TIETOA JA OHJEITA EAKR-TOIMINNASTA SUOMESSA JA HANKETOIMINNASTA (lähde: )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOA JA OHJEITA EAKR-TOIMINNASTA SUOMESSA JA HANKETOIMINNASTA (lähde: www.rakennerahasto.fi., 21.10.2009)"

Transkriptio

1 TIETOA JA OHJEITA EAKR-TOIMINNASTA SUOMESSA JA HANKETOIMINNASTA (lähde: ) Rakennerahastotoiminta Suomessa Suomen kehittäminen on suomalaisten yhteinen asia. On kaikkien etu, että parhaat kehittämisideat myös toteutetaan omin avuin tai yhteistyössä muiden kanssa. Euroopan unionin (EU) tuella ideoista voidaan tehdä totta. EU-raha antaa vipuvoimaa, jonka avulla suomalaisten ideat voidaan muuttaa käytännön kehittämishankkeiksi. EU rahoittaa hankkeita rakennerahastoista, jotka on tarkoitettu vähentämään alueiden välisiä eroja ja parantamaan heikompien alueiden kilpailuedellytyksiä sekä ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Euroopan unionin rahoitus kehittää koko Suomea: suomalaisia ihmisiä, yrityksiä ja paikkakuntia. Euroopan unionin tuki on lisärahoitusta Suomen kansalliseen kehittämistyöhön. Suomi saa EU:n rakennerahastoista vuosina noin 1,7 miljardia euroa. Rahasummaa suurempi hyöty, vipuvoima, saadaan uusista toimintamalleista ja osaamisesta, jota hankkeet luovat. Suomi saa EU:lta rahoitusta sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämiseen että muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. EU-ohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta yhteensä 2,01 miljardia euroa, joka tulee valtiolta (75 %) ja kunnilta (25 % ). Lisäksi ohjelmiin on arvoitu käytettävän noin 2,3 miljardia euroa yksityistä rahoitusta. Euroopan unionin rakennerahastojen tuki Suomen kehittämiseen ohjataan kahden rahaston, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamien ohjelmien kautta. Varoista 93 prosenttia (1,6 miljardia euroa) kohdennetaan koko Suomessa toteutettavan EU:n Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmien kautta. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmia toteutetaan koko Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat muuta Suomea enemmän tukea harvan asutuksensa perusteella. Ahvenanmaa saa käyttöönsä EU:n rakennerahoitusta omien ohjelmiensa mukaisesti. Loppuosa rahoituksesta käytetään Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumenttiin (ENPI CBC). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmilla rahoitetaan EU:n sisällä rajat ylittäviä, valtioiden tai alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentilla (ENPI CBC:llä) EU:n ulkorajoilla rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita. Ohjelmakausi Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantaminen lähtee yksittäisistä ihmisistä tai organisaatioista ja heidän luovuudestaan. EU:n, Suomen valtion ja kuntien tehtävänä on mahdollistaa ideoista kehittyvien hankkeiden toteuttaminen. Ohjelmien avulla hankeideoita ohjataan kohti yhdessäsovi ttuja päämääriä. Valtio ja kunnat vastaavat alueellisesta kehittämisestä ja tukevat alueen yritysten ja muiden toimijoiden kehittämishankkeita. Euroopan unionin rahoitus toimii lisätukena suomalaisten alueiden kehittämiselle. Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EU-ohjelmien lisäksi Suomessa on kansallisia kehittämisohjelmia. Kaikista Suomen kehittämiseen tähtäävistä ohjelmista saat lisätietoa ohjelmien rahoittajilta. EU rahoittaa hankkeita rakennerahastoista, jotka on tarkoitettu vähentämään alueiden välisiä eroja ja parantamaan heikompien alueiden kilpailuedellytyksiä sekä ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Euroopan unionin rahoitus kehittää koko Suomea: suomalaisia ihmisiä, yrityksiä ja paikkakuntia. Rahoitusta seitsemälle vuodelle Rakennerahastojen kolmas ohjelmakausi alkoi vuonna 2007 ja päättyy vuonna Rahoitusta on varattu erikseen joka vuodelle. Hankkeiden erilaisista rahoitusmahdollisuuksista saat lisää tietoa oman alueesi työvoima- ja elinkeinokeskuksesta (TEkeskus), maakunnan liitosta, lääninhallituksesta, ympäristökeskuksesta tai tiepiiristä. Rahoittajat ilmoittavat rahoituksen hausta sekä omilla nettisivuillaan että sanomalehdissä. Rahoittajilta saat myös tiedot hakuajoista ja hakumenettelyistä. 1

2 Tavoitteena kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi EU:n rakennerahastojen ideana koko Euroopan unionin alueella on vahvistaa Euroopan ja sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Suomen rakennerahastostrategia määrittelee ne tavoitteet ja painopisteet, joiden perusteella rakennerahastoista myönnetään rahaa eri kehityshankkeille. Suomessa EU:n rakennerahasto-ohjelmat lisäävät kilpailukykyä ja työllisyyttä. Niiden avulla tasoitetaan alueiden välisiä hyvinvointieroja ja parannetaan ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Rakennerahasto-ohjelmat luovat parempia yritys-, osaamis-, innovaatio-, työ- ja asuinympäristöjä. Suomessa rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena on: synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja alentaa työttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyden kasvuun kehittää aluetaloutta parantaa yritysten tuottavuutta ja kasvattaa kilpailukykyä nostaa koulutustasoa lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Euroopan aluekehitysrahaston tukea jaetaan rakennerahastokaudella viiden alueellisen ohjelman kautta Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois- Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Ohjelmat pohjautuvat kunkin alueen omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet ja niihin kohdistettava rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. Euroopan sosiaalirahaston tuki jaetaan yhden ohjelman kautta, joka jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Ohjelmat on kuvattu tarkemmin ohjelmakohtaisissa esitteissä. EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. Millaisia hankkeita EU tukee? EU-rahoituksella tuetaan koko Suomen monipuolista kehittämistä. Rakennerahastoista tuetaan hankkeita, jotka edistävät yritystoimintaa, innovaatioita, verkottumista sekä osaamista ja työllisyyttä. Painotuksena ovat erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomi, harvaan asutut alueet, raja-alueet sekä kehityksen kannalta haasteelliset alueet Etelä- ja Länsi-Suomessa. Rakennerahasto-ohjelmien neljä painopistettä ohjaavat rahojen jakautumista ja tuen myöntämistä. Hankkeilla voidaan yhtä hyvin tukea kaupunkiseutujen kestävää kehittämistä kuin maaseutualueiden elinkeinojen monipuolistamista. Toiminta voi olla Suomessa alueiden sisäistä, alueiden välistä tai kansainvälistä. Painopisteet ovat: yritystoiminnan edistäminen innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen EU-tuella parannetaan suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja kehittämisen tukeminen on avainasemassa pyrittäessä tavoitteisiin. EU-tuen tavoitteena on, että kaikkialla Suomessa olisi mahdollisimman hyvät edellytykset yrittäjyydelle. 2

3 EU-tuki edistää yritysten kilpailukykyä ja kasvua ja sitä kautta työllisyyttä. Tuella halutaan erityisesti tukea pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kehittämistä, osaamista ja kasvua. Tukea halutaan kohdistaa erityisesti innovatiivisille aloittaville yrityksille ja kasvuhakuisille yrityksille sekä toimintansa murrosvaiheessa oleville yrityksille, kuten sukupolvenvaihdokseen valmistautuville yrityksille. Uusi painopistealue on nopeasti lisääntyvät ja uusia työpaikkoja luovat palvelualan yritykset. Uutta yritystoimintaa haetaan erityisesti luovilta aloilta, hyvinvointisektorilta ja naisyrittäjyydestä. Tukea suunnataan korkeatasoisiin yritystoimintaa edistäviin hankkeisiin, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tukea kohdistetaan erityisesti sellaisille tuotannollisille aloille ja palvelualoille, jotka ovat talouden kasvun, työllisyyden, kilpailukyvyn ja tuottavuuskehityksen kannalta tärkeitä. Paitsi yksittäisen yrityksen kehittämiseen, EUtukea voi myös saada verkostoitumiseen ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. EU-tuella tuodaan yrittäjän ulottuville myös koulutusta, kehittämisohjelmia ja asiantuntijoita. Yritysten ja työorganisaatioiden johdon ja henkilöstön osaaminen lisää kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tukea yritystoiminnan kehittämiseen voi saada Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan sekä yksittäisten yritysten kehittämistä että yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Tuki kohdistuu niin olemassa oleviin kuin vasta perustettaviinkin yrityksiin. Toimintaympäristön kehittämisellä halutaan tarjota yrityksille niiden tarvitsemia palveluja ja luoda pohja yritystoimintaa siivittäville yhteistyöverkostoille. Yritystoiminnan näkökulmasta Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan esimerkiksi kouluttaa yrityksen henkilöstöä ja johtoa, kehittää yrityksen tai yritysryhmien toimintaa tai hakea yritystoimintaan neuvontaa ja asiantuntemusta. Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan myös yksittäisten yritysten kehittämistä. Työllisyys EU:n rakennerahasto-ohjelmien päätavoitteisiin kuuluu työllisyyden kasvun tukeminen ja työttömyyden alentaminen. EU rahoittaa sellaisia suomalaisia hankkeita, jotka edistävät työllisyyttä maassamme. Vahvoilla ja kilpailukykyisillä yrityksillä sekä alueiden rakenneerojen pienentämisellä on työllisyyden kasvattamisessa tärkeä osa. Työllistymisen lisäksi rakennerahastoohjelmissa keskitytään työmarkkinoilla pysymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Euroopan unionin rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta toimintaan, joka parantaa suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on myös kehittää ihmisten ja alueiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. EU-rahoitusta maamme työllisyyden lisäämiseksi ohjataan eniten niille, jotka sitä kovimmin tarvitsevat. Hankerahoitusta suunnataan erityisesti nuorten, työttömien aikuisten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tueksi sekä alueiden tasavertaisuuden lisäämiseksi. Onnistuneiden hankkeiden tuomista hyödyistä pääsevät osalliseksi niin työllistyneet ihmiset ja heidän lähi- ja elinpiirinsä kuin työllistäneet organisaatiotkin. Työllisyyteen liittyviä kehittämistoimia voidaan toteuttaa kaikkialla Suomessa. Lisärahoitusta hankkeille, jotka edistävät työllisyyttä, voi saada sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahastojen toimintalinjat määrittelevät ohjelmien keskeiset tavoitteet ja rahoitettavat hankkeet. Euroopan aluekehitysrahaston avulla tuetaan muun muassa työllisyyttä maakunnissa ja parannetaan alueiden työmarkkinoiden houkuttelevuutta. EAKR-tukea saavat hyvät hankeideat, joilla on mahdollisimman laaja vaikutus alueen ja sen väestön hyvinvointiin ja työllistymiseen. Euroopan sosiaalirahaston avulla tuetaan yritysten ja työorganisaatioiden työllistämistä ja uusien työpaikkojen luomista lisäämällä osaamista ja kehittämällä sopivia työllistämisen tukemisen palveluja. ESR-tukea maamme työllisyyden lisäämiseksi ohjataan ESR-ohjelmassa määriteltyihin painopisteisiin. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) avulla tuetaan työllistymistä ympäri Suomea. 3

4 Osaaminen ja innovaatiot Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Koko maan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että suomalainen osaaminen pärjää ja kehittyy jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa myös tulevaisuudessa. Osaamisen ylläpito, uudet innovaatiot ja jatkuva kehittyminen ovat avainasemassa Suomen säilymisessä elinvoimaisena. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioiden tukeminen on myös yksi Euroopan unionin rahastoohjelmien painopisteistä. Euroopan unionin rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta toimintaan, joka parantaa suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on myös kehittää ihmisten ja alueiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Esimerkiksi ideoiden ja tuotteiden kehitysvaiheessa, kaupallistamisessa tai ulkomaille viennissä moni yritys tarvitsee ulkopuolista pääomaa tai muuta tukea. Innovaatiot voivat syntyä hetkessä, mutta usein niiden taustalla on kokemukseen ja osaamiseen pohjautuvaa pitkäjänteistä työtä. EU rahoittaa suomalaisia hankkeita, jotka liittyvät osaamisen tai innovaatioiden kehittämiseen. EU myöntää tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahastojen toimintalinjat määrittelevät ohjelmien keskeiset tavoitteet ja rahoitettavat hankkeet. Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetaan muun muassa ideoiden ja tuotteiden kehittämistä tukevia innovaatiojärjestelmiä ja kansallisia sekä kansainvälisiä verkostoja. Niiden avulla esimerkiksi jaetaan tieto-taitoa ja tuotteistetaan parhaita ideoita. Lisäksi kehitetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluja sekä tuetaan yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämistä sekä opintojen jälkeen työelämään siirtymisen vauhdittamista. Tuen avulla koulutettavat voivat kehittää osaamistaan ja suomalainen koulutusjärjestelmä vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja työvoiman kysyntään. Yritykset ja oppilaitokset voivat myös kehittää yhteistyössä osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi uusien ideoiden analysointiin ja tuotteistamiseen. ESR-varoin voidaan kehittää myös sosiaalisia innovaatiota, kuten uusia toimintatapoja yhteisöissä tai toimijaverkoissa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoilla tuetaan osaamiseen liittyvää verkostoitumista. Kansainvälistyminen Euroopan unionin tuella vahvistetaan suomalaisten alueiden ja yritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa ja parannetaan suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää investointeja osaamiseen, erikoistumiseen ja innovaatioihin. Suomalaisten yritysten ja alueiden kilpailukyky perustuu myös jatkuvaan uusiutumiskykyyn. Voimme tarttua kansainvälisen kilpailun haasteisiin kehittämällä keskeisiä kasvualoja, vahvistamalla osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittymistä, turvaamalla osaavaa työvoimaa yrityksille sekä edistämällä alueiden kehitystä niiden omista vahvuuksista lähtien, vahvistamalla alueiden vetovoimaa ja lisäämällä kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälistymiseen liittyvää EU-rahoitusta suunnataan erityisesti yritystoimintaan, muun muassa pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseen ja kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen sekä innovaatiotoiminnan kehittämiseen ja innovaatioiden tukemiseen ja kehittämiseen kaupallisiksi tuotteiksi. Kansainvälistymisen haasteisiin vastaaminen vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä sekä verkostoitumista riittävän voiman kokoamiseksi muun muassa ulkomaisten investointien saamiseen ja yritysten laajentumiseen ulkomaille. EU:n rakennerahastoista tuetaan eri toimijoiden kansainvälistä verkottumista, kehitetään alueiden välistä yhteistyötä sekä parannetaan tiedonvälitystä ja alueiden mahdollisuuksien markkinointia etenkin kansainvälisesti. Tukea hankkeille, jotka edistävät yritysten kansainvälistymistä ja kilpailukykyä, voi saada sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn liittyvää kehittämistä voidaan rahoittaa kaikkialla Suomessa. 4

5 Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan muun muassa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien kehittämistä ja kansainvälistä verkottumista, innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista sekä kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämistä. Euroopan sosiaalirahaston tuen avulla edistetään yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymistä ja kilpailukykyä osaamista parantamalla. Pyrkimyksenä on edistää monikulttuurisia työpaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa sekä kehittää kilpailukykyä ja kansainvälistymistä lisääviä palveluja ja rakenteita. Kansainvälistymiseen liittyvää EU-rahoitusta suunnataan erityisesti yritystoimintaan. Tasavertainen tulevaisuus Säilyäkseen elinvoimaisena yhteiskunta tarvitsee jäsentensä tukea ja aktiivista osallistumista. Tasavertaisuus on yksi Euroopan unionin rahasto-ohjelmien strategisista painopisteistä. Tasavertainen tulevaisuus -teeman esille nostamisen tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia ja elinolosuhteita siten, että heidän asemansa työmarkkinoilla kohenee. Erityisen tärkeää on tasa-arvon ja tasavertaisten mahdollisuuksien tukeminen sekä ihmisten että maan eri alueiden välillä. Euroopan unionin rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta toimintaan, joka parantaa suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on myös kehittää ihmisten ja alueiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Tasavertaisuuteen liittyvää EU-rahoitusta suunnataan erityisesti nuorten, työttömien aikuisten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tueksi sekä alueellisen tasa-arvoisuuden lisäämiseksi. Alueiden välistä tasa-arvoisuutta voidaan lisätä muun muassa kilpailukykyä sekä alueiden saavutettavuutta parantamalla. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kehittämällä liikenneinfrastruktuuria, logistisia ratkaisuja sekä tukemalla tiedonsiirron kehittymistä ja verkottumista. Näin voidaan varmistaa ideoiden ja innovaatioiden välittyminen ja niiden kehittyminen liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Lisäksi EU-rahastoista tuetaan ihmisten elin- ja työolosuhteiden sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Myös ympäristönäkökulmat ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat tärkeässä roolissa. Tasavertaisuuteen liittyvää kehittämistä voidaan rahoittaa kaikkialla Suomessa. Lisärahoitusta hankkeille, jotka edistävät tasavertaisuutta, voi saada sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahastojen toimintalinjat määrittelevät ohjelmien keskeiset tavoitteet ja rahoitettavat hankkeet. Euroopan aluekehitysrahaston avulla tuetaan muun muassa työllisyyttä maakunnissa ja parannetaan alueiden työmarkkinoiden houkuttelevuutta. EAKRtukea saavat hyvät hankeideat, joilla on mahdollisimman laaja vaikutus alueen ja sen väestön hyvinvointiin ja työllistymiseen. Euroopan sosiaalirahaston tuen avulla edistetään työmarkkinoille pääsyä ja moniarvoisen työelämän syntymistä. ESR-tukea maamme hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden lisäämiseksi ohjataan ESR-ohjelmassa määriteltyihin painopisteisiin. Pyrkimyksenä on myös tukea työllisyyttä esimerkiksi ohjaamalla nuoria, syrjäytyneitä ja vajaakuntoisia työelämään. Tasavertaisuutta edistäville hankkeille voi saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Tukea ympäristöhankkeisiin Kestävä kehitys ja ympäristönäkökulma on otettava huomioon Euroopan unionin kaikessa politiikassa - myös rakennerahastojen tukemien hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa. Uusi merkittävä ympäristöhaaste on ilmaston lämpeneminen. Ympäristö- ja ilmastopolitiikan kannalta suositeltavia ovat hankkeet, jotka tähtäävät paremman ympäristöteknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon, edistävät energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä, lisäävät yritysten ympäristöosaamista sekä parantavat luonnon- ja kulttuuriympäristön laatua. Euroopan unioni myöntää tukea suomalaisiin ympäristöhankkeisiin kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. 5

6 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea jaetaan viiden alueellisen ohjelman kautta Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Ohjelmat pohjautuvat alueiden omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet toimintalinjoittain, rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. EAKR rahoittaa muun muassa ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä; ympäristönsuojeluinvestointeja; riskien hallintaan liittyviä toimia; ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä toimia; elinkeinotoimintaan kytkeytyviä luonnon ja kulttuuriympäristön kunnostushankkeita; luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten parantamista; uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Euroopan sosiaalirahaston tuki jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Siitä tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavaa ympäristökoulutusta; ympäristöosaamisen kehittämistä ja verkostoitumista sekä sosiaalisia innovaatioita, kuten uusia työllistämis- tai toimintatapoja. Tuettava toiminta on kuvattu tarkemmin ohjelmakohtaisissa esitteissä ja ohjelma-asiakirjoissa. EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat, rekisteröidyt yhdistykset ja muut oikeustoimikelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. Toimintaperiaatteet Reilun pelin periaatteet ohjaavat toimijoita. Euroopan unionin kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota kestävään kehitykseen, kumppanuuteen ja tasa-arvoon. Jotta koko Suomi voisi hyvin, on tärkeää kehittää elinvoimaisia ympäristöjä, huolehtia harvaan asutusta maaseudusta ja vahvistaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa rakennerahastoista rahoitettavia hankkeita. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, tunnistetaan jo hankkeiden valintavaiheessa. Yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa kuin toteuttamisvaiheessakin. EU-hankkeilla kannustetaan tasa-arvon edistämistä muun muassa sukupuolten sekä ikä- ja väestöryhmien välillä. Tasa-arvo on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteita. Kaupunkien ja maaseudun välille tehokasta vuorovaikutusta Maaseudun kehittämistä tuetaan Euroopan unionin rakennerahastoista. Tavoitteena on parantaa yksityisten palvelujen saatavuutta ja luoda uusia yrityksiä alueille elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Harvaan asutuilla alueilla pyritään vähentämään kehityksen esteitä ja erilaisia haittatekijöitä ja lisäämään alueiden vetovoimaa. Hankkeilla luodaan maaseudun ja kaupunkien välille vuorovaikutusta, josta molemmat tahot hyötyvät. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevat seudut voivat lisätä asumiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvää virkistystoimintaa, joka houkuttelee kaupunkilaisia lähiseudulle. 6

7 Lainsäädäntö ohjaa rakennerahastojen toimintaa Kansallinen ja Euroopan yhteisön lainsäädäntö ohjaavat EU-rahoitusta. Suomen rakennerahastolaki sisältää perussäännökset viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta Suomessa. Hallintoviranomainen vastaa rahoituksen hallinnoinnista ja ohjelmien täytäntöönpanosta yleisesti ja siirtää tarvittaessa hankkeiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä rahoittajina toimiville viranomaisille (työvoima- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset, maakunnan liitot, ympäristökeskukset, Tekes, Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä opetusministeriö). Aluekehitysrahaston ohjelmien hallintoviranomaisena toimii sisäasiainministeriö ja sosiaalirahaston ohjelmaa hallinnoi työministeriö. Vuoden 2008 alusta tehtävät siirtyvät perustettavaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Hallintoviranomaisten apuna toimivat todentamisviranomainen ja tarkastusviranomainen, joille on määrätty Euroopan yhteisön lainsäädännössä tarkasti omat tehtävänsä. Lait ja asetukset Kansallinen ja Euroopan yhteisön lainsäädäntö ohjaavat EU-rahoitusta. Suomen rakennerahastolaki sisältää perussäännökset viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta Suomessa. Hallintoviranomainen vastaa rahoituksen hallinnoinnista ja ohjelmien täytäntöönpanosta yleisesti ja siirtää tarvittaessa hankkeiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä rahoittajina toimiville viranomaisille (työvoima- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset, maakunnan liitot, ympäristökeskukset, Tekes, Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä opetusministeriö). Rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Hallintoviranomaisten apuna toimivat todentamisviranomainen ja tarkastusviranomainen, joille on määrätty Euroopan yhteisön lainsäädännössä tarkasti omat tehtävänsä. EU:n rakennerahasto-ohjelmat Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi 7

8 työvoiman saatavuusongelman helpottamista sellaisten joustavien rekrytoinimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään nuorten työllistymistä työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa Millaisiin laajempiin eurooppalaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? EU:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteina on vähentää alueiden välisiä kehityseroja, tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista koko EU:n alueella entistä houkuttelevampia, edistää yhteistä innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tietoon perustuvaa- sekä aluetaloutta. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja ENPI-ohjelmilla tuetaan EAKR-varoin raja-alueiden ja laajempien, rajat ylittävien yhteistyöalueiden integroitumista sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Näillä ohjelmilla tuetaan alueesta ja ohjelmasta riippuen esimerkiksi seuraavanlaisia toimintoja: ohjelma-alueen kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän kehittäminen alueiden identiteetin ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen alueiden saavutettavuuden ja toimivuuden vahvistaminen liikenneratkaisujen kehittäminen erityisesti raja-alueilla ja syrjäisillä alueilla yhteiskunnallisten palvelujen kehittäminen yhteisin innovaatioin ympäristön parantamiseen liittyvät ratkaisut elinolosuhteiden ja turvallisuuden parantaminen syrjäisten alueiden potentiaalin kehittäminen kulttuuriperinnön tukeminen ja sen säilyttämiseen liittyvät ratkaisut maaseudun ja kaupunkien väliset yhteydet parhaiden käytäntöjen levittäminen Hakijalle ja toteuttajalle EU:n rakennerahastojen kansallisten ohjelmien rahoitusta haetaan EURA 2007 rahastojen hallintajärjestelmän kautta. Järjestelmä on otettu käyttöön Sen avulla on mahdollistaa täyttää sekä EAKR- että ESR-hakemuksia. EURA2007-järjestelmän avulla ei voi hakea TE-keskusten yritysten kehittämisavustusta tai yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, Finnveran lainoja ja takauksia eikä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Myöskään Alueellisen yhteistyön tavoitteen sekä ENPI CBC ohjelmien hakumenettelyt eivät kuulu EURA2007 järjestelmään. Lisätietoja hakumenettelyistä saat ottamalla yhteyttä yllä mainittuihin rahoittajiin sekä Alueellisen yhteistyön tavoitteen sekä ENPI CBC ohjelmien osalta ohjelmien hallintoviranomaisiin tai ohjelmasihteeristöihin. Suuralueiden internetsivuilta löydät lisää tietoa alueen hanketoiminnasta, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista. Millaisia hankkeita EU tukee? Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? 8

9 Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Eroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista sellaisten joustavien rekrytoinimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään nuorten työllistymistä työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä, nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä, työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista, henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä, pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen, uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä, koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä, työperäistä maahanmuuttoa Kuka voi hakea rahoitusta? Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi muita rahoittajia. Alueellisen yhteistyön ohjelmissa toimijoiden tukikelpoisuuden suhteen voi olla muita rajoituksia. Valtioiden- ja alueiden välisissä ohjelmissa sekä tietyiltä osin Keskisen Itämeren rajat ylittävässä ohjelmassa tukikelpoisia toimijoita voivat olla vain julkiset tai julkisen kaltaiset toimijat. Toisin sanoen hankepartnerina voi toimia vain organisaatio, joka on juridinen henkilö, perustettu yleishyödyllistä tarkoitusta varten ilman kaupallista luonnetta ja joka on pääosin julkisyhteisöjen rahoittama tai niiden valvoma. Tämän määritelmän ulkopuolelle rajautuvat toimijat voivat osallistua hankkeisiin ns. liitännäispartnereina. Hankkeen valmisteluvaiheessa partnereiden tukikelpoisuus on syytä tarkistaa esim. ao. ohjelman ohjeista, sihteeristöltä tai hallintoviranomaiselta. Miten haen? 9

10 Minulla on hankeidea mitä teen? Kun sinulla on idea uudesta hankkeesta, johon haluat hakea tukea EAKR- tai ESR-ohjelmasta, voit edetä seuraavasti: Kerää ympärillesi ryhmä ihmisiä, joita idea kiinnostaa ja jotka ovat halukkaita kehittämään ideaa eteenpäin. Varmista, että ideallasi on oman organisaatiosi ja tarvittavien yhteistyökumppanien tuki. Saadaksesi tukea EU:n rakennerahastosta, tarvitset myös muita rahoittajia, yksityisiä tai julkisia. Tutustu aluekehitysrahaston ja sosiaalirahasto ohjelmiin ja niiden toimintalinjojen tavoitteisiin, oman alueesi maakuntaohjelmien strategioihin ja toteuttamissuunnitelmiin sekä rahoituksen hakuaikoihin ja muihin ehtoihin. Kun olet löytänyt kumppanit toteuttamaan ideaasi, ota yhteyttä rahoittajaan keskustellaksesi hankkeesta. Rahoittajalta saa myös asiantuntija-apua hankkeen käynnistämiseen. Jos hankkeesi vastaa ohjelman tavoitteita ja alueellisia painotuksia, laadi hankesuunnitelma, jossa kerrotaan hankkeen tavoitteet, odotettavissa olevat konkreettiset tulokset, kohderyhmä, toiminta-alue, hankkeen käytännön toimenpiteet, yhteistyökumppanit ja työnjako sekä kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Tukihakemus täytetään sähköisesti EURA 2007-järjestelmässä valtaosassa hankkeista. EURA2007-järjestelmän avulla ei voi hakea TE-keskusten yritysten kehittämisavustusta tai yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta, Finnveran lainoja ja takauksia eikä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Lisätietoja hakumenettelyistä saat ottamalla yhteyttä yllä mainittuihin rahoittajiin. 10

11 ETELÄ-SUOMEN EAKR:N WWW-SIVUILTA POIMITTUA: EAKR-ohjelmat Suomessa Euroopan unioni osallistuu suomalaisten alueiden kehittämiseen Euroopan aluekehitysrahaston varoin viiden ohjelman avulla. Rahastosta tuetaan hankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista, osaamista ja alueiden saavutettavuutta. EAKR-ohjelmien rahoitusta käytetään yhdessä ESR-ohjelman rahoituksen kanssa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi. Suomessa toteutetaan rakennerahastokaudella viittä alueellista EAKR-ohjelmaa. Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa toteuttavat kukin omaa ohjelmaansa. Aluekehitysrahasto tukee yrityksiä ja alueiden rakenteellista kehitystä investoinneilla, joilla turvataan asukkaiden tasa-arvoisuus ja tulevaisuus eri maakunnissa. Aluekehitysrahasto keskittyy työllisyyden parantamiseen, alueiden kilpailukyvyn kehittämiseen ja elinvoimaisuuden lisäämiseen. Tavoitteet kannustavat yrittäjyyteen, innovaatioiden ja verkostojen synnyttämiseen, oppimis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen sekä alueiden saavutettavuuden parantamiseen. EAKR-OHJELMA Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman strategia voidaan pelkistää seuraaviin neljään kehittämisen painopistealueeseen, jotka noudattavat Etelä-Suomen maakuntien yhdessä määrittelemiä strategioita ja alueen yleisiä kehittämistoiminnan painopisteitä. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa toteutetaan kuuden toimintalinja kautta 1. Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen (TL 3) 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (TL 4) 5. Suuralueet - toimenpiteiden temaattinen keskittäminen (TL 5) 6. Tekninen tuki (TL 6) Ohjelman rahoitus Suomen rakennerahastostrategian mukaan EAKR -toimenpiteet kattavat koko Etelä-Suomen suuralueen. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti haasteellisimmille ja ongelmallisimmille alueille mukaan luettuna saaristolain mukaiset yhdeksän varsinaista saaristokuntaa sekä valtioneuvoston asetuksen (1211/2004) mukaiset saaristo-osakunnat. Lisäksi rahoitusta 11

12 kohdennetaan suuralueteemoihin sekä haasteellisten alueiden ulkopuolisille suurkaupungeille kaupunkiulottuvuuden toteuttamiseksi. Lisäksi ohjelman hallinnointiin on varattu 4% ohjelmasta (tekninen tuki). EU (EAKR) -rahoitus % Euroa ( ) Haasteelliset alueet TL % Teemahankkeet TL 5 28 % Suuret kaupunkiseudut TL 4 5 % Ohjelmarahoitus 96 % Tekninen tuki TL 6 4 % Ohjelmarahoitus yhteensä 100 % Haasteelliset alueet (TL 1-3) 67% Etelä-Suomen EAKR-ohjelman rahoituksesta kohdennetaan haasteellisille alueille ja toimintalinjoihin 1-3. Haasteellisiksi määriteltyjä alueita ovat - Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat - Kanta-Hämeestä Riihimäen ja Forssan seutukunnat - Varsinais-Suomesta Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat sekä saaristolain mukaiset varsinaiset saaristokunnat sekä valtioneuvoton asetuksen (1211/2004) mukaiset kuntien saaristo-osat - Itä-Uudeltamaalta valtioneuvoston asetuksen mukaiset kuntien saaristo-osat Pernajassa, Porvoossa, Ruotsinpyhtäällä ja Sipoossa - Uudeltamaalta valtioneuvoston asetuksen mukaiset kuntien saaristo-osat Helsingissä, Inkoossa ja Tammisaaressa 12

13 Toimintalinjojen 1-3 hankkeet toteutetaan yrityskohtaisina tai maakunnallisina kehittämishankkeina. Lisätietoja toimintalinjojen 1-3 rahoituksesta on saatavissa oman alueen maakunnan liitosta, TE-keskuksesta, lääninhallituksesta, ympäristökeskuksesta tai Finverasta. TL 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjalla 1 rahoitetaan yritystoiminnan edistämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä kehittämistoimia, jotka kohdistuvat yrityksiin tai yritysryhmiin. Toimintalinja tukee eteläsuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä esimerkiksi lisäämällä innovaatioiden kaupallistamista, keskinäistä verkostoitumista sekä kansainvälistymistä. Toimintalinjalla 1 tuettava toiminta Toimintalinjalla 1 tuettava toiminta - pk-yritysten t&k- hankkeet - pk-yritysten kasvua edistävät kehittämishankkeet - innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen - tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä edistävät hankkeet - aloittavat pk-yritykset sekä mikro- ja pienyritysten kehittämishankkeet - aloittavien ja innovatiivisten kasvu-yritysten riskirahoituksen kehittäminen - naisyrittäjyyttä edistävät hankkeet - pk-yritysten verkostoituminen 13

14 - omistajanvaihdokset ja sen jälkeiset kehittämistoimet - yrityspalveluyritysten liiketoiminnan kehittäminen - ympäristöteknologian hyödyntäminen pk-yrityksissä - pk-yritysten (yritysryhmien) liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistamisen edistäminen - yritysten ekotehokkuuden ja ympäristötietoisuuden lisääminen - luovien toimialojen yritysten kehittäminen - pk-yritysten bioenergiahankkeet Mahdolliset tuen hakijat - pienet, keskisuuret ja mikroyritykset - kasvuhakuiset yritykset - toimintansa murroskohdassa olevat yritykset - yritysryhmät - aloittavat yritykset - pk-yritystoimintaa tukevat pääomasijoitus- ja alueelliset kehittämisyhtiöt ja yhteisöt - yritystoimintaa aloittavat henkilöt - naisyrittäjät - maahanmuuttajayrittäjät TL 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjalla 2 rahoitetaan osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistetaan niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita. Toimintalinjan 2 tavoitteena on alueen kilpailukyvyn pitkäjänteinen kehittäminen vahvistamalla alueellisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä soveltavan tutkimuksen roolia. Samalla kehittämistoimet edistävät välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Toimintalinjalla 2 tuettava toiminta Toimintalinjalla 2 tuettava toiminta - innovaatiotoimijoiden sekä pk-yritysten yhteistyön ja verkottumisen tukeminen - innovaatiopalveluiden saatavuuden ja tehokkuuden parantaminen - yrityshautomoiden kehittäminen - soveltavan tutkimuksen hyväksikäyttö - alueiden erikoisosaamisen ja klustereiden kehittäminen sekä verkostoituminen alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa - liiketoimintojen uusiutumista, vahvistamista ja kansainvälistymistä edistävien yrityspalveluiden kehittäminen, erityspainopisteenä naisyrittäjyys ja luovat alat 14

15 - T&K -toimintaa tukevien toimintojen kehittäminen - sähköisten neuvonta- ja asiakas-palvelujärjestelmien kehittäminen (uudet palvelukanavat) Mahdolliset tuen hakijat - seudulliset kehittämisyhtiöt ja muut yhteisöt - ammattikorkeakoulut ja yliopistot - oppi-, tutkimus- ja kulttuurilaitokset - osaamiskeskukset/ -keskittymät - elinkeinoelämän järjestöt - kunnat TL 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Toimintalinjalla 3 tuettava toiminta keskittyy alueen kilpailukyvyn kannalta kolmeen keskeiseen painopistealueeseen a) logististen yhteyksien ml. tietoliikenneyhteyksien parantaminen b) ympäristöriskien hallinta ja matkailun edellytysten parantaminen c) palvelujen ja sovellusten kehittäminen ja saavutettavuus Toimintalinjalla 3 tuettava toiminta Toimintalinjalla 3 tuettava toiminta - tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden ja käyttöönoton parantaminen erityisesti pk-yritysten tarpeisiin - public-privat -toimintamallit painottaen yksityisten palveluyritysten kehittämistä - kokeilutoimet ja selvitykset palvelu-tuotannon tehostamiseksi sekä uuden teknologian käyttöönotto (epalvelut) - suunnitelmat yritysten liikenteellisen saavutettavuuden parantamiseksi - julkisen ja avoimen sektorin yhteistyönä tehtävä tuottavuuden ja toiminnallisen tehokkuuden parantaminen - luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen ja kulttuuriperintökohteiden kunnostaminen - Itämeren ja vesistöjen suojelua sekä ekotehokkuuden kehittämistä edistävät suunnitteluhankkeet - kehittyvän ympäristöteknologian hyödyntäminen sekä ympäristöriskien hallinta Mahdolliset tuen hakijat - seudulliset kehittämisyhtiöt ja kulttuurilaitokset - osaamiskeskukset/ -keskittymät - elinkeinoelämän järjestöt 15

16 - eri yhteisöt - kunnat Suurkaupunkiosio (TL 4) Toimintalinjan 4 rahoitus kohdistetaan Pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Toimintalinjalla 4 keskitytään kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistämiseen ja kaupunkien erityishaasteiden ratkaisemiseen. Toimintalinjalla 4 tuettava toiminta - Kaupunkien vetovoimaa, turvallisuutta, kaupunkiympäristön parantamista ja elävää kaupunkikulttuuria edistävät toimenpiteet - Yhteisöllisyyttä, osallisuutta, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä kansalaisyhteiskunnan kehittymistä tukevat toimenpiteet - Sosiaalista koheesiota edistävät toimenpiteet - Palvelutuotannon kehittämishankkeet - Osaamiskeskittymien toimintaedellytyksiä tukevat toimenpiteet Mahdolliset tuen hakijat - kunnat - yhteisöt ja järjestöt - tutkimus- ja koulutusyksiköt - alueelliset kehittämisorganisaatiot - osaamiskeskukset ja -keskittymät Lisätietoja toimintalinjan 4 rahoituksesta on saatavissa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen liitoista. Ylimaakunnalliset teemahankkeet (TL 5) Toimintalinja 5 on voimassa koko Etelä-Suomen alueella. Toimintalinjan rahoitus kohdistetaan ylimaakunnallisiin teemahankkeisiin. Rahoitettavissa hankkeissa tulee olla mukana useampi kuin yksi maakunta ja hankkeilla on usein myös vahva kansainvälinen kytkentä. Toimintalinjan 5 hankkeilla vahvistetaan eteläsuomalaisten osaamiskeskitty-mien kilpailukykyä edistämällä niiden verkostoitumista keskenään, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Tuettava toiminta 80% toimintalinjan 5 kehittämispanoksesta suunnataan Etelä-Suomen osaamiskeskit-tymien kehittämistä tukeviin teemoihin. Kehittämisen kohteena voivat olla esimerkiksi ympäristöön, teknologiaan, hyvinvointiin, logistiikkaan, materiaaleihin ja rakentamiseen sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin verkostoitumiseen tähtäävät teemat. 16

17 Etelä-Suomen osaamisklusterit/-osaamiskeskittymät Terveyden bioklusteri Matkailu ja elämystuotanto Asuminen Hyvinvointipalvelut Hyvinvointiklusteri Terveellisyys & turvallisuus päivittäisen ruuan kilpailutekijänä Elintarvikeklusteri- ja ravitsemusklusteri Bioenergiatuotannon klusteri Nano- ja mikrojärjestelmät ja tulevaisuuden materiaalit Teollinen nanoklusteri Meriklusteri Toimitusketjujen klusteri Tulevaisuuden innovatiiviset metallituotteet ATM-O ilmakehäosaaminen Ympäristöteknologiaklusteri Osaamisintensiivisen liike-elämän palvelut Muotoilu Jokapaikan tietotekniikka Ohjelmistoliiketoiminta Älykkäät koneet Forest Industry Future Uudistuva metsäklusteri Digitaaliset sisällöt Puutuote- ja metsäteknologiaklusteri Habit- sisustusalan klusteri Lisäksi 20% toimintalinjan 5 rahoituksesta suunnataan muita käynnissä olevia ohjelmia tukeviin, erityisesti kansainvälisiin toimintoihin. Mahdolliset tuen hakijat - seudulliset kehittämisyhtiöt ja kulttuurilaitokset - ammattikorkeakoulut ja yliopisto - osaamiskeskukset/ -keskittymät - tutkimuslaitokset - kunnat, kuntayhtymät TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan määrämuotoiselle EAKR-projektin seurantalomakkeelle EURA2007 -järjestelmän seurantalomakeosiossa. Seurantakausi 1. kausi: mennessä 2. kausi: mennessä Seurantalomake oltava Päijät-Hämeen liitossa Seurantatiedot on toimitettava kaikilta niiltä kausilta, jotka sisältyvät projektisuunnitelman mukaiseen kestoaikaan. Seurantalomake tulee toimittaa, vaikka kyseisellä seurantakaudella ei olisikaan syntynyt mitään seurantalomakkeella ilmoitettavia suoritteita (ns. nollalomake). 17

18 Seurantakaudet ovat aina vakiopituisia, eikä niitä voi muuttaa. Seurantalomake on toimitettava rahoittajalle viimeistään em. aikataulun mukaiseen päivämäärään mennessä, eikä lomakkeiden toimittamiselle voida myöntää jatkoaikaa. Seurantatietojen toimittaminen määräajassa on hankkeelle maksettavan EAKR ja valtion tuen maksamisen edellytys. Yhteishankkeena toteutettavissa projekteissa EURA2007 -järjestelmässä laaditaan yksi seurantalomake/seurantakausi. Seurantalomakkeen laatii yhteishankkeen hallinnoija (päätoteuttaja) osatoteuttajien toimittamien tietojen perusteella. Hallinnoijan (päätoteuttajan) tulee tutustua huolellisesti EURA2007 -järjestelmän seurantalomakkeen täyttöohjeeseen ja EUyksikön erillisohjeistukseen ennen lomakkeen täyttämistä järjestelmässä. Kaikki hankkeen osatoteuttajat raportoivat seurantakausittain toteutuneet tiedot projektiin mukaan tulleista yrityksistä ja organisaatioista sekä työllisyysvaikutuksista yhteishankkeen hallinnoijalle (päätoteuttaja). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö on laatinut osaprojektien seurantatietojen ilmoitta-miseen oman excel- lomakkeen (Osaprojektin seurantatietojen raportointilomake). Lomakkeella ilmoitettavat seurantatiedot ovat EAKR-projektilta vaadittavia pakollisia seurantatietoja, jotka hallinnoija (päätoteuttaja) raportoi yhteishankkeen seurantalomakkeella EURA2007 -järjestelmässä. Lisäksi yhteishankkeen toteuttajat voivat sopia myös muiden tietojen keräämisestä seurantatietojen yhteydessä. EAKR-projektilta vaadittavat pakolliset seurantatiedot: Organisaatiota kuvaavat tiedot Projektiin mukaan tulleet yritykset (ilmoitettavat tiedot): yrityksen nimi yrityksen Y-tunnus yrityksen koko henkilöstömäärän mukaan Projektiin mukaan tulleella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan, esim. yritys, joka on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehitystyössä tai kohderyhmään kuuluva yritys, joka myös osallistuu projektin rahoittamiseen. Yritystä EI lasketa mukaan tulleeksi, mikäli se ainoastaan myy palveluja tai tuot-teita projektille (alihankinta) tai toimii ainoastaan rahoittajana. Yritystä ei lasketa mukaan tulleeksi, jos yritys ei kuulu kohderyhmään eikä ole projektin toimenpiteiden kohteena. Suuryritykset voivat olla projektissa osallistujina poikkeustapauksissa erityisistä syistä. Jos suuryrityksiä on raportoidaan projektiin osallistuvina, tulee yritysten mukaan ottaminen perustella seurantalomakkeen kohdassa "Lisätietoja". Yrityksillä tarkoitetaan vain yritysmuotoisia organisaatioita (esim. toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta), mutta EI siis esim. kuntia, kuntayhtymiä tms. organisaatioita. Projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot ilmoitetaan erikseen omassa kohdassa. PK-yrityksen määritelmä EU:n komission suositus mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (2003/361/EY) Pk-yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkeä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla. Yritys on aina pk-yritys, kun se täyttää nämä molemmat kynnysarvot ja kun sen pääomasta tai äänimäärästä alle 25 prosenttia on toisen yrityksen tai julkisyhteisön hallussa. (Lähde: Tekes) Projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot (ilmoitettavat tiedot): muiden organisaatioiden määrä (ei yritykset) organisaation nimi organisaation Y-tunnus 18

19 Kohdassa ilmoitetaan projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot kuin yritykset. Organisaation on osallistuttava konkreettisella tavalla projektin toimintaan samoilla periaatteilla kuin yritysten em. kohdassa. Mukaan tulleella organisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka osallistuu konk-reettisella tavalla projektin toimintaan, esim. organisaatio on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehitystyössä tai kohderyhmään kuuluva organisaatio, joka myös osallistuu projektin rahoittamiseen. Organisaatiota EI lasketa mukaan tulleeksi, mikäli se ainoastaan myy palveluja tai tuotteita projektille (alihankinta) tai toimii ainoastaan rahoittajana. Organisaatiota ei myöskään lasketa mukaan tulleeksi, jos organisaatio ei kuulu kohderyhmään eikä ole projektin toimenpiteiden kohteena. Työllisyysvaikutukset Uusien työpaikkojen määrä (ilmoitettavat tiedot): yrityksen nimi yrityksen Y-tunnus uusien työpaikkojen määrä uusiin työpaikkoihin työllistyneiden naisten määrä uusista työpaikoista tutkimus- tai tutkimus- ja kehitystyöpaikkoja uusiin tutkimus- tai tutkimus- ja kehitystyöpaikkoihin työllistyneiden naisten määrä Kohdassa ilmoitetaan niiden uusien työpaikkojen määrä, jotka ovat syntyneet projektin myötävaikutuksella. Projektin myötävaikutuksen on oltava sillä tavoin tuntuva, että ilman projektia työpaikkaa ei olisi syntynyt lainkaan tai ei läheskään samassa aikataulussa. Osa-aikaiset työpaikat huomioidaan siten, että kaksi osa-aikaista työpaikkaa merkitään yhtenä työpaikkana. Viranomaisten suorittaessa myöhemmin tarkastuksia, projektin vaikutus työpaikkojen syntymiseen on voitava osoittaa. Työpaikoilla ei tarkoiteta projektin hallinnoimiseen syntyneitä työpaikkoja (= hankevaroin palkattua henkilöstöä: projektin vetäjä, projektipäällikkö tai muu projektihenkilöstö). Uusien yritysten määrä (ilmoitettavat tiedot): yrityksen nimi yrityksen Y-tunnus uusien yritysten määrä uusista yrityksistä naisten perustamia Kohdassa ilmoitetaan ne uudet yritykset, jotka ovat syntyneet projektin myötävaikutuksella. Projektin myötävaikutuksen on oltava sillä tavoin tuntuva, että ilman projektia yritystä ei olisi syntynyt lainkaan tai ei läheskään samassa aikataulussa. Uudeksi yritykseksi katsotaan toimintansa aloittanut yritys, joka on hakeutunut ennakkoperintärekisteriin. Viranomaisten suorittaessa myöhemmin tarkastuksia, projektin vaikutus yrityksen syntymiseen on voitava osoittaa. Naisen perustama yritys tarkoittaa eri yhtiömuotojen tapauksessa seuraavaa: 1.yksityinen elinkeinonharjoittaja on nainen 2.avoimessa yhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksista ona naisten sijoittamia 3.kommandiittiyhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksista on naisten sijoittamia 4.osakeyhtiössä yli 50 % yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on naisilla Seurantatietojen raportointi yhteishankkeessa: Yhteishankkeen EURA2007 -järjestelmän seurantalomakkeella ilmoitettujen tietojen tulee perustua osatoteuttajien seurantatietojen raportointilomakkeella (EU-yksikön excel-lomake) ilmoittamiin ja toteuttajaorganisaation virallisen nimenkirjoittajan tai projektille nimetyn vas-tuuhenkilön allekirjoituksella varmennettuihin tietoihin. Allekirjoittajana ei kuitenkaan voi toimia projektipäällikkö, vaan allekirjoittajana tulee olla tämän esimies. Osatoteuttajat toimittavat seurantakauden tiedot hallinnoijalle siten, kun toteuttajat ovat erikseen sopineet. 19

20 Hallinnoija (päätoteuttaja) toimittaa EURA2007 -järjestelmästä tulostetun yhteishankkeen seurantalomakkeen hallinnoijaorganisaation virallisen nimenkirjoittajan tai projektisuunnitelmassa nimetyn projektin vastuuhenkilön allekirjoittamana rahoittajalle Päijät-Hämeen liittoon. Allekirjoittajana ei kuitenkaan voi toimia projektipäällikkö, vaan allekirjoittajana tulee olla tämän esimies tai projektille nimetty vastuuhenkilö. Osaprojektikohtaisia seurantatietojen raportointilomakkeita tai muita selvityksiä ei toimiteta rahoittajalle, vaan hallinnoija (päätoteuttaja) säilyttää osatoteuttajien toimittamat selvitykset projektin asiakirjoissa. Tiedot tulee olla tarvittaessa käytettävissä esim. rahoittajaviranomaisen paikan päällä tehtävillä varmennuskäynneillä tai tietoja voidaan tarvittaessa myös pyytää erikseen rahoittajan nähtäville. Projektin viimeinen seurantalomake tulee toimittaa viipymättä heti projektin päättymisen jälkeen, kun tiedot koko projektin kestoajalta on tarkistettu. Seurantalomake jätetään EURA2007 -järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn. Viranomaiskäsittelyyn jätettyyn seurantalomakkeeseen ei voi tehdä muutoksia ilman rahoittajan lupaa. Seurantalomake toimitetaan osoitteella: Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö PL 50 (Hämeenkatu 9) Lahti Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö on laatinut EURA2007 -järjestelmäohjeistuksen lisäksi tarkennettuja ohjeita osatotetuttajille ja hallinnoijalle yhteishankkeen seurantatietojen raportoinnista. Seurantalomakkeen ohjeistus ja osaprojektin seurantatietojen ilmoituslomake ovat saatavissa myös internet-sivuilta > Hankkeen toteuttaminen > Seuranta ja Ohjeita ja lomakkeita. Seurantalomakkeen ohjeistusta ja osaprojektin ilmoituslomaketta päivitetään tarvittaessa, mikäli seurantalomakkeiden käsittely EU-yksikössä tai hallintoviranomaisen (Työ- ja elinkeinoministeriö) ohjeistukset niin edellyttävät. EU-yksikkö tiedottaa aina erikseen mahdollisista muutoksista. Lisätietoja: Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö, Päijät-Hämeen liitto Hankekoordinaattori Sanna Kantonen puh. (03) tai sähköposti: Hankekoordinaattori Petri Veijalainenpuh. (03) tai sähköposti: Hankesihteeri Eeva Sarkkinen puh. (03) tai sähköposti: Ohjeita hallinnoijalle seurantatietojen toimittamisesta (.pdf) Ohjeita osatoteuttajille seurantatietojen toimittamisesta (.pdf) Osaprojektin seurantatietojen raportointilomake (.xls) TEEMAHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSET Teemahankkeen maksatushakemus laaditaan määrämuotoiselle maksatushakemus- ja rahoitusseurantalomakkeelle EURA2007 järjestelmän maksatushakemusosiossa. 20

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN HALLINNOIJALLE: YHTEISHANKKEEN SEURANTALOMAKE EURA 2007 -JÄRJESTELMÄSSÄ Osatoteuttajat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR-koordinaattori Antti Hänninen / Keski-Suomen ELY-keskus ABC hankkeet etenee Mikkeli Rakennerahastot Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoitteena

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2013

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2013 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2013 EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Etelä-Suomen EAKR-ohjelma

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Seurantakomitean on yleisasetuksen (1313/2013) mukaisesti tutkinut ja hyväksynyt toimien valinnassa käytetyt menetelmät

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi Sisältö Pohjois-Savon liiton kansalliset rahoitukset Liiton kanavoima EU:n rakennerahastorahoitus

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) -tavoitteena työllisyyden ja osaamisen kehittäminen, heikommassa asemassa olevien ryhmien tukeminen sekä tasa-arvoisuuden edistäminen ja

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot