Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelma

Transkriptio

1 Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelma

2 Sisällys Johdanto Valvontaa ohjaava lainsäädäntö Valvontaviranomaisten työnjako ja tehtävät Valvonnan kohteet ja toteutus Valvonnan toteutus palveluissa Valvonnan menetelmät Valvonnan sisältö Valvontakäyntiprosessi Valvonnan kehittäminen ja painopisteet Laatupoikkeama ja sanktioiden määrääminen Valvontasuunnitelman arviointi ja raportointi Lisätietoja ja linkkejä Liitteet... 12

3 Johdanto Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä vastaa Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien alueella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Osan alueen palveluista tuottavat yksityiset palveluntuottajat joko ostopalveluna tai palvelusetelillä. Ympärivuorokautisten yksityisten sosiaalipalvelujen lakisääteinen valvontavelvoite (922/2011) 6 kuuluu Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle (FSHKY). Hyvinvointikuntayhtymässä yksityisten palveluntuottajien ohjausta, valvontaa ja neuvontaa toteuttaa sosiaalihuollon kehittämispäällikkö. Asiakkaan näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen on oltava yhdenvertaisia, turvallisia ja laadukkaita siitä riippumatta, mistä asiakas palvelunsa saa. Sosiaalipalvelut kohdistuvat usein sellaisille asiakasryhmille, jotka tarvitsevat viranomaistahon tukea. Tällaiset asiakasryhmät ovat usein haavoittuvassa asemassa, eivätkä he itse kykene täysin pitämään huolta omista oikeuksistaan. Valvonnan tarkoituksena on turvata kaikille asiakkaille mahdollisimman laadukkaat palvelut. Tulevaisuudessa yksityisten sosiaalipalvelujen tarjonta tulee lisääntymään ja sitä kautta myös palvelujen valvonnan merkitys tulee korostumaan. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on valvoa itse järjestämiensä, ostamiensa sekä näiden lisäksi kaikkien yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien toimintaa alueellaan. Hyvä valvonta on ennakoivaa, ohjaavaa ja vuorovaikutuksellista. Se tukee palveluntuottajia palvelujensa kehittämisessä. Onnistuneet valvontakäynnit tukevat paitsi hoito- ja hoivatyön kehittymistä myös henkilökunnan hyvinvointia. Valvonnan tavoitteeksi on noussut enenevässä määrin valvonnan menetelmien ja vaikuttavuuden kehittäminen siten, että valvonnan painopiste siirtyy entistä vahvemmin ennakoivaan valvontaan ja palveluntuottajien toteuttamaan omavalvontaan. Ennakkovalvonta edellyttää aktiivista yhteistyötä palveluntuottajien ja valvontaviranomaisten välillä. Tulevaisuudessa onkin tarkoitus siirtyä yhä enemmän kohti vuorovaikutuksellista, kannustavaa ja kehittämismyönteistä valvontatapaa panostamalla palveluntuottajan ja valvontaviranomaisen väliseen vuorovaikutukseen. Avoimessa ja tiiviissä yhteistyössä ohjauksen ja valvonnan rooli selkiytyy. Ennakoiva valvonta, joka tukee palvelujen kehittämistä, auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään mahdollisia toiminnan riskejä. Näin se palvelee parhaiten myös palveluja käyttävää asiakasta. Valvontasuunnitelman tarkoituksena on konkretisoida Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän lakisääteiset valvontavelvoitteet ja kehittää valvontakäytäntöjä valtakunnallisten linjausten mukaisiksi. Suunnitelman avulla valvontaa kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti ja ajantasaisesti Forssan seudun alueella. Varhaiskasvatuksen palvelut, perhehoito toimeksiantosopimussuhteena ja omaishoitajat eivät kuulu tämän valvonnan piiriin.

4 1. Valvontaa ohjaava lainsäädäntö Valvontasuunnitelmaa ohjaa keskeisesti laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja sen nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1053/2011). Valvontaa ohjaavat myös useat muut lait ja säännökset, kuten esimerkiksi laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), sosiaalihuoltolaki (1301/2014), sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskeva laki (272/2005), sekä asiakirjojen käsittelyä, valvontaa, rajoitteita ja palvelualoja koskevat lait ja asetukset. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan sellaisen yksityisen palvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista. Lupaa haetaan siltä aluehallintovirastolta, jonka toimialueella palveluita tuotetaan. Jos palveluja on useamman kuin yhden aluehallintoviraston alueella, lupaa haetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaiselta (Valvira) erillisellä lomakkeella. Luvan myöntäminen edellyttää sijaintikunnan lausuntoa ilmoituksen liitteeksi, joten palveluntarjoajan tulee olla yhteydessä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän sosiaalihuollon kehittämispäällikköön hyvissä ajoin ennen toiminnan alkamista. Sellaisen palveluntuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista kirjallinen ilmoitus kunnan toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluja tuotetaan. Forssan seudulla ilmoitusten käsittelijä on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Ilmoituksessa on mainittava samat tiedot kuin lupahakemuksessa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän on ilmoitettava aluehallintovirastolle tiedot ilmoituksenvaraisista palveluista, vastuuhenkilön vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta. Palveluntuottajat, jotka tuottavat ainoastaan sosiaalihuoltolain 17 :n 1. momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja, on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan toimielimelle siinä kunnassa, jossa palvelua tuotetaan. Forssan seudulla ilmoitusten käsittelijä on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. (Tarkempi ohjeistus ilmoitusten tekemisestä on suunnitelman liitteenä.) Toiminnan olennaisesta muuttumisesta tai lopettamisesta palveluntuottajien on ilmoitettava luvan myöntäneelle lupaviranomaiselle tai ilmoituksen vastaanottaneelle Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän toimielimelle. Palveluja tuottavalla toimintayksiköllä tulee olla palveluista vastaava henkilö, joka vastaa siitä, että toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilö nimetään toiminnan aloittamisilmoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava luvan myöntäneelle lupaviranomaiselle tai ilmoituksen vastaanottaneelle FSHKY:n toimielimelle. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan toimintayksikön tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan sopiva siellä annettavalle palvelulle. Henkilöstön lukumäärän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien määrään nähden. Toimitilojen ja varusteiden tulee olla riittävät ja asianmukaiset.

5 2. Valvontaviranomaisten työnjako ja tehtävät Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta vastaavat viranomaiset määritellään yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa. Yleinen ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastoja niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Valviran ja aluehallintoviraston tehtävät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira edistää ohjauksen ja valvonnan keinoin sosiaali- ja terveysministeriön alaisena palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteisten suuntaviivojen tavoitteena on yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä. Valvira valvoo palveluja koko maan tasolla ja antaa ohjeita aluehallintovirastoille ja kunnille, jotta sosiaali- ja terveyshuollon lupahallinto ja valvonta toimivat koko maassa mahdollisimman yhdenmukaisesti. Valtakunnallista valvontaa ohjaa Valviran laatima valvontaohjelma vuosille Meneillään olevalla valvontaohjelmakaudella valvontakokonaisuuksina ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Ohjelmakauden erityisenä tavoitteena on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja siten, että palvelujen laatu, lakisääteisten oikeuksien toteutuminen sekä asiakasturvallisuus varmistetaan muutosprosesseissa ja uusissa rakenteissa. Aluehallintovirasto (AVI) toimii alueellisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Aluehallintovirastolle kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta omalla toimialueellaan Valviran antamien yleisten periaatteiden mukaisesti. Aluehallintoviraston toiminta tähtää väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sosiaalipalvelujen asiakkaiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun toteutumiseen. Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo kunnallisia ja yksityisiä sosiaalihuollon palveluja yhteistyössä kuntien kanssa ja myöntää luvat alueellaan toimiville ympärivuorokautisille palveluntuottajille. Lisäksi Aluehallintovirasto ylläpitää yhdessä Valviran kanssa valtakunnallista yksityisten palvelunantajien rekisteriä lupa- ja ilmoituksenvaraisista palvelutuottajista. Valviran ja aluehallintovirastojen toteuttama viranomaisvalvonta kohdentuu painoalueilla erityisesti palvelurakenteisiin ja palvelujen saatavuuteen. Palvelujen laadun ja sisällön valvonta on ensisijaisesti toimintayksikön tai kunnan omavalvonnan vastuulla. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävät Yksityisten sosiaalipalvelujen lain mukaan palvelujen sijaintikunnalla on Aluehallintoviraston ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) kanssa rinnakkaisia valvontatehtäviä suhteessa sosiaalialan palvelujen tuottajien toimintaan. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on: 1. valvoa ja ohjata omalla alueella olevia ympärivuorokautisia palveluja yhdessä aluehallintoviraston kanssa. 2. valvoa ja ohjata omalla alueella olevia ilmoituksenvaraisia palveluja yhdessä aluehallintoviraston kanssa.

6 3. valvoa ja ohjata omalla alueella toimivia kotipalvelun tukipalvelujen tuottajia. 4. valvoa ja ohjata ostopalvelujensa laatua muissa kunnissa. Ilmoituksenvaraisten yksikköjen valvonnan päävastuu on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymällä riippumatta siitä, ostaako hyvinvointikuntayhtymä yksiköstä palvelua vai ei. Kunta tai kuntayhtymä, joka on sijoittanut henkilön yksityiseen toimintayksikköön, valvoo sijoittamiensa henkilöiden olosuhteita sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumista kyseisessä toimintayksikössä yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Ostettaessa palveluita yksityiseltä palvelun tuottajalta, on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta oman alueen toimijalta. Lähtökohtana on se, että valvontatehtävät ovat sellaisella henkilöllä, jolla on riittävä sisältöasiantuntemus arvioida mm. toimintaan vaadittavat tilakysymykset, toimintavälineistö, henkilöstön määrä, sen rakenne ja koulutus. Tarvittaessa valvonta tehdään eri tahojen yhteistyönä (mm. yhteiset tarkastuskäynnit). Rekisterit Etelä-Suomen aluehallintovirasto ylläpitää rekisteriä Forssan seudulla toimivista ilmoituksen- ja luvanvaraisista yksityisistä palveluista. Aluehallintovirasto ei enää ylläpidä ja päivitä ilmoituksenvaraisten sosiaalipalvelujen rekisteriä sosiaalihuoltolain 17 :n 1. momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kotipalveluihin kuuluvista tukipalveluista tai niihin rinnastettavista palveluista. FSHKY pitää rekisteriä alueellaan toimivista ilmoituksen- ja luvanvaraisista yksityisistä palveluista, alueellaan toimivista kotipalvelujen tukipalvelujen palveluista ja muista kunnista ostamistaan palveluista. 3. Valvonnan kohteet ja toteutus Yksityiset valvontakohteet voidaan siis jakaa kolmeen eri kategoriaan: a) Luvanvaraiset Forssan seudulla toimivat ympärivuorokautiset yritykset mm. lastensuojelulaitokset, tehostettu palveluasuminen, kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalvelut, päihde ja mielenterveysasiakkaiden palveluasuminen. b) Ilmoituksenvaraiset Forssan seudulla kotihoitopalveluja tuottavat yritykset (mm. kotihoito, tuettu asuminen, päivätoiminta, lastensuojelun perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelut, lastensuojelun avopalvelut) c) Ilmoituksenvaraiset Forssan seudulla kotipalveluiden tukipalveluja tuottavat yritykset (mm. siivouspalvelut, pyykkihuolto, ateriapalvelut, henkilökohtaisen avun palvelut)

7 Forssan seudulla sijaitsevien yksiköiden lisäksi kuntayhtymän on valvottava muihin kuntiin sijoittamiensa asiakkaiden hoidon laatua ja sen toteutumista. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän ylläpitämä valvottavien palvelujen rekisteri löytyy hyvinvointikuntayhtymän H:asemalta Yksityisten palvelujen valvonta kansiosta Valvonnan toteutus palveluissa Ympärivuorokautista toimintaa suunniteltaessa ja aloitettaessa, tehdään tuottajan, aluehallintoviraston ja kuntayhtymän kesken tiiviisti yhteistyötä. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä vastuuhenkilönä on sosiaalihuollon kehittämispäällikkö, joka laatii aluehallintovirastolle lausunnot ennen toiminnan alkamista tai toiminnan oleellisesti muuttuessa. Vastuuhenkilö ohjaa, neuvoo ja tiedottaa yksityisiä palveluntuottajia, sekä suorittaa tarkastuskäynnit ja kirjaa käynneistä tarkastuskertomukset. Lausunnon valmisteluun ja tarkastuskäyntiin kuuluu asiakirjoihin perehtyminen: kohdetta koskevat asiapaperit ja lupaehdot tarkastuskäynnin yhteydessä. kohteelle mahdollisesti aikaisemmin annetut huomautukset tai määräykset edellisen tarkastuksen jälkeen mahdollisesti kirjatut valitukset, yhteydenotot tms. Lisäksi lausunnon valmisteluun ja tarkastukseen kuuluu seuraavia asioita: toimintojen tarkastus: onko toiminta haetun/myönnetyn luvan mukaista tilojen tarkastus: mm. puhtauden, esteettömyyden havainnointi jne. toimintatapojen tarkastus: henkilökunnan työskentelytapojen ja mahdollisten riskien havainnointi esim. työsuojelu toiminnan sisällön tarkastus: päivä-, viikko-ohjelmat, retket, asiakaspalautteisiin tutustuminen henkilökuntaa koskevien vaatimusten toteutuminen: osaamistodistukset esim. lääkehoitokoulutuksesta, hygieniapassit, ensiapukurssit Tarkastuskäynnillä on mukana yksikön vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö vastaa suoraan lain nojalla toimintayksikkönsä toiminnallisesta johtamisesta. Vastuuhenkilöllä on yksikkönsä toiminnallisesta johtamisesta vastuussa olevana toimijana keskeinen rooli palvelujen tuottamisen ja palvelujen laadun näkökulmasta. Käynnistä laaditaan lausunto (mikäli kyseessä on uusi yritys tai toiminnan oleellinen muutos) tai tarkastuskertomus, joka tehdään aina, vaikka puutteita ei havaittaisikaan. Tarkastuskertomuksen arviossa on tarkoitus nostaa esille myös positiivisia havaintoja. Puutteista ja epäkohdista tehdään merkinnät tarkastuslomakkeelle ja ilmoitetaan määräaika, johon mennessä ne pitää korjata, minkä jälkeen tehdään tarvittaessa uusintatarkastus. Tarkastuskertomus toimitetaan toimintayksikköön, sijoittajakunnille ja aluehallintovirastoon, joka tallentaa tiedot rekisteriin laissa säädetyllä tavalla. Lausuntoa ei lähetetä Aluehallintovirastolle sosiaalihuoltolain 17 :n 1. momentin 3 kohdassa tarkoitetuista kotipalvelun tukipalveluista tai niihin rinnastettavista palveluista.

8 Tarkastuskäynnin lisäksi tietoa palvelun laadusta voidaan saada asiakkailta, omaisilta ja kunnan muilta viranomaisilta. Kielteiseen palautteeseen reagoidaan nopeasti. Tarkastuskäynnille voidaankin tarvittaessa lähteä heti ilmoittamatta siitä etukäteen. Käynti suunnitellaan ja tehdään yhdessä toisen virkamiehen kanssa tai aluehallintoviraston tarkastajan kanssa. Yksikön vastuuhenkilön tulee dokumentoida yhteydenotot ja tehdyt toimenpiteet niin, että tieto on tarvittaessa helposti löydettävissä. Palveluntuottajan omavalvonta Palveluntuottajan tulee täyttää laissa säädetyt toimintaedellytykset ja arvioida jatkuvasti omaa toimintaansa. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä ja sen toteutumista on seurattava. Omavalvonnan toteutuminen on olennainen osa toimintayksikön toimintaa Valvonnan menetelmät Ennakoiva valvonta Ennakoivaan valvontaan kuuluu lausuntojen antaminen Aluehallintovirastolle yksityisten palvelutuottajien toimittamiin ilmoituksiin ja lupahakemuksiin. Ennakoivassa valvonnassa varmistetaan, että palveluntuottaja on ottanut huomioon kaikki palveluitaan koskevat lainsäädännön vaatimukset toimintaa käynnistäessään, sekä varmistetaan palvelun sisältö ja vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimuksissa tarkastellaan uuden palveluntoiminnan organisointia, toimintaedellytysten turvaamista, henkilöstömäärää ja koulutusvaatimuksia, mahdollisia toimitiloja, asiakkaiden asemaa ja oikeuksia, asiakkaiden perustarpeista huolehtimista, terveyden- ja sairaanhoitoa sekä dokumentointia ja asiakirjahallintaa. Palveluntuottajalta edellytetään, että oman toiminnan ja turvallisuuden riskit on kirjattu ennakoivasti. Laki yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista (6 ) velvoittaa kaikki palveluntuottajat laatimaan omavalvontasuunnitelman puolen vuoden sisällä toimintansa aloittamisesta. Ennakoivaan valvontaan sisältyy myös muu yhteistyö palveluntuottajien kanssa mm. kirjallisin ohjeistuksin ja tiedottein, sekä yhteistyötapaamisten ja palaverien muodossa. Suunnitelmallinen valvonta ja sopimusvalvonta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän suunnitelmallinen valvonta toteutuu ennalta laaditun aikataulun mukaisina määräaikaisina tapaamisina alueella toimivien palveluntuottajien kanssa. Ostopalvelujen laadun seurannassa asiakkaan asioita hoitava vastuutyöntekijä on luonnollinen palvelujen laadun arvioija. Mikäli palveluissa ilmenee ongelmia, valvontaan osallistuu myös sosiaalihuollon kehittämispäällikkö. Ulkopaikkakunnilla sijaitsevien toimintayksiköiden valvontaa tehdään yhteistyössä sijaintikunnan kanssa.

9 Muut tapaamiset ovat joko palveluntuottajakohtaisia tai erikseen järjestettäviä palveluntuottajien yhteistyötapaamisia. Sopimusvalvonta on palveluntuottajan kanssa tehdyn sopimuksen toteutumisen valvontaa. Valvontavälineinä ovat sopimus ja siinä mainitut seurantaperusteet. Tilaajavastuulaki (laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006) velvoittaa palvelun järjestäjää seuraamaan ostopalvelujen ja palvelusetelituottajan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta ja työvoiman käyttöä sekä ennen sopimuksen kirjoittamista, että myös sopimuksen kirjoittamisen jälkeen koko hankinnan ajan. Reaktiivinen valvonta Reaktiivinen valvonta tarkoittaa yksittäisen tapauksen jälkikäteistä valvontaa. Mahdolliset esiin nousseet huolenaiheet käsitellään palveluntuottajan kanssa viipymättä ja valvontakäynnistä ja/tai muista tarpeellisista toimenpiteistä sovitaan samassa yhteydessä. Tällainen tapaaminen sovitaan esimerkiksi silloin, jos asiakkailta, omaisilta, henkilöstöltä tai muulta asiaa seuranneelta saadaan palautetta, etteivät palvelut toimi tai että asiakasta on kohdeltu huonosti. Tapaamisissa käydään läpi kyseinen palaute ja yritetään ennakoida, ettei vastaavia tilanteita pääse jatkossa syntymään. Tapaamisissa sovitaan myös, miten asia dokumentoidaan ja miten seurataan tilanteen korjaantumista. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä tehdään, jos se erityisestä syystä arvioidaan tarpeelliseksi. Tämä tapa perustuu valvontaviranomaisen tarkastusoikeuteen. Viranomainen voi tarkastaa palveluntuottajan yksityisen sosiaalipalvelulain mukaisen toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi huolta herättävä asiakaspalaute Valvonnan sisältö Valvira on laatinut yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa valvonnan työkaluiksi valtakunnallisia valvontaohjelmia, joiden tueksi on laadittu tarkastuslomakepohjat. Valvontaohjelmat ja tarkastuslomakkeet löytyvät Valviran ja Aluehallintoviraston www-sivuilta: Ohjelmat on laadittu lastensuojelun ympärivuorokautisille palveluille, mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisille asumispalveluille, vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisille palveluille, vanhustenhuollon ympärivuorokautisille hoivapalveluille, sekä kotiin annettaville palveluille ja hoidolle. Valvontakäynti on vuorovaikutteista yhteistyötä palveluntuottajan kanssa. Valvonta- ja ohjauskäyntiin osallistuvat yksityisten sosiaalipalvelujen ohjaamisesta vastaava viranhaltija tai viranhaltijat sekä yrityksen toiminnan vastuuhenkilö ja mahdollisesti vastuuhenkilön esimies tai yrittäjä. Valvontakäynnillä tavataan ja kuunnellaan yrittäjiä, henkilökuntaa ja asukkaita heidän omassa toimintaympäristössään. Valvonnan yhteydessä käydään läpi palveluntuottajan omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja, joka tulee olla asiakkaiden nähtävillä. Se laaditaan toimintayksikkö- ja palvelukohtaisesti.

10 Valvonta- ja ohjauskäynnillä käydään Valviran laatiman valvontalomakkeen mukaisesti läpi seuraavat asiat: Toimintayksikön perustiedot ja lupaehdot Dokumentointi, asiakirjahallinta ja tietosuojakysymykset Henkilöstön määrä ja pätevyys Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointikysymykset Toimitilat Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan perustarpeista huolehtiminen Valvonta- ja ohjauskäynnillä pyydetään nähtäväksi yrityksen henkilöstöluettelo ja työvuorolista sekä kopiot työnantajarekisteristä, ennakkoperintärekisteristä ja vakuutusten voimassaolosta. Näiden lisäksi huomiota kiinnitetään mm. asiakkaiden ruokalistaan ja viikko-ohjelmaan. Valvonta- ja ohjauskäynnistä laaditaan valvontalomakkeen lisäksi aina tarkastuskertomus, joka pohjautuu valvonnassa esille nousseisiin asioihin. Tarkastuskertomuksessa kerrotaan valvonta- ja ohjauskäynnin sisällöstä ja yleisistä havainnoista. Mahdolliset epäkohdat ja puutteet kirjataan tarkastuskertomukseen ja niille määrätään aikataulu, johon mennessä tarvittavat toimenpiteet on tehtävä asioiden korjaamiseksi. Tarkastuskertomus lähetetään toimintayksikköön, aluehallintovirastoon sekä niihin kuntiin, jotka ovat sijoittaneet kyseiseen yritykseen kuntansa asukkaan/asukkaita. Mahdollinen uusintatarkastus tehdään sovitun aikataulun mukaisesti ja siinä varmistetaan, että aiemmalla tarkastuskäynnillä esille nousseet epäkohdat on korjattu. 3.3 Valvontakäyntiprosessi Ennen valvontakäyntiä palveluntuottajalle lähetetään sähköposti, jossa ehdotetaan valvontakäyntiaikaa ja pyydetään mahdollisesti etukäteen materiaalia. 1-2 kuukautta ennen valvontakäyntiä lähetetään Valviran kyseiseen palveluun kuuluvan valvontaohjelman valvontalomake, joka pyydetään lähettämään täytettynä takaisin palvelun järjestäjälle ennen varsinaista valvontakäyntiä. Valvontakäynnillä käydään yhdessä läpi valvontalomakkeeseen kirjatut asiat, valvonnan painopisteet sekä jokaisella käynnillä henkilökuntaluettelo ja työvuorolistat. Lisäksi tarkastetaan tilat ja mahdollisesti haastatellaan muutamia asiakkaita, henkilökunnan jäseniä ja/tai paikalla olevia omaisia. Tarkastuksen jälkeen tarkastuskertomus lähetetään jatkossa kahtena kappaleena palveluntuottajalle allekirjoitettavaksi. Toinen kappale jää palveluntuottajalle ja toinen palautetaan FSHKY:lle. Luvanvaraisia yksityisiä palveluntuottajia koskevista valvontakäynneistä toimitetaan tarkastuskertomuksen kopio aluehallintovirastolle.

11 3.4. Valvonnan kehittäminen ja painopisteet Tulevaisuudessa on tarkoitus siirtyä yhä enemmän kohti vuorovaikutuksellista, kannustavaa ja kehittämismyönteistä valvontatapaa panostamalla palveluntuottajan ja valvontaviranomaisen väliseen vuorovaikutukseen. FSHKY kehittää omaa valvontaansa yhä enemmän tähän suuntaan. Ohjaus- ja valvontarooli selkiytyy ja vahvistuu palveluntuottajien ja viranomaisen avoimessa yhteistyössä. Onnistuneet valvontakäynnit tukevat paitsi hoito- ja hoivatyön kehittymistä myös henkilökunnan hyvinvointia. Kun työ saadaan näkyväksi hyvinä hoidon laadun tuloksina, se lisää sitoutumista ja kannustaa hoito- ja hoivatyön ammattilaisia kehittämään edelleen omaa työtään. Tulevaisuudessa painopiste siirtyy myös yhä enemmän ja enemmän asiakaslähtöiseen tapaan työskennellä. Asukkaiden kuuleminen myös valvontakäyntien yhteydessä sekä asiakaspalautteiden koontien/raporttien suunnitelmallinen kerääminen ovat myös kehittämisen kohteena Forssan seudulla. Asiakkaiden kuuleminen ja palautteiden vertailu tuottavat hyvää aineistoa sekä palveluntuottajalle, että valvontaviranomaiselle. Lääkehoidon seuranta on vuonna 2017 osana Etelä-Suomen aluehallintoviraston ennakollista ohjausta ja valvontaa. Aluehallintovirasto tekee tammikuussa 2017 kyselyn kaikkiin ikäihmisten asumisyksiköihin lääkehoidon järjestämisen kokonaistilanteen kartoittamiseksi. Vuoden 2018 aikana seurataan voimaan astuneen sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaisesti henkilöstön oikeutta toimia laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä tai oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Lain tavoitteena on parantaa asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. 4. Laatupoikkeama ja sanktioiden määrääminen Mikäli valvonnan kohteena olevaan toimintaan kohdistuu erityistä huolta aiheuttava palaute, useita valituksia tai siinä ilmenee muuten laatuepäkohtia, ryhdytään asiaa selvittämään palveluntuottajan kanssa. Usein palveluntuottajan vastuutyöntekijä selvittää asioita ensin yhdessä palveluntuottajan kanssa ja tiedottaa asian edistymisestä myös hyvinvointikuntayhtymän yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta vastaavaa sosiaalihuollon kehittämispäällikköä. Joissakin tilanteissa palautetta käsitellään myös palvelualuejohtajan ja/tai sosiaalihuollon kehittämispäällikön kanssa. Huolenaiheen edellyttäessä valvontakäyntiä tai muita toimenpiteitä, sovitaan niistä sosiaalihuollon kehittämispäällikön kanssa. Jos asiakas tai potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai hoivaan, niiden laatuun tai niihin liittyvään kohteluun, voi hän tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Jatkossa viranomaiskäsittelyyn otetaan suoraan vakavat asiat, kuten epäilyt vakavasta virheestä ammattitoiminnassa. Muutoin kannustetaan siihen, että asiat käsitellään siinä toimintayksikössä, johon asiakkaan tai potilaan moite on kohdistunut. Tämä menettely antaa toimintayksiköille paremman mahdollisuuden valvoa oman toimintansa laatua.

12 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on velvollinen ilmoittamaan kaikki havaitsemansa epäkohdat lupaviranomaisten tietoon. Jos yksityisten palveluntuottajien ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että palveluntuottaja on palvelua järjestäessään tai tarjotessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä eikä asia anna aihetta muihin toimenpiteisiin, lupaviranomainen voi antaa palvelujen tuottajalle tai vastuuhenkilölle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle tai kiinnittää huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen. Jos palveluntuottaja on laiminlyönyt ilmoitus- tai luvanhakuvelvollisuuttaan eikä ole korjannut huomautuksen jälkeen epäkohtia, tai toiminta on muutoin yksityisen sosiaalipalvelulain vastaista, voi lupaviranomainen (Etelä-Suomen aluehallintovirasto) antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa asetetaan määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet tulee suorittaa. Jos asiakasturvallisuus sitä edellyttää, lupaviranomainen voi kieltää toiminnan tai määrätä sen keskeytettäväksi taikka kieltää toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön välittömästi. Lupaviranomainen voi käyttää pakkokeinona myös sakkoa tai sakon uhkaa määräysten noudattamiseksi tai jopa peruuttaa sosiaalipalvelujen tuottamiseen myöntämänsä luvan osittain tai kokonaan. 5. Valvontasuunnitelman arviointi ja raportointi Valvontasuunnitelma tarkastetaan vuosittain FSHKY:n johtoryhmässä ja päivitetään tarvittaessa. Uutta suunnitelmaa vahvistettaessa raportoidaan edellisen suunnitelman toteutuminen. Valvontaraportti sisältää yhteenvedon kuluneen vuoden aikana tehdyistä tarkastus- ja valvontakäynneistä ja mahdolliset niistä seuranneet toimenpiteet. Lisäksi valvontaraportissa voidaan yksityiskohtaisemmin tuoda esille valvonnassa esiin nousseita asioita. Edellisen vuoden toiminta ja tehdyt havainnot ohjaavat seuraavan vuoden toimintaa. Valvonnasta vastaava sosiaalihuollon kehittämispäällikkö ja sosiaalipalvelujen palvelualueiden johtajat kokoontuvat vuosittain syksyllä laatimaan raportin. Samalla tarkastetaan mahdolliset muutokset toiminnassa. Koollekutsujana toimii sosiaalihuollon kehittämispäällikkö. Vuosiraportti valvontasuunnitelman toteutumisesta toimitetaan FSHKY johtoryhmälle ja yhtymähallitukselle tiedoksi.

13 Lisätietoja ja linkkejä Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) Lomakkeet: Luvanvarainen toiminta: Ilmoituksenvarainen toiminta: Tietoa yksityisiltä sosiaalipalveluita tuottavilta yrityksiltä edellytettävästä omavalvontasuunnitelmasta: Yksityisten sosiaalipalveluiden arvonlisäveroa koskevaa tietoa: FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2011/Sosiaalihuoltopalvelujen_arvonlisaverotu(17 776) Valviran valvontaohjelmat, tarkastuslomakkeet ja muuta tietoa: ja Liitteet Liite 1. Ilmoituksen käsittely FSHKY:n alueella Liite 2. Saapumistodistus Liite 3. Muistio palveluntuottajan tapaamisesta

14 Liite 1 YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUNTUOTTAJIEN ILMOITUSTEN KÄSITTELY FSHKY:N ALUEELLA ALKAEN Toimintansa aloittavien palveluntuottajien ilmoitusten käsittely toteutetaan Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella seuraavalla tavalla: 1. Palvelujen tuottaja toimittaa ilmoituksen liitteineen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle osoitteeseen PL 42, Forssa. Jos ilmoituksessa tai sen liitteissä on puutteita, niin ilmoitusta käsittelevä FSHKY:n edustaja pyytää täydentämään ilmoitusta viikon sisällä ilmoituksen saapumisesta. 2. Kun ilmoituksessa on kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet, kuntayhtymän viranomainen antaa palvelujen tuottajalle saapumistodistuksen, joka sisältää arvion käsittelyajasta. Saapumistodistukseen on kirjattu päivämäärä, jona ilmoitus liitteineen on tullut täydelliseksi. 3. Yrityksen edustajan ja kuntayhtymän edustajan/edustajien kesken sovitaan tapaaminen. Tapaamiseen varataan aikaa noin tunti palvelujen tuottajaa kohden. Tapaamisessa käydään läpi mm. yrityksen toiminta-ajatus, henkilöstörakenne, omavalvontasuunnitelma, ilmoituksen käsittelyn eteneminen ja yhteistyö jatkossa. 4.a) Mikäli kyseessä on yksityisten kotipalveluiden tukipalvelu tai siihen rinnastettava palvelu, tekee FSHKY:n sosiaalihuollon edustaja hallintopäätöksen palvelujen hyväksymisestä kunnan valvottavaksi yksityiseksi sosiaalipalveluksi ja merkitsee palveluntuottajan tiedot FSHKY:n yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. 4.b) Mikäli kyseessä on aluehallintoviraston rekisteriin talletettava ilmoitus, eikä yrityksen palvelujen antamiseen tarvita toimitiloja, liittää kunnan edustaja tapaamisen jälkeen lausuntonsa ilmoitukseen ja toimittaa sen edelleen aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto tekee asiassa päätöksen ja merkitsee palveluntuottajan tiedot yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. 4.c) Mikäli kyseessä on aluehallintoviraston rekisteriin talletettava ilmoitus yrityksestä, jonka palvelujen antamiseen tarvitaan toimitilat, mutta joka ei ole ympärivuorokautista, tekee kuntayhtymän sosiaalihuollon edustaja tiloihin tarkastuksen ja laatii tarkastuskertomuksen tai lausunnon käynnistä, jonka edustaja liittää ilmoitukseen ja toimittaa sen edelleen aluehallintovirastolle. Toimitiloihin tehtävän tarkastuksen lisäksi palveluntuottajan on huolehdittava muiden toimitilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien lausuntojen ja liitteiden toimittamisesta FSHKY:lle. Aluehallintovirasto tekee asiassa päätöksen ja merkitsee palveluntuottajan tiedot yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. 4.d) Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista. Lupaa haetaan lomakkeella siltä aluehallintovirastolta, jonka toimialueella palveluja tuotetaan. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella toteutettavan toiminnan osalta yrittäjä toimittaa lupahakemuksensa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Kuntayhtymän sosiaalihuollon edustaja tekee tiloihin tarkastuksen ja laatii tarkastuskertomuksen, joka liitetään lupahakemukseen. Toimitiloihin tehtävän tarkastuksen lisäksi palveluntuottajan on huolehdittava muiden toimitilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien lausuntojen ja liitteiden toimittamisesta.

15 Liite 2 Saapumistodistus xx.xx.201x Asiakas Osoite Postinumero ja -toimipaikka PALVELUJEN TARJOAMISESTA ANNETUN LAIN (1166/2009) 11 :n PERUSTEELLA ANNETTAVA TODISTUS ILMOITUKSEN SAAPUMISESTA Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ilmoittaa Teidän jättäneen..20 kaikki asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat, selvitykset ja tiedot koskevassa ilmoitusasiassa (dnro: xx). Käsiteltävän asian arvioitu kokonaiskäsittelyaika FSHKY:ssä /Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (AVI:ssa) on yhteensä enintään 3 kuukautta. Mikäli FSHKY tai AVI ylittää arvioidun käsittelyajan, katsotaan ilmoituksenne tulleen rekisteröidyksi, mikäli jompikumpi viranomainen ei aseta ennen arvioidun käsittelyajan päättymistä asian käsittelylle lisäaikaa. Hakemuksenne käsittelyä voidaan jatkaa asetetusta lisäajasta huolimatta yleistä etua koskevien pakottavien syiden takia palveluiden tarjoamisesta annetun lain 12 2 momentin mukaisesti. Mahdollisesta lisäajan asettamisesta ja ilmoituksen käsittelyn jatkamisesta yleistä etua koskevien syiden perusteella ilmoitetaan Teille ennen tässä todistuksessa arvioidun käsittelyajan tai asetetun lisäajan päättymistä. Mikäli ilmoituksenne katsotaan myönnetyksi FSHKY:n/ AVI:n käsittelyajan ylittymisen perusteella, FSHKY/ AVI lähettää Teille asiaa koskevan ilmoituksen. Siinä tapauksessa, että FSHKY tai AVI ei rekisteröi ilmoitustanne, Teillä on mahdollisuus hakea muutosta päätökseen kirjallisella valituksella. Aluehallintoviraston päätöksestä voi

16 valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa kyseisen päätöksen tiedoksisaannista ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä päätöksestä yhtymähallitukselle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tarkemmat ohjeet valituksen tekemisestä ilmenevät ilmoituksenne johdosta annettavaan päätökseen liitettävästä valitusosoituksesta. Lisätiedot Lisätietoja antaa valmistelija puhelin xx tai sähköpostitse Nimike allekirjoitus ja nimenselvennys

17 Liite 3 Muistio palveluntuottajan tapaamisesta Palveluntuottajan nimi: Aika: Paikka: Läsnä: (nimi, tehtävänimike, yksikkö) 1. Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne 2. Henkilöstö 3. Toimitilat ja asuminen 4. Asiakkaan asema ja oikeudet 5. Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen yksikössä 6. Dokumentointi, asiakirjahallinta ja tietosuoja 7. Yhteenveto ja seuraavassa tapaamisessa huomioitavat asiat/jatkotoimenpiteet 8. Seuraavasta tapaamisajankohdasta sopiminen