Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunnon antaminen lausuntopyyntöön hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Suomen Rehtorit ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Suomen Rehtorit ry pitää tärkeänä koulujen toiminnan turvallisuutta ja häiriöttömyyttä. Koulun normaaliin arkeen kuulumattomissa tilanteissa turvallisuuden ja työrauhan säilyttäminen erilaisten ojentamis- ja turvaamistoimenpiteiden sekä tarpeellisten kurinpidollisten keinojen ja toimintatapojen säätämisellä lainsäädäntöön on tarpeellista. Hallituksen esitys sisältää monia hyviä linjauksia ja esityksiä, joilla pyritään turvaamaan kouluista turvallisempia ja rauhallisempia. Samanaikaisesti kuitenkin esitetyt muutokset lisäävät vastuuta ja velvollisuuksia sekä kustannuksia taloudellisesti lisäresurssia vaativien toimenpiteiden vuoksi. Hallituksen esitys tulee lisäämään koulujen ja oppilaitosten rehtoreiden ja johtajien hallinnollisen työn määrää. Suomen Rehtorit ry haluaa lausunnossaan kiinnittää huomiota seuraaviin alla esitettyihin näkökohtiin: Taloudelliset vaikutukset Esityksen kustannusvaikutukset ovat aliarvioituja. Esityksen mukainen lakiuudistus vaatii arvioitua enemmän täydennyskoulutusta. Henkilöstökoulutustarve ei koske vain opetushenkilöstöä, vaan täydennyskoulutuksen tulee tavoittaa myös opetuksen järjestäjä, sairaalaopetuksen järjestäjä ja moniammatillinen yhteistyöhenkilöstö. Arvioitua enemmän kustannuksia tulee myös oppilashuollolle kohdistuvista laajenevista työtehtävistä, oppilaiden valvonnasta ennen koulupäivän alkua sekä koulumatkoihin liittyvistä selvitystöistä niiden toteutuessa esityksen mukaisesti. Myös oppilaskuntatoiminnan järjestäminen aiheuttaa uusia kustannuksia. Puuttuminen koulumatkojen häiriötilanteisiin Opetuksen järjestäjälle ei tule säätää ensisijaista velvollisuutta selvittää oppilaalle välittömällä koulumatkalla tapahtuneita erilaisia kiusaamis-, häirintä- tai väkivaltatilanteita. Huoltajalla on oltava ensisijainen velvollisuus ja vastuu puuttua lapsen koulumatkalla kokemaan erilaiseen asiattomaan kohteluun.

2 Oppilashuollon palveluiden saatavuus Oppilashuollon nykyresurssit suhteessa esitettyyn lakiuudistukseen vaativat tarkastelua ja uudelleen resursointia. Oppilashuollon palvelujen turvaaminen lakiehdotuksessa esitetyllä tavalla edellyttää, että kouluille turvataan riittävä oppilashuollon tuen resurssi. Oppilashuollon palveluiden määrä vaihtelee opetuksen järjestäjittäin ja jopa kouluittain. Jo nykyresurssilla on vaikea vastata nopeisiin tarpeisiin. Oppilashuollon palveluiden saatavuus tulee taata taloudellisesti. Kasvatuskeskustelu ja jälki-istunto sekä kurinpitorangaistukset Lakiesityksen hyvä tarkoitus koulun kasvatus- ja kurinpitokeinojen ajanmukaistamiseksi kasvattaa sekä koulun johdolle että oppilashuollolle kohdentuvaa hallinnollista työmäärää. Oppilaiden kuin myös oppilaitoksen henkilökunnan oikeusturvankin kannalta on välttämätöntä, että toimet ovat johdonmukaisia ja asianmukaisesti täytäntöön pantuja. Lisääntyvä työ ei saa kaatua yksin rehtoreiden tehtäväksi eikä päällekkäisten toimintamallien muodostumista saa tapahtua. Suuressa osaa kouluja on otettu kiusaamisen ehkäisemiseen tähtäävä KiVa Koulu -toimintamalli käyttöön. Kasvatuskeskustelun kirjaamisella lakiin ei pidä muuttaa jo olemassa olevia toimivia malleja ja normittaa toimintaa liikaa. Kasvatuskeskustelu on hyvä säilyttää opetuksen tukitoimena ja ohjausvälineenä. Sitä voivat käydä myös muut henkilöstöryhmät kuten avustava henkilökunta ja koulukuraattorit. Nykyisin kasvatuskeskustelu kirjataan oppilaan tukitoimiin. Hyvää esityksessä on, että jälki-istunnossa voi tehdä muutakin kuin istua hiljaa ja että se voi olla eri toimintojen yhdistelmä. Jälki-istunnon aikana on voitava teettää oppilaalla myös muita kuin kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Kasvatuskeskustelu ja jälki-istunto eivät saa olla toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Erityisesti kasvatuskeskustelun järjestämisessä tulee pohtia huoltajien osallisuutta keskustelussa. Kasvatushan ei ole yksinomaan koulun tehtävä, vaan se kuuluu ensisijaisesti huoltajille. Jälki-istunnon merkitystä tavoitteellisesta, sisällöllisestä ja merkityksellisestä näkökulmasta tulee tarkastella uudelleen. Oppilaan ja opiskelijan itsetuntoa ja pystyvyyden tunnetta tulee vahvistaa myönteisellä palautteella ja onnistumisen kokemuksilla (ns. positiivisen kurinpidon malli). Tavoitteena tulee olla hyvä sosiaalinen käyttäytyminen, jolloin ojentamistoimenpiteitä eikä kurinpidollisia keinoja enää tarvita. Opetuksen epääminen enintään kolmeksi päiväksi tulee olla yksi kurinpitorangaistuksista. Enintään kolmen päivän epääminen ei vaaranna perusopetuksen oppilaan oikeusturvaa. Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta mahdollisesti jäädessään oppimisessaan jälkeen. Kirjallisen varoituksen antamisen ja opetuksen epäämisen tulee kuulua rehtorin toimivaltaan. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on tarve kolmen päivän epäämisoikeudelle, kuten jo nyt on ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. Opetustoimen lainsäädäntö on tältä osin yhtenäistettävä.

3 Vastarintaa tekevän oppilaan poistamiseksi välttämättömien voimakeinojen käyttöoikeus rehtorilla ja opettajalla Turvautuminen voiman käyttöön tulee tapahtua vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Hallituksen esityksessä rehtorilla tai opettajalla on oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja tietyissä tilanteissa. Useissa opetusryhmissä on opettajan apuna vakituista, koulutettua avustavaa henkilökuntaa. Koulunkäyntiavustajia tai koulunkäynnin ohjaajia on yhä enemmän myös lähikouluissa, sillä tukea pyritään tarjoamaan oppilaalle mahdollisimman paljon omassa lähikoulussa. Avustavalla henkilöstöllä tulisi olla mahdollisuus toimia opettajan ja rehtorin apuna uhkaavan väkivallan estämiseksi tai kiellettyjen tavaroiden ja aineiden poistamisessa oppilaalta. Täydennyskoulutusta tulee järjestää myös kyseiselle ammattiryhmälle. Rangaistuksen suorittaminen osana oppivelvollisuutta Nykyisen lainsäädännön mukaisesti oppilaalle tulee antaa todistus lukuvuoden päättyessä. Tämä on ristiriidassa sen tosiseikan kanssa, että oppilaalla voi olla jälki-istuntoja suorittamatta. Lailla tulee säätää, että määrättyjen rangaistusten suorittaminen on osa oppivelvollisuuden suorittamista; päättötodistusta ei tule saada ennen määrättyjen rangaistusten suorittamista. Sairaalaopetuksen piirin kuuluvien oppilaiden määritteen tarkentaminen: sairaalaopetus avohoidon tukena, sairaalaopetuksen tietotaidon hyödyntäminen Sairaalaopetuksen ja erityisesti avohoidossa olevien oppilaiden opetuksen kehittäminen lakiesitykseen kirjatulla tavalla on kannatettavaa. Eri syistä heikentyneen koulukuntoisuuden huomioiminen opetuksen järjestämisessä on hyvä tavoite, mutta vaatii toteutuakseen riittävästi voimavaroja niin sairaalaopetusta antavilta yksiköiltä kuin myös oppilaan kotikoululta, mikä tulee huomioida lakiesityksen kustannusvaikutuksissa. Sairaanhoitopiirien tulee yhdessä opetuksen järjestäjän kanssa pohtia erilaisia toimintamalleja lisääntyneen avohoidon tueksi oppilaan opetuksen järjestämiseksi. Täydennyskoulutus Lakiesityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii riittävän täydennyskoulutuksen: lakiesitykseen sisältyy useita merkittäviä koulutuksen järjestämisen turvallisuuteen, oppilaiden osallisuuteen ja oppilashuollon kehittämiseen liittyviä tavoitteita. On yleisesti tunnustettua, että tällaisen tavoitelainsäädännön onnistuminen riippuu merkittävästi siitä, millä tavoin uudistus saadaan jalkautettua. Lakiesityksen arvio täydennyskoulutustarpeesta vaikuttavat selkeästi alimitoitetuilta hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen voidaan aloittaa vasta lain hyväksymisen jälkeen. Suuren henkilöstömäärän kouluttaminen edellyttää taloussuunnittelua ja aikaa.

4 Aikataulu (esityksen mukaisesti voimaan ) Aikataulu on liian nopea. Lakiesitys vaatii useita käytännön toimia koulutuksen järjestäjätahoilta, joista esimerkkeinä ovat opetussuunnitelman muutokset ja tarkennukset, koulutyöyhteisöjen toiminnan kehittäminen, oppilas-/opiskelijahuollon toimintatapojen uudistaminen sekä täydennyskoulutus. Jotta sinänsä erittäin tarpeelliset uudistukset eivät vesity huonon valmistelun johdosta, on annettu aikataulu vuoden 2013 syksyyn epärealistinen. Esityksellä on laajat kustannusvaikutukset, minkä vuoksi tulee selvittää, miten syntyviin kustannuksiin vastataan. Suomen Rehtorit ry:n tiivistelmä: Lausunnon keskeinen sisältö Hallituksen esityksen aikataulun nopeus huolestuttaa. Esityksen muutokset vaativat riittävän valmistautumisajan mm. täydennyskoulutuksen järjestämisen vuoksi. Ennen lakimuutosten voimaanastumista on selvitettävä muutosten kustannusvaikutukset ja selvitettävä, miten kustannukset katetaan. Lausunnon kohteena olevan esityksen kustannusvaikutukset on syytä käsitellä valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen yhteydessä. Hallituksen esityksen taloudelliset vaikutukset ovat alimitoitetut. Rehtorilla on oltava toimivalta turvaamistoimenpiteenä evätä oppilaan/opiskelijan oikeus opetukseen enintään kolmeksi päiväksi. Opetuksen järjestäjälle ei tule säätää velvollisuutta selvittää koulumatkalla tapahtuvia häirintä- ja väkivaltatilanteita eikä velvollisuutta järjestää valvontaa koulun alkua odottaville oppilaille. Kasvatuskeskustelu ja jälki-istunto eivät saa olla toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Sairaalaopetuksen ja erityisesti avohoidossa olevien oppilaiden opetuksen kehittäminen lakiesitykseen kirjatulla tavalla on kannatettavaa. Oppilashuollon palveluiden saatavuus on turvattava riittävin resurssein. Jälki-istunnon aikana on oltava mahdollisuus teettää oppilaalla myös muita kuin kirjallisia ja suullisia tehtäviä.

5 Avustavalla henkilöstöllä tulisi olla mahdollisuus toimia opettajan ja rehtorin apuna uhkaavan väkivallan estämiseksi tai kiellettyjen tavaroiden ja aineiden poistamisessa oppilaalta. Oppivelvollisuuden suorittaminen edellyttää oppilaalle määrättyjen rangaistusten suorittamista. Toimivaltasäännöksiä on muutettava niin, että toimivalta on koulun opettajalla, ei vain oppilaan/opiskelijan opettajalla. Helsingissä Riikka Lindroos puheenjohtaja Suomen Rehtorit ry