuone Kuha Läsnä Pekka Normo (pj.) Ympäristöministeriö Jaana Junnila Ympäristöministeriö Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Harri Tanska Espoon kaupunki Mika Räisänen GTK Akseli Torppa GTK Timo Huhtinen (siht.) Sito Eija Ehrukainen Sito Tiedoksi Läsnäolijat Susanna Wähä Ympäristöministeriö Brita Dahlqvist-Salin Uudenmaan ELY-keskus Anton Palolahti Sito Liitteet 1 Kalvosarja kivinestilastoista Kokouksen päätavoite: Ohjauskeinot vaihtoehtoisiin tavoitteisiin pääsemiseksi, kiviainesten vientiselvityksen tilanne ja alustavat tulokset 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2 Asialistan hyväksyminen Normo avasi kokouksen. Hän toimii puheenjohtajana ja Huhtinen sihteerinä. Hyväksyttiin asialista. 3 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen 4 Projektin tilannekatsaus Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. Huhtinen kertoi, että projekti etenee alkuperäisen työohjelman mukaisesti, paitsi pilottikohteiden osalta, jotka ovat muuttuneet alun perin suunnitellusta. Tanska toivoi, että Espoon Turvesuon pilottikohteen tuloksina voitaisiin esittää yksityiskohtaisia toimintaohjeita ja selkeää toimintamallia vastaavan kaltaisen alueen toteuttamisesta. 5 Pilottihankkeilta toivottavien tulosten määrittely (Espoon Turvepelto, Oulun massastrategia) Käytiin läpi Turvesuon pilottihanketta, jossa aluerakentamiskohteessa on tarkoitus välivarastoida ja käsitellä maa- ja kiviaineksia ennen alueen rakennusten valmistumista. Kiviaineshuollon kehittämishankkeessa raportoidaan, miten kevään 2017 loppuun mennessä on onnistuttu hankkeen luvituksessa ja

2 (5) käytön aloittamisessa. Todettiin, että tämän on hyvä esimerkkikohde tällaisen rakentamiskohteen käytöstä osana kiviaineshuoltoa. 6 Kiviaineshuollon ohjauskeinot vaihtoehtoisiin tavoitteisiin pääsemiseksi Täydennetään raportin kyseiseen kohtaa johdantoa siitä, miksi tarkastellaan vaihtoehtoisia ohjauskeinoja. Siinä on tuotava esiin myös alueen geologian vaikutus massakoordinaatioon. Keskusteltiin kierrätysmateriaalin vastaanottamisen mahdollisuudesta työmaalle. Räisänen on haastatellut mm. Destiaa aiheeseen liittyen. Esiin nousi seuraavia näkökohtia. Lupa pitää hakea niin, että siinä on mukana tuollainen mahdollisuus materiaalin kierrättämiseen (eli luvan hakemisen osaaminen) Tätä asiaa voisi ohjeistaa niin, että luvassa varaudutaan kierrätykseen. Viranomaiset voisivat myös aktiivisesti edistää hyvien kierrätyskohteiden monipuolista käyttöä Kommenttina tähän todettiin, että yleisen hyväksyttävyyden kannalta on ongelma, jos heti ei haeta riittävää lupaa kaikelle työmaalla tapahtuvalle toiminnalle, vaan pyritään laajentamaan lupaehtoja toiminnan jo käynnistyttyä Ehrukainen toi esiin muun muassa seuraavia infra-alan toimijoiden näkemyksiä ja toiveita: Kiviainesten käsittelyä ei pitäisi tulkita direktiivissä mainituksi aineen fysikaalis-kemialliseksi käsittelyksi, koska kyseessä puhtaasti fysikaalinen asia. Kun Suomessa on näin tulkittu, se on johtanut siihen, että kiviaineksia ei voida käsitellä ekologisesti kestävällä tavalla lähellä kaivukohdetta, koska puhdas kaivumaa on tulkittu jätteeksi. Todettiin, että ympäristöhallinnolta on tullut 5/2016 kivenlouhimon, kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksen täyttöohje, jossa on käyty läpi myös ympäristöluvan tarvetta. YVA-raja ( kiintokuutiometriä vuodessa) pitäisi muuttaa vastaamaan direktiivin tulkintaa. Tästä asiasta voisi selvittää, miten asiaa on tulkittu esim. Britanniassa ja Ranskassa. EU edellyttää, että jäsenmaiden pitäisi tehdä maakohtaiset EoW-ohjeet (End of Waste). Puheenjohtaja teki keskustelun pohjalta seuraavia tulkintoja Tässä kehittämishankkeessa pitää tunnistaa sujuvaa kiviaineshuoltoa vaikeuttavat pullonkaulat, jotka voivat olla pieniäkin asioita. Pitää tuoda esiin tulkintaerimielisyydet, kun saman kaltaisissa tilanteissa työmailla voidaan joskus toimia MRL:n mukaan ja joskus vaaditaan YSL:n mukaista menettelyä. On tarkasteltava YSL:n ja MRL:n välistä suhdetta työmaiden kiviainesten käsittelyssä. Kommentteja raportointiin

3 (5) 7 Kiviainesten vientiselvitys Huhtinen kävi läpi eri toimintaympäristöihin liittyvät vaihtoehtoiset toimintamallit. Toimintamallien kaavioita selkeytetään. Tarkastelussa on tuotava esiin myös Suomen eri alueiden erilainen geologia ja sen vaikutukset kiviaineshuoltoon. Raportissa tuotava esiin maa-aineshuoltoon pystyy vaikuttamaan kaavoituksella. Johdantoon pitää täydentää johtoajatus, mihin kiviaineshuollon kehittämisellä pyritään: On erilaisia seutuja ja geologioita Eri toimijoiden yhteistyö tavoitteena Kiviaineshuollon pullonkaulat ja niiden tulkinta Näiden pohjalta raporttiin on tuotettu malleja Tehdään mallien analyysi em. luettelossa esitettyjen asioiden pohjalta. Maanomistuksen vaikutus on syytä tuoda esiin. Maa-aineslaki laadittiin aikanaan harjukiviaineksen käyttöä ajatellen. Ajat ovat muuttuneet, kun nykyisin suuri osa aineksesta on kalliokiviainesta, jota Suomessa riittää. Räisänen kertoi vientiselvityksestä. Kiviaines vientiin pitäisi saada rannikolta ilman pitkää kuljetusta. Viennin kehittäminen ei saisi olla vain raaka-aineen myyntiä, vaan mukaan pitäisi saada myös jalostettuja kiviainestuotteita ja palveluita. Rantaan ei saa louhinnalle lupaa, myös rantojen loma-asutus estää louhintaa. Rannikolla sijaitsevat teollisuusalueet ovat potentiaalisia alueilta, joilta on mahdollista hoitaa kiviainesten vientiä. Monessa satamassa olisi kapasiteettia kiviainesten vientiin, esim. betonituotteisiin. Suomessa on yksi iso kiviaineshuollon vientialalla toimiva yritys: Ruduksen toimipiste Inkoossa. Sieltä viedään kiviainesta pienillä laivoilla (alle 3000 tonnia). Isoihin kohteisiin kiviainesta tuodaan Norjasta isoilla laivoilla. Esimerkiksi Rail Baltican rakentaminen edellyttää kiviainesta. Tässä hankkeessa ruotsalaiset ja norjalaiset ovat olleet suomalaisia aktiivisempia. Olisi hyvä, jos Finpro edistäisi asiaa tämän hankkeen jälkeen. GTK selvittää vielä norjalaisten kiviainesliiketoiminnan logistiikkaa ja sitä, voisiko norjalaisia laivoja käyttää Suomessa. Nordkalk vie Paraisilta kalkkivikaivoksen puhdasta sivukiveä Viroon ja tuo paluukuormina magnesiumpitoista kalkkikiveä. Lastit molempiin suuntiin ovat tärkeitä kannattavuuden kannalta. Haminan satamassa on ottotoimintaa. Sieltä viedään kiviainesta sisämaahan, mikä tuntuu hyvien vientimahdollisuuksien haaskaamiselta, koska rannikolle ei saada uusia ottoalueita. Yksi tapa saada kiveä vientiin logistisesti kannattavalla tavalla voisi olla se, että louhitaan rannalla iso satama-allas, jonka kannas louhitaan lopuksi pois. Suomalainen kivi on laadukasta, ja yhteistyöhön halukkaita löytyy, jos tarjonta ja hinta ovat kohdallaan.

4 (5) Todettiin, että Finpron edustaja voitaisiin pyytää ohjausryhmän kokoukseen keskustelemaan vientiasiasta. Mahdollisesti voisi pyytää keskusteluun mukaan myös Ruduksen, Lemminkäisen ja Nordkalkin. GTK on tekemässä vientiselvitykseen liittyen matkan Norjaan tutustumaan sen kiviainesvientitoimintaan sekä Tukholman seudulle, jossa tutustutaan sataman laajennukseen ja Skanskan kiviainesten kierrätystoimintaan. Keskusteltiin kiviainesviennistä. Suomalaiset laivat ovat muutaman tuhannen tonnin vetoisia. Norjalaiset laivat ovat merkittävästi suurempia, ja samassa laivassa kuljetetaan useita eri kiviainestuotteita. Norjalaisilla on laivassa jopa 8 eri tuotetta, jotka siirretään laivaan ja laivasta automaattisesti hihnakuljetuksella. Suomen kannattaisi ehkä kehittää pieni- tai keskisuuri automatisoitu laiva kiviaineskuljetuksiin. Santalan betonilla on Tammisaaressa 10 km päässä Skogbyn satamasta raidesepeliksi kelpaavaa kovaa kiveä. Yksi viennin este on se, että kunnat perivät maa-ainesten ottoon liittyviä lupamaksuja luvitettavien määrien mukaan, mikä vaikeuttaa erittäin suurien tai pitkäaikaisten lupien hakemista. Määrä vaikuttaa lupamaksuun, valvontamaksuun ja vakuuden suuruuteen. 8 Kiviaineskysely Käytiin läpi kiviaineshuoltoa koskeva kysely netissä. Täydennettiin kyselyn viimeistä avovastauskenttää niin, että kysytään myös sitä, miten maaaineshuoltoon liittyvää viranomaistoimintaa ja lainsäädäntöä pitäisi kehittää. 9 Muut asiat Kiviainestilastot Ehrukainen kävi läpi maa-ainesten määriä kuvaavien tilastojen tilannetta Suomessa ja Euroopassa (liite 1). Eurostatin eurooppalaiset tilastot eivät anna asiasta kokonaiskuvaa. Suomen tilastointi ei myöskään ole kunnossa. Vahtitilastosta puuttuu tietoja ja siellä on virheitä. Niissä aineistoissa, joihin Vahti perustuu, on puutteita. Kinnunen toi esiin, että Uudenmaan ELY-keskuksellakin on suuri työ saada toiminnanharjoittajat tekemään ilmoitukset kuntiin ja kunnat ilmoittamaan nämä tiedot ELY:lle. Konsulttiryhmän täydennys Hyväksyttiin Torpan ehdotus, että GTK:n konsulttiryhmään tulee mukaan Maarit Saresmaa.

5 (5) 10 Jatkotoimenpiteet Tehtävä Vastuuhenkilö Aikataulu Vientiselvitykseen liittyvän matkan valmistelu Norjaan ja Ruotsiin Mika Räisänen 3/2017 Raportin täydennykset Timo Huhtinen mennessä Kysely lähetetään eteenpäin Timo Huhtinen pikaisesti 11 Seuraavat kokoukset 12 Kokouksen päättäminen Kokousaikaehdotukset Ohjausryhmä 6: ti klo Ohjausryhmä 7: to klo 9-12 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo