Kokoushuone Roine, Kokouskeskus Pellava, Kelloportinkatu 1 B, Tampere. Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Kokous 10 Aika torstai klo Paikka Osallistujat Asiantuntijat Poissa Kokoushuone Roine, Kokouskeskus Pellava, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto, pj. Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki Taru Hurme, Tampereen kaupunki Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht. Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto Jyrki Pohjankylä, Tampereen kaupunki Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus Asia 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. 2 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 3 Valtakunnallisen suunnittelun eteneminen Huttunen kertoi lainsäädäntöjohtaja Silja Ruokolan Joukkoliikennepäivillä esittelemästä LVM:n liikennejohtajien esityksestä liikenneasioiden hoitamisesta jatkossa. Kaikki nykyisin keskitetyt tehtävät siirrettäisiin Liikennevirastoon, mikä tarkoittaisi Pirkanmaalla 50 htv:n siirtymää LiViin ja 25 jäämistä maakuntaan. Esitykseen sisältyy hankinta-alueiden säilyminen ennallaan, jolloin tulisi 9 tienpitomaakuntaa. Lopullinen ratkaisu saattaa muuttua esitetystä. Alasentie kertoi maakuntauudistuksen valmistelusta. SOTE-lait ovat parhaillaan eduskunnassa. Valinnanvapauslaki ja kasvupalvelulaki ovat lausuntokierroksella. Eduskunnan kausi jatkuu juhannukseen saakka, jotta maakuntahallinnon perustamista koskevat lait saadaan etenemään. Väliaikaishallinnon perustaminen viivästynee elokuun tai syyskuun alkuun. Vaalijärjestelyiden takia tämä on viimeinen takaraja. OM valmistelee parhaillaan vaaliohjeita.

2 Muistio 2 (6) Väliraportit on käsitelty Pirkanmaa2019-valmistelussa. Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden teemaryhmässä käsitellyt toiminnot muodostavat yhden kokonaisuuden. Alueiden käytön suunnittelu on järjestämistehtävä ja siten lähempänä strategista johtoa kuin operatiivista liikelaitostoimintaa. 4 Maakuntakaavoitus uudessa maakunnassa Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden loppuraportti tulee palauttaa Käsittelyt ovat 1.6. jory, 5.6. hallitus. Muutostiimin toimittamaa loppuraporttiohjetta käytetään soveltuvin osin kussakin teemaryhmässä. Tärkeintä on saattaa ryhmän keskeiset viestit ja kriittisellä polulla olevat päivämäärät valmistelun tietoon. Teemaryhmässä on toivottu, että käydään keskustelua siitä, millaista maakuntakaavaa maakunnassa tehdään jatkossa. On esitetty tarkasteltavaksi erilaisia tapoja laatia maakuntakaavaa. Alasentie toi esiin, ryhmän työskentelyn tavoitteet on määritelty tehtävänannossa, eikä kaavajärjestelmän uudistusta tulla ratkaisemaan maakunnan valmistelussa. Maakuntakaavan sisällön ratkaisee uuden maakunnan maakuntavaltuusto, eikä siihen siten ole perusteltua käyttää aikaa ryhmätyöskentelyssä. Jatkossa maakuntastrategiassa tullaan tarkastelemaan yleiskuvaa maankäytöstä. Strategiaa aletaan ohjelmoida laatimalla OAS. Hurme toi esiin, että suunnittelujärjestelmän uudistamisesta keskustellaan Suomessa parhaillaan, ja ryhmän on tarpeellista olla tietoinen siitä. Puheenjohtaja totesi, että Pirkanmaan liiton maakuntakaavan ohjausryhmä jatkaa työskentelyään kaavan hyväksymisen jälkeenkin ja teema sopii luontevasti ohjausryhmän alaan. Ohjausryhmässä on teemaryhmää laajempi kuntaedustus. On tärkeää, että uudessa maakunnassa luodaan toimivat sisäiset prosessit vaikeiden suunnittelukysymysten ratkaisemiseksi. Maakunnan tahtotila ei välttämättä sama kuin valtion tahtotila eivätkä kunnat välttämättä ole yksimielisiä. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 läntisestä radasta eri toimijoilla on ollut erilaisia mielipiteitä. Ehdotettiin, että YM:n asiantuntija kutsuttaisiin alustamaan ja keskustelemaan suunnittelujärjestelmän kehittämisestä. Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin maakunta ja edelläkävijä monissa asioissa, ja on hedelmällistä antaa syötteitä tulevaisuuden suunnittelujärjestelmän valmisteluun siitä, millainen järjestelmä palvelisi aluetta. Todettiin myös, että samaa lakia voidaan tulkita eri tavalla ja että yleispiirteisyys tarkoittaa eri tahoille eri asiaa. Yleispiirteisyys ei ole sama asia kuin strategisuus. Ehdotettiin, että ryhmän pitäisi tehdä analyysiä siitä, miten toimintaympäristön muutos muuttaa tätä kokonaisuutta. Myös mahdollinen jatkuva prosessi tuo mukanaan muutoksen. Maakuntakaavan merkitys toisaalta edunvalvontavälineenä herättää myös toiveita maakuntakaavan mittakaavaa pienempien hankkeiden pääsystä mukaan kaavaan, mikä tarkoittaa tasapainottelua yksityiskohtaisuuden ja yleispiirteisyyden välillä.

3 Muistio 3 (6) Tämän ryhmän työskentelyssä tärkeää on etsiä vastauksia kysymyksiin, miten MAKU-uudistus vaikuttaa maakunnan suunnitteluun, mihin tarvitaan resurssia, millaista osaamista, montako ihmistä suunnittelu työllistää. Korostettiin, että tämän ryhmän pitäisi pitää huolta suunnittelun tasosta resurssien tiukentuessa, sekä sitä että hyvän ympäristön suunnittelu on maakunnan keskeinen tavoite. Maakunta tulee toimimaan myös keskeisenä palveluiden toteuttajana, mikä eroaa nykyisestä roolista. Palvelupisteiden sijoittamisella on yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeinen merkitys. Tähän sisältyy riski, jos palveluverkkoa lähdetään muodostamaan tilalähtöisesti. Tämän ryhmän tulee vaikuttaa siihen, että maakunta toimii loogisesti myös tästä näkökulmasta. Kunnissa on koettu että yleispiirteistämisen tulisi väljentää maakuntakaavan tulkintaa, jossa pitäisi mennä sallivampaan suuntaan. Todettiin että maakuntauudistuksessa maakuntakaavoitusta koskeva lainsäädäntö ei ole nyt muuttumassa, vain siitä vastaava organisaatio vaihtuu. Nyt vireillä olevassa MRL:n muutoksessa ainoa maakuntakaavoitusta koskeva muutos liittyy kaupanohjaukseen. MRL puitteissa on kuitenkin mahdollista tehdä hyvin erinäköistä maakuntakaavoitusta riippuen maakunnan tahtotilasta. Nostettiin esiin, että sääntelyn väljentäminen (MRL, VAT) itse asiassa lisää suunnittelijan vastuuta. Suunnittelevan tahon vastuulla on tällöin tehdä vielä aiempaa parempaa suunnittelua tilanteessa, jossa sääntely vähenee. Tämä on hyvä kirjata ryhmän loppuraporttiin. Myöskään ELY:n tehtäviä koskevat muutokset eivät muuta kaavoitukselle MRL:ssa asetettuja sisältövaatimuksia, vaikka ELY:n valvova rooli poistuu. ELY:n uudesta roolista on tulossa YM:ltä ohjeistusta keväällä. Maakunta- ja yleiskaavoitusta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sen sijaan ovat isossa muutoksessa, mikä muuttaa suunnittelujärjestelmän rakennetta. Nurminen nosti esiin, että kaupunkiseudun kuntien kaavoitusjohtajien yhteiselimellä on koettu olevan tärkeä rooli Pirkanmaan keskusseudun tavoitteiden yhteen sovittamisessa. 5 Työryhmän työn loppuun saattaminen - asetettuihin tavoitteisiin vastaaminen Kutsutaan alustaja YM:stä kesäkuulle loppuraportin palauttamisen jälkeiselle ajalle. Nyt on tärkeintä keskittyä miettimään tulevan maakunnan suunnitteluorganisaatiota. Todettiin että loppuraportissa on hyvä tuoda esiin, millaisiin uusiin tarpeisiin ja haasteisiin uudessa maakunnassa on tarpeen valmistautua. Todettiin, että täydennetään keskustelun pohjalta maakuntakaavoitusta koskevia kehittämisehdotuksia. Todettiin myös, että muutoksessa ratkaisee asenne. Jos päätämme, että saamme muutoksen toimimaan, onnistumme siinä varmasti. Alasentie kävi läpi teemaryhmille toimitetun loppuraporttiohjeen. Väliraportit tulee tiivistää ja tarvittaessa ajantasaistaa. Tämän ryhmän kannalta asiakkaiden sijaan on tärkeää käydä läpi yhteistyötahot (kohta 5). Kohta 7 Monituottajuus ja tuottamistavat ei ole tälle ryhmälle tärkeä. Kohtaan 8, vaikutusten arviointi, on tarpeellista kiinnittää huomiota. Tärkeintä on kirjata keskeiset tulokset ja kriittinen polku (kohta 10). Tavoitteena raportoinnissa on tiivis ja ytimekäs viestintä. Kyseessä on esivalmisteluvaiheen tulosraportti, joka pohjustaa seuraavaan valmisteluvaiheeseen siirtymistä. Voi tarkastella myös sitä, onko ryhmän toimeksianto oikea. Todettiin että tienpitoa olisi luontevampaa käsitellä tässä ryhmässä kuin elin-

4 Muistio 4 (6) keinoryhmässä. Alueiden käytön teemaryhmä käsittelee sitä lakikokonaisuutta, johon tienpito liittyy. Vitikka on lähettänyt ryhmälle ehdotuksen, että joukkoliikenne- ja henkilöliikenneryhmät yhdistettäisiin, koska niissä käsitellään samoja asioita ja niissä on pääasiassa samat osallistujat. Ryhmien olisi hyödyllistä tehdä raportointi yhdessä. Koska ryhmät kuitenkin toimivat eri projektiryhmien alla, päätettiin olla esittämättä yhdistämistä. Sen sijaan ryhmien kannattaa jatkossa käytännössä yhdistää työskentelynsä ja työstää yhteinen raportti, joka esitellään molemmille projektiryhmille. Projektiryhmä tulee tarkastelemaan jatkossa, onko teemaryhmien kokoonpanoja tarpeen muuttaa. Useiden teemaryhmien linkittymistä pelastustoimeen ja varautumiseen on käsitelty projektiryhmässä. Varautumisesta ja valmiusasioista tullaan pitämään yhteinen seminaari kesäkuussa. Varautuminen muodostaa sinällään selkeän kokonaisuuden, mutta sen osalta halutaan käydä keskustelu kaikkien osapuolten kesken yhdessä, käytännössä kesäkuussa. Pyydetään Mari Rajala teemaryhmään esittelemään luonnonsuojelun edistämistehtävien käsittelyn tilannetta. Alasentie kävi läpi (Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmän työstämän) esityksen järjestäjän roolista järjestäjä-liikelaitos-tuottaja -mallissa. Alueiden käytön teemaryhmän käsittelemät tehtävät ovat on pääasiassa järjestäjätyyppisiä tehtäviä. Tuotantotyyppisten tehtävien, kuten maaseuturyhmän maatalouslomitus, osalta tulee harkittavaksi, tehdäänkö ne liikelaitoksessa vai järjestäjätehtävänä. Alatyöryhmien tulee tarkastella omaa tehtäväkenttäänsä: onko sektorilla muita kuin järjestäjätehtäviä? Jos MAKU-liikelaitos perustetaan, onko ryhmällä tuottajatehtäviä, jotka kannattaisi toteuttaa siellä? PeLa toteutetaan liikelaitoksena, mahdollisesti myös lomitus- ja työllisyyspalvelut. Tämän teemaryhmän sektorilta liikelaitoksen mahdollisuutta on hyvä arvioida ainakin joukkoliikenteen ja SOTE-kuljetusten osalta. Nykyisin SOTE-kuljetuksia hoitaa kuntien omistama yhtiö. Jatkossa niitä voisi hoitaa maakunnan omistama yhtiö, koska niihin ei liity viranomaistehtäviä. Strateginen ohjaus tulisi maakunnalta ja jl- ja SOTEkuljetukset ja suunnittelupalvelut voitaisiin ostaa samassa köntässä yhtiöltä. Joukkoliikennetyöryhmä suosittelee voimakkaasti, että maakunta suunnittelee henkilökuljetukset ja joukkoliikenteen yhtenäisenä kokonaisuutena. Kunnat ovat ilmaisseet halukkuutta ostaa palvelua, koska pienissä kunnissa ei ole käytettävissä resursseja liikennesuunnitteluun. Alaryhmät jatkavat työskentelyä tarkastelemalla loppuraporttia omasta näkökulmastaan. Laakkonen-Pöntys voi tarvittaessa tulla mukaan ryhmien kokouksiin. Alueidenkäytön edistämisen alatyöryhmän on tarpeen katsoa vielä kehittämistavoitteita MRL-muutoksen aiheuttamien vaikutusten näkökulmasta, esim. valtakunnalliset ja maakunnalliset valvontatehtävät, maankäytön edistäminen maakuntakaavoitus huomioiden jne. Todettiin että ELY:n valvontatehtävien kokonaisuus ja ympäristöterveydenhuolto liippaavat läheltä vesihuollon tehtäviä. ELY:n tulee sisäisesti tarkastella näi-

5 Muistio 5 (6) den tehtävien niputtamista ja sijoittumista organisaatiossa synergioita hakien. Päätöksentekojärjestelmää valmisteltaessa tulee harkittavaksi, mitä asioita ja miten viedään poliittiseen päätöksentekoon. esim. miten valvontatehtävien hoitamisesta päätetään? Esimerkiksi kunnissa rakennusvalvonta on poliittisesti ohjattu valvontatehtävä. Tästä on tärkeää keskustella ryhmässä kevään mittaan. Tarvitaan myös menettely LJS:n kaltaisten tärkeiden kysymysten sopimiseen valtioon kanssa. AIKATAULU Alatyöryhmät voi nostaa loppuraporttirungosta tärkeitä asioita 6.4. käytävään ensimmäiseen keskusteluun ja ideointiin. Käsitellään 6.4. myös alatyöryhmien listat edistämistehtävistä ja viranomaistehtävistä. Alaryhmät lähettävät listat teemaryhmälle mennessä koko suunnittelukentän hahmottaminen laajasti loppuraportin käsittelyä Oletettavasti teemaryhmät jatkavat kesän jälkeen. Käydään kesäkuulla keskustelua ministeriön kanssa, kun loppuraportointi on tehty. Ministeriön aikataulun mukaan myös. Projektiryhmälle esitetään tarve koota edistämis- ja viranomaistehtävät kattavasti myös muiden kuin tämän teemaryhmän käsittelemien sektoreiden osalta. Alatyöryhmien jatkotyöskentelyssä sovittiin käsiteltäväksi: - Tehtävälistaukset edistämis- ja viranomaistehtävistä (jaoteltuna) 6.4. teemaryhmän kokoukseen mennessä - Tarkastelu, onko palveluita, jotka mahdollista tuottaa liikelaitoksessa. (ks. diasetti järjestäjän tehtävistä) - Loppuraporttiin tarvittavat täydennykset 6 Ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen maakunnassa Yhteisten asioiden teemaryhmien vetäjät ja MAKU-projektiryhmä kokoontuivat jolloin keskusteltiin mm. ICT:stä ja konsernirakenteesta. ICT:ssä ollaan toistaiseksi keskitytty täysin SOTE:n tietojärjestelmiin. Maaseuturyhmä on tehnyt listaukset tietojärjestelmistään. Laakkonen-Pöntys esitti, että Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Ilpo Tammi voisi työstää MAKU-teemaryhmien tuottamista tietojärjestelmälistauksista jaotellun yhteenvedon. Ehdotetaan muutostiimille ja MAKU-projektiryhmälle listauksen työstöä. Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden ryhmän osalta tärkeää keskittyä paikkatietojärjestelmien toimivuuteen ja saatavuuteen. LiVi:ltä odotetaan kannanottoa liikennetehtävien kannalta olennaisten tietojärjestelmien käytettävissä olemisesta maakunnan virkahenkilöille jatkossa. 7 Projektiryhmän ja yhteisten asioiden teemaryhmien kuu- Todettiin että nykyisin ELY keskus käyttää valtion verkkoa, ja uudessa maakunnassa on edellytyksenä, että kaikki työntekijät käyttävät samaa verkkoa alusta asti. Asiakirjahallinta käsitellään yhteiset-ryhmissä. Käsiteltiin edellisessä kohdassa.

6 Muistio 6 (6) lumiset 8 Muut mahdolliset asiat Satu Appelqvist aloittaa puolen vuoden vuorotteluvapaan 1.4. alkaen ja teemaryhmään hänen sijalleen Pirkanmaan liitosta tulee maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka. Annu Piesanen tulee sihteeriksi vesihuollon alatyöryhmään. 9 Projektiryhmälle tiedotettavat asiat MAKU-projektiryhmän kokous Seuraava kokous to klo 13 Roine to klo 13 Roine to klo 13 Roine ke klo 13 Roine to klo 13 Roine to klo 13 Roine to klo 13 Roine 11 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo