TIETOA JA OHJEITA EAKR-TOIMINNASTA SUOMESSA JA HANKETOIMINNASTA (lähde: )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOA JA OHJEITA EAKR-TOIMINNASTA SUOMESSA JA HANKETOIMINNASTA (lähde: www.rakennerahasto.fi., 21.10.2009)"

Transkriptio

1 TIETOA JA OHJEITA EAKR-TOIMINNASTA SUOMESSA JA HANKETOIMINNASTA (lähde: ) Rakennerahastotoiminta Suomessa Suomen kehittäminen on suomalaisten yhteinen asia. On kaikkien etu, että parhaat kehittämisideat myös toteutetaan omin avuin tai yhteistyössä muiden kanssa. Euroopan unionin (EU) tuella ideoista voidaan tehdä totta. EU-raha antaa vipuvoimaa, jonka avulla suomalaisten ideat voidaan muuttaa käytännön kehittämishankkeiksi. EU rahoittaa hankkeita rakennerahastoista, jotka on tarkoitettu vähentämään alueiden välisiä eroja ja parantamaan heikompien alueiden kilpailuedellytyksiä sekä ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Euroopan unionin rahoitus kehittää koko Suomea: suomalaisia ihmisiä, yrityksiä ja paikkakuntia. Euroopan unionin tuki on lisärahoitusta Suomen kansalliseen kehittämistyöhön. Suomi saa EU:n rakennerahastoista vuosina noin 1,7 miljardia euroa. Rahasummaa suurempi hyöty, vipuvoima, saadaan uusista toimintamalleista ja osaamisesta, jota hankkeet luovat. Suomi saa EU:lta rahoitusta sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämiseen että muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. EU-ohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta yhteensä 2,01 miljardia euroa, joka tulee valtiolta (75 %) ja kunnilta (25 % ). Lisäksi ohjelmiin on arvoitu käytettävän noin 2,3 miljardia euroa yksityistä rahoitusta. Euroopan unionin rakennerahastojen tuki Suomen kehittämiseen ohjataan kahden rahaston, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamien ohjelmien kautta. Varoista 93 prosenttia (1,6 miljardia euroa) kohdennetaan koko Suomessa toteutettavan EU:n Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmien kautta. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmia toteutetaan koko Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat muuta Suomea enemmän tukea harvan asutuksensa perusteella. Ahvenanmaa saa käyttöönsä EU:n rakennerahoitusta omien ohjelmiensa mukaisesti. Loppuosa rahoituksesta käytetään Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumenttiin (ENPI CBC). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmilla rahoitetaan EU:n sisällä rajat ylittäviä, valtioiden tai alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentilla (ENPI CBC:llä) EU:n ulkorajoilla rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita. Ohjelmakausi Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantaminen lähtee yksittäisistä ihmisistä tai organisaatioista ja heidän luovuudestaan. EU:n, Suomen valtion ja kuntien tehtävänä on mahdollistaa ideoista kehittyvien hankkeiden toteuttaminen. Ohjelmien avulla hankeideoita ohjataan kohti yhdessäsovi ttuja päämääriä. Valtio ja kunnat vastaavat alueellisesta kehittämisestä ja tukevat alueen yritysten ja muiden toimijoiden kehittämishankkeita. Euroopan unionin rahoitus toimii lisätukena suomalaisten alueiden kehittämiselle. Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EU-ohjelmien lisäksi Suomessa on kansallisia kehittämisohjelmia. Kaikista Suomen kehittämiseen tähtäävistä ohjelmista saat lisätietoa ohjelmien rahoittajilta. EU rahoittaa hankkeita rakennerahastoista, jotka on tarkoitettu vähentämään alueiden välisiä eroja ja parantamaan heikompien alueiden kilpailuedellytyksiä sekä ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Euroopan unionin rahoitus kehittää koko Suomea: suomalaisia ihmisiä, yrityksiä ja paikkakuntia. Rahoitusta seitsemälle vuodelle Rakennerahastojen kolmas ohjelmakausi alkoi vuonna 2007 ja päättyy vuonna Rahoitusta on varattu erikseen joka vuodelle. Hankkeiden erilaisista rahoitusmahdollisuuksista saat lisää tietoa oman alueesi työvoima- ja elinkeinokeskuksesta (TEkeskus), maakunnan liitosta, lääninhallituksesta, ympäristökeskuksesta tai tiepiiristä. Rahoittajat ilmoittavat rahoituksen hausta sekä omilla nettisivuillaan että sanomalehdissä. Rahoittajilta saat myös tiedot hakuajoista ja hakumenettelyistä. 1

2 Tavoitteena kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi EU:n rakennerahastojen ideana koko Euroopan unionin alueella on vahvistaa Euroopan ja sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Suomen rakennerahastostrategia määrittelee ne tavoitteet ja painopisteet, joiden perusteella rakennerahastoista myönnetään rahaa eri kehityshankkeille. Suomessa EU:n rakennerahasto-ohjelmat lisäävät kilpailukykyä ja työllisyyttä. Niiden avulla tasoitetaan alueiden välisiä hyvinvointieroja ja parannetaan ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Rakennerahasto-ohjelmat luovat parempia yritys-, osaamis-, innovaatio-, työ- ja asuinympäristöjä. Suomessa rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena on: synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja alentaa työttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyden kasvuun kehittää aluetaloutta parantaa yritysten tuottavuutta ja kasvattaa kilpailukykyä nostaa koulutustasoa lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Euroopan aluekehitysrahaston tukea jaetaan rakennerahastokaudella viiden alueellisen ohjelman kautta Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois- Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Ohjelmat pohjautuvat kunkin alueen omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet ja niihin kohdistettava rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. Euroopan sosiaalirahaston tuki jaetaan yhden ohjelman kautta, joka jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Ohjelmat on kuvattu tarkemmin ohjelmakohtaisissa esitteissä. EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. Millaisia hankkeita EU tukee? EU-rahoituksella tuetaan koko Suomen monipuolista kehittämistä. Rakennerahastoista tuetaan hankkeita, jotka edistävät yritystoimintaa, innovaatioita, verkottumista sekä osaamista ja työllisyyttä. Painotuksena ovat erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomi, harvaan asutut alueet, raja-alueet sekä kehityksen kannalta haasteelliset alueet Etelä- ja Länsi-Suomessa. Rakennerahasto-ohjelmien neljä painopistettä ohjaavat rahojen jakautumista ja tuen myöntämistä. Hankkeilla voidaan yhtä hyvin tukea kaupunkiseutujen kestävää kehittämistä kuin maaseutualueiden elinkeinojen monipuolistamista. Toiminta voi olla Suomessa alueiden sisäistä, alueiden välistä tai kansainvälistä. Painopisteet ovat: yritystoiminnan edistäminen innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen EU-tuella parannetaan suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja kehittämisen tukeminen on avainasemassa pyrittäessä tavoitteisiin. EU-tuen tavoitteena on, että kaikkialla Suomessa olisi mahdollisimman hyvät edellytykset yrittäjyydelle. 2

3 EU-tuki edistää yritysten kilpailukykyä ja kasvua ja sitä kautta työllisyyttä. Tuella halutaan erityisesti tukea pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kehittämistä, osaamista ja kasvua. Tukea halutaan kohdistaa erityisesti innovatiivisille aloittaville yrityksille ja kasvuhakuisille yrityksille sekä toimintansa murrosvaiheessa oleville yrityksille, kuten sukupolvenvaihdokseen valmistautuville yrityksille. Uusi painopistealue on nopeasti lisääntyvät ja uusia työpaikkoja luovat palvelualan yritykset. Uutta yritystoimintaa haetaan erityisesti luovilta aloilta, hyvinvointisektorilta ja naisyrittäjyydestä. Tukea suunnataan korkeatasoisiin yritystoimintaa edistäviin hankkeisiin, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tukea kohdistetaan erityisesti sellaisille tuotannollisille aloille ja palvelualoille, jotka ovat talouden kasvun, työllisyyden, kilpailukyvyn ja tuottavuuskehityksen kannalta tärkeitä. Paitsi yksittäisen yrityksen kehittämiseen, EUtukea voi myös saada verkostoitumiseen ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. EU-tuella tuodaan yrittäjän ulottuville myös koulutusta, kehittämisohjelmia ja asiantuntijoita. Yritysten ja työorganisaatioiden johdon ja henkilöstön osaaminen lisää kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tukea yritystoiminnan kehittämiseen voi saada Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan sekä yksittäisten yritysten kehittämistä että yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Tuki kohdistuu niin olemassa oleviin kuin vasta perustettaviinkin yrityksiin. Toimintaympäristön kehittämisellä halutaan tarjota yrityksille niiden tarvitsemia palveluja ja luoda pohja yritystoimintaa siivittäville yhteistyöverkostoille. Yritystoiminnan näkökulmasta Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan esimerkiksi kouluttaa yrityksen henkilöstöä ja johtoa, kehittää yrityksen tai yritysryhmien toimintaa tai hakea yritystoimintaan neuvontaa ja asiantuntemusta. Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan myös yksittäisten yritysten kehittämistä. Työllisyys EU:n rakennerahasto-ohjelmien päätavoitteisiin kuuluu työllisyyden kasvun tukeminen ja työttömyyden alentaminen. EU rahoittaa sellaisia suomalaisia hankkeita, jotka edistävät työllisyyttä maassamme. Vahvoilla ja kilpailukykyisillä yrityksillä sekä alueiden rakenneerojen pienentämisellä on työllisyyden kasvattamisessa tärkeä osa. Työllistymisen lisäksi rakennerahastoohjelmissa keskitytään työmarkkinoilla pysymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Euroopan unionin rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta toimintaan, joka parantaa suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on myös kehittää ihmisten ja alueiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. EU-rahoitusta maamme työllisyyden lisäämiseksi ohjataan eniten niille, jotka sitä kovimmin tarvitsevat. Hankerahoitusta suunnataan erityisesti nuorten, työttömien aikuisten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tueksi sekä alueiden tasavertaisuuden lisäämiseksi. Onnistuneiden hankkeiden tuomista hyödyistä pääsevät osalliseksi niin työllistyneet ihmiset ja heidän lähi- ja elinpiirinsä kuin työllistäneet organisaatiotkin. Työllisyyteen liittyviä kehittämistoimia voidaan toteuttaa kaikkialla Suomessa. Lisärahoitusta hankkeille, jotka edistävät työllisyyttä, voi saada sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahastojen toimintalinjat määrittelevät ohjelmien keskeiset tavoitteet ja rahoitettavat hankkeet. Euroopan aluekehitysrahaston avulla tuetaan muun muassa työllisyyttä maakunnissa ja parannetaan alueiden työmarkkinoiden houkuttelevuutta. EAKR-tukea saavat hyvät hankeideat, joilla on mahdollisimman laaja vaikutus alueen ja sen väestön hyvinvointiin ja työllistymiseen. Euroopan sosiaalirahaston avulla tuetaan yritysten ja työorganisaatioiden työllistämistä ja uusien työpaikkojen luomista lisäämällä osaamista ja kehittämällä sopivia työllistämisen tukemisen palveluja. ESR-tukea maamme työllisyyden lisäämiseksi ohjataan ESR-ohjelmassa määriteltyihin painopisteisiin. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) avulla tuetaan työllistymistä ympäri Suomea. 3

4 Osaaminen ja innovaatiot Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Koko maan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että suomalainen osaaminen pärjää ja kehittyy jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa myös tulevaisuudessa. Osaamisen ylläpito, uudet innovaatiot ja jatkuva kehittyminen ovat avainasemassa Suomen säilymisessä elinvoimaisena. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioiden tukeminen on myös yksi Euroopan unionin rahastoohjelmien painopisteistä. Euroopan unionin rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta toimintaan, joka parantaa suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on myös kehittää ihmisten ja alueiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Esimerkiksi ideoiden ja tuotteiden kehitysvaiheessa, kaupallistamisessa tai ulkomaille viennissä moni yritys tarvitsee ulkopuolista pääomaa tai muuta tukea. Innovaatiot voivat syntyä hetkessä, mutta usein niiden taustalla on kokemukseen ja osaamiseen pohjautuvaa pitkäjänteistä työtä. EU rahoittaa suomalaisia hankkeita, jotka liittyvät osaamisen tai innovaatioiden kehittämiseen. EU myöntää tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahastojen toimintalinjat määrittelevät ohjelmien keskeiset tavoitteet ja rahoitettavat hankkeet. Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetaan muun muassa ideoiden ja tuotteiden kehittämistä tukevia innovaatiojärjestelmiä ja kansallisia sekä kansainvälisiä verkostoja. Niiden avulla esimerkiksi jaetaan tieto-taitoa ja tuotteistetaan parhaita ideoita. Lisäksi kehitetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluja sekä tuetaan yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämistä sekä opintojen jälkeen työelämään siirtymisen vauhdittamista. Tuen avulla koulutettavat voivat kehittää osaamistaan ja suomalainen koulutusjärjestelmä vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja työvoiman kysyntään. Yritykset ja oppilaitokset voivat myös kehittää yhteistyössä osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi uusien ideoiden analysointiin ja tuotteistamiseen. ESR-varoin voidaan kehittää myös sosiaalisia innovaatiota, kuten uusia toimintatapoja yhteisöissä tai toimijaverkoissa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoilla tuetaan osaamiseen liittyvää verkostoitumista. Kansainvälistyminen Euroopan unionin tuella vahvistetaan suomalaisten alueiden ja yritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa ja parannetaan suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää investointeja osaamiseen, erikoistumiseen ja innovaatioihin. Suomalaisten yritysten ja alueiden kilpailukyky perustuu myös jatkuvaan uusiutumiskykyyn. Voimme tarttua kansainvälisen kilpailun haasteisiin kehittämällä keskeisiä kasvualoja, vahvistamalla osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittymistä, turvaamalla osaavaa työvoimaa yrityksille sekä edistämällä alueiden kehitystä niiden omista vahvuuksista lähtien, vahvistamalla alueiden vetovoimaa ja lisäämällä kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälistymiseen liittyvää EU-rahoitusta suunnataan erityisesti yritystoimintaan, muun muassa pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseen ja kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen sekä innovaatiotoiminnan kehittämiseen ja innovaatioiden tukemiseen ja kehittämiseen kaupallisiksi tuotteiksi. Kansainvälistymisen haasteisiin vastaaminen vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä sekä verkostoitumista riittävän voiman kokoamiseksi muun muassa ulkomaisten investointien saamiseen ja yritysten laajentumiseen ulkomaille. EU:n rakennerahastoista tuetaan eri toimijoiden kansainvälistä verkottumista, kehitetään alueiden välistä yhteistyötä sekä parannetaan tiedonvälitystä ja alueiden mahdollisuuksien markkinointia etenkin kansainvälisesti. Tukea hankkeille, jotka edistävät yritysten kansainvälistymistä ja kilpailukykyä, voi saada sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn liittyvää kehittämistä voidaan rahoittaa kaikkialla Suomessa. 4

5 Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan muun muassa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien kehittämistä ja kansainvälistä verkottumista, innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista sekä kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämistä. Euroopan sosiaalirahaston tuen avulla edistetään yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymistä ja kilpailukykyä osaamista parantamalla. Pyrkimyksenä on edistää monikulttuurisia työpaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa sekä kehittää kilpailukykyä ja kansainvälistymistä lisääviä palveluja ja rakenteita. Kansainvälistymiseen liittyvää EU-rahoitusta suunnataan erityisesti yritystoimintaan. Tasavertainen tulevaisuus Säilyäkseen elinvoimaisena yhteiskunta tarvitsee jäsentensä tukea ja aktiivista osallistumista. Tasavertaisuus on yksi Euroopan unionin rahasto-ohjelmien strategisista painopisteistä. Tasavertainen tulevaisuus -teeman esille nostamisen tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia ja elinolosuhteita siten, että heidän asemansa työmarkkinoilla kohenee. Erityisen tärkeää on tasa-arvon ja tasavertaisten mahdollisuuksien tukeminen sekä ihmisten että maan eri alueiden välillä. Euroopan unionin rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta toimintaan, joka parantaa suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on myös kehittää ihmisten ja alueiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Tasavertaisuuteen liittyvää EU-rahoitusta suunnataan erityisesti nuorten, työttömien aikuisten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tueksi sekä alueellisen tasa-arvoisuuden lisäämiseksi. Alueiden välistä tasa-arvoisuutta voidaan lisätä muun muassa kilpailukykyä sekä alueiden saavutettavuutta parantamalla. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kehittämällä liikenneinfrastruktuuria, logistisia ratkaisuja sekä tukemalla tiedonsiirron kehittymistä ja verkottumista. Näin voidaan varmistaa ideoiden ja innovaatioiden välittyminen ja niiden kehittyminen liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Lisäksi EU-rahastoista tuetaan ihmisten elin- ja työolosuhteiden sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Myös ympäristönäkökulmat ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat tärkeässä roolissa. Tasavertaisuuteen liittyvää kehittämistä voidaan rahoittaa kaikkialla Suomessa. Lisärahoitusta hankkeille, jotka edistävät tasavertaisuutta, voi saada sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahastojen toimintalinjat määrittelevät ohjelmien keskeiset tavoitteet ja rahoitettavat hankkeet. Euroopan aluekehitysrahaston avulla tuetaan muun muassa työllisyyttä maakunnissa ja parannetaan alueiden työmarkkinoiden houkuttelevuutta. EAKRtukea saavat hyvät hankeideat, joilla on mahdollisimman laaja vaikutus alueen ja sen väestön hyvinvointiin ja työllistymiseen. Euroopan sosiaalirahaston tuen avulla edistetään työmarkkinoille pääsyä ja moniarvoisen työelämän syntymistä. ESR-tukea maamme hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden lisäämiseksi ohjataan ESR-ohjelmassa määriteltyihin painopisteisiin. Pyrkimyksenä on myös tukea työllisyyttä esimerkiksi ohjaamalla nuoria, syrjäytyneitä ja vajaakuntoisia työelämään. Tasavertaisuutta edistäville hankkeille voi saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Tukea ympäristöhankkeisiin Kestävä kehitys ja ympäristönäkökulma on otettava huomioon Euroopan unionin kaikessa politiikassa - myös rakennerahastojen tukemien hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa. Uusi merkittävä ympäristöhaaste on ilmaston lämpeneminen. Ympäristö- ja ilmastopolitiikan kannalta suositeltavia ovat hankkeet, jotka tähtäävät paremman ympäristöteknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon, edistävät energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä, lisäävät yritysten ympäristöosaamista sekä parantavat luonnon- ja kulttuuriympäristön laatua. Euroopan unioni myöntää tukea suomalaisiin ympäristöhankkeisiin kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. 5

6 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea jaetaan viiden alueellisen ohjelman kautta Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Ohjelmat pohjautuvat alueiden omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet toimintalinjoittain, rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. EAKR rahoittaa muun muassa ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä; ympäristönsuojeluinvestointeja; riskien hallintaan liittyviä toimia; ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä toimia; elinkeinotoimintaan kytkeytyviä luonnon ja kulttuuriympäristön kunnostushankkeita; luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten parantamista; uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Euroopan sosiaalirahaston tuki jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Siitä tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavaa ympäristökoulutusta; ympäristöosaamisen kehittämistä ja verkostoitumista sekä sosiaalisia innovaatioita, kuten uusia työllistämis- tai toimintatapoja. Tuettava toiminta on kuvattu tarkemmin ohjelmakohtaisissa esitteissä ja ohjelma-asiakirjoissa. EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat, rekisteröidyt yhdistykset ja muut oikeustoimikelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. Toimintaperiaatteet Reilun pelin periaatteet ohjaavat toimijoita. Euroopan unionin kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota kestävään kehitykseen, kumppanuuteen ja tasa-arvoon. Jotta koko Suomi voisi hyvin, on tärkeää kehittää elinvoimaisia ympäristöjä, huolehtia harvaan asutusta maaseudusta ja vahvistaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa rakennerahastoista rahoitettavia hankkeita. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, tunnistetaan jo hankkeiden valintavaiheessa. Yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa kuin toteuttamisvaiheessakin. EU-hankkeilla kannustetaan tasa-arvon edistämistä muun muassa sukupuolten sekä ikä- ja väestöryhmien välillä. Tasa-arvo on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteita. Kaupunkien ja maaseudun välille tehokasta vuorovaikutusta Maaseudun kehittämistä tuetaan Euroopan unionin rakennerahastoista. Tavoitteena on parantaa yksityisten palvelujen saatavuutta ja luoda uusia yrityksiä alueille elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Harvaan asutuilla alueilla pyritään vähentämään kehityksen esteitä ja erilaisia haittatekijöitä ja lisäämään alueiden vetovoimaa. Hankkeilla luodaan maaseudun ja kaupunkien välille vuorovaikutusta, josta molemmat tahot hyötyvät. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevat seudut voivat lisätä asumiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvää virkistystoimintaa, joka houkuttelee kaupunkilaisia lähiseudulle. 6

7 Lainsäädäntö ohjaa rakennerahastojen toimintaa Kansallinen ja Euroopan yhteisön lainsäädäntö ohjaavat EU-rahoitusta. Suomen rakennerahastolaki sisältää perussäännökset viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta Suomessa. Hallintoviranomainen vastaa rahoituksen hallinnoinnista ja ohjelmien täytäntöönpanosta yleisesti ja siirtää tarvittaessa hankkeiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä rahoittajina toimiville viranomaisille (työvoima- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset, maakunnan liitot, ympäristökeskukset, Tekes, Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä opetusministeriö). Aluekehitysrahaston ohjelmien hallintoviranomaisena toimii sisäasiainministeriö ja sosiaalirahaston ohjelmaa hallinnoi työministeriö. Vuoden 2008 alusta tehtävät siirtyvät perustettavaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Hallintoviranomaisten apuna toimivat todentamisviranomainen ja tarkastusviranomainen, joille on määrätty Euroopan yhteisön lainsäädännössä tarkasti omat tehtävänsä. Lait ja asetukset Kansallinen ja Euroopan yhteisön lainsäädäntö ohjaavat EU-rahoitusta. Suomen rakennerahastolaki sisältää perussäännökset viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta Suomessa. Hallintoviranomainen vastaa rahoituksen hallinnoinnista ja ohjelmien täytäntöönpanosta yleisesti ja siirtää tarvittaessa hankkeiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä rahoittajina toimiville viranomaisille (työvoima- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset, maakunnan liitot, ympäristökeskukset, Tekes, Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä opetusministeriö). Rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Hallintoviranomaisten apuna toimivat todentamisviranomainen ja tarkastusviranomainen, joille on määrätty Euroopan yhteisön lainsäädännössä tarkasti omat tehtävänsä. EU:n rakennerahasto-ohjelmat Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi 7

8 työvoiman saatavuusongelman helpottamista sellaisten joustavien rekrytoinimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään nuorten työllistymistä työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa Millaisiin laajempiin eurooppalaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? EU:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteina on vähentää alueiden välisiä kehityseroja, tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista koko EU:n alueella entistä houkuttelevampia, edistää yhteistä innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tietoon perustuvaa- sekä aluetaloutta. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja ENPI-ohjelmilla tuetaan EAKR-varoin raja-alueiden ja laajempien, rajat ylittävien yhteistyöalueiden integroitumista sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Näillä ohjelmilla tuetaan alueesta ja ohjelmasta riippuen esimerkiksi seuraavanlaisia toimintoja: ohjelma-alueen kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän kehittäminen alueiden identiteetin ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen alueiden saavutettavuuden ja toimivuuden vahvistaminen liikenneratkaisujen kehittäminen erityisesti raja-alueilla ja syrjäisillä alueilla yhteiskunnallisten palvelujen kehittäminen yhteisin innovaatioin ympäristön parantamiseen liittyvät ratkaisut elinolosuhteiden ja turvallisuuden parantaminen syrjäisten alueiden potentiaalin kehittäminen kulttuuriperinnön tukeminen ja sen säilyttämiseen liittyvät ratkaisut maaseudun ja kaupunkien väliset yhteydet parhaiden käytäntöjen levittäminen Hakijalle ja toteuttajalle EU:n rakennerahastojen kansallisten ohjelmien rahoitusta haetaan EURA 2007 rahastojen hallintajärjestelmän kautta. Järjestelmä on otettu käyttöön Sen avulla on mahdollistaa täyttää sekä EAKR- että ESR-hakemuksia. EURA2007-järjestelmän avulla ei voi hakea TE-keskusten yritysten kehittämisavustusta tai yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, Finnveran lainoja ja takauksia eikä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Myöskään Alueellisen yhteistyön tavoitteen sekä ENPI CBC ohjelmien hakumenettelyt eivät kuulu EURA2007 järjestelmään. Lisätietoja hakumenettelyistä saat ottamalla yhteyttä yllä mainittuihin rahoittajiin sekä Alueellisen yhteistyön tavoitteen sekä ENPI CBC ohjelmien osalta ohjelmien hallintoviranomaisiin tai ohjelmasihteeristöihin. Suuralueiden internetsivuilta löydät lisää tietoa alueen hanketoiminnasta, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista. Millaisia hankkeita EU tukee? Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? 8

9 Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Eroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista sellaisten joustavien rekrytoinimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään nuorten työllistymistä työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä, nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä, työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista, henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä, pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen, uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä, koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä, työperäistä maahanmuuttoa Kuka voi hakea rahoitusta? Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi muita rahoittajia. Alueellisen yhteistyön ohjelmissa toimijoiden tukikelpoisuuden suhteen voi olla muita rajoituksia. Valtioiden- ja alueiden välisissä ohjelmissa sekä tietyiltä osin Keskisen Itämeren rajat ylittävässä ohjelmassa tukikelpoisia toimijoita voivat olla vain julkiset tai julkisen kaltaiset toimijat. Toisin sanoen hankepartnerina voi toimia vain organisaatio, joka on juridinen henkilö, perustettu yleishyödyllistä tarkoitusta varten ilman kaupallista luonnetta ja joka on pääosin julkisyhteisöjen rahoittama tai niiden valvoma. Tämän määritelmän ulkopuolelle rajautuvat toimijat voivat osallistua hankkeisiin ns. liitännäispartnereina. Hankkeen valmisteluvaiheessa partnereiden tukikelpoisuus on syytä tarkistaa esim. ao. ohjelman ohjeista, sihteeristöltä tai hallintoviranomaiselta. Miten haen? 9

10 Minulla on hankeidea mitä teen? Kun sinulla on idea uudesta hankkeesta, johon haluat hakea tukea EAKR- tai ESR-ohjelmasta, voit edetä seuraavasti: Kerää ympärillesi ryhmä ihmisiä, joita idea kiinnostaa ja jotka ovat halukkaita kehittämään ideaa eteenpäin. Varmista, että ideallasi on oman organisaatiosi ja tarvittavien yhteistyökumppanien tuki. Saadaksesi tukea EU:n rakennerahastosta, tarvitset myös muita rahoittajia, yksityisiä tai julkisia. Tutustu aluekehitysrahaston ja sosiaalirahasto ohjelmiin ja niiden toimintalinjojen tavoitteisiin, oman alueesi maakuntaohjelmien strategioihin ja toteuttamissuunnitelmiin sekä rahoituksen hakuaikoihin ja muihin ehtoihin. Kun olet löytänyt kumppanit toteuttamaan ideaasi, ota yhteyttä rahoittajaan keskustellaksesi hankkeesta. Rahoittajalta saa myös asiantuntija-apua hankkeen käynnistämiseen. Jos hankkeesi vastaa ohjelman tavoitteita ja alueellisia painotuksia, laadi hankesuunnitelma, jossa kerrotaan hankkeen tavoitteet, odotettavissa olevat konkreettiset tulokset, kohderyhmä, toiminta-alue, hankkeen käytännön toimenpiteet, yhteistyökumppanit ja työnjako sekä kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Tukihakemus täytetään sähköisesti EURA 2007-järjestelmässä valtaosassa hankkeista. EURA2007-järjestelmän avulla ei voi hakea TE-keskusten yritysten kehittämisavustusta tai yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, Finnveran lainoja ja takauksia eikä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Lisätietoja hakumenettelyistä saat ottamalla yhteyttä yllä mainittuihin rahoittajiin. 10

11 ETELÄ-SUOMEN EAKR:N WWW-SIVUILTA POIMITTUA: EAKR-ohjelmat Suomessa Euroopan unioni osallistuu suomalaisten alueiden kehittämiseen Euroopan aluekehitysrahaston varoin viiden ohjelman avulla. Rahastosta tuetaan hankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista, osaamista ja alueiden saavutettavuutta. EAKR-ohjelmien rahoitusta käytetään yhdessä ESR-ohjelman rahoituksen kanssa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi. Suomessa toteutetaan rakennerahastokaudella viittä alueellista EAKR-ohjelmaa. Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa toteuttavat kukin omaa ohjelmaansa. Aluekehitysrahasto tukee yrityksiä ja alueiden rakenteellista kehitystä investoinneilla, joilla turvataan asukkaiden tasa-arvoisuus ja tulevaisuus eri maakunnissa. Aluekehitysrahasto keskittyy työllisyyden parantamiseen, alueiden kilpailukyvyn kehittämiseen ja elinvoimaisuuden lisäämiseen. Tavoitteet kannustavat yrittäjyyteen, innovaatioiden ja verkostojen synnyttämiseen, oppimis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen sekä alueiden saavutettavuuden parantamiseen. EAKR-OHJELMA Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman strategia voidaan pelkistää seuraaviin neljään kehittämisen painopistealueeseen, jotka noudattavat Etelä-Suomen maakuntien yhdessä määrittelemiä strategioita ja alueen yleisiä kehittämistoiminnan painopisteitä. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa toteutetaan kuuden toimintalinja kautta 1. Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen (TL 3) 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (TL 4) 5. Suuralueet - toimenpiteiden temaattinen keskittäminen (TL 5) 6. Tekninen tuki (TL 6) Ohjelman rahoitus Suomen rakennerahastostrategian mukaan EAKR -toimenpiteet kattavat koko Etelä-Suomen suuralueen. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti haasteellisimmille ja ongelmallisimmille alueille mukaan luettuna saaristolain mukaiset yhdeksän varsinaista saaristokuntaa sekä valtioneuvoston asetuksen (1211/2004) mukaiset saaristo-osakunnat. Lisäksi rahoitusta 11

12 kohdennetaan suuralueteemoihin sekä haasteellisten alueiden ulkopuolisille suurkaupungeille kaupunkiulottuvuuden toteuttamiseksi. Lisäksi ohjelman hallinnointiin on varattu 4% ohjelmasta (tekninen tuki). EU (EAKR) -rahoitus % Euroa ( ) Haasteelliset alueet TL % Teemahankkeet TL 5 28 % Suuret kaupunkiseudut TL 4 5 % Ohjelmarahoitus 96 % Tekninen tuki TL 6 4 % Ohjelmarahoitus yhteensä 100 % Haasteelliset alueet (TL 1-3) 67% Etelä-Suomen EAKR-ohjelman rahoituksesta kohdennetaan haasteellisille alueille ja toimintalinjoihin 1-3. Haasteellisiksi määriteltyjä alueita ovat - Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat - Kanta-Hämeestä Riihimäen ja Forssan seutukunnat - Varsinais-Suomesta Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat sekä saaristolain mukaiset varsinaiset saaristokunnat sekä valtioneuvoton asetuksen (1211/2004) mukaiset kuntien saaristo-osat - Itä-Uudeltamaalta valtioneuvoston asetuksen mukaiset kuntien saaristo-osat Pernajassa, Porvoossa, Ruotsinpyhtäällä ja Sipoossa - Uudeltamaalta valtioneuvoston asetuksen mukaiset kuntien saaristo-osat Helsingissä, Inkoossa ja Tammisaaressa 12

13 Toimintalinjojen 1-3 hankkeet toteutetaan yrityskohtaisina tai maakunnallisina kehittämishankkeina. Lisätietoja toimintalinjojen 1-3 rahoituksesta on saatavissa oman alueen maakunnan liitosta, TE-keskuksesta, lääninhallituksesta, ympäristökeskuksesta tai Finverasta. TL 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjalla 1 rahoitetaan yritystoiminnan edistämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä kehittämistoimia, jotka kohdistuvat yrityksiin tai yritysryhmiin. Toimintalinja tukee eteläsuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä esimerkiksi lisäämällä innovaatioiden kaupallistamista, keskinäistä verkostoitumista sekä kansainvälistymistä. Toimintalinjalla 1 tuettava toiminta Toimintalinjalla 1 tuettava toiminta - pk-yritysten t&k- hankkeet - pk-yritysten kasvua edistävät kehittämishankkeet - innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen - tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä edistävät hankkeet - aloittavat pk-yritykset sekä mikro- ja pienyritysten kehittämishankkeet - aloittavien ja innovatiivisten kasvu-yritysten riskirahoituksen kehittäminen - naisyrittäjyyttä edistävät hankkeet - pk-yritysten verkostoituminen 13

14 - omistajanvaihdokset ja sen jälkeiset kehittämistoimet - yrityspalveluyritysten liiketoiminnan kehittäminen - ympäristöteknologian hyödyntäminen pk-yrityksissä - pk-yritysten (yritysryhmien) liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistamisen edistäminen - yritysten ekotehokkuuden ja ympäristötietoisuuden lisääminen - luovien toimialojen yritysten kehittäminen - pk-yritysten bioenergiahankkeet Mahdolliset tuen hakijat - pienet, keskisuuret ja mikroyritykset - kasvuhakuiset yritykset - toimintansa murroskohdassa olevat yritykset - yritysryhmät - aloittavat yritykset - pk-yritystoimintaa tukevat pääomasijoitus- ja alueelliset kehittämisyhtiöt ja yhteisöt - yritystoimintaa aloittavat henkilöt - naisyrittäjät - maahanmuuttajayrittäjät TL 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjalla 2 rahoitetaan osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistetaan niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita. Toimintalinjan 2 tavoitteena on alueen kilpailukyvyn pitkäjänteinen kehittäminen vahvistamalla alueellisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä soveltavan tutkimuksen roolia. Samalla kehittämistoimet edistävät välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Toimintalinjalla 2 tuettava toiminta Toimintalinjalla 2 tuettava toiminta - innovaatiotoimijoiden sekä pk-yritysten yhteistyön ja verkottumisen tukeminen - innovaatiopalveluiden saatavuuden ja tehokkuuden parantaminen - yrityshautomoiden kehittäminen - soveltavan tutkimuksen hyväksikäyttö - alueiden erikoisosaamisen ja klustereiden kehittäminen sekä verkostoituminen alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa - liiketoimintojen uusiutumista, vahvistamista ja kansainvälistymistä edistävien yrityspalveluiden kehittäminen, erityspainopisteenä naisyrittäjyys ja luovat alat 14

15 - T&K -toimintaa tukevien toimintojen kehittäminen - sähköisten neuvonta- ja asiakas-palvelujärjestelmien kehittäminen (uudet palvelukanavat) Mahdolliset tuen hakijat - seudulliset kehittämisyhtiöt ja muut yhteisöt - ammattikorkeakoulut ja yliopistot - oppi-, tutkimus- ja kulttuurilaitokset - osaamiskeskukset/ -keskittymät - elinkeinoelämän järjestöt - kunnat TL 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Toimintalinjalla 3 tuettava toiminta keskittyy alueen kilpailukyvyn kannalta kolmeen keskeiseen painopistealueeseen a) logististen yhteyksien ml. tietoliikenneyhteyksien parantaminen b) ympäristöriskien hallinta ja matkailun edellytysten parantaminen c) palvelujen ja sovellusten kehittäminen ja saavutettavuus Toimintalinjalla 3 tuettava toiminta Toimintalinjalla 3 tuettava toiminta - tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden ja käyttöönoton parantaminen erityisesti pk-yritysten tarpeisiin - public-privat -toimintamallit painottaen yksityisten palveluyritysten kehittämistä - kokeilutoimet ja selvitykset palvelu-tuotannon tehostamiseksi sekä uuden teknologian käyttöönotto (epalvelut) - suunnitelmat yritysten liikenteellisen saavutettavuuden parantamiseksi - julkisen ja avoimen sektorin yhteistyönä tehtävä tuottavuuden ja toiminnallisen tehokkuuden parantaminen - luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen ja kulttuuriperintökohteiden kunnostaminen - Itämeren ja vesistöjen suojelua sekä ekotehokkuuden kehittämistä edistävät suunnitteluhankkeet - kehittyvän ympäristöteknologian hyödyntäminen sekä ympäristöriskien hallinta Mahdolliset tuen hakijat - seudulliset kehittämisyhtiöt ja kulttuurilaitokset - osaamiskeskukset/ -keskittymät - elinkeinoelämän järjestöt 15

16 - eri yhteisöt - kunnat Suurkaupunkiosio (TL 4) Toimintalinjan 4 rahoitus kohdistetaan Pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Toimintalinjalla 4 keskitytään kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistämiseen ja kaupunkien erityishaasteiden ratkaisemiseen. Toimintalinjalla 4 tuettava toiminta - Kaupunkien vetovoimaa, turvallisuutta, kaupunkiympäristön parantamista ja elävää kaupunkikulttuuria edistävät toimenpiteet - Yhteisöllisyyttä, osallisuutta, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä kansalaisyhteiskunnan kehittymistä tukevat toimenpiteet - Sosiaalista koheesiota edistävät toimenpiteet - Palvelutuotannon kehittämishankkeet - Osaamiskeskittymien toimintaedellytyksiä tukevat toimenpiteet Mahdolliset tuen hakijat - kunnat - yhteisöt ja järjestöt - tutkimus- ja koulutusyksiköt - alueelliset kehittämisorganisaatiot - osaamiskeskukset ja -keskittymät Lisätietoja toimintalinjan 4 rahoituksesta on saatavissa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen liitoista. Ylimaakunnalliset teemahankkeet (TL 5) Toimintalinja 5 on voimassa koko Etelä-Suomen alueella. Toimintalinjan rahoitus kohdistetaan ylimaakunnallisiin teemahankkeisiin. Rahoitettavissa hankkeissa tulee olla mukana useampi kuin yksi maakunta ja hankkeilla on usein myös vahva kansainvälinen kytkentä. Toimintalinjan 5 hankkeilla vahvistetaan eteläsuomalaisten osaamiskeskitty-mien kilpailukykyä edistämällä niiden verkostoitumista keskenään, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Tuettava toiminta 80% toimintalinjan 5 kehittämispanoksesta suunnataan Etelä-Suomen osaamiskeskit-tymien kehittämistä tukeviin teemoihin. Kehittämisen kohteena voivat olla esimerkiksi ympäristöön, teknologiaan, hyvinvointiin, logistiikkaan, materiaaleihin ja rakentamiseen sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin verkostoitumiseen tähtäävät teemat. 16

17 Etelä-Suomen osaamisklusterit/-osaamiskeskittymät Terveyden bioklusteri Matkailu ja elämystuotanto Asuminen Hyvinvointipalvelut Hyvinvointiklusteri Terveellisyys & turvallisuus päivittäisen ruuan kilpailutekijänä Elintarvikeklusteri- ja ravitsemusklusteri Bioenergiatuotannon klusteri Nano- ja mikrojärjestelmät ja tulevaisuuden materiaalit Teollinen nanoklusteri Meriklusteri Toimitusketjujen klusteri Tulevaisuuden innovatiiviset metallituotteet ATM-O ilmakehäosaaminen Ympäristöteknologiaklusteri Osaamisintensiivisen liike-elämän palvelut Muotoilu Jokapaikan tietotekniikka Ohjelmistoliiketoiminta Älykkäät koneet Forest Industry Future Uudistuva metsäklusteri Digitaaliset sisällöt Puutuote- ja metsäteknologiaklusteri Habit- sisustusalan klusteri Lisäksi 20% toimintalinjan 5 rahoituksesta suunnataan muita käynnissä olevia ohjelmia tukeviin, erityisesti kansainvälisiin toimintoihin. Mahdolliset tuen hakijat - seudulliset kehittämisyhtiöt ja kulttuurilaitokset - ammattikorkeakoulut ja yliopisto - osaamiskeskukset/ -keskittymät - tutkimuslaitokset - kunnat, kuntayhtymät TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan määrämuotoiselle EAKR-projektin seurantalomakkeelle EURA2007 -järjestelmän seurantalomakeosiossa. Seurantakausi 1. kausi: mennessä 2. kausi: mennessä Seurantalomake oltava Päijät-Hämeen liitossa Seurantatiedot on toimitettava kaikilta niiltä kausilta, jotka sisältyvät projektisuunnitelman mukaiseen kestoaikaan. Seurantalomake tulee toimittaa, vaikka kyseisellä seurantakaudella ei olisikaan syntynyt mitään seurantalomakkeella ilmoitettavia suoritteita (ns. nollalomake). 17

18 Seurantakaudet ovat aina vakiopituisia, eikä niitä voi muuttaa. Seurantalomake on toimitettava rahoittajalle viimeistään em. aikataulun mukaiseen päivämäärään mennessä, eikä lomakkeiden toimittamiselle voida myöntää jatkoaikaa. Seurantatietojen toimittaminen määräajassa on hankkeelle maksettavan EAKR ja valtion tuen maksamisen edellytys. Yhteishankkeena toteutettavissa projekteissa EURA2007 -järjestelmässä laaditaan yksi seurantalomake/seurantakausi. Seurantalomakkeen laatii yhteishankkeen hallinnoija (päätoteuttaja) osatoteuttajien toimittamien tietojen perusteella. Hallinnoijan (päätoteuttajan) tulee tutustua huolellisesti EURA2007 -järjestelmän seurantalomakkeen täyttöohjeeseen ja EUyksikön erillisohjeistukseen ennen lomakkeen täyttämistä järjestelmässä. Kaikki hankkeen osatoteuttajat raportoivat seurantakausittain toteutuneet tiedot projektiin mukaan tulleista yrityksistä ja organisaatioista sekä työllisyysvaikutuksista yhteishankkeen hallinnoijalle (päätoteuttaja). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö on laatinut osaprojektien seurantatietojen ilmoitta-miseen oman excel- lomakkeen (Osaprojektin seurantatietojen raportointilomake). Lomakkeella ilmoitettavat seurantatiedot ovat EAKR-projektilta vaadittavia pakollisia seurantatietoja, jotka hallinnoija (päätoteuttaja) raportoi yhteishankkeen seurantalomakkeella EURA2007 -järjestelmässä. Lisäksi yhteishankkeen toteuttajat voivat sopia myös muiden tietojen keräämisestä seurantatietojen yhteydessä. EAKR-projektilta vaadittavat pakolliset seurantatiedot: Organisaatiota kuvaavat tiedot Projektiin mukaan tulleet yritykset (ilmoitettavat tiedot): yrityksen nimi yrityksen Y-tunnus yrityksen koko henkilöstömäärän mukaan Projektiin mukaan tulleella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan, esim. yritys, joka on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehitystyössä tai kohderyhmään kuuluva yritys, joka myös osallistuu projektin rahoittamiseen. Yritystä EI lasketa mukaan tulleeksi, mikäli se ainoastaan myy palveluja tai tuot-teita projektille (alihankinta) tai toimii ainoastaan rahoittajana. Yritystä ei lasketa mukaan tulleeksi, jos yritys ei kuulu kohderyhmään eikä ole projektin toimenpiteiden kohteena. Suuryritykset voivat olla projektissa osallistujina poikkeustapauksissa erityisistä syistä. Jos suuryrityksiä on raportoidaan projektiin osallistuvina, tulee yritysten mukaan ottaminen perustella seurantalomakkeen kohdassa "Lisätietoja". Yrityksillä tarkoitetaan vain yritysmuotoisia organisaatioita (esim. toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta), mutta EI siis esim. kuntia, kuntayhtymiä tms. organisaatioita. Projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot ilmoitetaan erikseen omassa kohdassa. PK-yrityksen määritelmä EU:n komission suositus mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (2003/361/EY) Pk-yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkeä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla. Yritys on aina pk-yritys, kun se täyttää nämä molemmat kynnysarvot ja kun sen pääomasta tai äänimäärästä alle 25 prosenttia on toisen yrityksen tai julkisyhteisön hallussa. (Lähde: Tekes) Projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot (ilmoitettavat tiedot): muiden organisaatioiden määrä (ei yritykset) organisaation nimi organisaation Y-tunnus 18

19 Kohdassa ilmoitetaan projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot kuin yritykset. Organisaation on osallistuttava konkreettisella tavalla projektin toimintaan samoilla periaatteilla kuin yritysten em. kohdassa. Mukaan tulleella organisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka osallistuu konk-reettisella tavalla projektin toimintaan, esim. organisaatio on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehitystyössä tai kohderyhmään kuuluva organisaatio, joka myös osallistuu projektin rahoittamiseen. Organisaatiota EI lasketa mukaan tulleeksi, mikäli se ainoastaan myy palveluja tai tuotteita projektille (alihankinta) tai toimii ainoastaan rahoittajana. Organisaatiota ei myöskään lasketa mukaan tulleeksi, jos organisaatio ei kuulu kohderyhmään eikä ole projektin toimenpiteiden kohteena. Työllisyysvaikutukset Uusien työpaikkojen määrä (ilmoitettavat tiedot): yrityksen nimi yrityksen Y-tunnus uusien työpaikkojen määrä uusiin työpaikkoihin työllistyneiden naisten määrä uusista työpaikoista tutkimus- tai tutkimus- ja kehitystyöpaikkoja uusiin tutkimus- tai tutkimus- ja kehitystyöpaikkoihin työllistyneiden naisten määrä Kohdassa ilmoitetaan niiden uusien työpaikkojen määrä, jotka ovat syntyneet projektin myötävaikutuksella. Projektin myötävaikutuksen on oltava sillä tavoin tuntuva, että ilman projektia työpaikkaa ei olisi syntynyt lainkaan tai ei läheskään samassa aikataulussa. Osa-aikaiset työpaikat huomioidaan siten, että kaksi osa-aikaista työpaikkaa merkitään yhtenä työpaikkana. Viranomaisten suorittaessa myöhemmin tarkastuksia, projektin vaikutus työpaikkojen syntymiseen on voitava osoittaa. Työpaikoilla ei tarkoiteta projektin hallinnoimiseen syntyneitä työpaikkoja (= hankevaroin palkattua henkilöstöä: projektin vetäjä, projektipäällikkö tai muu projektihenkilöstö). Uusien yritysten määrä (ilmoitettavat tiedot): yrityksen nimi yrityksen Y-tunnus uusien yritysten määrä uusista yrityksistä naisten perustamia Kohdassa ilmoitetaan ne uudet yritykset, jotka ovat syntyneet projektin myötävaikutuksella. Projektin myötävaikutuksen on oltava sillä tavoin tuntuva, että ilman projektia yritystä ei olisi syntynyt lainkaan tai ei läheskään samassa aikataulussa. Uudeksi yritykseksi katsotaan toimintansa aloittanut yritys, joka on hakeutunut ennakkoperintärekisteriin. Viranomaisten suorittaessa myöhemmin tarkastuksia, projektin vaikutus yrityksen syntymiseen on voitava osoittaa. Naisen perustama yritys tarkoittaa eri yhtiömuotojen tapauksessa seuraavaa: 1.yksityinen elinkeinonharjoittaja on nainen 2.avoimessa yhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksista ona naisten sijoittamia 3.kommandiittiyhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksista on naisten sijoittamia 4.osakeyhtiössä yli 50 % yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on naisilla Seurantatietojen raportointi yhteishankkeessa: Yhteishankkeen EURA2007 -järjestelmän seurantalomakkeella ilmoitettujen tietojen tulee perustua osatoteuttajien seurantatietojen raportointilomakkeella (EU-yksikön excel-lomake) ilmoittamiin ja toteuttajaorganisaation virallisen nimenkirjoittajan tai projektille nimetyn vas-tuuhenkilön allekirjoituksella varmennettuihin tietoihin. Allekirjoittajana ei kuitenkaan voi toimia projektipäällikkö, vaan allekirjoittajana tulee olla tämän esimies. Osatoteuttajat toimittavat seurantakauden tiedot hallinnoijalle siten, kun toteuttajat ovat erikseen sopineet. 19

20 Hallinnoija (päätoteuttaja) toimittaa EURA2007 -järjestelmästä tulostetun yhteishankkeen seurantalomakkeen hallinnoijaorganisaation virallisen nimenkirjoittajan tai projektisuunnitelmassa nimetyn projektin vastuuhenkilön allekirjoittamana rahoittajalle Päijät-Hämeen liittoon. Allekirjoittajana ei kuitenkaan voi toimia projektipäällikkö, vaan allekirjoittajana tulee olla tämän esimies tai projektille nimetty vastuuhenkilö. Osaprojektikohtaisia seurantatietojen raportointilomakkeita tai muita selvityksiä ei toimiteta rahoittajalle, vaan hallinnoija (päätoteuttaja) säilyttää osatoteuttajien toimittamat selvitykset projektin asiakirjoissa. Tiedot tulee olla tarvittaessa käytettävissä esim. rahoittajaviranomaisen paikan päällä tehtävillä varmennuskäynneillä tai tietoja voidaan tarvittaessa myös pyytää erikseen rahoittajan nähtäville. Projektin viimeinen seurantalomake tulee toimittaa viipymättä heti projektin päättymisen jälkeen, kun tiedot koko projektin kestoajalta on tarkistettu. Seurantalomake jätetään EURA2007 -järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn. Viranomaiskäsittelyyn jätettyyn seurantalomakkeeseen ei voi tehdä muutoksia ilman rahoittajan lupaa. Seurantalomake toimitetaan osoitteella: Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö PL 50 (Hämeenkatu 9) Lahti Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö on laatinut EURA2007 -järjestelmäohjeistuksen lisäksi tarkennettuja ohjeita osatotetuttajille ja hallinnoijalle yhteishankkeen seurantatietojen raportoinnista. Seurantalomakkeen ohjeistus ja osaprojektin seurantatietojen ilmoituslomake ovat saatavissa myös internet-sivuilta > Hankkeen toteuttaminen > Seuranta ja Ohjeita ja lomakkeita. Seurantalomakkeen ohjeistusta ja osaprojektin ilmoituslomaketta päivitetään tarvittaessa, mikäli seurantalomakkeiden käsittely EU-yksikössä tai hallintoviranomaisen (Työ- ja elinkeinoministeriö) ohjeistukset niin edellyttävät. EU-yksikkö tiedottaa aina erikseen mahdollisista muutoksista. Lisätietoja: Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö, Päijät-Hämeen liitto Hankekoordinaattori Sanna Kantonen puh. (03) tai sähköposti: Hankekoordinaattori Petri Veijalainenpuh. (03) tai sähköposti: Hankesihteeri Eeva Sarkkinen puh. (03) tai sähköposti: Ohjeita hallinnoijalle seurantatietojen toimittamisesta (.pdf) Ohjeita osatoteuttajille seurantatietojen toimittamisesta (.pdf) Osaprojektin seurantatietojen raportointilomake (.xls) TEEMAHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSET Teemahankkeen maksatushakemus laaditaan määrämuotoiselle maksatushakemus- ja rahoitusseurantalomakkeelle EURA2007 järjestelmän maksatushakemusosiossa. 20

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

Osatoteuttaja vastaa aina lomakkeilla ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta.

Osatoteuttaja vastaa aina lomakkeilla ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: OSAPROJEKTIN SEURANTATIETOJEN ILMOITTAMINEN (Yhteishankkeen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen Rakennerahastokausi 2007 2013

Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen Rakennerahastokausi 2007 2013 Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen 4 Tukea tasavertaisuuden kehittämiseen EU:n rakennerahastoista 6

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

kansainvälistymiseen Rakennerahastokausi 2007 2013

kansainvälistymiseen Rakennerahastokausi 2007 2013 Vipuvoimaa EU:lta kansainvälistymiseen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta kansainvälistymiseen 4 Tukea kansainvälistymisen kehittämiseen EU:n rakennerahastoista 6 Vaikutukset ympäristöön,

Lisätiedot

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN HALLINNOIJALLE: YHTEISHANKKEEN SEURANTALOMAKE EURA 2007 -JÄRJESTELMÄSSÄ Osatoteuttajat

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin. Rakennerahastokausi 2007 2013

Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin. Rakennerahastokausi 2007 2013 Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin 4 Tukea osaamisen ja inn0vaatioiden kehittämiseen EU:n rakennerahastoista

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Länsi-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013

Länsi-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013 Vipuvoimaa EU:lta Länsi-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Euroopan unioni osallistuu Suomen alueiden kehittämiseen 4 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite 5 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta. Etelä-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013

Vipuvoimaa EU:lta. Etelä-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013 Vipuvoimaa EU:lta Etelä-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Euroopan unioni osallistuu Suomen alueiden kehittämiseen 4 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite 5 Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

yritystoiminnan kehittämiseen Rakennerahastokausi 2007 2013

yritystoiminnan kehittämiseen Rakennerahastokausi 2007 2013 Vipuvoimaa EU:lta yritystoiminnan kehittämiseen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta yritystoiminnan kehittämiseen 4 Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto keskeiset

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta. Rakennerahastokauden 2007 2013 yleisesite

Vipuvoimaa EU:lta. Rakennerahastokauden 2007 2013 yleisesite Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 yleisesite Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta 4 Yhteistyötä alueiden kehittämiseen 6 Millaisia hankkeita EU tukee? 8 Reilun pelin periaatteet ohjaavat toimijoita

Lisätiedot

Itä-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013

Itä-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013 Vipuvoimaa EU:lta Itä-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Euroopan unioni osallistuu Suomen alueiden kehittämiseen 4 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite 5 Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Pohjois-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013

Pohjois-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013 Vipuvoimaa EU:lta Pohjois-Suomeen Rakennerahastokausi 2007 2013 Sisältö 3 Euroopan unioni osallistuu Suomen alueiden kehittämiseen 4 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite 5 Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Kuntien avoin data Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen mahdollisuudet kulttuuriperintöhankkeille. Helsinki 28.5.2010 Ylitarkastaja Henna Antila

EU-rakennerahastojen mahdollisuudet kulttuuriperintöhankkeille. Helsinki 28.5.2010 Ylitarkastaja Henna Antila EU-rakennerahastojen mahdollisuudet kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Ylitarkastaja Henna Antila EU:n rakennerahasto-ohjelmat Suomessa ohjelmakaudella 2007-2013 Euroopan unionin rakennerahastoista

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi Sisältö Pohjois-Savon liiton kansalliset rahoitukset Liiton kanavoima EU:n rakennerahastorahoitus

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa. Pohjois-Savon ELY-keskus

Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa. Pohjois-Savon ELY-keskus Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa Pohjois-Savon ELY-keskus Timo Ollila 21.3.2013 Ohjelmakauden vaihdos (1) - Rahoittajalle tärkeä viestiä tulevista hakemuksista ajoissa - ESR ja EAKR ohjelmien tilanteessa

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot