ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit. URBA-työseminaari

Transkriptio

1 ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit URBA-työseminaari

2 Urba KUUSI ASUMISEN KONSEPTIA Esiteltävät konseptit ovat esimerkkejä uudenlaisista asumisen, asuntosuunnittelun, asuntotuotannon ja -rahoituksen tavoista Esimerkit on haettu mm. Tanskasta, Hollannista, Sveitsistä, Englannista, USAsta, Saksasta Konseptit eivät ole sinänsä uusia, mutta Suomessa tällä hetkellä harvinaisia Konseptit ovat yhteismitattomia. Niiden ominaisuudet ovat yhdisteltävissä keskenään eikä niiden sisältö ole vakiintunut Konsepteja arvioitiin KTK:n kuluttaja- ja asiantuntijapaneeleissa lokakuussa 2008 Konseptit ovat kotiutumisasunto, James - asumisen ja palveluiden yhdistäminen, ryhmärakentaminen, kaupunkipientalo, omaehtoisesti joustava asunto sekä puolivalmis asunto.

3 KEHITYSTARPEET,JOIHIN KONSEPTIT LIITTYVÄT Kaupunkirakenne kaupunkipientalo Lievealueen tehokas ja kompakti yksittäiskohde Vuokra-asuminen kotiutumisasunto James Palvelut ja asuminen James Kauppa-asuintalo Kotiutumisasunto Itsemääräämisoikeus Ryhmärakentaminen Omaehtoisesti joustava Kaupunkipientalo Puolivalmis Käytön aikainen joustavuus Omaehtoisesti joustava Puolivalmis Rakentamishankkeen toteutus ja hallinta ryhmärakentaminen puolivalmis omaehtoinen joustavuus

4 konsepti: KOTIUTUMISASUNTO kaupunkiin tulijalle

5 Mitä se on? ASUNTO ELÄMÄN MUUTOSTILANTEESEEN Kohtuuhintaisia ja helposti saatavia vuokra-asuntoja elämän muutostilanteisiin Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja Asunnon varustelu ja pintamateriaalit kohtuuhintaista, vakioitua perustasoa.(esim. sauna ja pesutuvat yhteistiloina) Suhteellisen pienet asunnot, mutta myös perhe- ja soluasuntoja Erilaisia kohderyhmiä: kaupunkiin muuttajat, maahanmuuttajat, opiskelijat, matalapalkkaiset, väliaikaiset asujat (esim. projektityöntekijät, pendelöijät), elämänmuutokseen joutuneet (esim. avioerotilanne)

6 Edellytykset UUSIA TOIMIJOITA VAPAARAHOITTEISTEN ASUNTOJEN MARKKINOILLE Kaupunkien ja rakennuttajien yhteistyö sekä vastaan tuleminen esim. tonttien hinnoissa ja rakentamisen voitontavoittelussa Yleishyödyllisiä toimijoita tarvitaan Voidaan toteuttaa työsuhdeasuntoina, jolloin yksityinen yritys, työnantaja, sijoittaja, säätiö tai yhdistys rakennuttaa, omistaa ja vuokraa edelleen asuntoja. Edellyttää erilaisten rakentamista ja kaavoitusta säätelevien normien tarkistusta ja uusia rahoitus/rakennuttamismalleja Työsuhdeasumisen verotus?

7 Tavoitteet ja hyödyt MONIPUOLISUUTTA VUOKRA-ASUNTOJEN TARJONTAAN Kotiutumisasunnot vastaavat suureen kysyntään ja tarpeeseen Asuntoja myös niille, jotka eivät täytä perinteisiä vuokra-asukkaalle asetettuja kriteereitä (esim. tulo- ja ikärajat) Asunnot voidaan suunnitella tilaajan toiveen mukaan tietyille kohderyhmille, edullisesta perustasosta ylelliseen. Asuintalojen sijoittelulla ja hallintamuotojen sekoittamisella varmistetaan, että alueella säilyy monipuolinen asuntokanta ja asujaimisto. (ei ole tarkoitus rakentaa levottomia vuokrakasarmeja tai kokonaisia vuokra-kaupunginosia)

8 konsepti: JAMES uudenlaisia asumispalveluita markkinaehtoisesti

9 Mitä se on? ASUMINEN JA PALVELUT SAMAN KATON ALLA Asumisen malli, jossa kaupunkiasumiseen liittyy uudenlaisia palveluja Ideana helpottaa ihmisten arkipäivää James -sana kuvaa portieria, voisi olla suomeksi esim. Talonmies- Reiska Pääasiassa vuokra-asumista Asukkaat maksavat palveluista sekä kiinteästi että erikseen käyttämisensä palveluiden perusteella. Palveluina voi olla esim. tilattujen elintarvikkeiden vastaanotto ja välisäilytys, auton pesu, pesulapalvelut, kukkien kastelu, koiran ulkoilutus, siivous, ostosten teko, intranet, neuvontapalvelut jne.. soveltuu esim. kiireisille kaupunkilaisille, sinkuille, liikkuvaa työtä tekeville ja moderneille perheille. kokemuksia mm. Sveitsistä, USA:sta, Tanskasta

10 Edellytykset KAUPUNKIMAINEN ELÄMÄNTAPA KOROSTUU Edellyttää uudenlaista ajattelua palvelujen tuottamisen ja asumisen yhdistämisestä (Aiemmin sovellettu Suomessa lähinnä vanhusten asumiseen ). Suomessa on perinteisesti totuttu siihen, että kaikesta täytyy suoriutua itse. Palvelujen ostamisen kulttuuri on vasta tulossa. Tonttipolitiikka ja maankäytön suunnittelu: soveltuu kaupunkien keskustoihin ja hyvien julkisten yhteyksien ulottuville palvelukonseptin kehittäminen edellyttää kiinteistönkehittäjien, rakennuttajien, arkkitehtien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyötä (Esim. rakennuksiin on suunniteltava tiloja palveluita varten).

11 Tavoitteet ja hyödyt ARKINEN ELÄMÄ SUJUVOITUU Arkipäivä ja asioiden hoitaminen helpottuu Asuminen ei välttämättä ole normaalia kalliimpaa (palveluja voidaan rahoittaa esim. hotellitoiminnalla) Voidaan soveltaa myös lyhytaikaiseen asumiseen (esim. ulkomaan komennuksilla oleville), jolloin voidaan tarjota myös hotellimaisia palveluja

12 konsepti: RYHMÄRAKENTAMINEN

13 Mitä se on? RYHMÄRAKENTAMINEN Ryhmärakentamisella tarkoitetaan uuden asuintalon rakentamista tai vanhan korjaamista asukkaiden kesken, ei voittoa tuottavassa yhteistyössä Tavoitteena on edullinen asunto ja säästöjä rakentamisessa Rakennuttajana on rakentamisesta kiinnostuneitten perustajaryhmä tai yhdistys Lopputuloksena on yksilöllisiä tarpeita palveleva asuintalo tai -talot Nykyisin yleensä rakennuttamista avaimet käteen periaatteella. Osa rakentamista voi tapahtua omin käsin/hartiapankkirakentamisena. Ryhmärakentamisen tavoitteena ei aina ole yhteisöasuminen Millainen asuintalo? Asuintalo mahdollistaa yksilöllisen ja/tai yhteisöllisen elämäntavan Rakennuksissa voi olla yhteisiä tiloja Huolenpitoa piha-alueiden ja asuinalueen laadusta Tuloksena joko yhden tai useamman hallintamuodon taloja

14 Edellytykset RYHMÄRAKENTAMISEN HALLINTA Asukas Hankkii rahoituksen itselleen Hallitsee asuntoa (omistus, vuokra tai osaomistus) Määrittelee omat tarpeensa Osallistuu mahdollisesti rakentamiseen tai rakennuttamiseen (hartiapankkimenettely esimerkki Asuntosäästäjät ry. Keski-Vuosaaressa Helsingissä, luvuilla) Ryhmä Tekee päätökset yhdessä Laatii yhteiset toimintasäännöt (mm. yhtiöjärjestys, muut säännöt) Päättää yhdessä mitä ja millaisia tiloja asuinrakennukseen tulee Tarvitsee kumppaneiksi kunnan, suunnittelijoita, rakennuttajan ja rakennusliikkeen sekä rahoittajan (Hampurin Baugemeinschaft, kaupungin Agentur für Baugemeinschaften) Yhteiskunta Tonttien saatavuus pienrakentajaryhmille on taattava Kaupunki tai muu taho tarjoaa avustavia palveluita ryhmärakentajille (esim. neuvontaa)

15 Tavoitteet ja hyödyt HALUTUN ELÄMÄNTAVAN MAHDOLLISTAVA ASUMINEN Itsemääräämisoikeus asumisen suhteen vahvistuu Ryhmärakennuttaja voi vaikuttaa asumiseensa ja asuntonsa suunnitteluun tavallista enemmän Samalla rahalla saa enemmän Mahdollistaa yksilöllisen ja yhteisöllisen elämäntavan yhteensovittamisen

16 konsepti: KAUPUNKIPIENTALO oma ovi ja puutarha

17 Mitä se on? OMAKOTIASUMISTA URBAANISSA YMPÄRISTÖSSÄ Oma kaksi- tai kolmikerroksinen talo, joka on kiinni naapuritalossa Oma, yksityinen takapiha tai muu luontoelementti, esim. kanava Oma sisäänkäynti suoraan kadulta, korkeintaan hyvin pieni etupiha Pysäköinti talon alla, autopaikasta pääsy asuntoon esim. takakautta Pysäköinti voi olla myös kadulla Pääasiassa suunnattu tilavia asuntoja tarvitseville, esim. lapsiperheille. Voidaan toteuttaa myös pienempiä asuntoja Tontti voi olla oma tai vuokrattu Voidaan toteuttaa omakotimuotoisesti tai asunto-osakeyhtiöinä Eroaa perinteisestä suomalaisesta rivitaloyhtiöstä siinä, että yhteisiä tiloja tai pihaalueita ei ole. Tavallinen asumismuoto mm. Englannissa ja Keski-Euroopassa

18 Edellytykset HUOLELLINEN TOTEUTUS TAKAA LOPPUTULOKSEN Tiiviytensä vuoksi edellyttää huolellista kaavasuunnittelua mm. paikoituksen ja liikennesuunnittelun osalta Omatoimirakentaminen mahdollista, mutta edellyttää tavanomaista tarkempaa ohjeistusta/avustamista sekä aikataulusta Sijainti kaupunkien keskustan tuntumassa voi nostaa hintaa

19 Tavoitteet ja hyödyt SUOMALAISESTA KAUPUNKIASUMISESTA PUUTTUVA PALIKKA Mahdollisuus omakotiasumiseen keskellä kaupunkia Visuaalinen ja vaihteleva ympäristö, joka muodostuu yksilöllisistä julkisivuista Rakennuttajille mahdollisuus kehittää asukaslähtöistä suunnittelua Autoton katutila? Omakotiasumista lähes kerrostaloasumisen tonttitehokkuudella

20 konsepti: OMAEHTOISESTI JOUSTAVA ASUNTO uusi suunnittelun tapa

21 Mitä se on? OMAEHTOINEN JOUSTAVUUS Rakennuksen/asunnon käyttötavat eivät ole ennalta määrättyjä eli asuntoja ei ole jaettu toimintojen mukaan huonetiloihin Koko rakennus ja siinä olevat asunnot suunnitellaan tilojen organisoinnin näkökulmasta (esim. kulku huonetiloihin, jako eri huonetiloihin) jotta huonetilat joustavat käyttötarkoitukseltaan eri tarpeisiin (ennustamisen mahdottomuus) Suunnittelun lähtökohtana on, että asukas voi elää asunnossa omalla tavallaan eri elämänvaiheissa ja tilanteissa Mahdollisuus elämänkaariasuntoon Asunnoissa laajenemis- ja kutistumisvaihtoehto (mahdollisuus kytkeä viereisiin asuntoihin tai erottaa erilliseksi asunnoiksi tai työ- ja toimitiloiksi) Asuntojen muuntelu on mahdollista ilman suuria rakenteellisia muutoksia asuntoon Vesikalusteita vaativat tilat esim. sijoitettu tietylle vyöhykkeelle, jonka sisällä voi tehdä tarpeen mukaisia/kokoisia vesikalusteita sisältäviä tiloja Joitakin vesikalustevarauksia (esim. pesukoneliitännät tai ylimääräinen viemäri tehdään etukäteen), mutta ei oleellisesti kustannuksia korottavia ja nopeasti vanhenevia teknisiä sovelluksia

22 Edellytykset UUSI SUUNNITTELUN AJATTELUTAPA Eri talotyyppejä (mm. omakotitalo, kaupunkipientalo, pienkerrostalo) on kehitettävä omaehtoisen joustavuuden näkökulmasta (mm. tilasuunnittelu, as.oy:n muodostaminen ja jako osakkeisiin) Kaavoituksen olisi mahdollistettava joustavat käyttötarkoituksen muutokset (asuntoja voi muuttaa työtiloiksi tai toisinpäin) Arkkitehdeilta ja rakennuttajilta/rakennusliikkeiltä edellytetään ajattelutavan muutosta

23 Tavoitteet ja hyödyt AIKAA KESTÄVÄ ASUMINEN Asukkaiden itsemääräämisoikeus vahvistuu Suhde lähiympäristöön vahvistuu: mahdollisuus asua samassa paikassa vaikka koko elämä Kaupunkirakenteen elävyys lisääntyy, kun toiminnot ja erilaiset asukasryhmät sekoittuvat alueilla luontaisesti muuttuvien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti Rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Asuntokanta säilyy monen sukupolven ajan, koska asunnot kykenevät mukautumaan ennalta määrittelemättömiin tarpeisiin. (Rakentaminen yksinään aiheuttaa yli kolmanneksen kaikista CO2-päästoistä ja 40% kaikesta jätteestä.) Asuntojen koon ja toimintojen muunneltavuus helpottavat sekä asukkaiden että rakennuttajien taloudellisten riskien hallintaa (Asukkaat voivat vuokrata tai myydä pois osia asunnostaan, rakennuttajien ei tarvitse määrittää asukasprofiilia liian aikaisessa vaiheessa ja voivat myydä asuntoja/työtiloja kysynnän mukaan)

24 konsepti: PUOLIVALMIS Tee se itse vai avaimet käteen?

25 Mitä se on? PUOLIVALMIS Rakennuttaja myy asuntoja, joiden valmiusaste vaihtelee. Asunnon ostaja voi valita ostamansa asunnon valmiusasteen esim. kahdesta tai kolmesta vaihtoehdosta (On mahdollista Suomessa pakettitalomarkkinoilla ja monissa maissa). Hinta riippuu valmiusasteesta. Puolivalmius voi koskea koko asuntoa tai sen osaa. (Esimerkiksi toinen kerros tai ullakko voi olla keskeneräinen) Ei ole sidottu talotyyppiin (voi olla kerros-, rivi- tai erillistalo) Puolivalmis soveltuu asukkaille, jotka haluavat itse vaikuttaa asunnon hankintahintaan, sen tilajärjestelyihin, pintamateriaaleihin jne. Puolivalmis on tavallinen konsepti monissa Euroopan maissa ja esim. Venäjällä. On kokeiltu loft-asunnoissa mm. Arabianrannassa, mutta hinta nousi korkeaksi

26 Edellytykset Puolivalmis asunto Raakatilaa ei pidä myydä valmiin hinnalla eli hinnan on vastattava valmiustasoa edellyttää rakennuttajilta uudenlaista laskentatapaa ja konseptointia (On tehty mm. Venäjän markkinoilla) Rakentamisen aikaiset vastuusuhteet on selkeytettävä vaatiiko muutoksia normeihin tai rakennusvalvonnan pelisääntöihin? Edellyttää asukkaalta huolellista suunnittelutusta, työn valvontaa ja paneutumista rakentamiseen. Vaikuttaako esim. kerrostalon käytön aikaiseen mukavuuteen, jos naapurissa tehdään remonttia?

27 Tavoitteet ja hyödyt PUOLIVALMIS Mahdollistaa omistusasunnon hankinnan edullisemmin ja investoinnin jakamisen pidemmälle ajanjaksolle. Parantaa asukkaan itsemääräämisoikeutta mahdollistamalla oman näköisen ja omien tarpeita vastaavan asunnon. On elinkaariajattelun mukaista: asuntoa voi muokata tai laajentaa esimerkiksi perheen kasvaessa (Näin tehtiin rintamamiestaloissakin). Tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja samassa kohteessa rakennuttaja pystyy palvelemaan laajempaa asiakasjoukkoa. Rakennuttaja voi halutessaan liittää konseptiin myös tavanomaista laajempaa massaräätälöintipalvelua. Rakennuttajan ja asiakkaan/asukkaan yhteistyön mahdollisuudet paranevat