Kaksitoista asumisen konsepti-ideaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksitoista asumisen konsepti-ideaa"

Transkriptio

1 Kaksitoista asumisen konsepti-ideaa Esitetyt kaksitoista konseptia ovat URBA-hankkeen tutkijoiden esittämiä. Joidenkin lähtökohtana ovat hyvinkin suoraan vastaavat ulkomaiset esimerkit, joita on pidetty mahdollisina sovittaa suomalaisiin oloihin. Toiset taas ovat selkeämmin yhden tutkijan ideoimia ja liittyvät hänen kirjoittamaansa artikkeliin. Kunkin konseptin alussa on lyhyesti todettu sen lähtökohdat. Viittä ensimmäistä konseptia (ryhmärakentaminen, omaehtoisesti joustava asunto, James, kaupunkipientalo, kaupunkiin tulijan kotiutumisasunto) on käytetty Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapaneelityöskentelyssä. Ne ovat tutkijoiden työryhmän erityisesti tätä tarkoitusta varten valitsemia ja osin muotoilemiakin. Tämän jälkeen Jenni Väliniemi ja Sanna Uotinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta ovat muokanneet ne paneeleille sopivaan tiiviiseen muotoon yhteistyössä tutkimukseen osallistuneiden yritystahojen kanssa. Tässä konseptit on esitetty jokseenkin vastaavassa muodossa. Paneelityöskentelyn tulokset julkaistaan Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisusarjassa vuonna Loput seitsemän konseptia liittyvät kaikki tämän raportin kirjoituksiin ja erityisesti Kööpenhaminasta ja Alankomaiden rakentamisesta saatuihin vaikutteisiin. Esitetyssä muodossa konseptit eivät ole valmiita ratkaisuehdotuksia, eivätkä ne ole myöskään keskenään yhteismitallisia. Ne on tarkoitettu herättämään keskustelua ja antamaan virikkeitä jatkotyöskentelylle. Tässä mielessä ne pyrkivät kuitenkin olemaan realistisia ja ainakin periaatteessa toteuttamiskelpoisia. Toisaalta niiden avulla testataan myös kehittämisen menetelmiä, kuten kuluttajapaneelityöskentelyä ja myöhemmin myös vuorovaikutteista yhteiskehittelyä, jota tämän julkaisun viimeinen artikkeli käsittelee. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 325

2

3 Kuluttajatutkimuskeskuksessa arvioidut konseptit Ryhmärakentaminen Konsepti perustuu Terttu Nupposen tutkimukseen omatoimisesta kerrostalorakentamisesta. Millaista rakentamista omatoiminen ja ryhmärakentaminen ovat? Omatoimisessa ryhmärakentamisessa on kyse yhteiseen asuintalon rakentamiseen sitoutuvien halukkaiden ryhmästä. Tällaista ryhmää yhdistävät toiveet omasta asunnosta, jota pääsee itse suunnittelemaan ja rakennuttamaan tai rakentamaan. Muodostamalla ryhmän uuden asunnon tarvitsijat pyrkivät säästöihin asuntorakentamisen kustannuksissa ja saamaan aikaan edullisen ja ryhmään liittyneiden yksilöllisiä tarpeita täyttävän asuintalon. Toistaiseksi omatoiminen rakentaminen ja rakennuttaminen ovat Suomessa yleisimpiä yhden perheen hoitamassa pienomakotitalojen rakentamisessa tai rakennuttamisessa ns. avaimet käteen -periaatteen mukaan. Esimerkkejä meiltä ja muualta Omatoimisen ja ryhmärakentamisen hankkeet ovat Suomessa tulleet ehkä parhaiten tunnetuiksi ikääntyvien asuinyhteisön, esimerkiksi Helsingin Arabianrantaan vuonna 2006 rakennuttamasta Loppukiri-talosta. Aikaisempia tulevien asukkaiden rakennuttaja-yhteistyönä syntyneitä asuinyhteisöjä ovat mm. Jyväskylän Kuokkalassa nyt jo yli 20-vuotias Tuulenkylä ja 15-vuotias Vastatuuli. Asukkaiden ja Asuntosäästäjät ry:n voimin valmistui suuri osa Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitaloista ja 1960-luvuilla. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 327

4 Ryhmärakentaminen on Keski-Euroopassa tuttu ilmiö, ja sielläkin se on suhteellisen harvinainen rakentamisen muoto, mutta joka tapauksessa paljon yleisempi tapa rakentaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Berliinissä toimii kymmeniä ryhmärakentajia ja asuinyhteisöjä. Saksassa tunnettu ryhmä- ja omatoimisen rakentamisen muoto on Baugemeinschaft. Hampurin kaupunki tukee näiden vapaaehtoisten asunnontarvitsijoiden rakentaja-yhteenliittymien toimintaa ja on perustanut myös neuvontatoimiston tätä rakentajaryhmää varten. Baugemeinschaftit tekevät tiivistä yhteistyötä palkkaamansa arkkitehdin kanssa ja hankkivat monesti myös aluerakentajan koordinoimaan hankettaan. Monet Baugemeinschaftien talot Saksassa on rakennettu kaupunkien keskusta-alueille. Mitä ryhmärakentamiseen tarvitaan käytännössä? Asukkaat tekevät yhteisesti päätökset rakennusurakoinnista, sijainnista ja siitä millainen talo rakennetaan. Siten jo talon suunnitteluun kuuluu kanssakäymistä tulevien naapurien kanssa, eikä vasta sitten, kun asukkaat ovat muuttaneet valmiiseen taloon. Päätöksenteossa tarvitaan myös rahoituksen, rakentamisen ja talosuunnittelun asiantuntijoiden (arkkitehtien) apua. 328 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

5 Yksittäiset asukkaat huolehtivat itse rahoituksen hankkimisesta uudelle asunnolleen. Arkkitehdin tekemä tilasuunnittelu tapahtuu asunto- ja asukaskohtaisesti ja siinä huomioidaan jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet. Yleensä ryhmärakentajat tarvitsevat kumppanikseen kunnan, suunnittelijan/ arkkitehdin, rakennusliikkeen sekä rahoittajan. Suunnitteluyhteistyö pääsee liikkeelle, kun asukkaat saavat hankittua rakennuspaikan. Tontin hankinnassa yhteistyö kunnan kanssa on tärkeä asia. Usein ryhmän on syytä palkata rakennuttaja, joka sitoutuu hankkeen toteutumisen seuraamiseen. Millaisia asuntoja syntyy ryhmärakentamisella? Ryhmärakentamisella valmistuu joko yhden hallintamuodon asuinrakennuksia asunto-osakeyhtiöitä, asunto-osuuskuntataloja, vuokrataloja tai näistä sekoitettuja malleja. Eri omistusmuotoja voi olla saman talon asunnoissa rinnakkain. Hallintamuodosta päättävät rakennuttajaasukkaat yhdessä. Ryhmärakentajat voivat kehitellä myös yhteisöllisyyttä edistäviä tilaratkaisuja ja toimintasääntöjä uuteen taloonsa. Taloihin voidaan suunnitella muun muassa yhteistiloja asukkaiden keskinäistä toimintaa ja mahdollisia palveluja varten. Vanhan hartiapankki-rakentamisen muodossa asukkaat voivat tehdä myös itse työmaalla rakennustöitä ja alentaa näin kustannuksia. Rakentajaryhmän vastuulle kuuluu lisäksi piha-alueiden ja asuinalueen laadun hyväksi työskentely. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 329

6

7 Omaehtoisesti joustava asunto uusi suunnittelun tapa Konsepti pohjautuu Karin Krokforsin meneillään olevaan, joustavaa asuntotypologiaa koskevaan tutkimukseen. Tähän konseptiin liittyvät myös hänen kirjoituksensa kuvat 11 ja 31. Omaehtoinen joustavuus Omaehtoisella joustavuudella tarkoitetaan uuttaa suunnittelun tapaa, jossa asunnot suunnitellaan siten, että asukas voi elää asunnossa täysin omalla tavallaan. Huonetiloja ei ole määritelty vain tiettyä toimintaa varten, kuten nykyisessä asuntotuotannossa, vaan asuintilat on organisoitu mahdollisimman joustavasti ja aikaa kestävästi. Asunto voi olla niin kerrostalo- kuin pientalotyyppinenkin ratkaisu tai vaikka jokin niiden välimuoto. Kyse on uudenlaisten asuntoratkaisujen kehittämisestä, jossa asunto joustaa asukkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan ilman, että asuntoon joudutaan tekemään suuria muutoksia. Omaehtoinen joustavuus ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet, vaikka suunnittelijalla ei olisikaan tietoa siitä mitä tarpeet ja toiveet mahdollisesti tulevat olemaan. Uusi suunnittelun tapa Tämä konsepti vastaa moniarvoistuvan ja monimuotoistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Nykyisessä asuntotuotannossa joustavuuden sovellukset ovat olleet yleensä teknologiapainotteisia ja pitäneet sisällään olettamuksen, että asuntoa tavalla tai toisella muokataan. Jos asukas on halunnut asuntoonsa muutoksia ne ovat vaatineet sen verran suuria III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 331

8 ponnistuksia aikaa, energiaa, kädentaitoja ja rahaa jolloin muutokset ovat jääneet usein tekemättä tai on etsitty uusi asunto. Asuntojen omaehtoista joustavuutta toteuttaen asunnot voitaisiin kuitenkin suunnitella siten, että ne organisointinsa avulla joustaisivat erilaisiin elämäntilanteisiin tai voisivat jopa laajentua tai kutistua, jolloin osia tiloista voitaisiin käyttää työtiloina tai eriyttää omiksi asunnoikseen. Omaehtoisesti joustaviksi suunnitellut asunnot eivät myöskään pidä sisällään tietoisia tai tiedostamattomia oletuksia ihmisten elämäntavoista. Omaehtoisen joustavuuden tavoitteet ohjaavat suunnittelijoita ja rakennuttajia suunnittelemaan ja toteuttamaan asunnot uudesta näkökulmasta asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Mitä hyötyä omaehtoisesta joustavuudesta Omaehtoinen joustavuus voi hyödyttää kaikkia asukkaista rakennuttajiin sekä tukea kestävää yhteiskuntaa muun muassa seuraavin tavoin: uusien elämäntapojen mahdollistuminen erilaisissa asuntotyypeissä (esim. yksinasujien mahdollisuus asua pientaloasunnossa, jossa oma piha), joustavuus elämisessä (esim. yksityisyyden mahdollisuus asunnon sisällä uusioperheen yhteiselämän alkutaipaleella), työ- tai toimitilojen sijoittuminen osana asuntoja, mutta erillään asumisesta niin haluttaessa, osan asunnosta vuokraaminen tai myyminen pois taloudellisen tilanteen helpottamiseksi (esim. avioerotilanne, jossa lapsien ei tarvitse uudessa elämäntilanteessa muuttaa pois kotoaan, mutta puolisot pääsevät molemmat uuden elämän alkuun), asunnon kasvattaminen joko laajentamalla tai vuoraamalla/ostamalla seinänaapurilta tilaa, jonka voi yhdistää omaan asuntoon, asumisen mahdollistuminen samassa asunnossa vaikka koko elämän ajan, rakennuttajan ei tarvitse määrittää asukasprofiilia liian varhaisessa vaiheessa ja asunnot voidaan myydä kuluttajien toiveiden mukaisesti, mikä helpottaa myös rahoituksen riskin hallintaa. asuntoja/tiloja ei jää myöskään tyhjiksi uusien ja vanhojen asukkaiden naapuriin, 332 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

9 oikean kokoiset asunnot tulevat sinne minne kuluttajat ne toivovat rakennettavan, alueista tulee eläviä ja omaehtoisia asumisen yhdistyessä luonnollisesti työ- ja toimitiloihin, aikaa kestävä (kestävän kehityksen mukainen) rakentaminen, joka sopeutuu tarpeiden muutoksiin III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 333

10

11 James uudenlaisia asumispalveluja markkinaehtoisesti Konsepti perustuu Kirsi Rantaman sveitsiläistä rakentamista koskevaan tutkimukseen.konseptista on myös täydellisempi esittely URBA-hankkeen verkkosivuilla James on Sveitsissä kehitelty asumisen malli, joka tarjoaa kaupunkiasumiseen uudenlaisia asumiseen liitettyjä palveluita. Asukkaat maksavat niistä sekä kiinteästi vuokrassa että joidenkin palvelujen osalta erikseen niiden tarpeen ja käytön mukaisesti. Sveitsin Zürichin kohteessa asuntojen vuokrat ovat kuitenkin keskitasoa, asuminen ei siis ole normaalia kalliimpaa. USA:ssa on paljon tämäntyyppistä asumista. Asumisratkaisu eli konsepti on saanut nimensä portieeripalveluita hoitavasta Jameksesta, joka voisi olla suomalaisittain vaikka Reiska. Konseptin ideana on helpottaa ihmisten arkipäivää, tehdä siitä sujuvaa. James-konseptin palvelut Zürichin James-kohteessa asukkaiden maksamaan vuokraan sisältyvät vastaanottohenkilön ja palvelupisteen tuottamat seuraavat palvelut: asuntojen oman intranetin päivittäminen, jolla voidaan välittää tietoja esimerkiksi kaupungin ajankohtaisista tapahtumista, liikenneruuhkista tai kulttuuripalveluista, postipakettien vastaanotto, internetistä tilattujen elintarvikkeiden vastaanotto ja välisäilytys vastaanottopisteen jääkaapissa, III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 335

12 infopisteenä toimiminen, hehkulamppujen ynnä muiden tarvikkeiden toimittaminen asuntoihin, asunnon oven avaaminen korjausmiehelle, vuokranmaksu palvelupisteen maksuautomaatilla. Vastaanottopalveluilla voi olla asukkaiden turvallisuutta lisäävä vaikutus, palvelut ovat myös henkilökohtaisia. Edellä mainittujen palveluiden lisäksi asukkailla voi olla käytettävissään seuraavankaltaisia erikseen maksettavia palveluja: auton pesu, vaatteiden pesettäminen, ostosten teko, kukkien kastelu. Lähikaupan kannattavuus asuinkorttelissa voidaan turvata esimerkiksi asukkaiden ostoseteleillä. Asunnot on yhdistetty asukkaita palvelevaan asuinkorttelin sisäiseen intranetiin. Sen lisäksi heillä on käytettävissään normaalit laajakaista-yhteydet. Kenelle? Asuminen soveltuu kaupunkimaisesta asumisesta kiinnostuneille sinkuille ja moderneille perheille sekä töissä käyville naisille. Se soveltuu myös asiantuntija-ammattilaisille ja liikkuvaa työtä tekeville. Zürichin kohteessa asuu esimerkiksi arkkitehteja, toimittajia ja designereita. Omaa asumista koskevat palvelut voivat laajentua sopivan sijainnin myötä esim. kaupungin kulttuuripalveluihin. Jos ne ovat hyvin saavutettavissa, palveluasuminen saa laajemman merkityksen. Kaupunki avautuu erilaisina tarjoumina. Asumisen arkipäivän keventäminen mahdollistaa laajemman kaupungin monien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Minne? James-asumismalli soveltuu käytettäväksi erityisen hyvin kaupungin keskustan ja alakeskusten tuntumassa, mutta myös vanhoilla teollisuusalueilla, joille on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. 336 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

13 Minkälaisia muita samankaltaisia malleja on kehitetty? Eräs muunnelma James-tyyppisestä asumisesta ovat osittaiset hotellit, jotka sisältävät myös asuntoja ja tarjoavat asukkailleen samat palvelut kuin hotellissa yöpyjille. Tällaisissa uudentyyppisissä hotelleissa voi olla esimerkiksi DVD-kirjasto, lastenvahtipalvelut tai terveysklubi Osittaisia hotelleja on toteutettu ainakin Lontoossa. Toteutus, rahoitus ja suosio Konsepti on toteutettavissa kiinteistökehittäjien, rakennuttajien, arkkitehtien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Zürichin kohteeseen on liittynyt yhteistyö myös Siemensin kanssa koskien helppokäyttöistä kynämikroa ja intranetin eli korttelikohtaisen sisäisen tietoverkon hyödyntämistä. Zürichissä portieeripalvelut tuottaa kolmihenkinen pieni palveluyritys. Tulijoita kohteeseen on ollut tarjontaan nähden moninkertainen määrä. Sisarhankkeita Zürichin hankkeelle on suunniteltu muun muassa Baseliin. James-konseptia koskeva illustraatio verkkosivuilla III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 337

14

15 Kaupunkipientalo oma ovi & puutarha Osittain tämä konsepti perustuu townhouse-ratkaisuun, jota Pasi Mäenpää on käsitellyt hollantilaisten esikuvien perusteella. Konsepti tarjoaa omakotitaloasumista urbaanissa ympäristössä. Asukas omistaa oman kaksi- tai kolmekerroksisen talonsa, joka on kiinni naapuritalossa. Julkisivut ovat yksilöllisiä ja muodostavat visuaalisesti vaihtelevan kokonaisuuden. Asunnoilla on puutarhakäyttöön sopiva takapiha tai muu luontoattraktio, esimerkiksi kanava. Etupiha avautuu kadulle, joka muodostaa julkisen tilan. Pysäköinti on sijoitettu talon alle siten, että katetun autopaikan vieressä on takaovi asuntoon. Katutila jää autottomaksi. Konsepti on suunnattu etenkin isoja asuntoja tarvitseville lapsiperheille. Mutta asunnot voivat myös olla pienempiä ja sopia monenlaiseen tarpeeseen. Koska talot sijaitsevat yleensä lähellä keskustaa, ne ovat suhteellisen kalliita. Konseptia voidaan toteuttaa sekä yksittäisinä täydennysrakentamiskohteina että laajempina, profiloituina kokonaisuuksina esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa. Kaupunkipientaloja voidaan rakentaa myös puusta, mikä lisää niiden ekologisuutta. Taloja voidaan toteuttaa sekä erillisinä että asunto-osakeyhtiöinä. Tontti voi olla oma tai vuokratontti. Myös omatoimirakentaminen on mahdollista. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 339

16 Kuva 1. Esimerkki Delftistä. Hollannissa kaupunkipientalo on yleinen asumismuoto. Suomessa niitä on mm. Munkkiniemessä Hollantilaisentiellä ja Espoon Säterinmetsässä. Pitkä rivitalomainen kaupunkipientalo on tuttu englantilaisista tv-sarjoista. 340 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

17 Kaupunkiin tulijalle kotiutumisasunto Konsepti on alkujaan Mervi Ilmosen laatima ja liittyy osin hänen ja Jukka Hirvosen artikkeliin tässä julkaisussa. Kaupunki on aina liikkeessä, sinne tullaan ja sieltä lähdetään. Kaupunkiin tullaan töihin ja opiskelemaan, etsimään onnea ja elämänmuutosta, parempia ansiomahdollisuuksia. Kaupunkiin muuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heitä ei yhdistä ikä, ammatti, etninen tausta, varallisuus tai harrastukset. Ainoa heitä varmasti yhdistävä asia on asuminen. Työ ja tekeminen, opiskeleminen ja kaupunkiin juurtuminen vaatii asumista. Minkälaista asumista muuttajat tarvitsevat? Kaikki kaupunkiin tulijat, niin matalapalkkaiset työntekijät, ammattityöntekijät, erityisasiantuntijat, kansainväliset osaajat ja projektityöntekijät, opiskelijat kuin etniset maahanmuuttajatkin ovat joustavien, kohtuuhintaisten vuokra-asuntomarkkinoiden tarpeessa. Juuri näitä asuntoja pääkaupunkiseudulta kuitenkin puuttuu. Suurinta kysyntää on pienistä vuokra-asunnoista. Vuokra-asuntopula vaikeuttaa pätevien työntekijöiden ja myös kansainvälisten osaajien houkuttelemista pääkaupunkiseudulle. Monet isot vuokranantajat, kuten vakuutusyhtiöt, ovat luopuneet vuokra-asuntojen rakennuttamisesta eikä työsuhdeasuntoja juuri enää rakenneta. Kuntien ja valtion rakennuttamassa sosiaalisessa asuntotuotannossa asukkaiden on täytettävä tietyt kriteerit, joita suuri osa vuokra-asunnon tarvitsijoista ei täytä. Vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi tarvitaan vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 341

18 Miten toteutetaan? Kotiutumisasunto on uudenlainen työsuhdeasunto, jossa rakennuttajat ja yritykset tekevät yhteistyötä. Rakennusyritys on yhteistyössä esimerkiksi yhden tai useamman yksityisen yrityksen, työantajan, säätiön tai yhdistyksen kanssa, joka ostaa rakennuksesta tietyn määrän asuntoja ja vuokraa asunnot työtekijöilleen. Asunnot voivat olla myös ulkopuolisen sijoittajan omistamia, jolloin yritys takaa vuokranmaksun ja välittää vuokra-asunnon työntekijöilleen. Asunnot voidaan suunnitella tilaajan toiveiden mukaan. Rakennuksessa voi olla useiden eri yritysten omistamia asuntoja. Kotiutumisasunnon mallia haetaan parhaillaan. Vantaan Tammistoon on valmistunut yhden rakennuttajan ja eri yritysten yhteistyönä yksi rakennus, jossa mallia on toteutettu. Kenelle? Kotiutumisasunto on kaupunkiin tulijan ensiasunto. Se on edullinen vuokra-asunto, jonne asukas voi asettua lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa kotiutuakseen kaupunkiin ja löytääksensä paikkansa siellä. Kysymys on vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta, joten asunnon vuokraajalle ei aseteta tulo- eikä ikärajoja. Minkälainen asunto ja alue? Asunnon varustetaso ja pintamateriaalit ovat perustasoa. Varustetaso on vakioitu. Asunnossa ei ole saunaa eikä ehkä parveketta. Saunat ja pesutuvat ovat yhteistiloja. Huoneistot ovat kooltaan pienehköjä. Rakennus on pienkerrostalo, jossa on yksiöitä ja perheasuntoja, mutta myös yhteisöllisempään asumiseen sopivia soluasuntoja. Soluasunnot sopivat myös pendelöijille, jotka työskentelevät pääkaupunkiseudulla vain osan työviikosta. Soluasunnot voidaan muuttaa tarvittaessa perheasunnoiksi. Rakennus sijaitsee alueella, jossa on monipuolisuutta asumisen hallintamuodoissa ja rakennuskannassa. Tavoitteena ei ole rakennuttaa asuntokantaa, jossa asukkaiden korkea vaihtuvuus aiheuttaa ylläpitoongelmia ja slummiuttaa rakennuksen ja alueen. 342 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

19 Muita konseptiaihioita Kohtuurivari Konsepti on Pasi Mäenpään muotoilema tanskalaisen esikuvan perusteella. Konsepti tarjoaa edullista pientaloasumista tinkimällä asunnon koosta ja käyttämällä teollisen tuotannon rakentamisratkaisua. Asunnon muodostaa kaksi päällekkäin asetettua kuutiomaista yksikköä, jotka yhdessä vastaavien kanssa muodostavat rivitalon (tai ketjutalon). Asunnoilla on oma pieni piha, jolle voi sijoittaa esimerkiksi varastoyksikön ja autopaikan. Konsepti sisältää avoimen rakentamisen idean sikäli, että keittiö- ja kylpyhuonekalusteet voi tilata joko yhteisesti tai erikseen. Myös Baugemeinschaft-tyyppinen itseorganisoituminen tontin hakua ja asuntojen (eli talon) yhteistilausta varten on mahdollinen. Asunnot voivat olla sekä omistus- että vuokrasuhteisia. Konsepti tukee palveluluokan avainryhmän (hoitajat, poliisit, opettajat jne.) sijoittumista kaupunkiin. Moduulit ovat puurakenteisia ja siksi ekologisia. Konsepti tarjoaa myös mahdollisuuden rakennusteollisuuden monimuotoistamiseen ja avaamiseen ulkomaiselle kilpailulle esimerkiksi Virosta tai Tanskasta. Konseptin esikuva on Kööpenhaminassa sijaitseva asuinalue nimeltä Karens Minde, jolla pyrittiin tuomaan kohtuuhintaista asumista lähelle keskustaa. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 343

20 Karens Minde Kööpenhaminasta esimerkkinä edullisesti rakennetusta rivitaloasumisesta. 344 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

21 Kauppa-asuintalo Konsepti on Pasi Mäenpään muotoilema hollantilaisten esikuvien perusteella. Konsepti tarjoaa urbaania asumista isoissa asunnoissa kauppakeskuksen ja kulttuuripalveluiden yhteydessä. Kaupat, palvelut ja asuminen sijoittuvat samoihin rakennuksiin ja muodostavat näin toiminnoiltaan sekoittuneen miljöön. Asuminen ja kaupungin julkinen tila yhdistyvät tavalla, joka muistuttaa perinteisiä keskustan asuintaloja kivijalkakauppoineen. Esimerkiksi Delftissä, Hollannissa (ks. kauppakeskus sijaitsee kahdessa kerroksessa avautuen korttelin rajaamalle aukiolle. Asunnot sijoittuvat ylempiin kerroksiin. Samalla aukiojatkumolla on kirjasto, teatteri, elokuvateatteri ja multimediakeskus. Näin muodostuu julkinen tila, jossa asuminen yhdistyy kauppaan ja kulttuuriin. Asuntotarjonta on monimuotoista peruskerrostaloasunnoista penthouseen, kaksi- tai kolmikerroksiseen urbaaniin residenssiin (stadswoningen) ja nelikerroksiseen taloon (herenhuizen). Konseptia voidaan soveltaa luotaessa tai uudistettaessa asuinaluetason keskuksia alueilla, joista puuttuu julkinen, kokoava tila tai jossa sellaista on tarpeen uudistaa. Sekoittamalla kauppa ja asuminen korostetaan eurooppalaista kaupunkikulttuuria ja taistellaan kaupan ekologisesti haitallista hajakeskittymistä vastaan. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 345

22 Zuidpoort, Delft. 346 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

23 Yhteisöllinen kaupunkikortteli Lähtökohtana on Tuomas Ilmavirran gentrifikaatiota ja vanhojen teollisuuskiinteistöjen käyttöä koskeva artikkeli. Konsepti pohjautuu urbaaniin monimuotoisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kaupunkimaisessa ympäristössä sijaitsevan korttelin jokainen talo pitää sisällään sekä kohtuuhintaisia toimitiloja että erikokoisia kaupunkiasuntoja. Katutaso on varattu palveluille ja yhteistiloille. Kortteli voidaan toteuttaa joko vanhojen teollisuuskiinteistöjen yhteyteen tai puolivalmiina uudisrakennuksina. Asuntojen vaatimaton perusvarustelutaso mahdollistaa paitsi kohtuullisen myynti- tai vuokrahinnan, myös asuntojen muokkaamisen yksilöllisiin tarpeisiin. Sama pätee toimitiloihin. Asuntoa täydentävät korttelissa sijaitsevat yhteistilat ja palvelut. Joka korttelissa voisi olla esimerkiksi yhteinen korttelisauna (vrt. esim. Harjutori Kalliossa) sekä yhtenäinen puistomainen korttelisisäpiha. Konsepti mahdollistaa myös kodin hajauttamisen esimerkiksi eri paikoissa sijaitseviin makuu-, työ-, ja olohuoneisiin. Pienessä yksiössä asuva voi vuokrata osuutta samassa korttelissa sijaitsevasta työhuoneesta ja käyttää yhteistiloja tai vaikka kortteliravintoloita olohuoneenaan. Näin konsepti joustaa erilaisten elämäntyylien sekä yksilöiden muuttuvien elämäntilanteiden mukaan. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 347

24

25 Uudistuvien kaupunginosakeskusten asunnot Konsepti liittyy Markku Norvasuon artikkeliin. Hieman vastaavalla tavalla kuin vanhat teollisuus, sairaala- ja muut vastaavat miljööt, myös lukujen ostoskeskukset ja lähiliikenteen rautatieasemat tarjoavat täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Lähtökohdat ovat kuitenkin toisenlaiset. Kun teollisuusrakentamisen tapauksessa kaupungin laajeneminen johtaa teollisen toiminnan siirtymiseen muualle ja uusien käyttöjen etsimiseen, vanhat lähiökeskukset ja asemaseudut muuttavat luonnettaan kaupunginosa maisemmiksi integroituessaan ympäristöönsä. Tällaisia keskuksia on pääkaupunkiseudulla runsaasti, mutta huolimatta samantapaisista lähtökohdistaan ne ovat varsin yksilöllisiä. Esimerkiksi vanhan ympäristön suojelutarve vaihtelee ja kaupallinen potentiaali riippuu sijainnista. Kehittäminen kohdistuu mm. palveluihin, ympäristön ulkoiseen laatuun ja häiriöttömyyteen sekä infrastruktuuriin (kevyt liikenne, huolto, pysäköinti, valaistus jne.). Asuinrakentamisen houkuttelevuus riippuu osin tällaisista seikoista, mutta täydennysrakentaminen tarjoaa myös yhden tavan kehittää ympäristöä. Parhaimmillaan tuloksena voi olla jotakin sellaista kuin kauppa-asuintalon konseptissa edellä. Kyse ei ole niinkään siihen nähden erilaisista asunnoista, vaan uudistuvien kaupunginosakeskusten konseptia määrittää pyrkimys sovittaa se pääkaupunkiseudun rakenteelliseen kehittämiseen. Siksi myös asuinrakentaminen voi olla luonteeltaan hyvin moninaista. On mahdollista ajatella, että nämä kaksi konseptia ovat olennaisesti sama asia, vain eri lähtökohdista esitettyjä. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 349

26

27 Yksittäinen asumisen vau-kohde Konsepti perustuu Markku Norvasuon artikkeliin ja Kööpenhaminan esimerkkeihin. Myös asuintalo voi olla ympäristöstään erottuva, kooltaan tai luonteeltaan erityinen luomus. Tällaisiksi voisi Helsingistä katsoa esimerkiksi Käpylän Käärmetalon (joka on tältä kannalta hyvin hienovarainen), Pikku Huopalahden terassitalon ja yleisesti enemmän tai vähemmän onnistuneet tornimaiset maamerkit. Tehtävä käy vaikeammaksi, jos tarkastellaan klassismin kauden rakentamista. Kenties voisi mainita 1920-luvun lopulta Turun Atrium-asuintalon, joka saa näyttävyytensä Betel-kirkon miljööstä kellotorneineen. Yksilöllisetkin klassistiset rakennukset suunniteltiin pääosin sopeutumaan ympäristöönsä. Tässä mielessä vau-arkkitehtuuri on viimeaikainen ja historiallisesti katsoen pintapuolinenkin idea. Ajatuksena on kuitenkin esittää, että tietyt rakennustehtävät, esimerkiksi täydennysrakentaminen vanhaan miljööseen tai vaihtoehtoisesti aiemmin rakentamattomille alueilla tarjoavat mahdollisuuksia aiemmasta hyvinkin poikkeaville tai erityisille ratkaisuille. Ympäristöön sovittaminen on toki harkittava tapauksittain. Ohessa on muutama esimerkki Kööpenhaminasta. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 351

28 Kuva 1. Bispebjerg Bakke on kuvanveistäjä Bjørn Nørgaardin muotoilema kahden asuinrakennuksen kokonaisuus puistomaisessa ympäristössä. Helsingin käärmetaloon verrattuna tätä kokonaisuutta voisi kutsua liskomaiseksi. Rakennus on toteutettu varsin korkealaatuisin materiaalein. Kuva 2. VM-huset Ørestadissa muodostuu kahdesta vierekkäisestä rakennuksesta. Huomiota herättävä piirre ovat kolmiomaisesti ulkonevat parvekkeet. Rakennuspaikka on melko avoin ja aivan sen edessä on pilarien varaan rakennettu metrorata, joten kohde on tarkoitettu herättämään huomiota.

29 Kuva 3. Aivan VM-husetin vieressä asuintalo Bjerget terassoituu pysäköintitilojen päälle siten, että terassoitu puoli kääntää selkänsä metroradalle. Ajatuksena on ollut taata mahdollisimman paljon yksityisyyttä kullekin asunnolle. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 353

30

31 Lievealueen tehokas ja kompakti yksittäiskohde Konsepti perustuu Markku Norvasuon artikkeliin. Tämä konsepti perustuu ensisijaisesti kaupunkirakenteelliseen ajatukseen. Kaupungin laajentuessa siihen muodostuu lievealueita ja taskuja, maata joka ei sovellu selkeästi virkistyskäyttöön ja voi olla myös sijainniltaan haasteellista esimerkiksi liikenneväylien kupeessa. Toisaalta liikenneyhteydet voivat olla erinomaiset. Tällaisiin paikkoihin voitaisiin kehittää erityisratkaisuja, joissa on esimerkiksi huolehdittu erityisen hyvin ääneneristyksestä ja toisaalta mitoitettu pysäköintitilat runsaiksi. Ne voisivat jopa toimia ympäristön meluvalleina. Kyseessä voisi olla myös yksittäinen umpikorttelimainen ratkaisu, jolloin pysäköinti jäisi kannen alle. Asunnot voisivat soveltua paljon henkilöautolla liikkuvalle ammattilaiselle, joka ei ole vahvasti riippuvainen paikallisista palveluista. Tällainen rakentaminen voisi soveltua valikoiden myös asemanseuduille, mutta laajasti sovellettavaksi malliksi sitä ei tässä esitetä. Rakennuksista voisi tarpeen mukaan kehittää huomiota herättäviä erityisratkaisuja. Kööpenhaminan Bjergetissä on jonkin verran tällaisia piirteitä, vaikka se ei sijainniltaan vastaa tämän konseptin ajatuksia. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 355

32

33 Temaattinen pientaloalue Konsepti perustuu Markku Norvasuon artikkeliin. Kaupunkipientalo on tyypiltään alueellinen konsepti, koska se tarjoaa tehokkaan vaihtoehdon korkealle kaupunkirakentamiselle. Hollantilaisten esikuvien mukaan voitaisiin ajatella myös muunlaisia temaattisia pien- tai kaupunkitaloalueita. Hollannissa teemana on usein vesi; se mikä sopisi meille jääköön pohdittavaksi. Aiempia teemoja ovat saattaneet olla materiaali (puu), talotyyppi tai alueen luonne (kuten uustraditionalismi ). Tämäkään idea ei siis ole uusi, mutta sitä voisi yhä kehitellä erilaisista lähtökohdista. Ekologia, palvelujen sijoittelu, erilaiset elämäntapavalinnat, rintamamiestalotyyppien uudet tulkinnat, miksei joustavat asuntotypologiatkin, voisivat tulla kysymykseen. III Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle 357

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti SATO StudioKoti Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa ison asunnon toiminnallisuus hyvin varustellut yhteiset tilat 500 /kk räätälöidyt sisustusratkaisut SATO StudioKoti

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Tulevaisuuden hyvinvointikeskukset 30.9.2010 Sanna Mäkinen, toiminnanjohtaja

Tulevaisuuden hyvinvointikeskukset 30.9.2010 Sanna Mäkinen, toiminnanjohtaja Tulevaisuuden hyvinvointikeskukset 30.9.2010 Sanna Mäkinen, toiminnanjohtaja Perustietoa Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön on perustanut Lahden kaupunki v. 1963 tuottamaan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli)

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) 17.4.2007 1 sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHTIA...3 Palvelurakenne... 3

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

ASUMISEN UUSI YHTEISÖLLISYYS. Pentti Kareoja / ARK-house Arkkitehdit Oy / Aalto-yliopisto

ASUMISEN UUSI YHTEISÖLLISYYS. Pentti Kareoja / ARK-house Arkkitehdit Oy / Aalto-yliopisto ASUMISEN UUSI YHTEISÖLLISYYS Pentti Kareoja / ARK-house Arkkitehdit Oy / Aalto-yliopisto ASUMISEN UUSI YHTEISÖLLISYYS / TUTKIMUSTA (myös) RAKENTAMALLA Kerrostalorakentamisen yksipuolinen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

TYÖVIHKO 2 - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 MITÄ MIELTÄ OLET? www.heinola.fi / maankäytöntehostaminen

TYÖVIHKO 2 - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 MITÄ MIELTÄ OLET? www.heinola.fi / maankäytöntehostaminen - 2 - VRUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 KERRO MLIPITEESI JA IDEASI - TÄYTÄ JA PALAUTA TYÖVIHKO 16.12.2010 MNESSÄ! Postita vihko osoitteeseen Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Ratakatu 19 B

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20. Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.00 Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestää

Lisätiedot

Kilpailuehdotus Kohtaaminen

Kilpailuehdotus Kohtaaminen Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-AUMIOIU LÄNI OY TAMPRN TULUATU Linnainmaalla asut palvelujen vieressä, mutta luonnon helmassa! Luhtilalo errostalo Linnainmaa on

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

UTOPIAT JA PYKÄLÄT. Helsingin kaupungin asuinrakentaminen

UTOPIAT JA PYKÄLÄT. Helsingin kaupungin asuinrakentaminen UTOPIAT JA PYKÄLÄT Helsingin kaupungin asuinrakentaminen YHTEISKUNTA MUUTTUU Muuttuvat perhemuodot Ydinperheiden määrä vähenee esim. Norjassa 42:sta 22:een % 1960-2008 välisenä aikana Uusperheiden ja ylisukupolviperheiden

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Historialliseen ympäristöön rakentaminen on täydennysrakentamista Onnistunut täydennysrakentaminen on aktiivinen osa rakennussuojelua. Tilanteen on oltava

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HYVIEN KULKUYHTEYKSIEN JA PALVELUJEN ÄÄRELLÄ Unelmien koteja Verkkosaareen Ryhmärakennuttamisessa asukkaat suunnitteluttavat, rakennuttavat

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot