RAKENTAMISTAPAOHJE Asemakaava nro 8417 Hervanta koskee korttelia nro 7211 YLA: rol-8417

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Päivi Veijola ja Maija Villanen , tark RAKENTAMISTAPAOHJE Asemakaava nro 8417 Hervanta koskee korttelia nro 7211 YLA: rol-8417

2 PERUSTIEDOT Tekijät: Laatijat: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Päivi Veijola, ja Maija Villanen, Rakennusvalvonnan vastuuhenkilö: lupa-arkkitehti Annika Alppi, Karttaoikeudet ja kuvat: Tampereen kaupunki Viitesuunnitelma: AR-Vastamäki Oy Pohjakartta: Yleiskartta Tampereen kaupunki 2013 Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Paikannuskartta Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjeet ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa ja ne sitovat tonttien toteuttajaa. Tavoitteena on ohjata rakentamista niin, että muodostuu asukkaille viihtyisä ja toimiva asuinalue. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Suunnittelualueen ominaispiirteet Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta etelään, Hervannan kaupunginosassa, osoitteessa Kanjoninkatu 2 4. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 7211 olevia tontteja nro 2 ja 3, katualuetta sekä lännessä olevaa Hervannan kanjonin osaa. Kortteli sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Hervannan sisääntuloväylän yhteydessä. Ilmakuva Hervannasta BLOM

3 KORTTELITASO Arkkitehtuurin lähtökohdat Hervannan rakentaminen aloitettiin 1970-luvun vaihteessa arkkitehti Aarno Ruusuvuoren kilpailuehdotuksen pohjalta. Suunnittelun tavoitteena oli tiivis kompaktikaupunki. Hervannan kaupunkirakenne muodostuu pohjois-etelä-suuntaisista pääväylistä (Hervannan valtaväylän ja Insinöörinkatu), länsipuolen asuinalueesta sekä itäpuolen yliopisto- ja työpaikkavaltaisesta alueesta, joiden keskellä on kaupallisten ja julkisten palvelujen muodostama keskusakseli. Hervannan vanhan liikekeskuksen, vapaa-aika- ja seurakuntakeskuksen sekä toimintakeskuksen muodostama kokonaisuus on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Hervannan asuinkorttelit rakennettiin ajalle tyypillisesti väljiksi. Autoliikenne ja kevyt liikenne erotettiin toisistaan systemaattisessa kilpailutyössä. Ajatus nostaa jalankulkijat ylemmäs puistoteille, erilleen muusta liikenteestä on havaittavissa Valtaraitilla, joka ylittää Lindforsinkadun ja alittaa Teekkarinkadun.Toteutuneista rakennuksista Tampereen teknillisen yliopiston Sähkötalo toteuttaa parhaiten kilpailutyön strukturalista lähestymistapaa. Suunnitelman pysäköintilaitokset Valtaväylän varrella eivät toteutuneet. Hervannan 1970-luvulla betonielementeistä rakennettu alkuperäinen rakennuskanta on tullut jo peruskorjausikään. (Lähde: Hervanta - Arkkitehtuuriopas) 2000-luvun lopulla kaupunkirakenteen suurimmat muutokset ovat kohdistuneet Hervannan keskustaan, jota on tiivistetty asuin- ja liikerakentamisella. Uudet kerrostalokorttelit ovat umpinaisia ja muodostavat kaupunkimaisempaa ympäristöä. Tampereen kaupungin laatimassa EHYT-raportissa (2011) seuraavana merkittävänä yhdyskuntarakenteen eheyttämiskohteena nähdään Hervannan valtaväylän pohjoisosa, jonka läheisyydessä suunnittelualue sijaitsee. Korttelin nro 7211 täydennysrakentaminen täydentää Hervannan valtaväylän pohjoisosan vielä rakentamatonta osuutta ja muodostaa uuden maamerkin Hervannan sisääntulomaisemaan. Täydentäminen jatkaa 2000-luvulla alkanutta Hervannan pohjois-eteläsuuntaista pääväylien alueen täydennystä. Korttelitason perusratkaisut Korttelin sijoittuminen sen pohjoispuolella olevan kanjonin viheralueen ja eteläpuolisen asuinkerrostalokorttelin väliin määrittää arkkitehtuurin lähtökohdat. Paikka on ympäristön reunavyöhyke, joka näkyy sekä kanjonin viheralueelle, Hervannan valtaväylälle sekä eteläpuoliselle asuinalueelle. Korttelin lähialueen eteläpuolinen Pohjakartta: Virastokartta Tampereen kaupunki

4 rakennuskanta on rakentunut vuosina Itse suunnittelualueen rakennukset ovat toteutuneet ja laajentuneet vuosina Arkkitehtisuunnittelua ovat tehneet Olavi Suvitie Oy ja Eero Lahti Oy. Asemakaavamuutoksella muodostuvan tontin rakennusmassat ovat tontin länsiosassa matalia 1 2 -kerroksisia. Täydennysrakentaminen jatkaa umpikorttelimaista rakennetta muodostaen piha-alueen tontin keskelle. Korttelin rakennusten korkeudet kasvavat portaittain Hervannan valtaväylää kohti. Tontin itäosaan rakennettava 4 7-kerroksinen toimisto- ja liikerakennus sijoittuu näkyvälle paikalle risteysalueen läheisyyteen. Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Tontin länsi ja itäosa erovat toisistaan toiminnalliselta ja arkkitehtoniselta luonteeltaan ja muodostavat tontille kaksi erillistä piha-aluetta. Tontin länsiosassa reunoille sijoittuvat rakennusmassat rajaavat piha-alueen toiminnalliseksi pihaksi. Tontin itäosassa avoimempi korttelirakenne tukee toimistokäyttöä. Suunnittelussa on huomioitava kaupunkikuva sekä eteläopuolella sijaitsevat asuinrakennusten näkymät ja suojaaminen mahdollisilta häiriöiltä. Pohjakartta: BLOM 2013 Tontin liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Tontin nykyiset rakennukset rajaantuvat ainoina rakennuksina kanjonin avoimeen viheralueeseen. Viheralue on huomioitava tontin rakentamisessa ja pihan korkeusasemien muokkaamisessa. Rakennussuunnittelu voi tontin itäosassa olla näyttävää ja erottua ympäröivästä rakentamisesta, sillä kortteli on lähiympäristöstään poikkeava toimintojensa vuoksi. Myös vilkkaasti liikennöity Hervannan valtaväylä kestää muutosta alueella. Lisäksi hieman kauempana oleva 2010-luvun asuinrakentaminen on luonteeltaan näyttävää. Herkempiä ympärillä olevia toimintoja ovat lähiympäristön asuminen ja viheralue, jotka on huomioitava suunnitelmissa. Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Ajo tontin länsiosaan tapahtuu Louhoskujan kautta ja tontin itäosaan Kanjoninkadulta. Tontille saa rakentaa kaksi kadulle johtavaa ajoneuvoliittymää asemakaavan havainnekuvan periaatteiden mukaisesti. Katualueen tulee rajautua selkeästi erilleen piha-alueesta. Huolto- ja pelastusliikenne tapahtuu pihojen kautta. Pihojen suunnittelussa on huomioitava pelastustien vaatima mitoitus. Ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkuväylien risteämiskohdat on toteutettava turvallisiksi. Toiminnan luonne aiheuttaa tonteille paljon pysäköintiliikennettä, joka tulee suunnitella toimivaksi, mutta sen ei tule täyttää koko rakentamiselta yli jäävää pinta-alaa. Kartta: Maija Villanen, Maankäytön suunnittelut, Tampereen kaupunki Lähdeaineisto: Ilmakuva BLOM Näkymiä havainnollistava kaaviokuva 4

5 PIHA-ALUEET Pihojen luonne, toiminnalliset alueet ja ulko-oleskelu Tontin länsiosaan muodostuu laaja, suojattu piha-alue. Luonteeltaan piha on toiminnallinen, sen kautta kulkee sekä pysäköintiliikenne että toiminnan harjoittamiseen liittyvä huoltoajoneuvoliikenne. Tontin itäosan piha sijoittuu näkyvälle paikalle Kanjoninkadun varteen. Piha-alueen tulee olla luonteeltaan avoin ja huoliteltu.molemmat pihat tulee jäsennellä eri toimintoja varten. Suuria yhtenäisiä kenttiä tulee välttää jaottelemalla pihaa rakennelmin ja istutuksin. Pihoille on muodostettava työntekijöiden taukopaikoiksi sopivaa ulko-oleskelutilaa. BLOM 2013 Aidat Tontin Hervannan kanjoniin rajautuvat länsireunat on rajattava rakennuksin, katoksin ja niitä yhdistävällä rakenteellisella aidalla. Aidan tulee rajata pihaa, eikä välttämättä sijoittua tontin rajalle. Tontille rakennettavat aidat tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi ja samaan korkeustasoon pihan kanssa. Aitaan tulee mahdollisuuksien mukaan avata näkymiä kanjonin viheralueelle ja ympäristöön. Tontin itäosa on luonteeltaan puolijulkinen eikä sitä ei saa aidata. Kasvillisuus ja istutukset Tonttien reuna-alueet nurmetaan tai istutetaan ympäristöön sopivalla tavalla. Piha-alueille, erityisesti sisäänkäyntien ja Kanjoninkadun varteen, tulee mahdollisuuksien mukaan istuttaa pienikokoisia puita ja muita istutuksia, jotka sitovat pölyä ja lisäävät ympäristön viihtyisyyttä. Suositeltavia puita ovat ympäristössä käytetyt pihlajat ja vaahterat. Hervannassa yleinen koivu voi olla tontille liian suuri puu. Tontilla sekä tontin ympärillä säilytettävät puut tulee rakennusaikana suojata asianmukaisesti, myös puiden maanalaiset juuret huomioiden. BLOM 2013 Kulkuväylät ja polkupyöräpaikat Toimisto- ja liikerakennusten sisäänkäynneille tulee osoittaa erilliset, ajoneuvoliikenteestä erotetut jalankulkuväylät, joiden risteämiskohdat ajoneuvoliikenteen kanssa on suunniteltava turvallisiksi. Kulkuväylien yhteyteen tulee varata polkupyöräpysäköintiä työntekijöitä ja asiakkaita varten. Pintamateriaalit Pysäköintialueet tulee päällystää asfaltilla ja tontin itäosassa pysäköintiruudut osoitetaan kiveysraidoin. Jalankulkuväylillä suositaan vettä läpäiseviä pinnoitteita kuten kenttä- tai betonikiveystä. BLOM 2013 Piha-alueiden jäsentelyä Hervannassa: Visiokadulla, Tekniikankadulla ja Kärkikujalla 5

6 RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuuri ja tyyli Tontilla olemassa oleville rakennuksille on tyypillistä matala korkeus, lapekatto ja punatiiliverhoilu. Tontin länsiosassa uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan tontin muuhun rakennuskantaan sopivaa. Tontin itäosaan rakennettavan toimisto- ja liikerakennuksen tulee liittyä materiaalien ja värityksen osalta korttelin olemassa olevaan rakennuskantaan, mutta erottua samalla omana nykyaikaisena arkkitehtonisena kokonaisuutena, sillä tontti toimii maamerkkinä Hervannan valtaväylän suuntaan. Tontin rakennusten tulee erottua arkkitehtuuriltaan viereisestä asuinrakentamisesta. Tampereen kaupunki 2013 Mittasuhteet Kortteli sijoittuu ympäristön reunavyöhykkeelle, jossa on mahdollista erityisesti korttelin itäosassa käyttää näyttävämpää mittakaavaa. Mittakaava muodostuu olemassa olevasta, matalasta rakentamisesta sekä korkeammasta uudisrakentamisesta. Korttelin mittakaavaeroa tulee hyödyntää porrastamalla rakennusmassat siten, että niistä muodostuu polveileva, mutta yhtenäinen kokonaisuus. Sovittaminen maastoon Täydennysrakentaminen tulee sovittaa rinnemaastoon siten, ettei näkyvän sokkelin korkeus ylitä yhtä metriä. Tontin itäosassa toimisto- ja liikerakennuksen etelä- ja itäjulkisivun näkyvän sokkelin korkeus saa olla enintään 0,5 metriä. Tontin mahdolliset luiskaukset on tehtävä tontilla, jotta ympäristön kasvillisuutta ei vaurioiteta. Pysäköintilaitokset Tontin itäosassa pääosa pysäköinnistä sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Tontin itäosaan ei saa rakentaa erillisiä ramppeja, vaan sisäänajo maanalaiseen pysäköintilaitokseen tulee sijoittaa toimisto- ja liikerakennuksen maantasokerrokseen. Laitoksen sisäänajo tulee rakennuksen julkisivussa suunnitella huolellisesti osaksi Kanjoninkadun katunäkymää. Tontin länsiosaan voidaan tarvittaessa toteuttaa ympäristöön ja muuhun rakennuskantaan sopiva pysäköintilaitos. Tampereen kaupunki 2013 Korttelin nykyistä rakentamista. BLOM 2013 Pienikokoinen pysäköintilaitos Hervannassa Maija Villanen Näyttävä julkisivu, KFW-Hochhaus, Frankfurt 6

7 TILOJEN LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN Alimpien kerrosten käsittely Tontin itäosan uudisrakentamisessa alimmat kerrokset on toteutettava Kanjoninkadun suunnassa jalankulkijan mittakaava huomioiden. Mittakaava voidaan huomioida esimerkiksi käyttämällä alimmassa kerroksessa muusta julkisivusta poikkeavaa materiaalia tai rakennusmassan sisäänvetoa. Myös ulokkeet ovat rakennusmassoissa mahdollisia, mutta niiden tulee sijoittua rakennusalalle. Maantasokerroksen julkisivuihin tulee sijoittaa ikkunoita siten, ettei julkisivujen ilme muodostu umpinaiseksi. Alimmassa kerroksessa on myös suositeltavaa huomioida materiaalien puhdistettavuus ja huollettavuus mahdollisen ilkivallan vuoksi. Ylimpien kerrosten käsittely sekä katto- ja räystäsratkaisut Korttelin mukaan porrastuvat rakennusmassat luovat moniulotteista kattomaailmaa. Kokonaisilme on pidettävä kasassa välttämällä irrallisia laiteasennuksia ja pitämällä kattomuotoratkaisut yksinkertaisina. Sijoitettaessa ilmastointikonehuone kattokerroksiin, tulee sijoitus tehdä luontevasti kokonaisarkkitehtuuriin sopivaksi. Konehuoneen suuntauksessa ja sijoittamisessa tulee ratkaista sen mahdollisesti aiheuttamat ilmavirta ja meluhäiriöt. Eteläpuolisiin asuinrakennuksiin näkyvään kattoarkkitehtuuriin tulee kiinnittää huomita. Viitesuunnitelman julkisivukuva havainnollistaa rakenuusmassojen porrastumisen Esimerkki rakennusten massoittelusta tontilla 7

8 RAKENNUSOSAT Julkisivut Tonti itäosassa julkisivujen tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoiset, sillä tontti sijaitsee keskeisellä paikalla Hervannan sisääntulossa paikalla. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää julkisivupinnassa. Suositeltavat värit ovat valkoinen harmaa ja punainen. Hervannassa toimisto- ja julkirakentamisessa on käytetty näyttäviäkin julkisommittelun elementtejä. Rakennuksen nimikyltti voi olla Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksessä mainittua (100 cm x 50 cm) suurempi, jos kyltti on tyyliltään korkeatasoinen ja rakennuksen arkkitehtuuriin sopiva. Kyltti ei saa nousta räystäslinjan yläpuolelle. Sekalaisia mainostekstejä tulee välttää. Mainokset on ryhmiteltävä selkeiksi kokonaisuuksiksi, eivätkä ne saa olla julkisivun pääosassa. Mainosten koko tulee suhteuttaa rakennukseen ja mainoksen luettavuuteen. Useita toimisto- tai liiketiloja sisältävälle rakennukselle tulisi laatia mainonnan yleissuunnitelma, joko rakennusluvan yhteydessä tai erillisenä toimenpidelupana. Ikkunat Toimisto- ja liikerakennusten ikkunasommittelu Hervannassa on perustunut nauhaikkunasovelluksille. Nauhaikkunan vaihtoehtona toimii suuri lasijulkisivu. Suurissa lasipinnoissa on huomioitava, että lasin läpi näkyvät sisätilat muodostuvat osaksi julkisivua, jollei valita erikoislasimateriaaleja. Tontin pienimittakaavaisessa länsiosassa ikkunoiden tulee sopeutua tontilla olemassa olevaan ikkunajakoon. Sisäänkäynnit Sisäänkäynnit on suojattava katoksella ja pääsisäänkäyntiä tulee korostaa julkisivussa. Toimisto- ja liikerakennusten sisäänkäyntien suositetaan muodostavan selkeän keskinäisen hierarkian. Esteetön reitti tontin rajalta sisäänkäynneille tulee toteuttaa. Valaistus Valaistuksella ei tule häiritä korttelin eteläpuolisia asuinrakennuksia tai kanjonin viheraluetta. Häikäisyä voidaan vähentää valonlähteen korkeusasemaa ja kotelointia säätämällä. Kanjoninkadun puolen valaistuksen tulee luoda viihtyisää katukuvaa. Hervannan toimisto-, liike- ja julkirakentamista 8

9 RAKENTAMISTAPAOHJE, LIITTEET Selvitykset Keskeiset rakentamistapaan liittyvät selvitykset: Hulevesisuunnitelma, lokakuu 2013 (Ramboll Finland Oy) Lisätietoja Tampereen kaupungin rakennusjärjestys: /asuminenjarakentaminen/laitjaohjeet/rakennusjarjestys.html RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN PROSESSI RAKENTAMISTA- PAOHJEEN LAATIMISEKSI MAINITAAN OASISSA vireillepano osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) neuvotteluesitys neuvotteluesitys ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT LUONNOS (kuulutus) osallistuminen, mielipiteet, lausunnot RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS EHDOTUS YLA oleellisia muutoksia RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS EHDOTUS NÄHTÄ- VILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk muistutukset ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN YLA vähäiset merkittävät ei oleellisia muutoksia KH KV HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTA- MISTAPAOHJEESEEN valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus) Asemakaavaan liittyy AR-Vastamäki Oy:n viitesuunnitelma. Viitesuunnitelmassa ja sen aiemmissa versioissa on tutkittu rakennusten massoittelua ja julkisivujen käsittelyn vaihtoehtoja. 9

10 RAKENTAMISTAPAOHJE, LIITTEET Ote kaavakartasta, 1: