Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2002 vp Valtioneuvoston selvitys elinikäistä oppimista koskevasta Euroopan komission asiakirjasta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 8 päivänä helmikuuta 2002 lähettänyt jatkokirjelmän 1 (OPM ) asiassa E 12/2001 vp (valtioneuvoston selvitys elinikäistä oppimista koskevasta Euroopan komission asiakirjasta) sivistysvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - opetusneuvos Jorma Ahola, opetusministeriö - ylitarkastaja Kimmo Ruth, työministeriö. Viitetiedot Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon SiVL 7/2001 vp. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Komission tiedonannon tarkoituksena on luoda perusta eurooppalaiselle elinikäisen oppimisen alueelle sijoittamalla kattavaan elinikäisen oppimisen viitekehykseen kansalaisten oppimiseen vaikuttavat Euroopan tason prosessit, strategiat ja suunnitelmat, jotka koskevat paitsi koulutusta myös merkittäviä osia työllisyyspolitiikasta, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden politiikasta ja nuorisopolitiikasta. Tiedonanto sisältää elinikäisen oppimisen laajan määritelmän henkilökohtaisen kehityksen turvaamiseksi, aktiivisen kansalaisuuden toteutumiseksi sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja työllisyyden lisäämiseksi. Tiedonannossa määritellään elinikäisen oppimisen strategian rakennusosat, jotka ovat toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen kaikilla tasoilla, kansalaisten, yhteiskunnan ja työmarkkinoiden oppimistarpeiden selvittäminen, tarvittavien resurssien järjestäminen Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmien ja työllisyysstrategian mukaisesti erityisesti rahoitusta lisäämällä ja uudelleen kohdentamalla, koulutukseen osallistumisen helpottaminen, oppimiskulttuurin luominen ja laadun parantaminen. Tiedonannossa esitetään kuusi ehdotusta elinikäisen oppimisen painopistealueiksi ja toimenpide-ehdotuksia. Painopistealueet ja keskeiset ehdotetut toimenpiteet ovat seuraavat. 1) Oppimisen arvottaminen ja tunnustaminen. Toimenpiteillä parannetaan tutkintojen vastavuoroista tunnustamista ja lisätään kokemusten vaihtoa epävirallisen ja arkioppimisen arvot- E 12/2001 vp Versio 2.0

2 tamisessa. Euroopan tasolle perustetaan uusia välineitä, joita ovat portfoliojärjestelmä tutkintotodistusten yhdistämiseksi ja esittämiseksi ja moduulijärjestelmä eri oppilaitoksissa ja maissa hankittujen koulutuksen osien yhdistämiseksi. 2) Tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan tehostaminen. Ehdotetut toimenpiteet ovat Internet-portaalin perustaminen jäsenmaiden tietokantojen linkittämiseksi sekä eurooppalaisen ohjausfoorumin perustaminen sopimaan yhteisistä käsitteistä ja toimintaperiaatteista. 3) Investointien lisääminen oppimiseen. Komissio pyytää jäsenvaltioita asettamaan Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja työllisyyssuuntaviivoissa sovitut elinikäisen oppimisen kansalliset tavoitteet ja esittää uuden tavoitteen, jonka mukaan jokaiselle työntekijälle olisi tarjottava koulutusta 35 tuntia vuosittain. Komissio kehottaa jäsenmaita hyödyntämään Euroopan sosiaalirahastoa eräillä elinikäisen oppimisen toiminta-alueilla. Työmarkkinaosapuolia kehotetaan neuvottelemaan ja toteuttamaan sopimuksia työn organisoinnin uudistamiseksi, jotta voidaan edistää elinikäistä oppimista. Komissio tulee arvioimaan yksilöllisiä rahoitusjärjestelmiä ja esittämään katsauksen verokannustimista yksityisten koulutusinvestointien lisäämiseksi. Investoinneista saatavien tulosten laadun varmistamiseksi komissio ehdottaa laativansa yhteisyössä jäsenvaltioiden kanssa suuntaviivat ja indikaattorit elinikäisen oppimisen laatunäkökohdille. 4) Oppimismahdollisuuksien tuominen lähelle oppijaa. Ehdotuksilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioita ja nuorisojärjestöjä edistämään oppimisyhteisöjä, oppivia kaupunkeja ja oppivia alueita sekä hyödyntämään oppilaitoksia elinikäisen oppimisen keskuksina. Komissio pyytää työmarkkinaosapuolia tekemään sopimuksia, joiden mukaan jokaisella työntekijällä tulisi olla yksilöllinen koulutussuunnitelma. Komissio kannustaa työmarkkinaosapuolia laatimaan puitteet ja tavoitteet elinikäisen oppimisen edistämiseksi erityisesti yrityksissä ja edistämään niitä kansallisten käytäntöjen mukaisesti. 5) Perustaitojen edistäminen. Jäsenvaltioiden olisi laajennettava oppivelvollisuuteen kuuluvan opetuksen saamisen oikeutta siten, että kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus saada perustaidot maksutta iästä riippumatta. Jäsenvaltioiden tulisi varmistaa digitaalinen lukutaito paitsi nuorille myös syrjäytymisvaarassa oleville aikuisille ja annettava työttömille mahdollisuus saada todistus tietotekniikan perustaidoista. Työmarkkinaosapuolia kehotetaan tekemään sopimuksia, joilla edistetään vähän koulutettujen ja ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua koulutukseen, jotta työntekijät voivat hankkia tietoyhteiskunnassa tarvittavat taidot. 6) Innovatiivinen pedagogiikka. Ehdotetuilla toimenpiteillä lisätään tietojen vaihtoa, tutkimusta ja kokeiluhankkeita uusien opetus- ja oppimismenetelmien kehittämiseksi. Komissio laatii koulutusjärjestelmän ulkopuolella toimiville kouluttajille suunnatut eurooppalaiset laatusuositukset, joiden noudattaminen on vapaaehtoista. Komissio tutkii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietotekniikkaan perustuvan oppimateriaalin laatimista sekä siihen liittyvän laatumerkinnän perustamista. Elinikäisen oppimisen strategian ja toimenpiteiden toteuttaminen tapahtuu nykyisten prosessien, välineiden ja ohjelmien avulla. Keskeisimmät näistä ovat koulutusjärjestelmien konkreettisten tavoitteiden seurantaprosessi, Euroopan työllisyysstrategia sekä taitojen ja liikkuvuuden toimintasuunnitelma, yhteisön ohjelmat (Socrates-, Leonardo da Vinci- ja nuoriso-ohjelmat), sosiaaliagenda, Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahasto ja tutkimuksen kuudes puiteohjelma. Tiedonannossa esitetään jäsenvaltioiden ministeriöiden edustajista koostuvan korkean tason ryhmän perustamista kehittämään elinikäisen oppimisen politiikkaa Euroopan tasolla ja koordinoimaan kansallisia politiikkoja. Komission tiedonannon ehdotukset vahvistetaan opetus- ja nuorisoneuvostossa sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaneuvostossa Espanjan puheenjohtajuuskaudella. Euroopan parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea antavat siitä lausuntonsa. Komissio valmistelee 2

3 käynnistymisraportin Barcelonan Eurooppaneuvostolle sekä edistysraportin elinikäisen oppimisen viitekehyksen toimeenpanosta Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuoden 2003 loppuun mennessä. Valtioneuvoston kanta Suomi suhtautuu komission tiedonantoon myönteisesti. Tiedonannossa on käsitelty elinikäistä oppimista laajasti ja hallintojen rajat ylittävästi. Tiedonanto korostaa myös oppijan näkökulmaa sekä järjestelmien avoimuutta. Se huomioi myös arkipäivän ja epävirallisen oppimisen. Tiedonannon tavoitteet tulisi huomioida soveltuvin osin osana koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteiden seurantaa. Asiakirja huomioi hyvin myös muiden kansainvälisten organisaatioiden roolin elinikäisen oppimisen kehittämisessä. Asiakirjassa on esitetty lukuisia tavoitteita. Näiden tavoitteiden priorisointia tulee selkiyttää ja todeta niiden valmistelun edellyttävän selkeitä aikatauluja ja resursseja mukaan lukien henkilöresurssit. Tiedonannon mukaan strategian etenemistä tullaan mittaamaan käyttämällä olemassa ja kehitteillä olevia indikaattoreita ja myös kehittämällä uusia. Suomi korostaa pidättyvyyttä uusien indikaattoreiden kehittämisessä. Asiakirja nostaa esiin elinikäisen oppimisen neljä tavoitetta: aktiivinen kansalaisuus, henkilökohtaisten toiveiden toteutuminen, yhteiskuntaan sopeutuminen sekä työllistyminen. Esitetyt toimenpiteet koskevat lähinnä sopeutumista ja työllistymistä ja huomiota kiinnitetään vähemmän kahteen muuhun tavoitteeseen. Asiakirjassa ei kuitenkaan ole riittävästi otettu huomioon elinikäisen oppimisen uutena haasteena väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvaa työntekijöiden poistumaa työelämästä ja siitä seuraavaa osaavan työvoiman saatavuusongelmaa. Asiakirjassa ei myöskään ole huomioitu juurikaan laajaa työmarkkinoilta eläkkeelle siirtynyttä väestöä, joka tarvitsisi monimuotoisia elinikäisen oppimisen toimenpiteitä erityisesti myös tietoyhteiskuntavalmiuksiensa kehittämiseen. Asiakirjassa esitetään, että jäsenvaltioiden on perusteellisesti muutettava koulutusjärjestelmiään sekä peruskoulutusta. Suomen näkemyksen mukaan tämä kannanotto on liian ehdoton ja jyrkkä. Muutostarpeet tulee yksilöidä ja analysoida huomattavasti tarkemmin. Asiakirja määrittelee elinikäisen oppimisen kattamaan koko elämän aikana tapahtuvan oppimisen. Asiakirjassa esitetyt toimet perustaitoja lukuun ottamatta keskittyvät kuitenkin pääasiassa aikuiskoulutukseen ja tutkinnon suorittamisen jälkeiseen koulutukseen. Suomella on lisäksi täsmentäviä näkökohtia useisiin asiakirjan yksityiskohtaisiin ehdotuksiin. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Komission tiedonanto on hyvin laaja-alainen ja se käsittää niin koulutusjärjestelmässä tapahtuvan oppimisen, epävirallisen oppimisen kuin arkioppimisenkin. Asiakirja sisältää monia konkreettisia suosituksia, vaikka Suomen kannalta voidaan todeta, että se on ainakin osin tarkoitettu sellaisia maita varten, joissa esimerkiksi aikuiskoulutus ei ole kehittynyt yhtä pitkälle kuin Suomessa. Tiedonanto korostaa järjestelmien avoimuutta ja oppijoiden mahdollisuuksia suunnitella omia oppimispolkujaan. Tietyiltä osin tiedonanto käsittelee asioita erityisesti Suomen kannalta liian yleisellä tasolla ja vaatiikin jatkotyöskentelyssä täsmentämistä. Jo komission vuoden 2000 elinikäisen oppimisen asiakirjassa nostettiin aktiivinen kansalaisuus tärkeäksi tavoitteeksi työllistettävyyden rinnalle. Aktiivinen kansalaisuus avaa yhteisöllisyyden, sosiaalisen pääoman, kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kysymykset. Se ei kuitenkaan synny itsestään eikä luonnostaan, vaan aktiivinen kansalaisuus on oppimisen tulosta ja vaatii tietoista huolenpitoa. Tässä unionin toi- 3

4 menpiteet voivat tukea kansalaisten aktiivisuutta. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että ehdotettuja toimenpiteitä tulee priorisoida. Valiokunta korostaa ensisijaisena toimena innovatiivista pedagogiikkaa. Tälläkin alueella Suomi voi olla edelläkävijänä muille unionin jäsenmaille. Sähköisten oppimismahdollisuuksien nopea lisääntyminen, ohjausjärjestelmien kehittyminen sekä koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyö ovat Suomessa voimakkaasti kehittyviä alueita. Kaikilla koulutusasteilla esimerkiksi projektioppiminen, uuden viestintäteknologian hyväksikäyttö ja ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakouluissa projektioppiminen ja työssä tapahtuva oppiminen työharjoittelun ohella ovat nostaneet oppimisen tasoa. Avoimen yliopiston ja yliopistojen täydennyskoulutuksen piirissä on tehty merkittävää innovatiivista kehitystyötä ja osa tämän työn tuloksista on siirtynyt myös perusopetukseen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uutta osaamista ei synny vain tutkintotavoitteellisessa koulutuksessa, vaan suuri osa tiedosta, taidosta ja etenkin hiljaisesta tiedosta opitaan sekä arkipäivän oppimisena työ- ja yhteiskuntaelämässä että vapaatavoitteisissa opinnoissa. Oppiminen on sosiaalinen, vuorovaikutuksessa ja luonnollisissa elämänyhteyksissä tapahtuva prosessi. Suuri osa uudesta osaamisesta kehittyy oppivissa organisaatioissa ja niiden omissa kehityshankkeissa. Ammatillinen kehittyminen on hyvin tiiviisti kytkettävä työprosesseihin. Valiokunta korostaa sitä, että yhteisöllisen oppimisen merkitys korostuu osaamisyhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Oppijakeskeinen yksilöllisyys voi toteutua vain yhteisössä. Asiantuntijat korostavat oppimisen sosiaalista luonnetta. Sen vuoksi tiedonannossa esitetty huomautus siitä, että tietotekniikkaan perustuva oppiminen tulisi yhdistää muuhun, sosiaalisempaan opiskelumuotoon, on kannatettava. Lisäksi tarvitaan säännöllistä yksilöllistä ja teknisen tuen opastusta. Valiokunta painottaa vapaan sivistystyön merkitystä yhteisöllisen oppimisen toteuttamisessa. Vapaa sivistystyö perustuu toisaalta internaattiopiskeluun ja toisaalta opintokerhoissa ja opintopiireissä opiskeluun. Molemmissa on korostettu oppimista osanottajien kokemuksiin perustuvana ja vuorovaikutuksen avulla toteutuvana prosessina. Vapaa sivistystyö voikin toimia innovatiivisen pedagogiikan kehittämisessä, jossa Internetin ja digitaalisen television tarjoamia oppisisältöjä hyödynnetään yhteisöllisissä oppimisprosesseissa ja jossa kehitetään tässä toiminnassa tarvittavia opinto-ohjauksen ja teknisen tuen taitoja. Tärkeä osa oppimiskulttuurin kehittämistä on oppimisen arvottaminen, mitä komission tiedonannossakin painotetaan. Oppimisen arvottamista ja tunnustamista koskevilla toimenpiteillä parannetaan tutkintojen vastavuoroista tunnustamista ja lisätään kokemusten vaihtoa epävirallisen ja arkioppimisen arvottamisessa. Myönteistä on myös, että oppivat organisaatiot on nostettu tavoitellun oppimiskulttuurin osatekijöiksi. Sen sijaan valiokunnan mielestä olisi tullut tässä yhteydessä korostaa tiedon jakamisen ja sille otollisten olosuhteiden luomisen merkitystä. Yksityiskohtien osalta valiokunta toteaa, että tiedonannossa esitetään paikallisten oppimiskeskusten perustamista. Valiokunta pitää Suomen näkökulmasta parempana, että perustamisen sijaan hyödynnetään nykyistä, laajaa oppilaitosverkostoa ja lisävoimavaroin kehitetään nykyisiä oppilaitoksia innovatiivisen opetuksen ja oppimisen kehittämisyksikköinä. Lausunto Lausuntonaan sivistysvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa edellä olevin painotuksin valtioneuvoston kantaan. 4

5 Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2002 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. jäs. Kaarina Dromberg /kok Tapio Karjalainen /sd Tanja Karpela /kesk Jyrki Katainen /kok Inkeri Kerola /kesk Timo E. Korva /kesk Irina Krohn /vihr Markku Markkula /kok Margareta Pietikäinen /r Osmo Puhakka /kesk Leena Rauhala /kd Säde Tahvanainen /sd Ilkka Taipale /sd Pia Viitanen /sd. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marjo Hakkila. 5