Kokoushuone Valimo, Kokouskeskus Pellava, Kelloportinkatu 1 B, Tampere

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Kokous 8 Aika ke klo Paikka Kokoushuone Valimo, Kokouskeskus Pellava, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto, pj. Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki Taru Hurme, Tampereen kaupunki Jyrki Pohjankylä, Tampereen kaupunki Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht. Asiantuntijat Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto Poissa Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus Asia Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. 2 Väliraportointi Alasentie kertoi valmistelun etenemisestä. Väliraporttien perusteella arvioidaan tarvetta perustaa uusia ryhmiä tai ryhmien muutoksille jatkotyöskentelyä varten. Moni teemaryhmä on esimerkiksi nostanut ympäristötiedon ja ICTpalvelut esiin. Kesään mennessä valmistellaan esivalmistelun tulosraportti. Teemaryhmätyöskentelyä jatketaan kesän jälkeen, jolloin työ jatkuu, mutta teemaryhmien nimet ja toimeksiannot todennäköisesti päivitetään. Esivalmisteluvaiheessa tehdään tilannekartoitusta ja väliaikaishallinnon aikana siirrytään astetta konkreettisempaan suunnitteluun. Teemaryhmien tulosraportit käsitellään kesäkuun projektiryhmässä, minkä jälkeen tuloksia esitellään johtoryhmässä ja hallituksessa, samoin kuin väliraportteja nyt. Teemaryhmä toimittaa luonnoksen väliraportista liitteineen (nykytilakuvaukset). Raportoinnissa on noudateltu maku ryhmältä tullutta runkoa. Lukua 3 voitaisiin muokata vapaammin ryhmälle sopivaan muotoon. Pyritään lyhentämään raporttia.

2 Muistio 2 (5) Rakennusvalvonnan osalta voidaan hyödyntää nykytilakuvauksessa keväällä tehtyä raporttia. Resurssitarpeiden osalta ryhmällä on tarve palveluverkon asiantuntijapanokseen. Joukkoliikenteestä voi tulla jatkotyötarvetta. Esitettiin että ulkopuolinen fasilitointi voi olla hyödyllistä järjestämistavan muodostamisessa. Todettiin että kehittämistarpeiden ja hyvien käytäntöjen tiedostaminen on projektiryhmälle tärkeää jo tässä vaiheessa. Teemaryhmä jatkaa niiden työstämistä ensi viikon kokouksessa. Täsmennetään maakuntakaavan kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä. Maankäytön suunnitteluun liittyvien edistämistehtävien erilaisista merkityksistä halutaan keskustella vielä teemaryhmän työskentelyssä. Toistaiseksi materiaalista vielä puuttuu Pirkanmaan liiton alueiden käytön edistämiseen liittyvien tehtävien kuvaus. Niiden rooli uudessa maakunnassa voi olla merkittäväkin, esimerkiksi kuinka edistetään 3. raiteen toteutumista, järjestelyratapihan siirtoa, ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toteutumista, siis hankkeiden toteuttamisen edistämistä ja maakunnan edunvalvontaa. Toisaalta myös suunnittelun edistäminen on tärkeää. Myös maantielaki sisältää edistämistehtäviä. Tehtävien hoitoon tulee Pirkanmaalla olemaan käytettävissä vähemmän resursseja kuin nykyisin. Alatyöryhmiä (pl. rakennusvalvonta-ryhmä) pyydetään täyttämään ensi viikon kokoukseen mennessä omalta osaltaan kehittämisehdotukset ja hyvät käytännöt, joista jatketaan keskustelua. Muiltakin osin väliraporttia voi kommentoida. Pyritään tiivistämään ilmaisua versio on julkinen. Projektiryhmälle lähtevä väliraportti lähetetään ryhmäläisille. Tienpidon osalta ei ole hyödyllistä esittää hyviä käytäntöjä, kun ei tiedetä onko tehtäviä jatkossa. Elina Viitanen esitteli päivitetyt tiedot alueidenkäytön suunnittelun edistämisen ryhmästä. Maankäytön suunnittelun ohjaus on poistettu tehtävistä. Parikeskustelut: Tärkeimmät projektiryhmälle väliraportissa viestittävät asiat Taustamateriaalin määrää ei tarvitse rajoittaa. Projektiryhmälle viestittäviksi asioiksi on tärkeää nostaa kehittämisen tarpeet ja ongelmakohdat, joiden pohjalta projektiryhmä voi ohjeistaa jatkotyötä. Ongelmakohdat voisi esittää tiivistelmänä kaikkien ryhmien osalta. MRL-muutos (1.4.17) tekee alueiden käytön suunnittelun edistämisen käsittelystä haastavan. Vesihuollon osalta tehtäviin ei tule suurta muutosta. Valmistelussa ratkaistaan, mihin organisaatioihin toiminnot sijoittuvat jatkossa. Tarpeen todeta, että esitetyt kehittämistarpeet ovat alustavia. Keväälle aikaa keskustelulle alueidenkäytön edistämisen erilaisista merkityksistä.

3 Muistio 3 (5) Jukka: Projektiryhmä paneutuu nimenomaan tehtävien organisoitumiseen, ei substanssikysymyksiin. Nykyisten laatikoiden siirtämisen vaihtoehto on etsiä eri tehtävien hoitamiseen liittyviä synergioita. Toki substanssitieto on tärkeää, koska se vaikuttaa organisoitumiseen. Päällekkäisyyksien tunnistaminen on tärkeää projektiryhmälle. Ostopalvelujen hyödyntäminen esim. vesihuollon ja rakennustoimen edistämisen osalta. Maakunnassa tulisi olla ostopalveluja ohjaava taho. Liikenneasioiden osalta raportoinnissa on esiin nostettava epävarmuus. Tienpidon sijoittumisesta ei ole tietoa ja rahoitus on epäselvä. Liikenteen osalta piti tulla tietoa kehysriihessä, mutta ennakoidaan ettei näin tapahdu. Jos maakunta hoitaa valtion omistamaa tieverkkoa, tulee rahoitus momenttiohjauksella. Mikä taho jatkossa tekee tiesuunnitelmat? se vaikuttaa liikennejärjestelmätyön tekoon. Teiden yleissuunnittelua koskevat asiat tulisi siirtää tämän teemaryhmän tehtäväksi. Väliraporttia on tarpeen lyhentää. Loppuun koottu yhdyspintojen listaus riittäisi, ja kunkin ryhmän yhteistyötahot voi jättää taustamateriaaliin. Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Jukka: Palvelutarpeen muutosten tarkastelu on tärkeää varsinkin SOTEpalveluiden osalta. Pohdittavia tekijöitä ovat esimerkiksi väestön ikääntymisen ja väestön kasvun vaikutukset palvelujen järjestämiseen. Tämän ryhmän ei ole tarvetta raportoida, jos raportoitavaa ei ole. Voiko tienpidon osalta tapahtua ideologisia muutoksia? Kun tunnustetaan tosiasiat, että kunnan ja valtion varat eivät riitä koko tieverkon ylläpitoon. Maakunta voisi toimia välittävänä organisaationa ongelmanratkaisussa? Vesihuollon osalta ei tunnisteta tällaisia tarpeita. ELY:n rooli on koordinoiva. Alueiden käytön osalta vielä liian varhaista arvioida. Väestömuutos merkittävä kaikissa teemoissa. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten osalta palvelutarve on itsestään selvä ja siihen voidaan vaikuttaa. Palvelutarve ja palvelutarjonta ovat eri asiat - joukkoliikenteellä on muitakin tavoitteita kuin vain tarve. Rahoitus määrittää palvelutarjontaa. Maakunnan eri palvelusektoreilla on vaikutusta toisiinsa, esimerkiksi palveluverkon suunnittelu heijastuu liikennetarpeeseen. Näitä ketjuja tulee pyrkiä tunnistamaan valmistelutyössä, sillä maakunta voi vaikuttaa niihin itse paljon. Kiinnitettävä huomiota toimialueen rajan yli tapahtuvaan palvelutarjontaan. Poliittisesti määritellään, hyväksytäänkö esimerkiksi alempi palvelutaso keskustojen sisääntuloväylillä. Liikennevirasto on tässä keskeisessä roolissa. Määrittääkö palvelutason valtio vai maakunta? On selkeintä että tieverkolla on vain yksi omistaja (valtio). Alueiden käytön ohjaamisen osalta ohjeistus on selkeä: kun asialla ei ole ylikunnallisia vaikutuksia, vastaa kunta vasta itse sen ratkaisemisesta. Jatkossa edistämisessä keskitystään strategisempiin ratkaisuihin. Tästä on käynnissä vn teas -hanke.

4 Muistio 4 (5) ELY haluaa olla mukana edistämässä hyvän elinympäristön kehittämistä yhdessä kuntien kanssa silloin kun kunta niin toivoo. Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Vaikutusten arviointia vaikeuttavat maakuntalaissa käytetyt termit, joiden sisältö on edelleen avoin. Esimerkiksi alueellinen tienpito on määritelty tehtäväksi, mutta lainsäädäntöä, jossa termi määritellään, ei ole olemassa. Samoin valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu. Luovan valvontarooli Termien merkitystä tulisi linjata avoimessa keskustelussa mieluummin kuin oikeuskäytännön kautta. Yhteyspintojen ja työnjaon arviointi: kunnat, valtio, maakunta Näyttäisi siltä, että rakennusvalvonta ei siirtyisi maakuntaan, jos laki jää luonnoksessa olleen mukaiseksi. Liikenteen osalta palveluntuottajat ovat keskeinen yhteyspinta. Yhteistyön siihen suuntaan tulee olla sujuvaa ja helppoa. Esimerkiksi nykyään on käytössä valtakunnallisesti yhtenäiset asiakirjapohjat, mikä sujuvoittaa toimintaa. Hankintayhteistyössä ei hyödynnetä synergiaetuja tällä hetkellä - toimintatyylit eivät ole yhtenäiset. Tästä olisi löydettävissä hyötyjä. Tehtävien keskittäminen maakuntien välillä olisi tehokasta, mutta tuskin toteutuu jos jää vapaaehtoiseksi mahdollisuudeksi. Kunnat ja valtio ovat luontevat yhdyspinnat, joiden kanssa toimimisesta on kokemusta. Palvelumatriisin kehittyminen: tulee lähteä liikkeelle palvelutarpeesta, ja sen kautta etsitään yhdyspintoja. Haasteena on ELY:issä nykyisin olevan asiantuntemuksen hajaantuminen maakunnan ja Luovan välillä. Miten maakunnassa turvataan tarvittava asiantuntemus? Miten se organisoidaan? Tiedonsaanti organisaatiorajojen yli on tyypillisesti vaikeampaa. Koulutustarpeiden tunnistaminen, mm. tilanteissa joissa osa saman henkilön tehtävistä osa siirtyy maakuntaan, osa Luovaan. Miten yleisen edun valvonta toteutetaan? Tässä on asukasrajapinta. Poliittinen päätöksenteko voi tuoda haasteita yleisen edun kannalta. Suomen ympäristökeskuksen roolia ei ole vielä mainittu. Ympäristötiedon tuotantoon liittyen olemme täysin sen varassa. Mihin se sijoittuu? Resurssitarpeet esivalmistelulle (1 7/2017 ) ja väliaikaiselle valmistelutoimielimelle (8/2017 3/2018) Mihin projektin johdon täytyy varautua valmistelussa tämän ryhmän työskentelyn osalta? Asiakkuus ja palveluverkkosuunnittelu ovat ristikkäin monien teemaryhmien välillä meneviä asioita. Koko suunnittelukokonaisuuden organisointi. Teemaryhmä tarvitsee kytkennän organisaatiota tarkastelevaan konserniryhmään. Niin kauan kuin liikenteen erityislainsäädäntöä ei ole, ei ole tietoa resurssitarpeista. Jos valtiolta tulee selvät määräykset, ei ole tarvetta suunnitteluresurssille. Eteen voi tulla asioita, joihin ei ole osattu varautua.

5 Muistio 5 (5) Kun seuraavassa vaiheessa edetään konkreettisempaan valmisteluun, tulevat käsittelyyn tehtävänkuvat, palkkaus, henkilötyövuodet. Tämä edellyttää yt-toimintaa, mikä vaatii resurssia. Riippumaton konsultti joukkoliikenneselvitykseen on hyödyllinen. Onko teemaryhmän jäsenillä tällä hetkellä resurssia asukasosallistumiseen liittyen. Toisaalta, onko sen pohtimisella lisäarvoa tässä vaiheessa? Asukasosallistumiseen liittyen voisi harkita myös selvitysmiehen käyttöä. Kulttuuriympäristöryhmissä on saatu kiitosta siitä, että Pirkanmaalla on otettu kunnat mukaan työskentelyyn. Yhdyskuntarakenteen osuus maakuntastrategiassa. 3 Teemaryhmän työskentelyn suunnittelu Sihteeri täydentää työpajan tulokset projektiryhmälle lähtevään versioon. Pyydettiin projektiryhmää varmistamaan teemaryhmän loppuraportin valmistumisen määräaika. Alaryhmät voivat ehdottaa ajankohtia työnsä esittelylle. Keskusteltiin kevään mittaan käsiteltävistä aiheista. Vaihdetaan pidettäväksi suunnitellun teemaryhmän kokouksen uudeksi ajankohdaksi klo 13. Väliraporttiin ja liitteisiin tarvittavat muutokset tulee toimittaa sihteerille viimeistään keskiviikkona Vesihuoltoryhmä toimittaa materiaalit huomisen kokouksensa jälkeen. 4 Muut mahdolliset asiat Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaehdotuksen ja lähetti sen maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Maakuntavaltuusto kokoontuu Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 6 Seuraava kokous to klo 14 Roine to klo 14 Roine to klo 14 Roine to klo 14 Roine to klo 14 Roine to klo 14 Roine ke klo 13 Roine to klo 14 Roine to klo 14 Roine to klo 14 Roine 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Seuraava MAKU-projektiryhmän kokous Käsittelyssä väliraportit.