Lisäyksenä vielä Lohjan ajatukseen kyläkoulujen lakkautuksesta.

Transkriptio

1 Lähettäjä: Matti Martimo Lähetetty : 27. tammikuuta :12 Vastaanottaja : Tuomi Päivi Aihe: Re : Kyläkoulujen lakkauttaminen Lisäyksenä vielä Lohjan ajatukseen kyläkoulujen lakkautuksesta. Nykyisin uusina ajatuksina markkinoidut pedagogiset virtaukset ovat olleet kyläkoulujen käytäntöinä jo vuosikymmeniä. Kyläkoulussa toteutetaan mm.. tekemällä oppimisen ajatusta, käydään seikkailukoulua ja opitaan tutkimalla. Kyläkoulu on ollut edelläkävijä myös vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa, joka on uusissa koululaeissa suositeltu opetusjärjestely. Kyläkoulujen puolustajia kritisoidaan siitä, että he suhtautuvat asiaansa tunteella. Olisiko koululaitoksen pikemminkin syytä alla ylpeä ihmisten vahvasta tunnesiteestä kouluun? Kaikissa kunnissa kyläkoulujen lakkautuksilla ei ole saatu aikaan myöskään taloudellisia säästöjä. Koulutuksen kustannuksia koskevat tilastot osoittavat, että samaan aikaan, kun esim koulua on lakkautettu vuosina , perusopetuksen menot ovat kasvaneet 24 `v. Yhtään tällaista tilannetta ei tiedetä, missä olisi oikeasti osoitettu kuinka paljon kyläkoulujen lakkauttamisesta säästöjä tulee?. Päinvastoin täytyisi katsoa pikkuisen kauemmas tulevaisuuteen ja unohtaa tällaiset pikavoittojen tavoittelut taloudellisessa mielessä. Tutkimuksien mukaan pienten koulujen malli pitäisi pystyä siirtämään myös isompien koulujen toimintaan. Pienten koulujen edut ovat moninaisia. Kiusaaminen on vähäisempää, erilaisuutta ymmärretään paremmin, opettaminen on tehokkaampaa ja yhteisöllisyys ulottuu kouluista aina kyläyhteisöön saakka. Viimeisimmästä parhaimpina esimerkkeinä ovat tapaukset, joissa kyläyhteisön aktiivisuus on johtanut jopa kokonaisten koulujen rakentamiseen. Vuonna 2013 Aluehallintovirastojopa vetoaa pienten kyläkoulujen puolesta tärkeä argumentti koulujen säilyttämiseksi., joka on mielestämme erittäin http: // www. avi. fi/web/avi /-/ pien ia-ko u luja-j a-yhd ysl uokki a-tarvitaan-tu I evais uudessaki n#. VM ef056b1ds Vaikka kyläkoulujen edut ovat selviä, on arvostuksessa toivomisen varaa sekä vääristyneissä säästökohteissa Kyläkoulujen lakkauttaminen joka ei ole tutkimuksien mukaan todelllinen säästökohden vaan "rahareikä " joka kostautuu myöhemmssä vaiheessa mm.. ulospäin suuntautuvalla muutto virralla. Lohjan on otettava se myöskin huomioon. Olisi myös Suomen hallintolain ja lastensuojelulain mukaista

2 kouluverkkoselvityksissä arvioitava tässä järjestyksessä, mikä on 1 ) koulun arvo oppilaalle (lapsivaikutusarvio, 2) koulun arvo yhteisölle ja muihin ihmisiin, 3) koulun arvo pedagogiikalle (esimerkiksi vuosiluokka - ja yhdysluokkapedagogiikan edut), 4) koulun arvo paikalliselle taloudelle. Lohjalla on arvioitu pelkästään viimeistä eli neljättä kohtaa. Emme vol (perus - ja ihmisoikeudet ) priorisoida palvelujen heikentämisiä niin, että ensin lopetamme ne palvelut, joita emme itse käytä ja otamme ne enemmistöalueen ulkopuolella asuvilta lapsilta - maan hiljaisilta. Olisi korkea aika alkaa kehittää hyvinvointiosaamistamme. Olisi ymmärrettävä ilmiöiden syy - seuraus -suhteita. Jo pienillä laatutekijöiden varmistamisilla tai suunnanmuutoksilla aiheutetaan suuri ero lapsen myöhempään kehitysvaiheeseen. Tärkeintä on turvata lapselle laadukas varhaiskasvatus sekä koulun käynnin ensi vuodet. Myöskin Koulukyyditysten kesto huolestuttaa vanhempia, jolloin lasten päivä pitenee huomattavasti sekä kasvattaa lasten stressiä sekä arkirutineissa lasten vapaa aika lyhenee, ja sehän ei vol olla lapsenetu millään muotoa? Sekä miten lakkautus työryhmä on ottanut huomioon lasten hyvinvoinnin jos lasten matkat kasvaa sekä vapaa aika lyhenee? Kohtuuttomien koulumatkojen väsyttämät lapset ei ajattele laadukasta ympäristöä, vaan sitä, miten jaksavat opiskella.. Onko meidän tietyin alueellisin osin luovuttava pienten oppilaiden oppivelvollisuudesta, koska valtio ja kunnat eivät enää pysty turvaamaan lasten kokonaishyvinvointia? Onko 7 -vuotiaan lapsen etu, että hänet sidotaan 2,5 tunniksi turvavyöllä auton tuoliin? Sitoisitko sinä oman lapsesi? Liikunnalla on tässä kehitysvaiheessa ratkaiseva merkitys myös aivojen kehittymiselle. Meillä ei ole varaa ikä-ja kehityskausille sopimattomiin kasvatusympäristöihin. Hyvinvoiva oppilas on ylivoimaisesti edullisin oppilas. Korjaava hyvinvointityö on erittäin kallista ja huonosti vaikuttavaa. Sijaishuollon kustannusten nelinkertaistuminen tämän vuosituhannen aikana horjuttaa jo yksinään monen kunnan taloutta Ytv Matti Martimo Ikkala 26. tammikuuta Tuomi Päivi <Paivi.Tuomi@lohja.fi> kirjoitti: Tervehdys, Kiitos kannanotostanne.

3 Laittan sen eteenpäin palveluverkkotyöryhmään ja sivistysjohtajalle. Päivi Päivi Tuomi Opetuspäällikkö Sivistyskeskus / Bildningscentret Karstuntie 4 / Karstuvägen LOHJA/LOJO puh. / tfn Lähettäjä : Matti Martimo Lähetetty : 26. tammikuuta :33 Vastaanottaja : Tuomi Päivi Aihe: Kyläkoulujen lakkauttaminen Hei, Asiani liittyy kyläkoulujen lakkauttamiseen Lohjalla joita me kyläläiset emme vol hyväksyä, sekä tulemme tekemään kaikkemme että näitä kouluja ei lakkauteta koska se jo sotii jo pelkästään lasten perusoikeuksia vastaan. Lohjalla haetaan yhä säästöjä pienimpien lasten koulutuksesta, mikä on ristiriidassa sekä koulutuksellisen tasa-arvon että lasten perusoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Sivistyslautakunnat tekevät tärkeitä päätöksiä, jotka koskettavat ydinpalveluiden järjestämistä. Kyläkoulun säilyttämiskriteerinä näyttää korostuvan ennen muuta oppilasmäärä, jonka rajat ovat koko ajan nousseet. Alakouluna toimivan kyläkoulun luokka -asteita on samalla vähennetty niin, että niissä opetetaan esimerkiksi vain luokkia, vaikka alakoulu käsittää perinteisesti luokat sekä esiopetuksen.

4 Määrällinen raja vaikuttaa selkeältä, mutta sen ei tulisi muodostua tärkeimmäksi tekijäksi, kun pohditaan koulujen tulevaisuutta. Kriteerit tulee pohtia tarkkaan ja niiden määrittelyssä täytyy ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Lapsinäkäkulman huomioon ottaminen kaikessa päätöksenteossa on keskeinen lähtökohta kriteerien valinnassa. Silloin lasten koulumatkan pituus - koulumatkaan käytettävä aika -on ainakin yhtä tärkeä ja selkeästi mitattava kriteeri kuin koulun oppilasmäärä, joka vaihtelee aivan " luonnollisista " syistä. Mutta miksi opettajamäärä ei voisi vaihdella? Tarvitaan joustavuutta, tervettä järkeä ja hyvää tahtoa. Viimeistään nyt tulee käynnistää kehittämistyö, jonka tavoitteeksi asetetaan lähikouluina toimivien koulujen säilyttäminen. Kylien vastakkainasettelun ja kilpailun sijaan on tuettava kylien sekä koulujen välistä yhteistyötä. Kylät ja niiden koulut ovat ja saavat olla erilaisia ; ne edustavat sellaista kulttuurista " monimuotoisuutta", jota tulisi vaalia luonnonläheisessä ja kestävää kehitystä tavoittelevansa Suomessa. Koko maaseudun kannalta kylät ja niissä toimivat koulut ovat todellisia vetovoimatekijöitä, kun perheet / veronmaksajat etsivät sopivaa asuinpaikkaa. Miksi tonttipolitiikassa tätä ei oteta riittävästi huomioon? Koulujen lopettamisessa on tehty virheitä, joita tulee jatkossa välttää. Hyvin usein lopettamisen valmistelu on tapahtunut ilman osallistavaa kansalaiskeskustelua ja kuulemismenettelyä.ylhäältä alaspäin - sanelumenettely ja kiireessä tehty valmistelutyö ei kuulu 'hyvään hallintoon'. Säästälaskelmissa saattaa olla vakavia virheitä. Tutkimukset ovat osoittaneet jo muutaman vuoden kuluttua, ettei säästöjä olekaan syntynyt. Koulutuksen kustannuksia kuvaavat tilastot osoittavat, että koulutuksen menot ovat kasvaneet jopa neljänneksellä ; erityisopetuksen määrä ja oppilashuoltomenot ovat räjähtäneet käsiin. Myös koulukuljetusmenot jatkavat kasvuaan. Kyläkoulun kustannuksia ei pidä laskea oppilaskohtaisina menoina hallinnollisten sektorirajojen., sillä koulu palvelee kaikkia kyläläisiä yli Koulu on kokoontumispaikka ja sen suojissa voivat harrastaa eri-ikäiset ihmiset. Koulu on kulttuuri - ja oppimiskeskus ; se tukee yhteisöllisyyttä ja ihmisten identiteettiä. Kylän veronmaksajille koulun tarjoama palvelu voi olla ainut vastine, jonka he saavat yhteiskunnalta. Lasten sivistykselliset perusoikeudet sekä tasa palveluihin voivat olla uhattuina. -arvoiset mahdollisuudet saada osallistua lähikoulun Koulumatkoihin käytetty aika kaventaa lasten harrastusmahdollisuuksia ja vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja terveyteen.

5 Koulujen Iakkauttamiselle löytyy myös vaihtoehtoja. Kouluista voidaan kehittää kylien toiminta-ja palvelukeskuksia, joissa voidaan tarjota yhtä hyvin lasten päivähoito - kuin vanhusten ateriapalveluja sekä muuta toimintaa asukkaiden tarpeista riippuen. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä eri puolilta maata. Näitä esimerkkejä ja hyviä käytänteitä tulee levittää sekä antaa kaikille kylille mahdollisuus kehittää peruspalvelujaan juuri oman kylän asukkaiden tarpeista lähtien. Jokainen kylä tarvitsee oman kehittämissuunnitelman, jonka tekemiseen saavat kaikki osallistua. Kylä-ja vanhempienyhdistykset ovat merkittäviä toimijoita, jotka tuottavat sekä aineellista että henkistä pääomaa koko kaupungille. Oppilaitosten ja opettajien yhteistyötä sekä verkostoitumista tukemalla voidaan vaikuttaa merkittävästi osaamisen leviämiseen, mistä löytyy uutta kansainvälistäkin tutkimusnäyttöä. Toivomme että otatte huomioon myös ne seikat että koulujen ja palveluiden lopettamisella myös pienetja keski suuret kylät kuolevat pois joihin ei uusia asukkaita saada ja näin myös vero eurot jäävät saamatta joka vaikuttaa suoranaisesti Lohjan verotuloihin oleellisesti. tv Matti Martimo Ikkala