yritystoiminnan kehittämiseen Rakennerahastokausi

Transkriptio

1 Vipuvoimaa EU:lta yritystoiminnan kehittämiseen Rakennerahastokausi

2 Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta yritystoiminnan kehittämiseen 4 Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto keskeiset EU-tuen lähteet 6 Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla 7 EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla 9 Lisää tietoa 10 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? 11 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? 12 Miten toimin saadakseni EU-tukea? 14 Muut rahoitusmahdollisuudet Edita Prima Oy 4/2008

3 Vipuvoimaa EU:lta yritystoiminnan kehittämiseen EU-tuella parannetaan suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja kehittämisen tukeminen on avainasemassa pyrittäessä tavoitteisiin. EU-tuen tavoitteena on, että kaikkialla Suomessa olisi mahdollisimman hyvät edellytykset yrittäjyydelle. EU-tuki edistää yritysten kilpailukykyä ja kasvua ja sitä kautta työllisyyttä. Tuella halutaan erityisesti vauhdittaa pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kehittämistä, osaamista ja kasvua. Tukea suunnataan erityisesti innovatiivisille aloittaville yrityksille ja kasvuhakuisille yrityksille sekä toimintansa murrosvaiheessa oleville yrityksille, kuten sukupolvenvaihdokseen valmistautuville yrityksille. Uusi painopistealue on nopeasti lisääntyvät ja uusia työpaikkoja luovat palvelualan yritykset. Uutta yritystoimintaa haetaan erityisesti luovilta aloilta, hyvinvointisektorilta ja naisyrittäjyydestä. Tukea suunnataan korkeatasoisiin yritystoimintaa edistäviin hankkeisiin, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tukea kohdistetaan erityisesti sellaisille tuotannollisille aloille ja palvelualoille, jotka ovat talouden kasvun, työllisyyden, kilpailukyvyn ja tuottavuuskehityksen kannalta tärkeitä. Paitsi yksittäisen yrityksen kehittämiseen, EU-tukea voi myös saada verkostoitumiseen ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. EU-tuella tuodaan yrittäjän ulottuville myös koulutusta, kehittämisohjelmia ja asiantuntijoita. Yritysten johdon ja henkilöstön osaaminen lisää kilpailukykyä ja tuottavuutta. 3

4 Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto keskeiset EU-tuen lähteet Tukea yritystoiminnan kehittämiseen voi saada Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan sekä yksittäisten yritysten kehittämistä että yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Tuki kohdistuu niin olemassa oleviin kuin vasta perustettaviinkin yrityksiin. Toimintaympäristön kehittämisellä halutaan tarjota yrityksille niiden tarvitsemia palveluja ja luoda pohja yritystoimintaa siivittäville yhteistyöverkostoille. Yritystoiminnan näkökulmasta Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan esimerkiksi kouluttaa yrityksen henkilöstöä ja johtoa, kehittää yrityksen tai yritysryhmien toimintaa tai hakea yritystoimintaan neuvontaa ja asiantuntemusta. Yksittäinen yritys voi kehittää tuotteitaan ja toimintaansa, kouluttaa henkilöstöään sekä saada tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen 4 Hollolalainen Allu Finland Oy sai pontta aloittelevan yrityksen rohkeisiin kansainvälistymisnäkymiin EAKRtuesta. Nyt maanmuokkaukseen ja ympäristöalalle laitteita valmistavan Allun liikevaihdosta 85 prosenttia tulee ulkomailta. Sodankyläläinen Nordlift Oy on saanut tuotekehitystoimintaansa EAKR- ja ESR-tukea ja kehittänyt raskaan kaluston nostimistaan kansainvälisen huipputuotteen. Pellolainen Kuljetus M. Kovalainen on hyödyntänyt kasvavan yrityksen hallintaa varten suunniteltua ESRrahoitteista liikkeenjohdon koulutusja kehittämisohjelmaa Hallittu kasvu (HAKA). Yritys on saanut Lapin TEkeskuksen kautta EAKR-tukea myös tietojärjestelmiensä kehittämiseen.

5 Savonlinnassa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa harjoittava Wetend Oy on oiva esimerkki yrityksen ja yliopiston yhteistyön hedelmällisyydestä. Yritys kehittää tuotteita paperi- ja selluteollisuudessa käytettävien lisäaineiden sekoittamiseen ja hoitoon. Tuotekehityksessä on mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston FiberLaboratorytutkimusyksikkö. Wetend on saanut EAKR-tukea toimintansa kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan myös yksittäisten yritysten kehittämistä.

6 Vaikutukset ympä ristöön, yhteis työhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa EU-tukea saavia hankkeita. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, tunnistetaan jo hankkeiden valintavaiheessa. Myös Suomen oma lainsäädäntö velvoittaa arvioimaan hankkeiden vaikutuksia ympäristöön. Yhteistyötä eri tasoilla, kuten hankkeiden toteuttajien, viranomaisten, talouselämän ja järjestöjen kesken, tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa kuin toteuttamisvaiheessakin. Myös tasa-arvon edistäminen koko yhteiskunnassa muun muassa sukupuolten, ikäluokkien ja väestöryhmien välillä on yksi EU-tuen kriteereistä. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hankkeiden toteutuksessa. Kauppahallin uusi elämä 6 Vuonna 2001 Turun kauppahallin yrittäjiä huolestutti kauppahallin tulevaisuus. Kauppahallin yritysten liikevaihto oli laskusuunnassa, yrittäjäkunta oli tulossa sukupolvenvaihdosikään ja kauppahallin myyntipaikoista oli moni tyhjänä. Kauppahallin toimintaan oli saatava uutta potkua. Tähän haasteeseen vastasi Turun Kauppahalliyhdistys ry. Kauppahalliyrittäjistä koostuva yhdistys päätti, että yrittäjien elinkeino oli turvattava. Hihat pantiin heilumaan Turun kaupungin ja ESR-tuen avustamana, ja vuonna 2006 kauppahallilla oli jo uusiin haasteisiin vastaava liiketoimintasuunnitelma ja nettisivut. Väkeä oli myös koulutettu, sukupolvenvaihdoksia tehty kymmenkunta ja muiden kaupunkien kauppahallien kanssa oli verkostoiduttu. Projektipäällikkö Heikki Samsten kertoo, että yrittäjien mielestä hanke jopa ylitti sille asetetut tavoitteet. Tällä hetkellä kauppahallin kaikki myyntipaikat ovat käytössä, kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti ja yritykset ovat pystyneet palkkaamaan lisähenkilökuntaa. Yritykset panostavat omaan kehitykseensä, ja 90 prosenttia on saneerannut toimitilansa. Hanke auttoi meidät rakennemuutoksen alkuun ja vahvisti luot-

7 EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla Ohjelmat, joiden kautta EUtukea suunnataan, vahvistetaan seitsemänvuotisen ohjelmakauden ajaksi. Nykyinen ohjelmakausi kattaa vuodet EU-tukea on varattu erikseen jokaiselle vuodelle. Euroopan aluekehitysrahaston tukea jaetaan ohjelmakaudella viiden alueellisen ohjelman kautta Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Ohjelmat pohjautuvat kunkin alueen omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet ja niihin kohdistettava rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. Euroopan sosiaalirahaston tuki jaetaan Manner- Suomessa yhden ohjelman kautta, joka jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Ohjelmat on kuvattu tarkemmin ohjelmakohtaisissa esitteissä. tamusta tulevaisuuteen, Samsten kertoo. Kauppahallissa on todella puhallettu yhteen hiileen, ja Samsten kertookin saaneensa projektista loistavan verkoston. Henkilökohtaisesti olen saanut projektilta todella paljon. Tärkein anti on ollut ymmärtää, että muutos on mahdollista saada aikaan. Toivotan jokaiselle omaa hanketta pohtivalle rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja uskallusta kysyä!

8 EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät.

9 Lisää tietoa Mitä EU-tuki käytännössä tarkoittaa? Käytännössä EU-tuki tarkoittaa sitä, että hankkeelle myönnetystä julkisesta tuesta osa on EU-tukea joko Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahastosta ja osa muuta kansallista julkista rahoitusta. Tuen lisäksi hankkeessa pitää olla mukana myös hankkeen toteuttajan omaa rahoitusta. Tuen tyyppi ja määrä vaihtelevat julkisen rahoittajan, hankkeen sisällön ja kansallisen lainsäädännön mukaan. Mistä EU-tukea voi hakea ja mistä saa lisätietoja? Yritystoiminnan kannalta keskeisimmät julkiset rahoittajat ovat työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset), Finnvera Oyj ja Tekes. TE-keskukset myöntävät tukea erilaisiin yksittäisten yritysten kehittämishankkeisiin sekä laajempiin yritysten toimintaympäristöä kehittäviin hankkeisiin. Finnvera Oyj myöntää yrityksille lainoja ja takauksia. Tekes puolestaan rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten T&K -hankkeita. Lisäksi myös mm. maakunnan liitot rahoittavat yritystoiminnan kehittämishankkeita. Julkiset rahoittajat kertovat tuen hakumenettelyistä ja mahdollisista hakuajoista omilla internet-sivuillaan. Rahoittajien yhteystiedot löytyvät esitteen lopusta. Kuka voi hakea EU-tukea? EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. 9

10 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan sekä yksittäisten yritysten kehittämistä että yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Tavoitteena on, että yritykset kaikkialla Suomessa olisivat elinvoimaisia ja kilpailukykyisiä. Tukea yksittäisen yrityksen kehittämiseen Tuet yksittäisen yrityksen toiminnan kehittämiseen voivat konkretisoitua esimerkiksi seuraaviin asioihin: kehitetään tuotteita, palveluita ja tuotantomenetelmiä sekä helpotetaan niiden käyttöönottoa, luodaan uusia teknologioita ja vahvistetaan niihin liittyvää osaamista, soveltamista ja käyttöönottoa, tuetaan yritysten kasvua ja liiketoiminnan laajentamista, autetaan liiketoimintaa kansainvälistymään ja kartoitetaan markkinoita, edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja tuetaan aloittavia yrityksiä, kehitetään yritysten tuotekehitystoimintaa sekä tuetaan innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista. Tukea yritysten toimintaympäristön kehittämiseen Tuet yritysten toimintaympäristön kehittämiseen voivat konkretisoitua esimerkiksi seuraaviin asioihin: yritysten tarvitsemat palvelut, yrityshautomotoiminta, pääomasijoittaminen, pk-yritysten yhteistoiminta, yritysverkostot, verkostoituminen, klusterit, alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen ja vahvistaminen, yritysten ja oppi- ja tutkimuslaitosten sekä muiden julkisten yhteisöjen yhteistoiminta, yritystoimintaa tukevien tutkimus-, osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. 10

11 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston avulla parannetaan työllisyyttä ja edistetään tasa-arvoa. Tavoitteisiin pyritään erilaisilla kehittämisohjelmilla, asiantuntijapalveluita hankkimalla ja koulutuksella. Sosiaalirahaston tuella autetaan alkavia yrityksiä antamalla tukea ja yrittäjyysvalmennusta perustamisvaiheessa, toteutetaan liikkeenjohdon kehittämisohjelmia ja lisätään johtamisosaamista, kehitetään henkilöstön osaamista, tuetaan yrityksiä omistajanvaihdoksissa, sukupolvenvaihdoksissa ja muissa murrosvaiheissa, lisätään liiketoimintaosaamista ja kehitetään liiketoimintakonsepteja, parannetaan yritysten kansainvälistymisvalmiuksia, panostetaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laadun kehittämiseen, luodaan innovaatioverkostoja, lisätään uusien tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöönottoa sekä tehokasta ja osaavaa hyödyntämistä, kehitetään eri yrittäjämuotoja ja tuetaan eri yrittäjäryhmiä, esimerkiksi naisyrittäjyyttä, sosiaalisia yrityksiä ja akateemista yrittäjyyttä, toteutetaan toimialakohtaisia sekä pkyrityksille suunnattuja yrityskohtaisia valmennusohjelmia. 11

12 Miten toimin saadakseni EU-tukea? Kun Sinulla on idea yrityksesi toiminnan tai yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeesta, johon haluat hakea EU-tukea, voit edetä seuraavien askeleiden mukaisesti: Kerää ympärillesi ryhmä ihmisiä, joita idea kiinnostaa ja jotka ovat halukkaita kehittämään ideaa eteenpäin. Ota mukaan myös ihmisiä, joita kehittäminen koskee. Varmista, että ideallasi on oman organisaatiosi ja tarvittavien yhteistyökumppaneiden tuki. Ota yhteyttä alueellasi toimivaan julkiseen rahoittajaan keskustellaksesi hankkeesta. Rahoittajiin kannattaa olla yhteydessä heti idean suunnitteluvaiheessa, jotta hanke etenee sujuvasti oikeaan suuntaan. Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi tutustu oman alueesi maakuntaohjelmien stategioihin ja toteuttamissuunnitelmiin. Satoja uusia yrityksiä vuosittain 12 Hienokin yritysidea voi jäädä vain haaveeksi, jos käytännön toteutus tuntuu ylivoimaiselta. Apua löytyy kuitenkin uusyrityskeskuksesta, jossa asiantuntijan kanssa voi sparrata liikeideaa ja laatia liiketoimintasuunnitelman, miettiä alkurahoitusta sekä suunnitella, miten toiminnasta saadaan kannattavaa. Päijät-Hämeen alueella toimii vuonna 2005 perustettu Silta yrittäjyyteen Lahden alueen uusyrityskeskus ry. Vuonna 2007 Uusyrityskeskus sai EAKR-tukea toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Jatkohanke on erinomainen esimerkki siitä, miten kohtuullisen pienellä rahamäärällä saadaan paljon aikaan, kertoo toimitusjohtaja Sari Suominen. Jo kolmasosa Päijät-Hämeen uusista yrityksistä perustetaan Lahden alueen uusyrityskeskuksen tuella, Suominen jatkaa. Neljän hengen toimiston asiakkaat perustavat yli 300 yritystä vuosittain. Noin puolet keskuksen asiakkaista on naisia, ja myös maahanmuuttajataustaisia asiakkaita on paljon. Suomisen mukaan erityisesti yhteistyö yksityisen sektorin asiantuntijayritysten kanssa on saanut erittäin hyvää palautetta. Asiakkaamme saavat hankkeesta selvän hyödyn: pe-

13 EU-tuki myönnetään aina ajallisesti ja sisällöllisesti rajatulle hankkeelle. Hankkeista tehdään aina suunnitelma, joka sisältää hankkeen sisällön, työnjaon, tavoitteet ja vaiheet, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman sekä toteutusaikataulun. Tukihakemus täytetään sähköisesti EURA2007- järjestelmässä valtaosassa hankkeita. TEkeskusten myöntämiä tukia, Tekesin tutkimusja kehittämisrahoitusta sekä Finnvera Oyj:n lainoja ja takauksia haetaan kuitenkin omilla hakulomakkeilla ja -menettelyillä. Hakemusten jättämisestä saat lisätietoa ottaessasi yhteyttä julkiseen rahoittajaan. EU-ohjelmiin ja niiden toimintalinjojen tavoitteisiin, rahoituksen hakuaikoihin ja muihin ehtoihin voit tutustua internetissä Sivulta pääset myös oman alueesi ja julkisten rahoittajien internet-sivuille. Rahoittajilta saa myös asiantuntija-apua hankkeen suunnittelu- ja käynnistämisvaiheessa. rustamisneuvontaa, neuvoja yrityksen kehittämiseen ja kontakteja muihin yrittäjiin. Myös itse olen matkan varrella oppinut paljon uutta, Suominen kertoo. Ilman hankerahoitusta tätä kaikkea ei olisi voitu tehdä, sanoo Suominen ja muistuttaa, että suunnitelmat ja hakemukset on syytä laatia perusteellisesti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

14 Muut rahoitusmahdollisuudet Tukea maaseutualueilla toimiville yrityksille maaseudun kehittämisohjelmasta Maaseutualueilla toimivien yritysten on mahdollista hakea tukea kehittämiseen ja investointeihin myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, jonka kautta myönnetään EU:n maaseuturahaston tukea. Lisätietoa maaseutualueiden yritysten tuista saa TE-keskuksista. Tekesin muut rahoitusmahdollisuudet yrityksille Maaseudun kehittämisrahastosta tuetaan esimerkiksi maaseudulla toimivien mikroyritysten hankkeita. Lisätietoja saa maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta tai TE-keskuksista Tekes rahoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita myös muun muassa tuotekehityslainoilla. Yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat päästä mukaan käynnissä oleviin Tekesin teknologiaohjelmiin omilla tutkimus- ja kehitysprojekteillaan. Lisätietoja löytyy Tekesin internet-sivuilta EU:n muut ohjelmat Euroopan unionilla on muitakin teema- ja puiteohjelmia yritystoiminnan kehittämiseen. Niistä löytyy lisätietoa Euroopan komission internet-sivuilta ec.europa.eu/enterprise/sme. 14

15 RAHOITTAJAT Finnvera Oyj Lääninhallitukset Maakunnan liitot Opetushallitus Tiepiirit Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ympäristökeskukset Liikenne- ja viestintäministeriö Opetusministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö

16