Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä. Kokous 1. Muistio 1 (6)

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Kokous 1 Aika torstai klo 9.00 Paikka Osallistujat Asiantuntijat Poissa Asia Kokoustila Vintti, Monitoimitalo 13, 5. krs, Satakunnankatu 13, Tampere Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto, pj. Taru Hurme, Tampereen kaupunki Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht. Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Kristiina Karppi, Pirkanmaan ELY-keskus Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet 1 Kokouksen avaus Laakkonen-Pöntys avasi kokouksen. 2 Jäsenten esittäytyminen ja ryhmän järjestäytyminen 3 Työskentelyn tavoitteet ja tehtävä Läsnäolijat esittäytyivät. Laakkonen-Pöntys kävi läpi maakuntalakiluonnoksen 6 :ssä maakunnille annettavat tehtävät, joista erityisesti kohdat ja 19 koskevat tässä ryhmässä käsiteltäviä teemoja. Sote- ja maakuntauudistuksessa toimintaa johtaa esivalmistelun hallitus ja johtoryhmä. Projektiryhmät tarkastelevat uudistusta kukin omasta näkökulmastaan mutta yhteen sovittaen.

2 Muistio 2 (6) Maakunta-projektiryhmällä on neljä teemaryhmää, joista tämä Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä on yksi. Ryhmien työskentelyn tavoitteena on toteuttaa Maakuntauudistus-projektiryhmän niille antamat tehtävät. Teemaryhmät voivat tarvittaessa perustaa alatyöryhmiä. Maakuntauudistuksen aikataulu jakautuu esivalmisteluvaiheeseen ( asti) ja väliaikaishallinnon kauteen (vuoden 2018 loppuun asti), ja uudet maakunnat aloittavat toimintansa Esivalmisteluvaiheen aikana työryhmien työllä pohjustetaan ja aloitetaan sote- ja maakuntauudistuksen toteutus Pirkanmaalla. Tavoitteena on aidosti toimintatavoiltaan uuden maakunnan aluekehittäjäorganisaation synty. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän tehtävä on: Seurata valtakunnallista valmistelua Käynnistää teeman sisältöjen mukainen valmistelu toimintojen synergiat ja integraatio huomioiden: ainakin maakuntakaavoitus, vesihuolto, liikennejärjestelmätyö Yhteen sovittaa elinvoiman, liikenteen ja maankäytön kysymyksiä Suunnitella työjakoa kuntien kanssa Tavoite : Suunnitelmaluonnos tehtävien siirrosta ja uudesta organisoitumisesta Tavoite : Toimintojen saumaton käynnistyminen varmistettu Työn aluksi ryhmän tulee laatia työsuunnitelma. Lisäksi ryhmän tulee Tarkentaa nykytilan kuvausta tarpeellisessa määrin. Nykytilan kuvaus kertoo

3 Muistio 3 (6) toiminnan nykyisen järjestämistavan, siihen käytetyt resurssit sekä keskeiset tulokset ja vaikutukset Tarkastella toimintojen rajapintoja sekä yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia maakunnassa. Myös maakuntarajojen yli tapahtuva yhteistyö on tarkasteltava. Kerätä eri organisaatioissa kehitetyt hyvät käytännöt ja laatia suunnitelma niiden hyödyntämisestä ja levittämisestä. Hahmottaa toimintojen ja palvelujen tulevaa uudistavaa järjestämismallia ottaen huomioon mahdollisuudet uusiin toimintatapoihin, organisoitumiseen ja yhteistyöhön: miten toimitaan uudessa maakunnassa? Tarkastella teemaryhmiä läpileikkaavia asioita (esim. riskien hallinta) ja järjestää tarvittaessa yhteisiä työpajoja tms. Valmistella materiaalia muutosviestintään Tehdä muut projektiryhmän ja projektijohtajan antamat tehtävät Vitikka otti esiin, että Liikennevirastossa tehtävä Liikenneverkko Oy:n valmistelun eteneminen liittyy keskeisesti tämän teemaryhmän käsittelemiin asioihin. LiVe:ssä on kyse kansallisen tie- ja rataverkon yhtiöittämisestä, ja päätökset siitä tehdään vasta kehysriihessä. Toisena vaihtoehtona on keskusteltu mahdollisuudesta, että Liikennevirasto hoitaisi valtion tieverkon kokonaisuudessaan, kuten rataverkon nykyään. Keskustelussa on myös maakunnallisen tieverkon mahdollisuus. Korostettiin, että uudistusta käsittelevä lainsäädäntö on kesken, ja teemaryhmän työskentelyn tulokset voivat vaikuttaa työstettävään lainsäädäntöön. Tähän ryhmään on koottu strategisen tason yhdyskuntasuunnittelu, joka käsittää mm. vesihuollon, liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen. On myös mahdollista järjestää teemaryhmien yhteiskokoontumisia. Kunkin teemaryhmän kuulumiset käsitellään MAKU-projektiryhmässä. Keskusteltiin liikennejärjestelmätyön koordinaatiosta tulevaisuudessa, ja siitä, kuinka nykyisin toimivat ryhmät otetaan mukaan maakuntauudistuksen valmisteluun. Ennakoidaan, että ryhmistä jäävät jäljelle toimivaltaiset ryhmät. Todettiin, että osana teemaryhmän työskentelyä voidaan tehdä skenaariotyöskentelyä asiasta. Karppi korosti, että sidosryhmien mukaan ottaminen tavalla tai toisella on olennaista ryhmien työskentelyssä. Viitanen totesi, että tämän ryhmän työskentelyssä tärkeää on suunnitella työnjako myös valtion kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset vaikuttavat työnjakoon. Hurme otti esiin, että maakuntauudistuksen ja MRL muutosten tulisi viedä samaan suuntaan. Ryhmässä pidettiin hankala nykyistä tilannetta, jossa hallitusohjelmaan kuuluneita MRL:n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden muutoksia viedään eteenpäin irrallaan maakuntauudistuksesta. Piiparinen esitti, että ryhmän työskentelyssä laaditaan yhteenveto myös tulevien MRL:n muutosten vaikutuksista. Ajatusta pidettiin hyvänä, ja Laakkonen-Pöntys esitti laatimisen ajankohdaksi lakimuutosten voimaantuloa maalis-huhtikuussa. Voitaisiin laatia listaus niistä substanssilaeista, jotka tulevat muuttumaan. Joensuu toi esiin, että mielenkiinnolla seurataan onko kuntien vesihuollon valvontaa koskevaan

4 Muistio 4 (6) lainsäädäntöön tulossa muutoksia. Samoin MAL-sopimukset ovat olennainen osa yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. 4 Nykytilannetiedot Todettiin, että ryhmän työskentely alkaa laatimalla työsuunnitelma, johon kirjataan ryhmän työskentelyn vaiheet ja tavoitteet ensi kesään saakka. Projektiryhmältä saadun väljän toimeksiannon tarkentaminen on tarpeellista. Seuraavaan teemaryhmän kokoukseen laaditaan pohja työsuunnitelmasta. Todettiin, että nykytilatietoa on jo koottu joiltain osin. Keväällä 2016 on laadittu raportti Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla - nykytilan kuvaus, joka tämän ryhmän käsittelemien aiheiden osalta sisältää tiedot kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta. Kaavoitusta käsittelevä luku ja liite jaettiin osallistujille kokouksessa. Joensuu kertoi, että maa- ja metsätalousministeriössä käynnissä olevassa projektissa on koottu yhteen tiedot vesihuollon tehtävistä. Liikenteen ja liikennejärjestelmän osalta lähtötiedot ovat vajaat. Sovittiin, että vesihuollon ja liikenteen osalta ELY-keskuksen edustajat selvittävät nykytilatietojen kokoamista. ELY:n keräämää tietoa mm. tierekisteri, liikennelaskenta. Piesanen pyytää rakennusvalvontatiedot Ulla Kirsikka Vainiolta. 5 Työskentelytavat Laakkonen-Pöntys kertoi, että teemaryhmän jäsenet osallistuvat työskentelyyn oman työnsä ohessa. Alasentie, Hakari ja Herrala työskentelevät projektissa, ja Koponen on siirtymässä projektille. Tavoitteena on, että Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän alatyöryhmien toiminta alkaa tämän vuoden puolella. Kokouksen kuluessa käydystä keskustelusta vedettiin yhteen, että alatyöryhmät on tarpeen perustaa ainakin seuraavista teemoista - MAL - Joukkoliikenne - Liikennejärjestelmäsuunnitelma - Vesihuolto - Rakennusvalvonta - Energia? Sovittiin, että Piesanen aloittaa karkean työohjelman valmistelun, ja tarvittavista teemaryhmistä voi lähettää hänelle esityksiä mennessä. Seuraavassa kokouksessa päätetään perustettavista alatyöryhmistä. Tarvetta on pitää yhteinen kokous ainakin tietojohtamisen teemaryhmän kanssa. Piiparinen piti tärkeänä, että työskentelyssä keskustellaan maakuntakaavoituksen tulevaisuudesta, jonka pohtiminen on kesken. Maakuntakaavan asemointia

5 Muistio 5 (6) suunnittelujärjestelmässä ja kaavan tarkkuutta on hyvä pohtia. Hurme piti maakuntakaavan roolin asemointia keskeisenä tämän ryhmän tehtävänä. Pohdittavana on kaavoituksen tehtävät, vastuu ja valta. Todettiin, että asia kuuluu teemaryhmälle, eikä sitä varten perusteta alatyöryhmää. Laakkonen-Pöntys kertoi, että MRL:a ollaan muuttamassa tältä osin ja pohdinnassa on millainen kuntien rooli tulee olemaan maakuntakaavoituksessa. Laakkonen-Pöntys esitti, että kuntien kaavoittajien maakuntakaavoituspäivässä marraskuussa voidaan pitää työpaja aiheesta. Piiparinen korosti, että asiaa on tarkasteltava monialaisesti yhdyskuntasuunnittelun eri aihepiireistä, ei pelkästään kaavoittajien näkökulmasta. Koponen totesi, että alueuudistus.fi-sivulla on tietoa maakuntakaavoituksesta, jonka tehtävät ovat siirtymässä uuteen organisaatioon nykyisen kaltaisena. Vitikka korosti, että uuden maakunnan prosessit tulee miettiä puhtaalta pöydältä, ei vanhalta pohjalta. Joensuu ehdotti, että kootaan prosessikuvaukset uuden maakunnan yhdyskuntasuunnittelun tehtävistä. 6 Maakuntauudistuksen kokonaisuus ja valtakunnallisen valmistelun tilanne, projektijohtaja Jukka Alasentie Maakuntaprojektin projektijohtaja Jukka Alasentie saapui kokoukseen ja esitteli maakunta-uudistuksen kokonaisuutta ja valmistelutilannetta. Hän kävi läpi mm. uudistuksen tarvetta, tavoitteita ja organisoitumista. Jämsä ja Kuhmoinen ovat mukana Pirkanmaan laskelmissa, koska molemmilta on valtuus-tojen päätökset Pirkanmaahan liittymisestä. Maakuntaverotuksen mahdollisuutta selvitetään seuraavalla hallituskaudella. Laakkonen-Pöntys nosti esiin rakennusvalvonnan, ja piti tärkeänä että ryhmä hahmottelee mallin, miten rakennusvalvonta voitaisiin tuottaa keskitetysti kunnille, jotka ovat kiinnostuneet yhteisestä rakennusvalvonnasta. Todettiin, että ryhmän on ideoinnissaan hyvä seurata lakiluonnoksen antamia raameja. 7 Viestintä Ensisijaisesti mediaviestinnän hoitavat viestintäsuunnitelman mukaisesti projektiryhmä. Teemaryhmä liittää työsuunnitelmaan viestintäosuuden. Voimme esim. järjestää avoimia tilaisuuksia ja viestiä siten muutosprosessista. 8 Muut mahdolliset asiat Ei ollut. Ryhmän jäsenet vievät viestiä ryhmän työskentelystä oman organisaatioonsa. 9 Seuraavat kokoukset Ryhmällä on tarvetta kokoontua säännöllisesti parin viikon välein. Sovittiin seuraaviksi kokouksiksi - ke klo 14 - to klo 14

6 Muistio 6 (6) - to klo 14 Joulun jälkeen aloitetaan säännölliset kokoukset joka toinen torstai, klo 14, alkaen Aineistot kokouksiin lähetetään viimeistään kaksi päivää ennen kokousta. 10 Kokouksen päättäminen Laakkonen-Pöntys päätti kokouksen noin