Vipuvoimaa EU:lta. Rakennerahastokauden yleisesite
|
|
- Jyrki Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden yleisesite
2 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta 4 Yhteistyötä alueiden kehittämiseen 6 Millaisia hankkeita EU tukee? 8 Reilun pelin periaatteet ohjaavat toimijoita 9 Rahoitusta vain hyvin suunnitelluille hankkeille 10 EU-raha tuo lisäarvoa 12 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmat
3 Vipuvoimaa EU:lta Suomen kehittäminen on suomalaisten yhteinen asia. On kaikkien etu, että parhaat kehittämisideat myös toteutetaan omin avuin tai yhteistyössä muiden kanssa. Euroopan unionin (EU) tuella ideoista voidaan tehdä totta. EU-raha antaa vipuvoimaa, jonka avulla suomalaisten ideat voidaan muuttaa käytännön kehittämishankkeiksi. EU rahoittaa hankkeita rakennerahastoista, jotka on tarkoitettu vähentämään alueiden välisiä eroja ja parantamaan heikompien alueiden kilpailuedellytyksiä sekä ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Euroopan unionin rahoitus kehittää koko Suomea: suomalaisia ihmisiä, yrityksiä ja paikkakuntia. Tavoitteena kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi EU:n rakennerahastojen ideana koko Euroopan unionin alueella on vahvistaa Euroopan ja sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Suomen rakennerahastostrategia määrittelee ne tavoitteet ja painopisteet, joiden perusteella rakennerahastoista myönnetään rahaa eri kehityshankkeille. Suomessa EU:n rakennerahasto-ohjelmat lisäävät kilpailukykyä ja työllisyyttä. Niiden avulla tasoitetaan alueiden välisiä hyvinvointieroja ja parannetaan ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Rakennerahasto-ohjelmat luovat parempia yritys-, osaamis-, innovaatio-, työ- ja asuinympäristöjä. Suomessa rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena on: synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja alentaa työttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyden kasvuun kehittää aluetaloutta parantaa yritysten tuottavuutta ja kasvattaa kilpailukykyä nostaa koulutustasoa lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa 3
4 Yhteistyötä alueiden kehittämiseen Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantaminen lähtee yksittäisistä ihmisistä tai organisaatioista ja heidän luovuudestaan. EU:n, Suomen valtion ja kuntien tehtävänä on mahdollistaa ideoista kehittyvien hankkeiden toteuttaminen. Ohjelmien avulla hankeideoita ohjataan kohti yhdessä sovittuja päämääriä. Valtio ja kunnat vastaavat alueellisesta kehittämisestä ja tukevat alueen yritysten ja muiden toimijoiden kehittämishankkeita. Euroopan unionin rahoitus toimii lisätukena suomalaisten alueiden kehittämiselle. Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EU-ohjelmien lisäksi Suomessa on kansallisia kehittämisohjelmia. Kaikista Suomen kehittämiseen tähtäävistä ohjelmista saat lisätietoa ohjelmien rahoittajilta. Päärahoittajien yhteystiedot ovat esitteen lopussa. Rahoitusta seitsemälle vuodelle Rakennerahastojen kolmas ohjelmakausi alkoi vuonna 2007 ja päättyy vuonna Rahoitusta on varattu erikseen joka vuodelle. Hankkeiden erilaisista rahoitusmahdollisuuksista saat lisää tietoa oman alueesi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus) tai maakunnan liitosta. Rahoittajat ilmoittavat rahoituksen hausta sekä omilla nettisivuillaan että sanomalehdissä. Rahoittajilta saat myös tiedot hakuajoista ja hakumenettelyistä. Kehittämisapua satakuntalaisille pk-yrityksille 4 Satakunnan ELY-keskuksen Osaamisen kehittämispalvelut tarjoaa asiantuntijapalveluja seudun pk-yritysten elinkaaren eri vaiheisiin. Asiantuntijapalvelut toteutetaan yrityskohtaisesti, usean yrityksen yhteisinä tai eri toimialojen yhteisinä ohjelmina, kertoo kehittämispäällikkö Anne Jortikka. Osaamisen kehittämispalvelujen tavoitteena on auttaa yrityksiä parantamaan kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä johdon ja avainhenkilöiden osaamista. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen on tarjonnassamme vahvasti mukana, sanoo Jortikka. Erittäin suosituksi on osoittautunut toimitusjohtajakurssimme, joille on osallistunut jo reilusti yli kaksi sataa satakuntalaista yritysjohtajaa. Koulutusta on tarjolla esimiestyöhön, myynti- ja markkinointitaitoihin, yrityksen kasvun hallintaan, omistajanvaihdoksiin ja kansainvälistymiseen. Koulutuksiin osallistumista tukee Euroopan sosiaalirahasto. Yrityksen perustamista miettiviä auttaa yrityspalvelu Enter. Myös naisyrittäjyyttä tuetaan Satakunnassa erityisellä Naisyrittäjyys nousuun -hankkeella vastaukseksi muuta maata voimakkampaan naisyrittäjyyden vähenemiseen.
5 Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta.
6 Millaisia hankkeita EU tukee? EU-rahoituksella tuetaan koko Suomen monipuolista kehittämistä. Rakennerahastoista tuetaan hankkeita, jotka edistävät yritystoimintaa, innovaatioita, verkottumista sekä osaamista ja työllisyyttä. Painotuksena ovat erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomi, harvaan asutut alueet, raja-alueet sekä kehityksen kannalta haasteelliset alueet Etelä- ja Länsi-Suomessa. Rakennerahasto-ohjelmien neljä painopistettä ohjaavat rahojen jakautumista ja tuen myöntämistä. Hankkeilla voidaan yhtä hyvin tukea kaupunkiseutujen kestävää kehittämistä kuin maaseutualueiden elinkeinojen monipuolistamista. Toiminta voi olla Suomessa alueiden sisäistä, alueiden välistä tai kansainvälistä. Painopisteet ovat: yritystoiminnan edistäminen innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen EU-rahoituksella pyritään sekä luomaan uusia parempia työpaikkoja että turvaamaan jo olemassa olevat työpaikat. Tämän vuoksi rahoitusta suunnataan työllistäviin yrityksiin, jotka voivat ovat aloittelevia, kasvuhakuisia tai toimintansa murrosvaiheessa olevia. Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn säilyttäminen ja tuottavuuden parantaminen ovat myös olennainen osa yritystoiminnan edistämistä. Osaavan henkilöstön ja organisaatioiden kehittäminen on kilpailutekijä. 6 Luontopolkua kunnostamalla uudelle urapolulle Ympäristönhoidolla työllisyyttä (YTY) -projekti ehkäisee syrjäytymistä Keski- Suomessa, Saarijärven Viitasaaren seutukunnassa. Keski-Suomen ympäristökeskus yhteistyökumppaneineen työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia Euroopan sosiaalirahaston tuella. Työtehtävät liittyvät ympäristönhoitoon ja -suojeluun sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostukseen. Projektipäällikkö Ulla Kuvajan mukaan työntekijöistä on sukeutunut varsinaisia moniosaajia. Työkohteet puhuvat puolestaan. Projektissa on rakennettu lintutorneja ja pärekattoja, kunnostettu luontopolkuja ja maalattu vanhoja rakennuksia itsekeitetyllä punamultamaalilla. Myös kuntakuvaa on parannettu maisemanhoitotöillä. Kuvaja kertoo, että onnistuneen työn näkeminen ilahduttaa. Kohdekäynneillä huomaan, että rahoilla on työllistetty monta työntekijää, jotka ovat tehneet hienoa jälkeä, Kuvaja hymyilee. Projektipäällikkönä olen tietysti saanut hankkeesta myös haastavan ja monipuolisen työpaikan!
7 Rahastokaudella kiinnitetään erityistä huomiota uusia työpaikkoja luoviin palvelualan yrityksiin. Myös eri alueiden tärkeimpien toimialojen yritykset voivat saada tukea. Alueellinen hyvinvointi perustuu usein paikallisesti merkittävien toimialojen kehittämiseen. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Suomalaisen innovaatioverkoston tärkeät toimijat ovat yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä osaamis- ja teknologiakeskukset. Euroopan unionin tuella näiden toimijoiden yhteistyötä voidaan vahvistaa ja synnyttää uudenlaisia ideoita, tuotteita ja palveluita. Kun toimijat liittyvät yhteen, uudet ideat ja yhteistyön tulokset hyödyttävät koko lähialuetta. Alueelle syntyvä erikoisosaaminen voidaan EU:n tuen avulla monistaa muualle Suomeen tai Euroopan unioniin, kun alueelliset innovaatioorganisaatiot verkottuvat keskenään kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Tukea ohjataan hankkeille, joilla parannetaan innovaatioita ja osaamista koskevia rakenteita sekä vahvistetaan soveltavan tutkimuksen roolia. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys Tuettavaa toimintaa ovat työntekijöiden osaamisen parantaminen, yrittäjyyden lisääminen ja organisaatioiden kehittäminen. Hankerahoitusta suunnataan nuorten, työttömien aikuisten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten työllistymisen tueksi. Tukea varataan toimipaikoille ja aloille, joilla rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Onnistuneiden hankkeiden hyödyistä pääsevät osalliseksi niin työllistyneet ihmiset kuin kehittyneet organisaatiotkin. Paremmat osaamis-, innovaatio-, työvoima- ja yrityspalvelut lisäävät työmarkkinoiden toimivuutta ja työllisyyttä. Suomessa kehitetyt hyvät järjestelmät tai toimintatavat voidaan parhaassa tapauksessa levittää muualle Eurooppaan. Vastaavasti muista Euroopan unionin maista tuodaan Suomeen hyviä käytäntöjä. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Rakennerahasto-ohjelmilla vahvistetaan alueellista kilpailukykyä myös parantamalla alueen ja sen palveluiden saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Lisäksi tasataan alueellisia eroja ja parannetaan ympäristön laatua. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä ympäristöstä pyritään muodostamaan alueille merkittävä kilpailutekijä. Alueiden saavutettavuuden parantamiseksi tuetaan pienimuotoisia liikenne- ja logistiikkahankkeita, tietoyhteiskuntapalvelujen kehittämistä sekä virtuaalisia palveluja. Toimintaympäristöjä tehdään houkuttelevammiksi luontoa ja kulttuuriympäristöjä suojelemalla ja kehittämällä. Matkailua tuetaan kiinnittämällä huomiota luonnon ja kulttuurin monipuolisiin mahdollisuuksiin. Kuvaja lähettää terveisiä kaikille omaa hankettaan pohtiville: Mielestäni sosiaalirahaston tukemaa projektia ei ole vaikea hallinnoida, ja ELY-keskukselta saamani ohjeistus on ollut erinomaista ja nopeaa. EU-rahoituksella rahoitetaan hyvin erityyppisiä hankkeita. Kannattaa rohkeasti kysyä!
8 Reilun pelin periaatteet ohjaavat toimijoita Euroopan unionin kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota kestävään kehitykseen, kumppanuuteen ja tasa-arvoon. Jotta koko Suomi voisi hyvin, on tärkeää kehittää elinvoimaisia ympäristöjä, huolehtia harvaan asutusta maaseudusta ja vahvistaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa rakennerahastoista rahoitettavia hankkeita. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, tunnistetaan jo hankkeiden valintavaiheessa. Yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa kuin toteuttamisvaiheessakin. EU-hankkeilla kannustetaan tasa-arvon edistämistä muun muassa sukupuolten sekä ikä- ja väestöryhmien välillä. Tasa-arvo on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteita. Kaupunkien ja maaseudun välille tehokasta vuorovaikutusta Maaseudun kehittämistä tuetaan Euroopan unionin rakennerahastoista. Tavoitteena on parantaa yksityisten palvelujen saatavuutta ja luoda uusia yrityksiä alueille elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Harvaan asutuilla alueilla pyritään vähentämään kehityksen esteitä ja erilaisia haittatekijöitä ja lisäämään alueiden vetovoimaa. Hankkeilla luodaan maaseudun ja kaupunkien välille vuorovaikutusta, josta molemmat tahot hyötyvät. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevat seudut voivat lisätä asumiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvää virkistystoimintaa, joka houkuttelee kaupunkilaisia lähiseudulle. 8 Uusi terminaali yhdistää matkailuklusterin Järviterminaali on uusi matkailupalvelukeskus Kuopion lentoasemalla, vain sadan metrin päässä matkustajaterminaalista. Terminaalihankkeen myötä on parannettu myös satamaa ja Tahkon vesiväylää. Lentoasema on nyt entistä kiinteämmin mukana Kuopion seudun, Koillis-Savon sekä Tahkon matkailupalveluverkostossa. Iso-Jälän rannalla sijaitseva Järviterminaali toimii ympäri vuoden. Kesäaikana se on veneilyn, melonnan, pyöräilyn, kalastuksen ja muiden kesäaktiviteettien tukipiste. Talvikaudella terminaalista käsin harrastetaan moottorikelkkailua, hiihtoa ja talviretkeilyä. Vastaanotto- ja infopisteestä matkailijaryhmät starttaavat erilaisille elämysmatkoille. Terminaalirakennuksessa on myös kahvila sekä toimistotilaa esimerkiksi kokousten pitämiseen. Uusi paikallisväylä satamasta Juurusveden syväväylälle ja sitä kautta Tahkon vesireitille lisää reitin käyttöä ja auttaa matkailualan yrityksiä kehittymään. Aivan uusia ohjelmapalveluyrityksiä on syntynyt vesistöalueelle ja jo toimivat alan yritykset verkottuvat keskenään, kertoo hankkeen
9 Rahoitusta vain hyvin suunnitelluille hankkeille Lainsäädäntö ohjaa rakennerahastojen toimintaa Kansallinen ja Euroopan yhteisön lainsäädäntö ohjaavat EU-rahoitusta. Suomen rakennerahastolaki sisältää perussäännökset viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta Suomessa. Hallintoviranomainen vastaa rahoituksen hallinnoinnista ja ohjelmien täytäntöönpanosta yleisesti ja siirtää tarvittaessa hankkeiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä rahoittajina toimiville viranomaisille (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, maakunnan liitot, Tekes, Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö). Rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Hallintoviranomaisen apuna toimivat todentamisviranomainen ja tarkastusviranomainen, joille on määrätty Euroopan yhteisön lainsäädännössä tarkasti omat tehtävänsä. Rahoitettavat hankkeet ovat erilaisia. Yksi työllistää maahanmuuttajia, toinen parantaa tulevaisuuden kilpailukykyä kouluttamalla teknologiaosaajia, kolmas vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Yhteistä hyville hankkeille on realistinen toteuttamissuunnitelma ja toimiva yhteistyöverkosto. Kuka voi hakea rahoitusta? Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi muita rahoittajia. valvoja, ympäristöinsinööri Eeva Könönen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta. Satamassa on paikkoja veneille ja kanoottiranta. Laiturit palvelevat tilausristeilyjä, vesibussiliikennettä, vuokraveneilyä sekä vesitasolla tapahtuvia taksilentoja. Hanke rahoitetaan Pohjois-Savon ELYkeskuksen työvoimaosaston hankkeena ja Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Muina rahoittajina toimivat Ilmailulaitos Finavia, Siilinjärven kunta sekä Kuopion, Juankosken ja Nilsiän kaupungit.
10 EU-raha tuo lisäarvoa 10 Euroopan unionin tuki on lisärahoitusta Suomen kansalliseen kehittämistyöhön. Suomi saa EU:n rakennerahastoista vuosina noin 1,7 miljardia euroa. Rahasummaa suurempi hyöty, vipuvoima, saadaan uusista toimintamalleista ja osaamisesta, jota hankkeet luovat. Suomi saa EU:lta rahoitusta sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämiseen että muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. EU-ohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta yhteensä 2,01 miljardia euroa, joka tulee valtiolta (75 %) ja kunnilta (25 % ). Lisäksi ohjelmiin on arvoitu käytettävän noin 2,3 miljardia euroa yksityistä rahoitusta. Euroopan unionin rakennerahastojen tuki Suomen kehittämiseen ohjataan kahden rahaston, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamien ohjelmien kautta. Varoista 93 prosenttia (1,6 miljardia euroa) kohdennetaan koko Suomessa toteutettavan EU:n Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmien kautta. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmia toteutetaan koko Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat muuta Suomea enemmän tukea harvan asutuksensa perusteella. Ahvenanmaa saa käyttöönsä EU:n rakennerahoitusta omien ohjelmiensa mukaisesti. Loppuosa rahoituksesta käytetään Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumenttiin (ENPI CBC). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmilla rahoitetaan EU:n sisällä rajat ylittäviä, valtioiden tai alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentilla (ENPI CBC:llä) EU:n ulkorajoilla rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmien EU-rahoitus EAKR-toimenpideohjelmat Miljoonaa euroa Etelä-Suomi 138 Länsi-Suomi 159 Itä-Suomi 366 Pohjois-Suomi 311 Ahvenanmaa 3 EAKR-toimenpideohjelmat yhteensä 977 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma 615 josta Itä-Suomi 180 Ahvenanmaan kilpailukyky ja työllisyys -tavoite 3 ESR-toimenpideohjelmat yhteensä 618 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmat yhteensä Suomen rahoitus Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmiin yhteensä 81 Suomen rahoitus Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI CBC) ohjelmiiin 39 EU:n rahoitusosuus yhteensä (Suomi) 1716 Taulukossa esitellään Euroopan unionin rakennerahoituksen jakautuminen rahastojen ja toimenpideohjelmien mukaan. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja ENPI CBC -ohjelmien osalta esitetään Suomen osoittamat EUvarat kyseisille ohjelmille. Ohjelmien Euroopan-laajuinen EU-rahoitus on 961 miljoonaa euroa (Euroopan alueellinen yhteistyö 874 miljoonaa euroa ja ENPI CBC 87 miljoonaa euroa). Luvut on indeksoitu. Pyöristysten takia taulukko ei summaudu tasan.
11 Rahasummaa suurempi hyöty, vipuvoima, saadaan uusista toimintamalleista ja osaamisesta, jota hankkeet luovat.
12 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmat EAKR-toimenpideohjelmat Euroopan unioni osallistuu suomalaisten alueiden kehittämiseen Euroopan aluekehitysrahaston varoin viiden ohjelman avulla. Rahastosta tuetaan hankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista, osaamista ja alueiden saavutettavuutta. EAKR-ohjelmien rahoitusta käytetään yhdessä ESR-ohjelman rahoituksen kanssa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi. Suomessa toteutetaan rakennerahastokaudella viittä alueellista EAKR-ohjelmaa. Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa toteuttavat kukin omaa ohjelmaansa. Aluekehitysrahasto tukee yrityksiä ja alueiden rakenteellista kehitystä investoinneilla, joilla turvataan asukkaiden tasa-arvoisuus ja tulevaisuus eri maakunnissa. Aluekehitysrahasto keskittyy työllisyyden parantamiseen, alueiden kilpailukyvyn kehittämiseen ja elinvoimaisuuden lisäämiseen. Tavoitteet kannustavat yrittäjyyteen, innovaatioiden ja verkostojen synnyttämiseen, oppimis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen sekä alueiden saavutettavuuden parantamiseen. I Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Etelä-Suomen suuralueeseen kuuluu seitsemän maakuntaa: Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Varsinais-Suomi. Ohjelman julkinen rahoitus on 345 miljoonaa euroa (EU:n osuus 138 miljoonaa euroa). Etelä-Suomi on kokonaisuutena kehittynyt hyvin, mutta suuralueen sisällä on suuria eroja. Etelä-Suomessa on seutukuntia, jotka kärsivät rajusta rakennemuutoksesta ja bruttokansantuotteen pienenemisestä. Toisaalta alueella on Suomen suurimpia kaupunkiseutuja. Alueellisten erojen kaventaminen onkin aluekehitysrahoituksen tärkein tehtävä. Etelä-Suomessa aluekehitysrahastosta rahoitetaan erityisesti haasteellisia ja ongelmallisia alueita. Ongelmia pyritään poistamaan lisäämällä alueiden houkuttelevuutta, edistämällä yrittäjyyttä ja luomalla työpaikkoja. Rahoitusta kohdennetaan myös ongelmallisten alueiden ulkopuolisille suurkaupunkialueille eli pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Rahoitusta myönnetään myös yli maakuntarajojen ulottuville hankekokonaisuuksille teemoittain. Näillä pyritään muun muassa kehittämään osaamiskeskittymiä. 12
13 IV III Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Itä-Suomen suuralueen muodostavat Pohjois- ja Etelä-Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala. Ohjelman julkinen rahoitus on 731 miljoonaa euroa (EU:n osuus 366 miljoonaa euroa). Itä-Suomi on harvaan asuttua aluetta: neliökilometrin alueella asuu keskimäärin vain 7,8 henkeä. Itä-Suomi entisenä tavoite 1 -alueena saa siirtymäkauden rahoitusta ja erityistukea harvan asutuksen perusteella. Itä-Suomen rahoitusosuus on 32 prosenttia Suomen saamasta rakennerahastojen rahoituksesta. Ohjelman tavoitteena on luoda viihtyisä elinympäristö Itä-Suomeen ja kehittää yritysten kilpailukykyä. Erityisesti tuetaan yritysten perustamista, nuoria yrittäjiä, kansainvälistymistä, osaamisen tuotteistamista innovatiiviseksi toiminnaksi ja vahvojen yritysryppäiden kasvua entistä vahvemmiksi. II I III II Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma IV Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Länsi-Suomen suuralueeseen kuuluvat Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Ohjelman julkinen rahoitus on 398 miljoonaa euroa (EU:n osuus 159 miljoonaa euroa). Länsi-Suomen aluerakenne perustuu vahvoihin maakuntakeskuksiin ja niitä ympäröiviin maaseutualueisiin. Länsi-Suomen tavoitteena on olla vetovoimainen ja innovatiivinen yrittäjyyden ja kasvun alue. Tähän pyritään tukemalla hankkeita, jotka edistävät uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä tai parantavat yritysten kilpailukykyä. Länsi-Suomen työllisyysasteessa on alueittain suuria vaihteluja, joten työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti heikommin työllistyvillä haasteellisilla alueilla ja Tampereen ja Vaasan kaupunkiseuduilla. Pohjois-Suomen ohjelma-alue kattaa Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Ohjelman julkinen rahoitus on 623 miljoonaa euroa (EU:n osuus 311 miljoonaa euroa). Alueen pinta-ala on 44 prosenttia Suomen pinta-alasta, mutta alueella asuu vain noin 4,7 asukasta neliökilometrillä. Pohjois-Suomessa on erityisen tärkeää parantaa saavutettavuutta ja alueiden vetovoimaisuutta sekä edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Näihin liittyviä hankkeita tuetaan aluekehitysrahastosta, jotta Pohjois-Suomi voi paremmin vastata elinkeinoelämän rakennemuutokseen ja hallita tulevaa väestörakenteen muutosta ja väestön alueellista eriytymistä. Tärkeää on myös vahvistaa asemia kansainvälisessä ja kansallisessa kilpailussa erityisesti innovaatioiden avulla. 13
14 14 ESR-toimenpideohjelma Manner-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman rahoitusta käytetään EAKR-ohjelmien rahoituksen kanssa työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. ESR tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelmassa rahoitetaan myös rakenteellisen kehittämisen hankkeita, esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistamista, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Hankkeilla parannetaan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. Kansalliset tahot, kuten valtio, kunnat ja yksityinen sektori, osallistuvat sosiaalirahaston ohjelman rahoittamiseen. Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin miljoonaa euroa, josta EU:lta tuleva rahoitus on yhteensä 615 miljoonaa euroa. ESR-ohjelmassa on valtakunnallinen osio ja neljä alueellista osiota Manner-Suomessa toteutettava Euroopan sosiaali rahas ton ohjelma jakautuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osaan. Valtakunnallisiin teemojen mukaisiin hankkeisiin ohjataan noin puolet ESR-rahoituksesta. Ne, kuten alueel lisista osioistakin rahoitettavat hankkeet, toteutetaan alueilla. Etelä- Suomella, Länsi-Suomella, Itä-Suomella ja Pohjois-Suomella on oma alueellinen osionsa, joka perustuu alueiden työllisyys-, elinkeino- ja osaamisstrategioihin. Itä-Suomi on rahoituksessa erityisasemassa. Itä-Suomella on oma rahoituskehyksensä, ja se saa rahoituksensa erillään valtakunnallisesta osiosta. Valtakunnallista ohjelmaosiota toteutetaan siis Itä-Suomen ulkopuolella teemakohtaisesti. Myös Itä-Suomessa voidaan osallistua valtakunnallisten teemojen toteutukseen, mutta omalla ohjelman rahoituskehyksellä. Ahvenanmaan ohjelmat Ahvenanmaalla on oma Suomen rakennerahastostrategiaan kuuluva rakennerahastostrategia ja sen toteuttamiseen liittyvät omat ESR- ja EAKR-ohjelmat, joista saa lisätietoa osoitteesta Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI CBC) ohjelmat Suomi on mukana myös yhdeksässä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmassa: kolmessa rajat ylittävän yhteistyön ohjelmassa (Pohjoinen, Botnia-Atlantica, Keskinen Itämeri), kahdessa valtioiden välisen yhteistyön ohjelmassa (Itämeri, Pohjoinen Periferia), Euroopan-laajuisessa alueiden välisen yhteistyön ohjelmassa (Interreg IVC) sekä kolmessa Euroopan-laajuisessa ns. verkosto-ohjelmassa (Interact, Urbact, ESPON). Lisäksi Suomi on mukana kolmessa Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI CBC) ohjelmassa (Kolarctic, Karjala, Kaakkois-Suomi Venäjä). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmilla ja ENPI CBC -ohjelmilla tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden yhdentymistä sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Jokaiseen ohjelmaan ja rahoitettavaan hankkeeseen osallistuu alueita/kumppaneita kahdesta tai useammasta maasta. Osallistuvien maiden tai Euroopan komission ohjelmaan osoittamaa EU-rahoitusta käsitellään ja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena ilman maakohtaista kiintiöintiä. Lisätietoa ohjelmista löytyy osoitteesta
15 RAHOITTAJAT Finnvera Oyj Maakunnan liitot Opetushallitus Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö
16
Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011
Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus
LisätiedotSuomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta
Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotMistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?
LisätiedotMiniseminaari Lauri, Mikonkatu 4
Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotManner-Suomen ESR-ohjelma
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotEU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?
EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotRakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotLISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009
LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotYrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus
Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen Rakennerahastokausi 2007 2013
Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen 4 Tukea tasavertaisuuden kehittämiseen EU:n rakennerahastoista 6
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotRR-HAKUINFO Varsinais-Suomi
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotEU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset
LisätiedotUlkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotRakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotEAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa
EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö
LisätiedotEuroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa
Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotSatakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa
Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen
LisätiedotBusiness as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen
Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotTYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM
TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO 10.10.2018 loppuseminaari Ritva Partinen, STM Yleistä rakennerahastoista Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotYmpäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta. sosiaalirahastosta Rakennerahastokausi 2007 2013
Vipuvoimaa EU:lta sosiaalirahastosta Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Vipuvoimaa Euroopan sosiaalirahastosta 4 ESR ja EAKR tukevat tavoitteena parempi Suomi 6 Valtakunnallisia ja alueellisia ESR-hankkeita
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotTAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006
TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 Työpaja 4.5.2006 EU-hankkeet terveyskeskusten koulutuksessa ja kehittämisessä
LisätiedotKestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kilpailukykyä ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin) Milj. euroa (v.2011 hinnoin) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotOsallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
LisätiedotTM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %
rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotYrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus
Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää
LisätiedotRAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS
RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130
LisätiedotEUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005
EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg
LisätiedotELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - mitä tuleva ohjelma mahdollistaa? ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen
Lisätiedotkansainvälistymiseen Rakennerahastokausi 2007 2013
Vipuvoimaa EU:lta kansainvälistymiseen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta kansainvälistymiseen 4 Tukea kansainvälistymisen kehittämiseen EU:n rakennerahastoista 6 Vaikutukset ympäristöön,
LisätiedotEU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys
LisätiedotRucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla
Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,
LisätiedotEuroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa
Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 7.2.2012 (Scandic Continental) Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö tavoite 2007-2013 Tavoitteella
LisätiedotRakennerahastojen ohjelmakausi
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
LisätiedotTIETOA JA OHJEITA EAKR-TOIMINNASTA SUOMESSA JA HANKETOIMINNASTA (lähde: www.rakennerahasto.fi., 21.10.2009)
TIETOA JA OHJEITA EAKR-TOIMINNASTA SUOMESSA JA HANKETOIMINNASTA (lähde: www.rakennerahasto.fi., 21.10.2009) Rakennerahastotoiminta Suomessa Suomen kehittäminen on suomalaisten yhteinen asia. On kaikkien
LisätiedotOhjelmakausi 2014-2020
Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
LisätiedotEU:n raja-alueyhteistyöohjelmat
EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat 2014-2020 Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite 2014-2020 ( INTERREG ) EAY on EU:n rakennerahastojen tavoite, jota rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
Lisätiedotyritystoiminnan kehittämiseen Rakennerahastokausi 2007 2013
Vipuvoimaa EU:lta yritystoiminnan kehittämiseen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta yritystoiminnan kehittämiseen 4 Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto keskeiset
LisätiedotAlueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne Rakennerahastojen alueellinen jako 2014-2020 Hanketoimintaan käytettävissä olevan rahoitus EU-rahoitus 2014-20 Itä- ja Pohjois-Suomi, perusrahoitus 476,3
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin. Rakennerahastokausi 2007 2013
Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin 4 Tukea osaamisen ja inn0vaatioiden kehittämiseen EU:n rakennerahastoista
LisätiedotESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta
ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset
Lisätiedot