Kaksitoista asumisen konsepti-ideaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksitoista asumisen konsepti-ideaa"

Transkriptio

1 Kaksitoista asumisen konsepti-ideaa Esitetyt kaksitoista konseptia ovat URBA-hankkeen tutkijoiden esittämiä. Joidenkin lähtökohtana ovat hyvinkin suoraan vastaavat ulkomaiset esimerkit, joita on pidetty mahdollisina sovittaa suomalaisiin oloihin. Toiset taas ovat selkeämmin yhden tutkijan ideoimia ja liittyvät hänen kirjoittamaansa artikkeliin. Kunkin konseptin alussa on lyhyesti todettu sen lähtökohdat. Viittä ensimmäistä konseptia (ryhmärakentaminen, omaehtoisesti joustava asunto, James, kaupunkipientalo, kaupunkiin tulijan kotiutumisasunto) on käytetty Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapaneelityöskentelyssä. Ne ovat tutkijoiden työryhmän erityisesti tätä tarkoitusta varten valitsemia ja osin muotoilemiakin. Tämän jälkeen Jenni Väliniemi ja Sanna Uotinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta ovat muokanneet ne paneeleille sopivaan tiiviiseen muotoon yhteistyössä tutkimukseen osallistuneiden yritystahojen kanssa. Tässä konseptit on esitetty jokseenkin vastaavassa muodossa. Paneelityöskentelyn tulokset julkaistaan Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisusarjassa vuonna Loput seitsemän konseptia liittyvät kaikki tämän raportin kirjoituksiin ja erityisesti Kööpenhaminasta ja Alankomaiden rakentamisesta saatuihin vaikutteisiin. Esitetyssä muodossa konseptit eivät ole valmiita ratkaisuehdotuksia, eivätkä ne ole myöskään keskenään yhteismitallisia. Ne on tarkoitettu herättämään keskustelua ja antamaan virikkeitä jatkotyöskentelylle. Tässä mielessä ne pyrkivät kuitenkin olemaan realistisia ja ainakin periaatteessa toteuttamiskelpoisia. Toisaalta niiden avulla testataan myös kehittämisen menetelmiä, kuten kuluttajapaneelityöskentelyä ja myöhemmin myös vuorovaikutteista yhteiskehittelyä, jota tämän julkaisun viimeinen artikkeli käsittelee. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 325

2

3 Kuluttajatutkimuskeskuksessa arvioidut konseptit Ryhmärakentaminen Konsepti perustuu Terttu Nupposen tutkimukseen omatoimisesta kerrostalorakentamisesta. Millaista rakentamista omatoiminen ja ryhmärakentaminen ovat? Omatoimisessa ryhmärakentamisessa on kyse yhteiseen asuintalon rakentamiseen sitoutuvien halukkaiden ryhmästä. Tällaista ryhmää yhdistävät toiveet omasta asunnosta, jota pääsee itse suunnittelemaan ja rakennuttamaan tai rakentamaan. Muodostamalla ryhmän uuden asunnon tarvitsijat pyrkivät säästöihin asuntorakentamisen kustannuksissa ja saamaan aikaan edullisen ja ryhmään liittyneiden yksilöllisiä tarpeita täyttävän asuintalon. Toistaiseksi omatoiminen rakentaminen ja rakennuttaminen ovat Suomessa yleisimpiä yhden perheen hoitamassa pienomakotitalojen rakentamisessa tai rakennuttamisessa ns. avaimet käteen -periaatteen mukaan. Esimerkkejä meiltä ja muualta Omatoimisen ja ryhmärakentamisen hankkeet ovat Suomessa tulleet ehkä parhaiten tunnetuiksi ikääntyvien asuinyhteisön, esimerkiksi Helsingin Arabianrantaan vuonna 2006 rakennuttamasta Loppukiri-talosta. Aikaisempia tulevien asukkaiden rakennuttaja-yhteistyönä syntyneitä asuinyhteisöjä ovat mm. Jyväskylän Kuokkalassa nyt jo yli 20-vuotias Tuulenkylä ja 15-vuotias Vastatuuli. Asukkaiden ja Asuntosäästäjät ry:n voimin valmistui suuri osa Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitaloista ja 1960-luvuilla. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 327

4 Ryhmärakentaminen on Keski-Euroopassa tuttu ilmiö, ja sielläkin se on suhteellisen harvinainen rakentamisen muoto, mutta joka tapauksessa paljon yleisempi tapa rakentaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Berliinissä toimii kymmeniä ryhmärakentajia ja asuinyhteisöjä. Saksassa tunnettu ryhmä- ja omatoimisen rakentamisen muoto on Baugemeinschaft. Hampurin kaupunki tukee näiden vapaaehtoisten asunnontarvitsijoiden rakentaja-yhteenliittymien toimintaa ja on perustanut myös neuvontatoimiston tätä rakentajaryhmää varten. Baugemeinschaftit tekevät tiivistä yhteistyötä palkkaamansa arkkitehdin kanssa ja hankkivat monesti myös aluerakentajan koordinoimaan hankettaan. Monet Baugemeinschaftien talot Saksassa on rakennettu kaupunkien keskusta-alueille. Mitä ryhmärakentamiseen tarvitaan käytännössä? Asukkaat tekevät yhteisesti päätökset rakennusurakoinnista, sijainnista ja siitä millainen talo rakennetaan. Siten jo talon suunnitteluun kuuluu kanssakäymistä tulevien naapurien kanssa, eikä vasta sitten, kun asukkaat ovat muuttaneet valmiiseen taloon. Päätöksenteossa tarvitaan myös rahoituksen, rakentamisen ja talosuunnittelun asiantuntijoiden (arkkitehtien) apua. 328 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

5 Yksittäiset asukkaat huolehtivat itse rahoituksen hankkimisesta uudelle asunnolleen. Arkkitehdin tekemä tilasuunnittelu tapahtuu asunto- ja asukaskohtaisesti ja siinä huomioidaan jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet. Yleensä ryhmärakentajat tarvitsevat kumppanikseen kunnan, suunnittelijan/ arkkitehdin, rakennusliikkeen sekä rahoittajan. Suunnitteluyhteistyö pääsee liikkeelle, kun asukkaat saavat hankittua rakennuspaikan. Tontin hankinnassa yhteistyö kunnan kanssa on tärkeä asia. Usein ryhmän on syytä palkata rakennuttaja, joka sitoutuu hankkeen toteutumisen seuraamiseen. Millaisia asuntoja syntyy ryhmärakentamisella? Ryhmärakentamisella valmistuu joko yhden hallintamuodon asuinrakennuksia asunto-osakeyhtiöitä, asunto-osuuskuntataloja, vuokrataloja tai näistä sekoitettuja malleja. Eri omistusmuotoja voi olla saman talon asunnoissa rinnakkain. Hallintamuodosta päättävät rakennuttajaasukkaat yhdessä. Ryhmärakentajat voivat kehitellä myös yhteisöllisyyttä edistäviä tilaratkaisuja ja toimintasääntöjä uuteen taloonsa. Taloihin voidaan suunnitella muun muassa yhteistiloja asukkaiden keskinäistä toimintaa ja mahdollisia palveluja varten. Vanhan hartiapankki-rakentamisen muodossa asukkaat voivat tehdä myös itse työmaalla rakennustöitä ja alentaa näin kustannuksia. Rakentajaryhmän vastuulle kuuluu lisäksi piha-alueiden ja asuinalueen laadun hyväksi työskentely. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 329

6

7 Omaehtoisesti joustava asunto uusi suunnittelun tapa Konsepti pohjautuu Karin Krokforsin meneillään olevaan, joustavaa asuntotypologiaa koskevaan tutkimukseen. Tähän konseptiin liittyvät myös hänen kirjoituksensa kuvat 11 ja 31. Omaehtoinen joustavuus Omaehtoisella joustavuudella tarkoitetaan uuttaa suunnittelun tapaa, jossa asunnot suunnitellaan siten, että asukas voi elää asunnossa täysin omalla tavallaan. Huonetiloja ei ole määritelty vain tiettyä toimintaa varten, kuten nykyisessä asuntotuotannossa, vaan asuintilat on organisoitu mahdollisimman joustavasti ja aikaa kestävästi. Asunto voi olla niin kerrostalo- kuin pientalotyyppinenkin ratkaisu tai vaikka jokin niiden välimuoto. Kyse on uudenlaisten asuntoratkaisujen kehittämisestä, jossa asunto joustaa asukkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan ilman, että asuntoon joudutaan tekemään suuria muutoksia. Omaehtoinen joustavuus ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet, vaikka suunnittelijalla ei olisikaan tietoa siitä mitä tarpeet ja toiveet mahdollisesti tulevat olemaan. Uusi suunnittelun tapa Tämä konsepti vastaa moniarvoistuvan ja monimuotoistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Nykyisessä asuntotuotannossa joustavuuden sovellukset ovat olleet yleensä teknologiapainotteisia ja pitäneet sisällään olettamuksen, että asuntoa tavalla tai toisella muokataan. Jos asukas on halunnut asuntoonsa muutoksia ne ovat vaatineet sen verran suuria III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 331

8 ponnistuksia aikaa, energiaa, kädentaitoja ja rahaa jolloin muutokset ovat jääneet usein tekemättä tai on etsitty uusi asunto. Asuntojen omaehtoista joustavuutta toteuttaen asunnot voitaisiin kuitenkin suunnitella siten, että ne organisointinsa avulla joustaisivat erilaisiin elämäntilanteisiin tai voisivat jopa laajentua tai kutistua, jolloin osia tiloista voitaisiin käyttää työtiloina tai eriyttää omiksi asunnoikseen. Omaehtoisesti joustaviksi suunnitellut asunnot eivät myöskään pidä sisällään tietoisia tai tiedostamattomia oletuksia ihmisten elämäntavoista. Omaehtoisen joustavuuden tavoitteet ohjaavat suunnittelijoita ja rakennuttajia suunnittelemaan ja toteuttamaan asunnot uudesta näkökulmasta asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Mitä hyötyä omaehtoisesta joustavuudesta Omaehtoinen joustavuus voi hyödyttää kaikkia asukkaista rakennuttajiin sekä tukea kestävää yhteiskuntaa muun muassa seuraavin tavoin: uusien elämäntapojen mahdollistuminen erilaisissa asuntotyypeissä (esim. yksinasujien mahdollisuus asua pientaloasunnossa, jossa oma piha), joustavuus elämisessä (esim. yksityisyyden mahdollisuus asunnon sisällä uusioperheen yhteiselämän alkutaipaleella), työ- tai toimitilojen sijoittuminen osana asuntoja, mutta erillään asumisesta niin haluttaessa, osan asunnosta vuokraaminen tai myyminen pois taloudellisen tilanteen helpottamiseksi (esim. avioerotilanne, jossa lapsien ei tarvitse uudessa elämäntilanteessa muuttaa pois kotoaan, mutta puolisot pääsevät molemmat uuden elämän alkuun), asunnon kasvattaminen joko laajentamalla tai vuoraamalla/ostamalla seinänaapurilta tilaa, jonka voi yhdistää omaan asuntoon, asumisen mahdollistuminen samassa asunnossa vaikka koko elämän ajan, rakennuttajan ei tarvitse määrittää asukasprofiilia liian varhaisessa vaiheessa ja asunnot voidaan myydä kuluttajien toiveiden mukaisesti, mikä helpottaa myös rahoituksen riskin hallintaa. asuntoja/tiloja ei jää myöskään tyhjiksi uusien ja vanhojen asukkaiden naapuriin, 332 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

9 oikean kokoiset asunnot tulevat sinne minne kuluttajat ne toivovat rakennettavan, alueista tulee eläviä ja omaehtoisia asumisen yhdistyessä luonnollisesti työ- ja toimitiloihin, aikaa kestävä (kestävän kehityksen mukainen) rakentaminen, joka sopeutuu tarpeiden muutoksiin III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 333

10

11 James uudenlaisia asumispalveluja markkinaehtoisesti Konsepti perustuu Kirsi Rantaman sveitsiläistä rakentamista koskevaan tutkimukseen.konseptista on myös täydellisempi esittely URBA-hankkeen verkkosivuilla James on Sveitsissä kehitelty asumisen malli, joka tarjoaa kaupunkiasumiseen uudenlaisia asumiseen liitettyjä palveluita. Asukkaat maksavat niistä sekä kiinteästi vuokrassa että joidenkin palvelujen osalta erikseen niiden tarpeen ja käytön mukaisesti. Sveitsin Zürichin kohteessa asuntojen vuokrat ovat kuitenkin keskitasoa, asuminen ei siis ole normaalia kalliimpaa. USA:ssa on paljon tämäntyyppistä asumista. Asumisratkaisu eli konsepti on saanut nimensä portieeripalveluita hoitavasta Jameksesta, joka voisi olla suomalaisittain vaikka Reiska. Konseptin ideana on helpottaa ihmisten arkipäivää, tehdä siitä sujuvaa. James-konseptin palvelut Zürichin James-kohteessa asukkaiden maksamaan vuokraan sisältyvät vastaanottohenkilön ja palvelupisteen tuottamat seuraavat palvelut: asuntojen oman intranetin päivittäminen, jolla voidaan välittää tietoja esimerkiksi kaupungin ajankohtaisista tapahtumista, liikenneruuhkista tai kulttuuripalveluista, postipakettien vastaanotto, internetistä tilattujen elintarvikkeiden vastaanotto ja välisäilytys vastaanottopisteen jääkaapissa, III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 335

12 infopisteenä toimiminen, hehkulamppujen ynnä muiden tarvikkeiden toimittaminen asuntoihin, asunnon oven avaaminen korjausmiehelle, vuokranmaksu palvelupisteen maksuautomaatilla. Vastaanottopalveluilla voi olla asukkaiden turvallisuutta lisäävä vaikutus, palvelut ovat myös henkilökohtaisia. Edellä mainittujen palveluiden lisäksi asukkailla voi olla käytettävissään seuraavankaltaisia erikseen maksettavia palveluja: auton pesu, vaatteiden pesettäminen, ostosten teko, kukkien kastelu. Lähikaupan kannattavuus asuinkorttelissa voidaan turvata esimerkiksi asukkaiden ostoseteleillä. Asunnot on yhdistetty asukkaita palvelevaan asuinkorttelin sisäiseen intranetiin. Sen lisäksi heillä on käytettävissään normaalit laajakaista-yhteydet. Kenelle? Asuminen soveltuu kaupunkimaisesta asumisesta kiinnostuneille sinkuille ja moderneille perheille sekä töissä käyville naisille. Se soveltuu myös asiantuntija-ammattilaisille ja liikkuvaa työtä tekeville. Zürichin kohteessa asuu esimerkiksi arkkitehteja, toimittajia ja designereita. Omaa asumista koskevat palvelut voivat laajentua sopivan sijainnin myötä esim. kaupungin kulttuuripalveluihin. Jos ne ovat hyvin saavutettavissa, palveluasuminen saa laajemman merkityksen. Kaupunki avautuu erilaisina tarjoumina. Asumisen arkipäivän keventäminen mahdollistaa laajemman kaupungin monien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Minne? James-asumismalli soveltuu käytettäväksi erityisen hyvin kaupungin keskustan ja alakeskusten tuntumassa, mutta myös vanhoilla teollisuusalueilla, joille on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. 336 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

13 Minkälaisia muita samankaltaisia malleja on kehitetty? Eräs muunnelma James-tyyppisestä asumisesta ovat osittaiset hotellit, jotka sisältävät myös asuntoja ja tarjoavat asukkailleen samat palvelut kuin hotellissa yöpyjille. Tällaisissa uudentyyppisissä hotelleissa voi olla esimerkiksi DVD-kirjasto, lastenvahtipalvelut tai terveysklubi Osittaisia hotelleja on toteutettu ainakin Lontoossa. Toteutus, rahoitus ja suosio Konsepti on toteutettavissa kiinteistökehittäjien, rakennuttajien, arkkitehtien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Zürichin kohteeseen on liittynyt yhteistyö myös Siemensin kanssa koskien helppokäyttöistä kynämikroa ja intranetin eli korttelikohtaisen sisäisen tietoverkon hyödyntämistä. Zürichissä portieeripalvelut tuottaa kolmihenkinen pieni palveluyritys. Tulijoita kohteeseen on ollut tarjontaan nähden moninkertainen määrä. Sisarhankkeita Zürichin hankkeelle on suunniteltu muun muassa Baseliin. James-konseptia koskeva illustraatio verkkosivuilla III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 337

14

15 Kaupunkipientalo oma ovi & puutarha Osittain tämä konsepti perustuu townhouse-ratkaisuun, jota Pasi Mäenpää on käsitellyt hollantilaisten esikuvien perusteella. Konsepti tarjoaa omakotitaloasumista urbaanissa ympäristössä. Asukas omistaa oman kaksi- tai kolmekerroksisen talonsa, joka on kiinni naapuritalossa. Julkisivut ovat yksilöllisiä ja muodostavat visuaalisesti vaihtelevan kokonaisuuden. Asunnoilla on puutarhakäyttöön sopiva takapiha tai muu luontoattraktio, esimerkiksi kanava. Etupiha avautuu kadulle, joka muodostaa julkisen tilan. Pysäköinti on sijoitettu talon alle siten, että katetun autopaikan vieressä on takaovi asuntoon. Katutila jää autottomaksi. Konsepti on suunnattu etenkin isoja asuntoja tarvitseville lapsiperheille. Mutta asunnot voivat myös olla pienempiä ja sopia monenlaiseen tarpeeseen. Koska talot sijaitsevat yleensä lähellä keskustaa, ne ovat suhteellisen kalliita. Konseptia voidaan toteuttaa sekä yksittäisinä täydennysrakentamiskohteina että laajempina, profiloituina kokonaisuuksina esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa. Kaupunkipientaloja voidaan rakentaa myös puusta, mikä lisää niiden ekologisuutta. Taloja voidaan toteuttaa sekä erillisinä että asunto-osakeyhtiöinä. Tontti voi olla oma tai vuokratontti. Myös omatoimirakentaminen on mahdollista. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 339

16 Kuva 1. Esimerkki Delftistä. Hollannissa kaupunkipientalo on yleinen asumismuoto. Suomessa niitä on mm. Munkkiniemessä Hollantilaisentiellä ja Espoon Säterinmetsässä. Pitkä rivitalomainen kaupunkipientalo on tuttu englantilaisista tv-sarjoista. 340 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

17 Kaupunkiin tulijalle kotiutumisasunto Konsepti on alkujaan Mervi Ilmosen laatima ja liittyy osin hänen ja Jukka Hirvosen artikkeliin tässä julkaisussa. Kaupunki on aina liikkeessä, sinne tullaan ja sieltä lähdetään. Kaupunkiin tullaan töihin ja opiskelemaan, etsimään onnea ja elämänmuutosta, parempia ansiomahdollisuuksia. Kaupunkiin muuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heitä ei yhdistä ikä, ammatti, etninen tausta, varallisuus tai harrastukset. Ainoa heitä varmasti yhdistävä asia on asuminen. Työ ja tekeminen, opiskeleminen ja kaupunkiin juurtuminen vaatii asumista. Minkälaista asumista muuttajat tarvitsevat? Kaikki kaupunkiin tulijat, niin matalapalkkaiset työntekijät, ammattityöntekijät, erityisasiantuntijat, kansainväliset osaajat ja projektityöntekijät, opiskelijat kuin etniset maahanmuuttajatkin ovat joustavien, kohtuuhintaisten vuokra-asuntomarkkinoiden tarpeessa. Juuri näitä asuntoja pääkaupunkiseudulta kuitenkin puuttuu. Suurinta kysyntää on pienistä vuokra-asunnoista. Vuokra-asuntopula vaikeuttaa pätevien työntekijöiden ja myös kansainvälisten osaajien houkuttelemista pääkaupunkiseudulle. Monet isot vuokranantajat, kuten vakuutusyhtiöt, ovat luopuneet vuokra-asuntojen rakennuttamisesta eikä työsuhdeasuntoja juuri enää rakenneta. Kuntien ja valtion rakennuttamassa sosiaalisessa asuntotuotannossa asukkaiden on täytettävä tietyt kriteerit, joita suuri osa vuokra-asunnon tarvitsijoista ei täytä. Vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi tarvitaan vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 341

18 Miten toteutetaan? Kotiutumisasunto on uudenlainen työsuhdeasunto, jossa rakennuttajat ja yritykset tekevät yhteistyötä. Rakennusyritys on yhteistyössä esimerkiksi yhden tai useamman yksityisen yrityksen, työantajan, säätiön tai yhdistyksen kanssa, joka ostaa rakennuksesta tietyn määrän asuntoja ja vuokraa asunnot työtekijöilleen. Asunnot voivat olla myös ulkopuolisen sijoittajan omistamia, jolloin yritys takaa vuokranmaksun ja välittää vuokra-asunnon työntekijöilleen. Asunnot voidaan suunnitella tilaajan toiveiden mukaan. Rakennuksessa voi olla useiden eri yritysten omistamia asuntoja. Kotiutumisasunnon mallia haetaan parhaillaan. Vantaan Tammistoon on valmistunut yhden rakennuttajan ja eri yritysten yhteistyönä yksi rakennus, jossa mallia on toteutettu. Kenelle? Kotiutumisasunto on kaupunkiin tulijan ensiasunto. Se on edullinen vuokra-asunto, jonne asukas voi asettua lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa kotiutuakseen kaupunkiin ja löytääksensä paikkansa siellä. Kysymys on vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta, joten asunnon vuokraajalle ei aseteta tulo- eikä ikärajoja. Minkälainen asunto ja alue? Asunnon varustetaso ja pintamateriaalit ovat perustasoa. Varustetaso on vakioitu. Asunnossa ei ole saunaa eikä ehkä parveketta. Saunat ja pesutuvat ovat yhteistiloja. Huoneistot ovat kooltaan pienehköjä. Rakennus on pienkerrostalo, jossa on yksiöitä ja perheasuntoja, mutta myös yhteisöllisempään asumiseen sopivia soluasuntoja. Soluasunnot sopivat myös pendelöijille, jotka työskentelevät pääkaupunkiseudulla vain osan työviikosta. Soluasunnot voidaan muuttaa tarvittaessa perheasunnoiksi. Rakennus sijaitsee alueella, jossa on monipuolisuutta asumisen hallintamuodoissa ja rakennuskannassa. Tavoitteena ei ole rakennuttaa asuntokantaa, jossa asukkaiden korkea vaihtuvuus aiheuttaa ylläpitoongelmia ja slummiuttaa rakennuksen ja alueen. 342 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

19 Muita konseptiaihioita Kohtuurivari Konsepti on Pasi Mäenpään muotoilema tanskalaisen esikuvan perusteella. Konsepti tarjoaa edullista pientaloasumista tinkimällä asunnon koosta ja käyttämällä teollisen tuotannon rakentamisratkaisua. Asunnon muodostaa kaksi päällekkäin asetettua kuutiomaista yksikköä, jotka yhdessä vastaavien kanssa muodostavat rivitalon (tai ketjutalon). Asunnoilla on oma pieni piha, jolle voi sijoittaa esimerkiksi varastoyksikön ja autopaikan. Konsepti sisältää avoimen rakentamisen idean sikäli, että keittiö- ja kylpyhuonekalusteet voi tilata joko yhteisesti tai erikseen. Myös Baugemeinschaft-tyyppinen itseorganisoituminen tontin hakua ja asuntojen (eli talon) yhteistilausta varten on mahdollinen. Asunnot voivat olla sekä omistus- että vuokrasuhteisia. Konsepti tukee palveluluokan avainryhmän (hoitajat, poliisit, opettajat jne.) sijoittumista kaupunkiin. Moduulit ovat puurakenteisia ja siksi ekologisia. Konsepti tarjoaa myös mahdollisuuden rakennusteollisuuden monimuotoistamiseen ja avaamiseen ulkomaiselle kilpailulle esimerkiksi Virosta tai Tanskasta. Konseptin esikuva on Kööpenhaminassa sijaitseva asuinalue nimeltä Karens Minde, jolla pyrittiin tuomaan kohtuuhintaista asumista lähelle keskustaa. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 343

20 Karens Minde Kööpenhaminasta esimerkkinä edullisesti rakennetusta rivitaloasumisesta. 344 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

21 Kauppa-asuintalo Konsepti on Pasi Mäenpään muotoilema hollantilaisten esikuvien perusteella. Konsepti tarjoaa urbaania asumista isoissa asunnoissa kauppakeskuksen ja kulttuuripalveluiden yhteydessä. Kaupat, palvelut ja asuminen sijoittuvat samoihin rakennuksiin ja muodostavat näin toiminnoiltaan sekoittuneen miljöön. Asuminen ja kaupungin julkinen tila yhdistyvät tavalla, joka muistuttaa perinteisiä keskustan asuintaloja kivijalkakauppoineen. Esimerkiksi Delftissä, Hollannissa (ks. kauppakeskus sijaitsee kahdessa kerroksessa avautuen korttelin rajaamalle aukiolle. Asunnot sijoittuvat ylempiin kerroksiin. Samalla aukiojatkumolla on kirjasto, teatteri, elokuvateatteri ja multimediakeskus. Näin muodostuu julkinen tila, jossa asuminen yhdistyy kauppaan ja kulttuuriin. Asuntotarjonta on monimuotoista peruskerrostaloasunnoista penthouseen, kaksi- tai kolmikerroksiseen urbaaniin residenssiin (stadswoningen) ja nelikerroksiseen taloon (herenhuizen). Konseptia voidaan soveltaa luotaessa tai uudistettaessa asuinaluetason keskuksia alueilla, joista puuttuu julkinen, kokoava tila tai jossa sellaista on tarpeen uudistaa. Sekoittamalla kauppa ja asuminen korostetaan eurooppalaista kaupunkikulttuuria ja taistellaan kaupan ekologisesti haitallista hajakeskittymistä vastaan. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 345

22 Zuidpoort, Delft. 346 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

23 Yhteisöllinen kaupunkikortteli Lähtökohtana on Tuomas Ilmavirran gentrifikaatiota ja vanhojen teollisuuskiinteistöjen käyttöä koskeva artikkeli. Konsepti pohjautuu urbaaniin monimuotoisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kaupunkimaisessa ympäristössä sijaitsevan korttelin jokainen talo pitää sisällään sekä kohtuuhintaisia toimitiloja että erikokoisia kaupunkiasuntoja. Katutaso on varattu palveluille ja yhteistiloille. Kortteli voidaan toteuttaa joko vanhojen teollisuuskiinteistöjen yhteyteen tai puolivalmiina uudisrakennuksina. Asuntojen vaatimaton perusvarustelutaso mahdollistaa paitsi kohtuullisen myynti- tai vuokrahinnan, myös asuntojen muokkaamisen yksilöllisiin tarpeisiin. Sama pätee toimitiloihin. Asuntoa täydentävät korttelissa sijaitsevat yhteistilat ja palvelut. Joka korttelissa voisi olla esimerkiksi yhteinen korttelisauna (vrt. esim. Harjutori Kalliossa) sekä yhtenäinen puistomainen korttelisisäpiha. Konsepti mahdollistaa myös kodin hajauttamisen esimerkiksi eri paikoissa sijaitseviin makuu-, työ-, ja olohuoneisiin. Pienessä yksiössä asuva voi vuokrata osuutta samassa korttelissa sijaitsevasta työhuoneesta ja käyttää yhteistiloja tai vaikka kortteliravintoloita olohuoneenaan. Näin konsepti joustaa erilaisten elämäntyylien sekä yksilöiden muuttuvien elämäntilanteiden mukaan. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 347

24

25 Uudistuvien kaupunginosakeskusten asunnot Konsepti liittyy Markku Norvasuon artikkeliin. Hieman vastaavalla tavalla kuin vanhat teollisuus, sairaala- ja muut vastaavat miljööt, myös lukujen ostoskeskukset ja lähiliikenteen rautatieasemat tarjoavat täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Lähtökohdat ovat kuitenkin toisenlaiset. Kun teollisuusrakentamisen tapauksessa kaupungin laajeneminen johtaa teollisen toiminnan siirtymiseen muualle ja uusien käyttöjen etsimiseen, vanhat lähiökeskukset ja asemaseudut muuttavat luonnettaan kaupunginosa maisemmiksi integroituessaan ympäristöönsä. Tällaisia keskuksia on pääkaupunkiseudulla runsaasti, mutta huolimatta samantapaisista lähtökohdistaan ne ovat varsin yksilöllisiä. Esimerkiksi vanhan ympäristön suojelutarve vaihtelee ja kaupallinen potentiaali riippuu sijainnista. Kehittäminen kohdistuu mm. palveluihin, ympäristön ulkoiseen laatuun ja häiriöttömyyteen sekä infrastruktuuriin (kevyt liikenne, huolto, pysäköinti, valaistus jne.). Asuinrakentamisen houkuttelevuus riippuu osin tällaisista seikoista, mutta täydennysrakentaminen tarjoaa myös yhden tavan kehittää ympäristöä. Parhaimmillaan tuloksena voi olla jotakin sellaista kuin kauppa-asuintalon konseptissa edellä. Kyse ei ole niinkään siihen nähden erilaisista asunnoista, vaan uudistuvien kaupunginosakeskusten konseptia määrittää pyrkimys sovittaa se pääkaupunkiseudun rakenteelliseen kehittämiseen. Siksi myös asuinrakentaminen voi olla luonteeltaan hyvin moninaista. On mahdollista ajatella, että nämä kaksi konseptia ovat olennaisesti sama asia, vain eri lähtökohdista esitettyjä. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 349

26

27 Yksittäinen asumisen vau-kohde Konsepti perustuu Markku Norvasuon artikkeliin ja Kööpenhaminan esimerkkeihin. Myös asuintalo voi olla ympäristöstään erottuva, kooltaan tai luonteeltaan erityinen luomus. Tällaisiksi voisi Helsingistä katsoa esimerkiksi Käpylän Käärmetalon (joka on tältä kannalta hyvin hienovarainen), Pikku Huopalahden terassitalon ja yleisesti enemmän tai vähemmän onnistuneet tornimaiset maamerkit. Tehtävä käy vaikeammaksi, jos tarkastellaan klassismin kauden rakentamista. Kenties voisi mainita 1920-luvun lopulta Turun Atrium-asuintalon, joka saa näyttävyytensä Betel-kirkon miljööstä kellotorneineen. Yksilöllisetkin klassistiset rakennukset suunniteltiin pääosin sopeutumaan ympäristöönsä. Tässä mielessä vau-arkkitehtuuri on viimeaikainen ja historiallisesti katsoen pintapuolinenkin idea. Ajatuksena on kuitenkin esittää, että tietyt rakennustehtävät, esimerkiksi täydennysrakentaminen vanhaan miljööseen tai vaihtoehtoisesti aiemmin rakentamattomille alueilla tarjoavat mahdollisuuksia aiemmasta hyvinkin poikkeaville tai erityisille ratkaisuille. Ympäristöön sovittaminen on toki harkittava tapauksittain. Ohessa on muutama esimerkki Kööpenhaminasta. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 351

28 Kuva 1. Bispebjerg Bakke on kuvanveistäjä Bjørn Nørgaardin muotoilema kahden asuinrakennuksen kokonaisuus puistomaisessa ympäristössä. Helsingin käärmetaloon verrattuna tätä kokonaisuutta voisi kutsua liskomaiseksi. Rakennus on toteutettu varsin korkealaatuisin materiaalein. Kuva 2. VM-huset Ørestadissa muodostuu kahdesta vierekkäisestä rakennuksesta. Huomiota herättävä piirre ovat kolmiomaisesti ulkonevat parvekkeet. Rakennuspaikka on melko avoin ja aivan sen edessä on pilarien varaan rakennettu metrorata, joten kohde on tarkoitettu herättämään huomiota.

29 Kuva 3. Aivan VM-husetin vieressä asuintalo Bjerget terassoituu pysäköintitilojen päälle siten, että terassoitu puoli kääntää selkänsä metroradalle. Ajatuksena on ollut taata mahdollisimman paljon yksityisyyttä kullekin asunnolle. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 353

30

31 Lievealueen tehokas ja kompakti yksittäiskohde Konsepti perustuu Markku Norvasuon artikkeliin. Tämä konsepti perustuu ensisijaisesti kaupunkirakenteelliseen ajatukseen. Kaupungin laajentuessa siihen muodostuu lievealueita ja taskuja, maata joka ei sovellu selkeästi virkistyskäyttöön ja voi olla myös sijainniltaan haasteellista esimerkiksi liikenneväylien kupeessa. Toisaalta liikenneyhteydet voivat olla erinomaiset. Tällaisiin paikkoihin voitaisiin kehittää erityisratkaisuja, joissa on esimerkiksi huolehdittu erityisen hyvin ääneneristyksestä ja toisaalta mitoitettu pysäköintitilat runsaiksi. Ne voisivat jopa toimia ympäristön meluvalleina. Kyseessä voisi olla myös yksittäinen umpikorttelimainen ratkaisu, jolloin pysäköinti jäisi kannen alle. Asunnot voisivat soveltua paljon henkilöautolla liikkuvalle ammattilaiselle, joka ei ole vahvasti riippuvainen paikallisista palveluista. Tällainen rakentaminen voisi soveltua valikoiden myös asemanseuduille, mutta laajasti sovellettavaksi malliksi sitä ei tässä esitetä. Rakennuksista voisi tarpeen mukaan kehittää huomiota herättäviä erityisratkaisuja. Kööpenhaminan Bjergetissä on jonkin verran tällaisia piirteitä, vaikka se ei sijainniltaan vastaa tämän konseptin ajatuksia. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 355

32

33 Temaattinen pientaloalue Konsepti perustuu Markku Norvasuon artikkeliin. Kaupunkipientalo on tyypiltään alueellinen konsepti, koska se tarjoaa tehokkaan vaihtoehdon korkealle kaupunkirakentamiselle. Hollantilaisten esikuvien mukaan voitaisiin ajatella myös muunlaisia temaattisia pien- tai kaupunkitaloalueita. Hollannissa teemana on usein vesi; se mikä sopisi meille jääköön pohdittavaksi. Aiempia teemoja ovat saattaneet olla materiaali (puu), talotyyppi tai alueen luonne (kuten uustraditionalismi ). Tämäkään idea ei siis ole uusi, mutta sitä voisi yhä kehitellä erilaisista lähtökohdista. Ekologia, palvelujen sijoittelu, erilaiset elämäntapavalinnat, rintamamiestalotyyppien uudet tulkinnat, miksei joustavat asuntotypologiatkin, voisivat tulla kysymykseen. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 357

ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit. URBA-työseminaari 3.2.2009

ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit. URBA-työseminaari 3.2.2009 ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit URBA-työseminaari 3.2.2009 Urba KUUSI ASUMISEN KONSEPTIA Esiteltävät konseptit ovat esimerkkejä uudenlaisista asumisen, asuntosuunnittelun, asuntotuotannon

Lisätiedot

ASUTTAISIINKO TOISIN?

ASUTTAISIINKO TOISIN? Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas

Lisätiedot

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus Turussa 9.3.2009 1 Sisältö Asumiskonseptien pohdinta Suomessa URBA-hankkeen asumiskonseptit Asumiskonseptien

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti SATO StudioKoti 1 Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa 2 500 /kk Räätälöidyt sisustusratkaisut Hyvin varustellut yhteiset tilat Ison asunnon toiminnallisuus Mistä ajatus

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TOIMEKSIANTAJA Työmme toimeksiantajana on Elementit-E Oy. Yrityksen yhteyshenkilönä toimi yrityksen toimitusjohtaja Veli Hyyryläinen.

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys Puupäivä 11.11.2010 www.omatoimi.fi Oma tausta Yleishyödyllisten rakennuttajayhtiöiden toimitusjohtajana

Lisätiedot

Palkittuja ehdotuksia laatukilpailuissa

Palkittuja ehdotuksia laatukilpailuissa Palkittuja ehdotuksia laatukilpailuissa Laatukilpailu Voittoja 2001-2008 Lehtovuoren alue, Helsinki Konala 2001, 11 000 kem2 Leppäviidan ekologinen kerrostalo, Espoo Leppävaara 2002, 3000 kem2 Arabianranta

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho Laatu 8.5.2013 on hyvä työ Laatu on hyvä työ Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT SISÄLTÖÄ: I. Tavoitteet II. Ratkaisuista III. Kohtuuhintaisuudesta IV. Kohteiden kiinnostavuudesta V. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Merkki

Asunto Oy Vantaan Merkki Asunto Oy Vantaan Merkki Tulevaisuus rakennetaan tänään Unelmakoti Vantaan Hakunilasta RK_Asuntoesite_Vantaan_Merkki_06013.indd 1 14.6.2013 12.42 Asunto Oy Vantaan Merkki Vantaan Merkin tarina Ihminen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

C&J 1203 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632

C&J 1203 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632 C&J 03 Vuoreskeskus itä, asemakaava nro 86 tontinkäyttösuunnitelma ts-86-3 kortteli 763 VUORES VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA,. VAIHE KORTTELI 763 "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 763 CEDERQVIST

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti SATO StudioKoti Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa ison asunnon toiminnallisuus hyvin varustellut yhteiset tilat 500 /kk räätälöidyt sisustusratkaisut SATO StudioKoti

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Alppikylä Laukkukuja 6

Alppikylä Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Mikä on asumisoikeusjärjestelmä? Tarvitset järjestysnumeron paikkakunnan asuntotoimistosta Elinikäinen ja pysyvä oikeus asua Riskitön ja turvallinen

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Tulevaisuuden hyvinvointikeskukset 30.9.2010 Sanna Mäkinen, toiminnanjohtaja

Tulevaisuuden hyvinvointikeskukset 30.9.2010 Sanna Mäkinen, toiminnanjohtaja Tulevaisuuden hyvinvointikeskukset 30.9.2010 Sanna Mäkinen, toiminnanjohtaja Perustietoa Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön on perustanut Lahden kaupunki v. 1963 tuottamaan

Lisätiedot

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

INT housing program. kv-opiskelijoiden asumispalveluiden pilotti 2013. Jaakko Mustakallio KV-kevätpäivät 12.5.2014 Toiminnanjohtaja

INT housing program. kv-opiskelijoiden asumispalveluiden pilotti 2013. Jaakko Mustakallio KV-kevätpäivät 12.5.2014 Toiminnanjohtaja INT housing program kv-opiskelijoiden asumispalveluiden pilotti 2013 Jaakko Mustakallio KV-kevätpäivät 12.5.2014 Toiminnanjohtaja Opiskelijan Tampere ry on tamperelaisten ylioppilas- ja opiskelijakuntien

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy

Rakennustutkimus RTS Oy Rakennustutkimus RTS Oy HELMIKUU 2012 / ASTA-MESSUT KÄDETTÖMYYS KASVAA PIENRAKENTAMISESSA Viime vuonna omakotirakentamista aloitettiin 11 700 asuntoa. Tästä tuottajamuotoisen rakentamisen osuus oli 1 700

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEssä www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijaitsee lähimpänä Keilaniemen tulevaa metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000 N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010 Yhteisöllinen senioritalo Loppukiri - sijainti Kirjasto Loppukirin kohdalla, Hämeentiellä Kauppakeskus ja apteekki vajaankilometrin päässä (kartan alalaitaan päin) Raitiovaunut kaupunkiin n. 100 metrin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli)

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) 17.4.2007 1 sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHTIA...3 Palvelurakenne... 3

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Yhdessä Huomiseen Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Kotosalla on turvallinen, luotettava ja yhteisöllinen Kotosalla on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön kehittämä nykyaikainen ja toimiva asumismuoto

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit (URBA)

Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit (URBA) 29.10.2008 Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit (URBA) http://urba.tkk.fi/ Yhteenveto julkaisusta Tämä yhteenveto perustuu Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit- tutkimushankkeen tutkijoiden kirjoituksiin

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot