Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen Rakennerahastokausi

Transkriptio

1 Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen Rakennerahastokausi

2 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen 4 Tukea tasavertaisuuden kehittämiseen EU:n rakennerahastoista 6 Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla 7 EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla 9 Lisää tietoa 10 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? 11 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? 12 Miten toimin saadakseni tukea rakennerahastosta? 14 Muut rahoitusmahdollisuudet

3 Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen Säilyäkseen elinvoimaisena yhteiskunta tarvitsee jäsentensä tukea ja aktiivista osallistumista. Tasavertaisuus on yksi Euroopan unionin rahasto-ohjelmien strategisista painopisteistä. Tasavertainen tulevaisuus -teeman esille nostamisen tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia ja elinolosuhteita siten, että heidän asemansa työmarkkinoilla kohenee. Erityisen tärkeää on tasa-arvon ja tasavertaisten mahdollisuuksien tukeminen sekä ihmisten että maan eri alueiden välillä. Euroopan unionin rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta toimintaan, joka parantaa suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on myös kehittää ihmisten ja alueiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Tasavertaisuuteen liittyvää EU-rahoitusta suunnataan erityisesti nuorten, työttömien aikuisten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tueksi sekä alueellisen tasa-arvoisuuden lisäämiseksi. Alueiden välistä tasa-arvoisuutta voidaan lisätä muun muassa kilpailukykyä sekä alueiden saavutettavuutta parantamalla. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kehittämällä liikenneinfrastruktuuria, logistisia ratkaisuja sekä tukemalla tiedonsiirron kehittymistä ja verkottumista. Näin voidaan varmistaa ideoiden ja innovaatioiden välittyminen ja niiden kehittyminen liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Lisäksi EU-rahastoista tuetaan ihmisten elin- ja työolosuhteiden sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Myös ympäristönäkökulmat ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat tärkeässä roolissa. Tasavertaisuuteen liittyvää kehittämistä voidaan rahoittaa kaikkialla Suomessa. 3

4 Tukea tasavertaisuuden kehittämiseen EU:n rakennerahastoista Lisärahoitusta hankkeille, jotka edistävät tasavertaisuutta, voi saada sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahastojen toimintalinjat määrittelevät ohjelmien keskeiset tavoitteet ja rahoitettavat hankkeet. 4 Euroopan aluekehitysrahaston avulla tuetaan muun muassa työllisyyttä maakunnissa ja parannetaan alueiden työmarkkinoiden houkuttelevuutta. EAKRtukea saavat hyvät hankeideat, joilla on mahdollisimman laaja vaikutus alueen ja sen väestön hyvinvointiin ja työllistymiseen. Euroopan sosiaalirahaston tuen avulla edistetään työmarkkinoille pääsyä ja moniarvoisen työelämän syntymistä. ESR-tukea maamme hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden lisäämiseksi ohjataan ESR-ohjelmassa määriteltyihin painopisteisiin. Pyrkimyksenä on myös tukea työllisyyttä esimerkiksi ohjaamalla nuoria, syrjäytyneitä ja vajaakuntoisia työelämään.

5 Tasavertaisuutta edistäville hankkeille voi saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR).

6 Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa EU-tukea saavissa hankkeissa. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, tunnistetaan jo hankkeiden valintavaiheessa. Myös Suomen oma lainsäädäntö velvoittaa arvioimaan hankkeiden vaikutuksia ympäristöön. Yhteistyötä eri tasoilla, kuten hankkeiden toteuttajien, viranomaisten, talouselämän ja järjestöjen kesken, tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa kuin toteuttamisvaiheessakin. Myös tasa-arvon edistäminen koko yhteiskunnassa muun muassa sukupuolten, ikäluokkien ja väestöryhmien välillä on yksi EU-tuen kriteereistä. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hankkeiden toteutuksessa. 6

7 EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla Ohjelmat, joiden kautta EUtukea suunnataan, vahvistetaan seitsemänvuotisen ohjelmakauden ajaksi. Nykyinen ohjelmakausi kattaa vuodet EU-tukea on varattu erikseen jokaiselle vuodelle. Euroopan aluekehitysrahaston tukea jaetaan rakennerahastokaudella viiden alueellisen ohjelman kautta Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois- Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Ohjelmat pohjautuvat kunkin alueen omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet ja niihin kohdistettava rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. Euroopan sosiaalirahaston tuki jaetaan yhden ohjelman kautta, joka jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Ohjelmat on kuvattu tarkemmin ohjelmakohtaisissa esitteissä. TEL LAPPI sähköisti yhteistyön Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoimat TEL LAPPI -hankkeet mahdollistavat tehokkaan koulutus- ja konsultaatiotoiminnan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Yhteistyö on tiivistä myös terveyskeskusten välillä. Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon välisessä kommunikoinnissa on alettu hyödyntää sähköistä lähete-palaute -järjestelmää sekä otettu käyttöön digitaalinen kuvantaminen, kuvansiirto ja sairaanhoitopiirikohtainen arkisto, kertoo Sirpa Liimatta Lapin sairaanhoitopiiristä. Uuden alueellisen tietojärjestelmän ansiosta potilaiden tiedot siirtyvät nyt nopeasti ja turvallisesti eri hoitolaitosten välillä. Terveydenhuoltoalan koulutustilaisuuksissa hyödynnetään videoneuvotteluteknologiaa. Myös ensihoidon tiedonsiirtojärjestelmä on alueellisen hoidon kehityskohteena. TEL LAPPI informaatioteknologiahankkeita hallinnoi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja ne saivat EAKR-tukea sosiaali- ja terveysministeriön kautta. 7

8 EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät.

9 Lisää tietoa Mitä EU-tuki käytännössä tarkoittaa? Käytännössä EU-tuki tarkoittaa sitä, että hankkeelle myönnetystä julkisesta tuesta osa on EU-tukea joko Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahastosta ja osa muuta kansallista julkista rahoitusta. Tuen lisäksi hankkeessa pitää olla mukana myös hankkeen toteuttajan omaa rahoitusta. Tuki vaihtelee hanketyypin ja kansallisen lainsäädännön mukaan. Mistä EU-tukea voi hakea ja mistä saa lisätietoja? Julkiset rahoittajat kertovat tuen hakumenettelyistä ja mahdollisista hakuajoista omilla internet-sivuillaan. Rahoittajien yhteystiedot löytyvät esitteen lopusta. Kuka voi hakea EU-tukea? EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. 9

10 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Euroopan aluekehitysrahasto pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä jälkeenjääneisyyttä heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Rahaston toimin lujitetaan yhteisön taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukemalla aluetalouden kehittämistä ja rakenteellista uudistumista. Rahastosta voi hakea lisätukea hankkeisiin, jotka edistävät kilpailukykyä ja innovointia, luovat ja säilyttävät työpaikkoja tai varmistavat kestävää kehitystä. Euroopan aluekehitysrahasto tukee tasavertaisen tulevaisuuden mahdollistamiseksi esimerkiksi kasvuhakuiset yritykset ja yritysryhmät), edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista, oppimisympäristöjen kehittämistä, parantamista. 10

11 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee tasavertaisen tulevaisuuden mahdollistamiseksi esimerkiksi työllisyyskumppanuuksien hyödyntämistä vaikeasti työllistyvien palveluissa, työmarkkina-asemassa olevien tukipalveluita, takaavia toimia, edellytyksiä toimintarajoitteisten henkilöiden palkkaamiseen. 11

12 Miten toimin saadakseni tukea rakennerahastosta? Kun Sinulla on idea tasavertaisuuden kehittämishankkeesta, johon haluat hakea EU-tukea, voit edetä seuraavien askeleiden mukaisesti: kiinnostaa ja jotka ovat halukkaita kehittämään ideaa eteenpäin. Ota mukaan myös ihmisiä, joita kehittäminen koskee. Varmista, että ideallasi on oman organisaatiosi ja tarvittavien yhteistyökumppaneiden tuki. rahoittajaan keskustellaksesi hankkeesta. Rahoittajiin kannattaa olla yhteydessä heti idean suunnitteluvaiheessa, jotta hanke etenee sujuvasti oikeaan suuntaan. alueesi maakuntaohjelmien stategioihin ja toteuttamissuunnitelmiin. Selma kehitti hoiva-alan tulevaisuuden toimintatapoja 12 Seudullisen monituottajamallin kehittäminen hoiva- ja hyvinvointisektorille -hanke eli Selma on Pohjois- Savon liiton, Varkauden kaupungin, Leppävirran ja Joroisten kuntien sekä yritysten rahoittama ESR-hanke, jota hallinnoi Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy. Selman myötä on perustettu uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä varmistettu hoiva-alan työpaikkojen säilyminen seudulla. Selmassa toimivat vahvasti yhteistyössä julkinen ja yksityinen sektori sekä paljon työllistävä kolmas sektori. Hoiva- ja hyvinvointisektorin laatujärjestelmätyötä korostanut Selma-hanke aktivoi julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Lopputuloksena syntyi yhteisiä tulevaisuuden toimintamalleja. Hankkeen puitteissa järjestettyyn laatukoulutukseen osallistui kahdeksantoista työyhteisöä. Hankkeen avulla kehitettiin myös yksityisiä hoiva-alan palveluita Keski-Savossa. Selman ansiosta yksityishenkilöt voivat etsiä yksityisiä palveluntuottajia itselleen ja läheisilleen

13 ja sisällöllisesti rajatulle hankkeelle. Hankkeista tehdään aina suunnitelma, joka sisältää hankkeen sisällön, työnjaon, tavoitteet ja vaiheet, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman sekä toteutusaikataulun. järjestelmässä valtaosassa hankkeita. TEkeskusten myöntämää yritysrahoitusta, Tekesin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta sekä Finnvera Oyj:n lainoja ja takauksia haetaan kuitenkin omilla hakulomakkeilla ja -menettelyillä. Hakemusten jättämisestä saat lisätietoa ottaessasi yhteyttä julkiseen rahoittajaan. tavoitteisiin, rahoituksen hakuaikoihin ja muihin ehtoihin voit tutustua internetissä Sivulta pääset myös oman alueesi ja julkisten rahoittajien internet-sivuille. Rahoittajilta saa myös asiantuntija-apua hankkeen suunnittelu- ja käynnistämisvaiheessa. sivustolta tai tilattavasta Helmausjulkaisusta. Koteihin jaettu Keski- Savon Hoiva -lehti esittelee seudun hoiva-alan yrityksiä. Tunnettuuden lisäämiseksi järjestimme myös yritysvierailuja ja edistimme verkostoitumista muun muassa Keski-Savon Hoiva- ja Hyvinvointiyrittäjät ry:n kautta, kertoo projektipäällikkö Piia Puotinen.

14 Muut rahoitusmahdollisuudet Euroopan unionilla on myös muita ohjelmia, jotka tukevat tasavertaista tulevaisuutta lisäämällä alueellista, taloudellista ja sosiaalista koheesiota. Niistä saa lisätietoa Euroopan unionin internetsivustolta Suomessa toteutetaan tasavertaisen tulevaisuuden edistämiseksi useita kansallisia kehittämisohjelmia ja tukijärjestelmiä, joista saa lisätietoa tässä esitteessä mainituilta rahoittajilta. Maaseudun kehittämistä tuetaan maaseudun kehittämisohjelman avulla. Lisätietoja saa maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta www. mmm.fi tai TE-keskuksista Tekes rahoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita myös muun muassa tuotekehityslainoilla. Yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat päästä mukaan käynnissä oleviin Tekesin teknologiaohjelmiin omilla tutkimus- ja kehitysprojekteillaan. Lisätietoja löytyy Tekesin internet-sivuilta 14

15 RAHOITTAJAT Finnvera Oyj Lääninhallitukset Maakunnan liitot Opetushallitus Tiepiirit Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes Työvoima- ja elinkeinokeskukset Kauppa- ja teollisuusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Opetusministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö Ympäristöministeriö Ympäristökeskukset

16