Rakennerahastojen ohjelmakausi

Transkriptio

1 Rakennerahastojen ohjelmakausi Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat

2 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) Perusrahoitus Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP-Suomi) Alueellinen yhteistyö EU M Kansallinen M Yhteensä M EU M Kansallinen M Yhteensä M 2

3 Rahoituksenjako rahastojen välillä (pl. Alueellinen yhteistyö) ESR; 38,40 % EAKR erityisrahoitus; 23,2 % Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 61,6 % Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 38,4 % EAKR perusrahoitus; 38,40 % 3

4 Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % n. 13 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) ESR 25 % n. 32 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Alueiden rahoitus* (kun valtakunnalliset teemat vähennetty) Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 206 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Etelä- ja Länsi- Suomi 28,94 % n. 85 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,3 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) *) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja EL-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa. 4

5 Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat Julkinen rahoitus EU-rahoitus (milj. ) yhteensä (milj. ) EAKR Osuus ESR Osuus Toimintalinja Yhteensä Osuus TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) % % TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) % % TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) % % TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) % % TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) % % TL 6 Tekninen tuki (EAKR) 51 7 % % YHTEENSÄ % % % Vähähiilisen talouden tukemiseen käytetään vähintään 25 %:ia EAKR-rahoituksesta. Rahoitusosuus sisältyy toimintalinjojen 1 ja 2 osuuteen. Absoluuttiset summat ovat arvioita, koska Euroopan komission ei ole vahvistanut Suomen lopullista rahoitusta. 5

6 Valtakunnalliset teemat Valtakunnalliset teemat = Valtakunnallisten teemojen rahoitus on tarkoitettu toimintaan, joka tuottaa erityistä lisäarvoa eri sektoripolitiikoiden tärkeimpien hankkeiden toteuttamiseen alueellisen toiminnan lisäksi ja sitä tukien. Teemoja voidaan käytännössä toteuttaa mm. valtakunnallisina tukirakenteina, koordinoivina hankkeina ja pilotteina. Hankepäätöksiä tehdään vain poikkeustapauksessa ministeriöissä. ESR:n valtakunnalliset teemat: nuorisotakuu, työvoiman liikkuvuus Euroopassa, maahanmuuttajien kotouttaminen, koulutusjärjestelmän kehittäminen siirtymiä tukeviksi, kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman osaamisen lisääminen sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Teemat voivat muuttua ohjelmakauden kuluessa toimintaympäristön kehityksen mukaan. EAKR:n valtakunnalliset teemat: Osaamis- ja innovaatioverkostot (tukee INKA-ohjelman toteutusta), jonka osana vähähiilinen talous 6

7 Valmistelun aikatauluja TOUKOKUU KESÄKUU 2013 Ohjelman rahoituksen ja toimintalinjojen päättäminen talpo:ssa HALKE päättää ohjelman sisällöstä kesäkuussa SYYSKUU-LOKAKUU 2013 Valtioneuvosto hyväksyy kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman Asetusten hyväksyminen EU-tasolla Suomi toimittaa asiakirjat komission hyväksyttäväksi MARRASKUU-JOULUKUU 2013 Viralliset neuvottelut EU-komission kanssa Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten teemojen viimeistelyä KEVÄT 2014 Komissio hyväksyy Suomen kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman Ohjelman toimeenpano alkaa 7

8 Taustaa rakennerahastojen ohjelmakaudesta

9 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Euroopan aluekehitysrahaston tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien vähähiilisten ja ympäristöteknologioiden kehittämistä palvelualojen uusia, luovia hankkeita pk-yritysten kasvua, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä 9

10 Euroopan sosiaalirahasto ESR Euroopan sosiaalirahaston tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuusongelman helpottamista nuorten työllistymistä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä koulutuksen työelämävastaavuutta sekä siirtymisiä työ- ja koulutusurilla syrjäytymisen ehkäisyä 10

11 ERI-rahastojen kumppanuussopimus Kumppanuussopimus on sitoumus EU:n yhteisten tavoitteiden (älykäs, kestävä ja osallistava kasvu) toteuttamisesta ERI-rahastoilla alueelliset haasteet ja erityispiirteet huomion ottaen ERI-rahastot = Euroopan rakenne- ja investointirahastot Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 11

12 KUMPPANUUSSSOPIMUS Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Ahvenanmaan rakennerahasto-ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen kalatalousohjelma Ahvenanmaan kalatalousohjelma 12

13 Eurooppa 2020-strategia ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) rahoitusprioriteetit Suomessa (kumppanuussopimus) ÄLYKÄS KASVU Innovatiivinen ja kilpailukykyinen yritys- ja tutkimusympäristö SUOMEN KASVU JA KILPAILUKYKY OSALLISTAVA KASVU Työvoimaosuuden lisääminen parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutuspolitiikkaa KESTÄVÄ KASVU Resurssien kestävämpään ja tehokkaampaan käyttöön perustuva ympäristöystävällinen kasvu ERI-rahastot = Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatatalousrahasto

14 Suomen rakennerahastorahoituksen koostumus (2011 hinnoin) M M Perusrahoitus Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP-Suomi) Alueellinen yhteistyö YHTEENSÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan rakennerahasto-ohjelmien EU-rahoitus muodostuu perusrahoituksesta ja harvan asutuksen erityisrahoituksesta (n M ). Komissio ei ole vielä virallisesti ilmoittanut Suomelle koheesiopolitiikan (rakennerahastojen) saantoa. Käytössä on vain epäviralliset luvut, joihin tulee kohdistumaan vielä mm. rahanarvon muutokseen liittyviä vähäisiä korjauksia. 14

15 Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta EAKR TL 1 PK-yritystoiminnan edistäminen uudenlaiset yrityskiihdyttämöt ja uudet yritysten synnyn edistämisen mallit olemassa olevien yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät investoinnit ja kehittämishankkeet (tuotteistaminen ja kaupallistaminen) pk-yritysten energiatehokkuuteen ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, mm konsultointi yritysverkostot, -klusterit ja muut yritysten kumppanuudet ja yhteistyömuodot pk-yritysten kilpailukykyä edistävät liikenne- ja logistiikkaratkaisut (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) TL 2 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri, osaamiskeskittymät ja T&K- ympäristöt, kehitysalustat yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisyhteisöjen tutkimusyhteistyö ja verkottuminen yrityslähtöiset soveltavan tutkimuksen hankkeet uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehitys (myös käytäntölähtöiset innovaatiot) ja käyttöönotto (erityisesti cleanctech, uusiutuva energia ja energiatehokkuus) koulutuksen ja tutkimuksen vientiedellytykset (esiselvitykset) yhdyskuntien vähähiilisyysstrategiat ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat selvitykset, ratkaisut, kehittämishankkeet 15

16 Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta ESR TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ohjeistus, koulutus ja tukipalvelut nuorisotakuun toimeenpanossa työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien ohjaus- ja tukipalvelut (mm. työvoimapoliittiset toimet) uudenlaiset työvoima- ja yrityspalvelut maahanmuuttajien vastaanoton palvelut ja muut kotouttamistoimenpiteet työhyvinvoinnin koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut sekä toimintamallit ja palvelut työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä parantavat toimet sukupuolten tasa-arvoa työelämässä edistävät hankkeet TL 4 Osaaminen, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen työssä olevien osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen opiskelijoiden työelämäyhteydet ja yrittäjyysmyönteisyys aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmät aikuiskoulutuksen kehittämien etenkin kasvu- ja rakennemuutosaloilla siirtymävaiheita tukevat palvelut koulutusvaihtoehtoja erityisryhmille (mm. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen vahvistaminen TL 5 Osallisuus- ja köyhyyden torjunta työ- ja toimintakykyä tukevat palvelut (mm. päihde- ja mielenterveystyö ja kuntoutus) nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja palvelukehitys monialainen ammatillinen yhteistyö ja osaaminen (mm. konsultointi ja verkottuminen) asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa 16