Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2002 vp Valtioneuvoston selvitys Euroopan komission valkoisesta kirjasta "EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet" Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 6 päivänä helmikuuta 2002 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen Euroopan komission valkoisesta kirjasta "EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet" (E 139/2001 vp) sivistysvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - kulttuuriministeri Suvi Lindén ja ylitarkastaja Anne Päkkilä, opetusministeriö - pääsihteeri Jaana Leppäkorpi, nuorisoasiain neuvottelukunta - nuorisotoimenjohtaja Lasse Siurala, Helsingin kaupunki - vastaava suunnittelija Ulla Naskali, Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO - kansainvälisten asioiden jaoston puheenjohtaja Simon Ollus, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry - puheenjohtaja, filosofian tohtori Helena Helve, Nuorisotutkimusseura ry - tutkija Tapio Kuure. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Euroopan komissio hyväksyi valkoisen kirjan EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet. Kirjan tavoitteena on luoda uudet puitteet yhteisön nuorisoalan yhteistyölle. Komissio ehdottaa keinoja, joilla voidaan vastata tehokkaasti nuorten eurooppalaisten tarpeisiin kaikilla päätöksenteon tasoilla. Laajentuneessa 27 jäsenvaltion unionissa tulee olemaan 75 miljoonaa vuotiasta nuorta. Samaan aikaan nykyisissä EU-maissa kehityksen suunta on väestön ikääntyminen ja syntyvyyden aleneminen. Nuorten siirtyminen työmarkkinoille pitkittyy, nuoruus on entistä epäitsenäisempää ja epävarmuutta täynnä oleva elämänvaihe. Tarvitaan erityisiä yhteiskuntapoliittisia toimia, joiden avulla pitkittynyttä ja muuttunutta nuoruutta kyetään hallitsemaan. Eurooppalaista hallintotapaa koskevan valkoisen kirjan mukaisesti pyrkimyksenä on muun muassa lisätä avoimuutta ja aktivoida nuoret osallistumaan Euroopan rakentamiseen. Valkoisen kirjan valmistelu perustuu laajaan ja avoimeen kuulemisprosessiin, johon on osallistunut erilaisista taustoista olevia nuoria, hallitusten ja nuorisojärjestöjen edustajia sekä muita alan toimijoita. Kirja muodostuu esipuheesta ja kahdesta liitteestä. Esipuheessa selvitetään kirjan valmista- E 139/2001 vp Versio 2.0

2 miseen liittyviä taustoja sekä nuorten elämään keskeisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten demografinen kehitys, nuoruuden muuttuminen, nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, Euroopan integraatio ja globalisaatio. Kuulemisen tuloksista komissio on nostanut asiakirjassa esille neljä keskeistä viestiä: nuorten aktiivinen kansalaisuus, kokemuksen tunnustaminen, nuorten itsenäistyminen ja Euroopan unionin yhteisten arvojen edistäminen. Uuden Euroopan laajuisen nuorisoalan yhteistyön toteuttamiseksi esitetään avoimen koordinaatiomenetelmän käytön soveltamista nuorisoalalla ja nuorisoasioiden nykyistä parempaa huomioon ottamista muissa politiikoissa. Avoin koordinaatiomenetelmä. Avointa koordinaatiomenetelmää pidetään komission esityksessä sopivana keinona, koska yhteisöllä ei ole nuorisoalalla lainsäädäntövaltaa ja jäsenvaltioilla on halu yhteistyön kehittämiseen. Menetelmän avulla voidaan hyödyntää hyviksi osoittautuneita toimintatapoja, asettaa yhteisiä tavoitteita ja luoda seurantamenettelyjä. Soveltaen Lissabonin päätelmien 37 kohtaa komissio esittää nuorisosektorille avointa koordinaatiomenettelyä. Komission mukaan nuorisoalalla voitaisiin hyödyntää käytäntöjä, jotka koulutusalalla on koettu hyviksi. Ensisijaisiksi soveltamisalueiksi komissio ehdottaa osallistumista, vapaaehtoistyötä, tiedotusta, nuorisoon kohdistuvaa tutkimus- ja selvitystyötä sekä sellaisia muita nuoria koskevia toimia (esim. nuorisotyö, nuorisoklubit, katutyö), joita ei kateta muilla politiikan aloilla. Suomi on muodostamassa kokonaislinjaustaan avoimeen koordinaatioon ja eduskunnalle annetaan selvitys avoimesta koordinaatiosta maaliskuussa Nuorisoasioiden huomioon ottaminen. Nuorisoasioiden huomioon ottaminen muissa politiikoissa nousi keskeisesti esille konsultaatioprosessin aikana. Ensisijaisia politiikan aloja nuorison kannalta ovat komission mukaan koulutus, elinikäinen oppiminen, liikkuvuus, työllisyys ja sosiaalinen integraatio sekä rasismin torjunta. Nuorten itsenäisyyttä koskevien asioiden selvittämistä varten komissio esittää muodostettavaksi korkean tason työryhmää. Prosessin aikana nuoret nostivat esille viisi keskeistä kehittämisaluetta: 1) osallistuminen, 2) koulutus, 3) työllisyys, ammatillinen koulutus ja sosiaalinen syrjäytyminen, 4) hyvinvointi, itsenäisyys ja kulttuuri sekä 5) eurooppalaiset arvot, liikkuvuus ja muu maailma. Komissio on kirjassa esittänyt nuorten em. alueita koskevat ehdotukset kansallisen, alueellisen, paikallisen ja Euroopan tason päätöksentekijöille. Tietoa on koottu yhteisön nuoria koskettavista toimista, kuten Nuoriso-toimintaohjelma ja poliittiset aloitteet. Nuorisoa koskevia toimia rahoitetaan lisäksi työllisyys-, koulutus-, kulttuuri- ja sosiaalialan ohjelmien kautta. Joulukuussa 2000 hyväksytyssä perusoikeuksien kirjassa tunnustetaan lasten ja nuorten merkitys. Lisäksi on selvitetty Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean nuoria koskevia toimia sekä komission yhteistyötä Euroopan nuorisofoorumin ja Euroopan neuvoston kanssa. Kansallinen lainsäädäntö. Asiakirjan mukaan uuden koordinaatiomenettelyn toimia toteutettaessa noudatetaan subsidiariteettiperiaatetta. Taloudelliset vaikutukset. Komission tässä muodossa esittämien toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia on valtioneuvoston selvityksen mukaan vaikea arvioida. Todennäköisesti ne ovat vähäiset. Valkoisen kirjan mukaisia uusia yhteisöaloitteita rahoitettaneen ainakin Nuorisotoimintaohjelmasta, joka on esitetyn yhteistyömallin apuväline. Ohjelman budjetti on 520 miljoonaa euroa vuosina Oikeusperusta. Komission esitykseen ei ole merkitty oikeusperustaa. Valtioneuvoston selvityksen mukaan tämä ei ole tarpeen, koska valkoinen kirja on poliittinen asiakirja eikä sitova asiakirja. Valkoisen kirjan toimenpide-ehdotuksissa ei myöskään olisi kyse sitovasta toiminnasta. Valtioneuvoston selvityksessä todetaan edelleen, että yhteisön toimivalta ei voi mennä yli 2

3 sille perustamissopimuksissa määrätystä toimivallan alasta, vaikka kyseessä on ei-sitova toiminta. Edelleen selvityksen mukaan perustamissopimus antaa yhteisölle toimivallan toimia monilla nuoria suoraan tai välillisesti koskevilla aloilla, vaikka siinä ei ole nuorisoalan yhteistyötä koskevaa nimenomaista oikeusperustaa. Komission mukaan valkoisen kirjan avulla luotava yhteistyökäytäntö ja sen viitekehys sopivat yhteen perustamissopimuksen kanssa. Valtioneuvoston kanta Suomi pitää myönteisenä, että komissio on antanut nuorisopolitiikan valkoisen kirjan. Asiakirja antaa hyvän pohjan eurooppalaisen nuorisoalan yhteistyön kehittämiselle. Nuorisopolitiikka kuuluu kuitenkin edelleen läheisyysperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden vastuulle, kuten komissio on asiakirjassa todennut. EU:n nuorisoalan yhteistyön ongelma on nuoria koskevien toimien ja tavoitteiden asettelun hajanaisuus. Valkoisen kirjan tärkein tavoite on luoda nykytilanteen huomioon ottava uusi nuorisoalan yhteistyökäytäntö, joka käsittäisi avoimen koordinaatiomenetelmän soveltamisen nuorisoalalla ja nuorison huomioon ottamisen muiden alojen politiikassa. Komissio on ilmoittanut, että se haluaa nuorisoalalle läheisyysperiaatetta kunnioittavan kevyen, joustavan ja asteittain etenevän mallin. Kysymyksessä olisi ennen kaikkea hyvien käytäntöjen vaihto. Komission mukaan kyse ei olisi työllisyyden suuntaviivojen mukaisesta menetelmästä, vaan tavoitteena on hyödyntää koulutuspuolella hyviksi koettuja yhteistyön käytäntöjä. Suomi suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joilla kehitetään eurooppalaista nuorisoalan yhteistyötä. Soveltamisalojen tulee olla nuorisopoliittisesti tärkeitä. Tärkeää on, että tässä yhteydessä ei lähdetä luomaan raskasta ja byrokraattista prosessia. Myöskään yhteisön tosiasiallista toimivaltaa nuorisoalalla ei tule sen avulla laajentaa. Suomi on pyrkinyt systemaattisesti vastustamaan uusien ja työläiden prosessien luomista. Lisäksi Suomi on suhtautunut lähtökohtaisen kielteisesti niin sanotun avoimen koordinaation käytön laajentamiseen unionin toiminnassa. Tavoitteena tulisi olla hyvien toimintatapojen vaihtoon perustuva joustava yhteistyökäytäntö, joka mahdollistaisi EU-tason toimien kytkemisen nykyistä paremmin kansalliseen nuorisopolitiikan kehittämistyöhön. Käytäntöä tulee tarvittaessa voida myös arvioida ja parantaa. Tärkeää on, että muilla sektoreilla hankittu kokemus otetaan huomioon. Keskeistä on, että yhteistyön kehittämisessä edetään vaiheittain aloittamalla tärkeimpien tavoitteiden seurannasta. EU-asioiden komitean hyväksymän kannan mukaisesti yhteistyökäytännön tulee täydentää ja tukea perustamissopimukseen kirjattuja päätöksentekomenettelyjä. Se ei saa horjuttaa institutionaalista tasapainoa neuvoston, komission, jäsenvaltioiden ja parlamentin välillä. Neuvostolla tulee olla poliittinen vastuu. Valtioneuvoston mukaan myönteisenä asiana voidaan pitää sitä, että tavoitteena on kehittää hallinnon rajat ylittävää nuorisoalan yhteistyötä. Komission esitys on linjassa Suomen harjoittaman nuorisopolitiikan kanssa. Horisontaalisuutta tarkastellaan kuitenkin Suomen näkökulmasta rajallisesti. Suomessa nuorisotyön lainsäädäntö ja nuorisotoiminnan käytäntö lähtee laaja-alaisemmasta vaikuttamisesta nuorten elinoloihin ja muihin nuorten elämäntilanteen kannalta keskeisiin tekijöihin. Komission esittämät painopistealueet liittyvät olennaisesti nuorten itsenäistymiskysymykseen, jota pohtimaan komissio ehdottaa korkean tason työryhmää. Suomi on periaatteessa suhtautunut kielteisesti uusien rakenteiden luomiseen ja vastustaa korkean tason työryhmän perustamista. Tarkoituksenmukaisempaa on esimerkiksi nuorisotutkijoiden välisen asiantuntijatason toiminta. 3

4 VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Sivistysvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kannanottoon siitä, että nuorisoa koskeva valkoinen kirja antaa hyvän pohjan eurooppalaisen nuorisoalan yhteistyön kehittämiselle. Valiokunta pitää myönteisenä tavoitetta vastata eurooppalaisten nuorten tarpeisiin eri päätöksenteon tasoilla. Valiokunta kuitenkin korostaa sitä, että läheisyysperiaatteen mukaisesti nuorisopolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle. Valiokunta pitää myönteisenä valkoisessa kirjassa todettuja toimenpiteitä, joilla kehitetään eurooppalaista nuorisoalan yhteistyötä. Valiokunta kuitenkin yhtyy valtioneuvoston kantaan siinä, että soveltamisalojen tulee olla nuorisopoliittisesti tärkeitä eikä tässä yhteydessä saa luoda raskasta ja byrokraattista prosessia. Valiokunta korostaa hyvien toimintatapojen vaihtoon perustuvaa joustavaa yhteistyökäytäntöä, joka mahdollistaa unionin toimien kytkemisen nykyistä paremmin kansalliseen nuorisopolitiikan kehittämistyöhön. Valiokunta pitää asiakirjan keskeisimpiä asioita hyvin painotettuina. Keskeisin näistä on nuorten osallistuminen. Osallistumismahdollisuuksien parantaminen erityisesti paikallisella tasolla ja varsinkin ei-järjestäytyneen nuorison kohdalla sekä erityisesti koulussa on hyvä strateginen tavoite. Nuoria tulee kannustaa ja tukea osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Nuorille ja nuorisojärjestöille tulee kuitenkin antaa vapaus valita osallistumisen muotonsa itse. Sen vuoksi aktiivista kansalaisuutta tulisi edistää kaikilla tasoilla. Valiokunta pitää välttämättömänä myös erityistoimenpiteitä syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi. Valiokunta korostaa nuorisojärjestöjen roolia nuorten aktivoimisessa. Erilaiset nuorisojärjestöt tekevät arvokasta työtä tarjoten nuorille mahdollisuuksia osallistua monenlaisiin hankkeisiin, vapaaehtoistyöhön ja liikkuvuuteen ja näin osallistua monipuolisesti kansalaisoppimiseen. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että nuorisojärjestöjen asema ja niiden tekemä tärkeä työ selkeästi tunnustetaan. Asiakirjassa viitataan monissa kohdin Euroopan neuvoston tekemään nuorisotyöhön. Useat toiminta-alueet ovatkin sellaisia, jotka ovat hyvin lähellä Euroopan neuvoston nuorisosektorin toimintaperiaatteita tai jo käytössä olevia toimintamalleja. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toimenpiteitä koordinoidaan ja toteutetaan yhdessä Euroopan neuvoston kanssa. Näin nuorisopolitiikan alueelle tulee myös vahva laajemman Euroopan näkökulma ja samalla ns. hakijamaat olisivat luontevasti mukana toimenpiteiden piirissä. Asiakirjassa todetaan tarve lisätä Euroopan laajuisesti tietämystä nuorten elämäntilanteesta. Tämän toteuttamiseksi valiokunta pitää parhaana mallina nuorisotutkimuksen pohjoismaisen ja suomalaisen verkoston kaltaista mallia. Nuorison huomioon ottaminen muussa politiikassa. Valkoisen kirjan lähtökohta on, että nuorisonäkökohdat otetaan huomioon muussa politiikassa sekä EU:ssa että kansallisella tasolla. Komission näkemyksen mukaan nuoret tulisi ottaa huomioon erityisesti liikkuvuudessa, työllisyydessä, yhteiskuntaan integroitumisessa ja rasismin torjumisessa. Valiokunta pitää näitä tavoitteita myönteisinä, mutta toteaa samalla, että asiakirjasta puuttuu nuorten elinoloihin merkittävästi vaikuttavia politiikan alueita, kuten päihteiden ja huumeiden käyttö sekä asuntopolitiikka ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että asiakirjasta puuttuu nuoria yleensä kiinnostavia asiakokonaisuuksia, kuten esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusasiat. Asiakirja on myös selkeästi liian hallintopainotteinen. Avoin koordinaatio. Valkoinen kirja lähtee siitä, että nuorisoa koskevissa asioissa otetaan käyttöön ns. avoin koordinaatio. Sivistysvaliokunta viittaa ulkoasiainvaliokunnan kannanottoon (UaVM 18/2001 vp VNS 3/2001 vp), jossa todetaan lähtökohtaisesti varauksellinen suhtautuminen 4

5 avoimen koordinaation käytön laajentamiseen yhteisön toiminnassa. Suuri valiokunta on puolestaan lausunnossaan (SuVL 4/2001 vp VNS 3/2001 vp) asettunut kielteiselle kannalle avoimeen koordinaatioon ja todennut, että yhteisön toimintaa ei tule vesittää aloilla, joissa yhteisön toiminnalle on selkeä oikeusperusta. Vastaavasti yhteisön toimivaltaa ei tule ulottaa aloille, joilla se ei ole toissijaisuusperiaatteen nojalla perusteltua. Myös valtioneuvoston selvityksessä todetaan, että Suomi on lähtökohtaisen kielteisesti suhtautunut ns. avoimen koordinaation käytön laajentamiseen unionin toiminnassa. Suuri valiokunta on edellä mainitussa lausunnossaan edellyttänyt valtioneuvostolta selvitystä avoimesta koordinaatiosta. Selvitys on tarkoitus antaa suurelle valiokunnalle keväällä Sivistysvaliokunta pitää avoimen koordinaation käyttöä koskevaa päätöksentekotapaa ongelmallisena. Valiokunnan mielestä ensin tulisi koko unionin piirissä selvittää avoimen koordinaation käytön laajuus kokonaisuudessaan ja vasta sen jälkeen tehdä yksittäisiä alueita koskevia päätöksiä. Avointa koordinaatiota koskevat kysymykset tulisi käsitellä työtänsä aloittavan ns. konventin työskentelyssä. Lisäksi nuorison valkoista kirjaa koskevassa päätöksenteossa on se epäjohdonmukaisuus, että avoin koordinaatio on tarkoitus määritellä vasta sen jälkeen, kun päätös avoimen koordinaation käytöstä on tehty. Ottaen huomioon asiakirjan positiivisen merkityksen nuorisoa koskevien asioiden edistämiseksi valiokunta kuitenkin katsoo, että avoin koordinaatio voidaan ottaa käyttöön, mutta vain, jos se rajataan tarkasti ja jos lähtökohtana on hyvien toimintatapojen vaihtoon perustuva joustava yhteistyökäytäntö. Valiokunta ei hyväksy, että yhteisön tosiasiallista toimivaltaa laajennetaan avoimen koordinaation käyttöönotolla. Valiokunta tulee seuraamaan asian jatkovalmistelua ja ottamaan tarvittaessa kantaa asiakirjan sisältöön yksityiskohtaisemmin. Lausunto Lausuntonaan sivistysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa, että suuri valiokunta ottaa huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2002 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Kaarina Dromberg /kok Jukka Gustafsson /sd Tapio Karjalainen /sd Tanja Karpela /kesk Jyrki Katainen /kok Inkeri Kerola /kesk Timo E. Korva /kesk Irina Krohn /vihr Markku Markkula /kok Margareta Pietikäinen /r Osmo Puhakka /kesk Leena Rauhala /kd Säde Tahvanainen /sd (osittain) Ilkka Taipale /sd (osittain) Irja Tulonen /kok Unto Valpas /vas Pia Viitanen /sd (osittain). Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marjo Hakkila. 5