Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TMO Lahtinen Päivi(TEM) JULKINEN Viite Asia Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttajaasioiden neuvosto Bryssel YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Kokoukseen osallistuu sosiaali ja terveysministeri Pirkko Mattila. Neuvostossa keskustellaan sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen ja sen täytäntöönpanoasetuksen uudistamisehdotuksesta. Vaikka ehdotusten yksityiskohtien vaikutusten arviointi on vielä kesken, Suomi pitää niitä lähtökohtaisesti kannatettavina. Kevään Eurooppaneuvoston valmistelun osana ministerit keskustelevat vuoden 2017 eurooppalaisesta ohjausjaksosta. Neuvosto hyväksyy työllisyys ja sosiaalipolitiikan poliittista ohjausta koskevat päätelmät vuoden 2017 kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista. Lisäksi neuvosto hyväksyy osaltaan komission ja neuvoston yhteisen työllisyysraportin. Maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon liittyen käsitellään myös työllisyyskomitean selvitystä työmarkkinoille pääsyn vauhdittamisesta ja eroavaisuuksien vähentämisestä EU:ssa. Lisäksi komissio esittelee vuoden 2017 maaraportit. Suomi voi hyväksyä päätelmät sekä työllisyysraportin. Neuvoston päätelmät hyväksytään naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla. Suomi tukee päätelmien hyväksymistä. On hyvä, että niissä kiinnitetään huomiota erityisesti matalasti koulutettuihin ja epävarmassa työmarkkinaasemassa oleviin. Kokouksessa kuullaan puheenjohtajavaltion ja komission selvitys pidettävän sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen valmisteluista. Muissa asioissa kuullaan muun muassa puheenjohtajavaltion tilannekatsaus lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (96/71/EY) muutosehdotuksen valmistelusta. Suomi varautuu käyttämään asiassa puheenvuoron, jossa voidaan tukea Maltan työtä puheenjohtajavaltiona hankkeen osalta. Neuvoston lounaalla keskustellaan turvallisemmasta ja terveellisemmästä työstä kaikille EU:n työsuojelua koskevan lainsäädännön ja toimintapolitiikan uudistaminen.

2 Asialista: 2(19) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) (SIVU 4) Toimielinten välinen asia: 2016/0397 (COD) = Periaatekeskustelu 15642/16 SOC 812 EMPL 549 CODEC ADD 1 + ADD 1 REV 1 (en, fr, de) Muut kuin lainsäädäntöasiat (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajavaltion ehdotuksesta]) 5. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 (SIVU 9) = Periaatekeskustelu a) Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano: Työmarkkinoille pääsyn parantaminen ja eroavaisuuksien vähentäminen EU:ssa b) Työllisyys ja sosiaalipolitiikan painopisteet: poliittinen ohjaus vuonna 2017 i) Ehdotus neuvoston päätelmiksi vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2017: ii) Luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi = Hyväksyminen c) 2017 maaraportit = Komissio esittelee 6. Sosiaalialan kolmikantahuippukokous (SIVU 12) = Puheenjohtajavaltio ja komissio esittelevät 7. Ehdotus neuvoston päätelmiksi naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla (SIVU 14) = Hyväksyminen

3 Muut asiat (SIVU 17) 3(19) 8. a) Komission tiedonanto: Turvallisempi ja terveellisempi työ kaikille EU:n työterveys ja työturvallisuuslainsäädännön uudistaminen = Komission tiedotusasia 5431/17 SOC 27 EMPL 19 b) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD) = Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus c) Komission tiedonanto: Investointi Euroopan nuorisoon jatkotoimet = Komission tiedotusasia 15420/16 JEUN 112 EDUC 427 EMPL 535 SOC 793 SPORT 89 COHAFA 77 PROCIV 85 COMPET 654 ECOFIN 1175 d) Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean työohjelmat 2017 = Komiteoiden puheenjohtajien tiedotusasiat e) UNECEn kansainvälinen konferenssi "A sustainable society for all ages: Realising the potential of living longer" (Lissabon, syyskuuta 2017) = Portugalin valtuuskunnan tiedotusasia f) Euroopan tasaarvoinstituutin (EIGE) sukupuolten tasaarvosta EU:ssa saatavia hyötyjä koskevan tutkimuksen "Economic benefits of gender equality in the EU" tärkeimmät tulokset = EIGEn edustajan tiedotusasia

4 Sosiaali ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM VAO Rentola Essi(STM) (19) Asia EU: TSTKneuvosto , asiakohta 4) Komission ehdotus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 883/2004 ja sen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 987/2009 muuttamisesta Kokous TSTKneuvosto U/E/UTPtunnus Perusmuistiota käytetään muun muassa ministerineuvostopaketin osana ja eduskuntakirjeiden lähetesivun liitteenä (E/UTPkirje sekä U/E/UTPjatkokirjeet). Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta TSTKneuvosto , asiakohta 3) Komission ehdotus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 883/2004 ja sen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 987/2009 muuttamisesta. Tavoitekeskustelu Puheenjohtajan keskustelumuistion kysymykset: (1) Suomi pitää EU tuomioistuimen viimeaikaista oleskeluoikeusdirektiivin 2004/38 ja sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen suhdetta koskevaa oikeuskäytäntöä merkittävänä. Oikeuskäytännön huomioiminen myös sosiaaliturvan koordinaatiosäännöksissä on oikeusvarmuuden kannalta tärkeää. Komission ehdottaa kuitenkin, että mahdollisuus rajata työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden oikeutta sosiaaliturvaan kirjattaisiin nimenomaisena poikkeuksena koordinaatioasetuksen takaaman yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen. Tämä ei välttämättä ole yhdenvertaisuusperiaatteen tärkeyden kannalta hyvä signaali. Suomen mielestä tulisi valita neutraalimpi vaihtoehto, jossa pelkästään huomioitaisiin oleskeluoikeusdirektiivin laillista oleskelua koskeva edellytys. (2) Suomi ymmärtää ehdotuksen taustalla olevat syyt ja pitää tärkeänä, että epäreiluja käytäntöjä ja väärinkäytöksiä torjutaan kaikin mahdollisin keinoin. Ehdotetut menettelyt lähetetyille työntekijöille annettavan PDA1 todistuksen osaltaan edistävät tätä tavoitetta. Komission ehdotus jättää kuitenkin käytännön vaikutukset epäselviksi. (3) Vaikutusarviointi liitteineen on vaikuttava kokonaisuus ja sisältää valtavasti tietoa. Vaikutusarviointi on rakenteeltaan selkeä ja monipuolinen. Komission keskeisimpien ehdotusten osalta eri vaihtoehtoja on kattavasti arvioitu. Vaikutusarvio ei näytä kattavan esimerkiksi komission ehdotukseen sisältyviä sovellettavaa lainsäädäntöä ja lähetettyjä

5 Pääasiallinen sisältö 5(19) työntekijöitä koskevia ehdotuksia. Myös vaikutusarvioon sisältyviä eri vaihtoehtoja koskevien taloudellisien vaikutuksien arviointi vaikuttaa osin puutteelliselta. Tarkoitan tässä lähinnä pitkäaikaishoitoetuuksia koskevia arvioita. Kuten jo totesin, vaikutusarvio on varsin laaja kokonaisuus eikä sitä vielä ole perinpohjaisesti ehditty tutkia. Se kuitenkin varmasti tarjoaa arvokasta tietoa ja analyysiä kun jatkossa käsitellään komission ehdotuksia. Suomi ottaa vastaan komission ehdotuksen. Komissio ehdottaa muutettavaksi perusasetuksen säännöksiä, jotka koskevat muun muassa yhdenvertaista kohtelua, lähetettyyn työntekijään sovellettavaa lainsäädäntöä, pitkäaikaishoitoetuuksia ja työttömyysetuuksia. Täytäntöönpanoasetuksen vastaaviin säännöksiin ehdotetaan toimeenpanoon liittyviä täsmennyksiä. Lisäksi ehdotetaan tehostettavaksi muun muassa virheellisten tai väärin perustein maksettujen etuuksien ja maksujen takaisinperintää koskevia säännöksiä. Yhdenvertainen kohtelu Perusasetuksen yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta koskevaan 4 artiklaan ehdotetaan uutena säännöksenä lisättäväksi, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden oikeutta sosiaalietuuksiin voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa. Ehdotetussa säännöksessä viitataan direktiiviin Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella (2004/38/EY). Ehdotus perustuu unionin tuomioistuimen viimeaikaiseen oikeuskäytäntöön (C140/12 Brey, C133/13 Dano ja C308/14 komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta). Komission mukaan oikeuskäytäntö ei nyt välity asetuksesta, mikä voi vaarantaa oikeusvarmuuden ja aiheuttaa epätietoisuutta asetuksen soveltamistilanteissa. Säännös koskisi henkilöitä, jotka eivät ole jäsenvaltiossa työssä ja jotka eivät etsi työtä aktiivisesti eikä heillä ole direktiivin 7 artiklan laillisen oleskelun edellyttämiä toimeentuloon tarvittavia riittäviä varoja ja kattavaa terveydenhuoltoa. Komissio toteaa yksityiskohtaisessa selostuksessaan, että poikkeus yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta ei koskisi sellaisia työnhakijoita, jotka SEUT 45 artiklan mukaan oleskelevat jäsenvaltiossa työnhakijoina. Sovellettava lainsäädäntö Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa huomioidaan uudet pitkäaikaishoitoetuuksia koskevat säännökset ja artiklan 5 kohdassa vastaavasti lentohenkilökuntaan sovellettavan lainsäädännön määrittämiseksi käytettävä muuttunut ilmailualan lainsäädäntö. Perusasetuksen 12 artiklassa on säännökset lähetettyyn työntekijään sovellettavasta lainsäädännöstä. Tarkoituksena on selkiyttää lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin 96/71/EY ja perusasetuksen suhdetta. Komissio ehdottaa, että käsite lähetetty työntekijä viittaisi direktiivin tarkoittamaan lähetettyyn työntekijään ja komennustyöntekijä muihin palkattuihin työntekijöihin, jotka työnantaja lähettää toiseen jäsenvaltioon tekemään työtä kyseisen työnantajan lukuun. Tarkoitus on välttää sekaannukset, koska käsite lähetetty työntekijä on nyt terminologisesti sama perusasetuksessa ja direktiivissä, mutta käsitteen sisältö ja soveltaminen säädöksissä ovat erilaiset. Muutoksella ei olisi vaikutusta perusasetuksen henkilölliseen soveltamisalaan. Perusasetuksen mukaan direktiivin mukainen lähetetty työntekijä samoin kuin perusasetuksen tarkoittama komennustyöntekijä kumpikin pysyisivät lähtövaltion lainsäädännön piirissä enintään 24 kuukautta. Perusasetuksen mukaan lähetetty työntekijä ei saa korvata toista palkattua työntekijää, joka on aikaisemmin lähetetty. Nyt ehdotetaan artiklaan lisättäväksi, että lähetetty työntekijä tai komennustyöntekijä ei saa korvata myöskään lähetettyä yrittäjää ja vastaavasti toisinpäin. Perusasetuksen 13

6 6(19) artiklaan ehdotetaan säännöstä sovellettavasta lainsäädännöstä henkilöön, joka saa työttömyysetuutta jäsenvaltiosta ja joka on samanaikaisesti työssä toisessa jäsenvaltiossa. Komissio ehdottaa, että tällaisessa tilanteessa henkilöön sovellettaisiin työttömyysetuutta maksavan valtion lainsäädäntöä. Pitkäaikaishoitoetuudet Komissio ehdottaa, että asetukseen lisättäisiin uusi luku pitkäaikaishoitoetuuksien yhteensovittamisesta. Asetuksen 1 artiklaan ehdotetun määritelmän mukaan pitkäaikaishoitoetuuksilla tarkoitetaan kaikkia raha ja luontoisetuuksien tai niiden yhdistelmiä, jotka myönnetään vanhuuden, työkyvyttömyyden, sairauden tai vamman perusteella henkilölle, joka tarvitsee toisen henkilö merkittävää apua selviytyäkseen olennaisista jokapäiväisistä toiminnoista. Määritelmä kattaa myös etuudet, jotka myönnetään apua antavaa henkilöä varten tai suoraan tällaiselle henkilölle. Perusasetuksen 3 artiklaan lisätään uutena sosiaaliturvan alana pitkäaikaishoitoetuudet. Pitkäaikaisetuuksiin sovellettaisiin uuden 35 a artiklan mukaan pääsääntöisesti, mitä samassa luvussa sairausetuuksista säädetään. Poikkeuksena jäsenvaltio voisi myöntää pitkäaikaishoitoetuuden soveltaen muita kuin sairausetuuksia koskevia III osaston säännöksiä, jos etuus tai sitä koskevat erityiset edellytykset on lueteltu perusasetuksen liitteessä XII ja lopputulos on etuuden saajan kannalta vähintään yhtä edullinen. Hallintotoimikunta laatisi yksityiskohtaisen luettelon etuuksista, jotka täyttävät 1 artiklan määritelmän etuuksien tunnusmerkit ja sen onko kyse raha vai luontoisetuudesta. Uudessa 35 b artiklassa on säännökset päällekkäisten pitkäaikaishoidon etuuksien varalta. Jos henkilö saa samanaikaisesti pitkäaikaishoidon etuutta rahaetuutena toimivaltaisesta valtiosta ja luontoisetuutena asuin tai oleskeluvaltiostaan, rahaetuutta saa vähentää määrällä, mikä pitäisi korvata luontoisetuuden kustannuksena asuin tai oleskeluvaltiolle. Jäsenvaltiot voivat sopia muustakin etuuden saajalle vähintään yhtä suotuisasta menettelystä. Pitkäaikaishoitoetuuksien kohdalla rajanveto unionin lainsäädännön mukaan sosiaaliturvaan luettavien ja perusasetuksen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien ja toisaalta sen soveltamisalan ulkopuolella olevien sosiaalihuoltoon kuuluvien etuuksien välillä on keskeinen. Komission mukaan tarkoitus ei ole laajentaa perusasetuksen aineellista soveltamisalaa. Tämä ei kuitenkaan selkeästi ilmene ehdotuksesta. Työttömyysetuudet Komissio ehdottaa perusasetuksen uuden 61 artiklan mukaan, että jäsenvaltiossa työttömäksi jääneeltä työntekijältä edellytettäisiin vähintään kolmen kuukauden vakuutus tai työskentelykauden täyttämistä ennen kuin hän voi vaatia työttömyysetuutta jäsenvaltion lainsäädännön mukaan aiemmassa työskentelyvaltiossa hankkimiensa työskentely tai vakuutuskausien avulla. Jos tämä edellytys ei täyty, vastuu työttömyysetuuksista olisi jäsenvaltiolla, jossa mainittu kolmen kuukauden edellytys viimeksi täyttyi huomioon ottaen myös mitä uudessa 64 a artiklassa säädetään. Artiklassa 64 ehdotetaan, että toiseen jäsenvaltioon työnhakijaksi voisi työttömyysetuutta menettämättä lähteä kuuden kuukauden ajaksi nykyisen kolmen kuukauden asemesta. Kuuden kuukauden työnhakuaikaa voidaan myös pidentää. Perusasetuksen uuden 64 a artiklan mukaan työttömyysetuuksien osalta toimivaltainen valtio olisi edellinen työskentelyvaltio, jos edellä tarkoitettu vähintään kolmen kuukauden työskentelyedellytys ei kausien rinnastamiseksi täyty. Tämä valtio myöntää etuudet myös viimeisessä työskentelyvaltiossa tapahtuvan 64 artiklan tarkoittaman työnhaun ajalta, jos henkilö jää työnhakijaksi sinne. Ehdotetun uuden 65 artiklan mukaan toisessa jäsenvaltiossa asuvan työntekijän työttömyysturvan parantamiseksi ehdotetaan, että jäsenvaltiossa työssä viimeisen 12 kuukauden ajan ennen työttömyyttä ollut työntekijä saa työttömyysetuuden työskentelyvaltiostaan asuinvaltionsa sijasta. Mikäli 12

7 7(19) kuukauden edellytys ei viimeisessä työskentelyvaltiossa täyttyisi, vastuu etuuden myöntämisestä olisi edellisellä työskentelyvaltiolla. Ehdotetut säännökset yksinkertaistavat hallinnollisia menettelyjä erityisesti, jos jäsenvaltioiden välisestä työttömyysetuuksien kustannusten korvaamismenettelystä luovutaan. Ehdotetut säännökset korostavat aidon yhteyden muodostumisen merkitystä uuden työskentelyvaltion työmarkkinoille ja toisaalta aiemman työskentely ja vakuutusmaksuja saaneen valtion vastuuta työttömyysetuuksissa erityisesti tilanteessa, jossa toisen jäsenvaltion työmarkkinoille pääsy epäonnistuu. Työttömyysetuuksia koskevat ehdotukset muodostavat uudenlaisen kokonaisuuden, jonka mukaan voitaisiin luopua hankalasti sovellettavista ryhmittelyistä rajatyötekijät, muut yli rajan työskentelevät ja muut työntekijät. Työttömyysetuuslukuun ehdotetut säännökset myös yksinkertaistaisivat hallinnollisia menettelyjä erityisesti, jos jäsenvaltioiden välisestä työttömyysetuuksien kustannusten korvaamismenettelystä luovuttaisiin. Ehdotetut säännökset korostavat aidon yhteyden muodostumisen merkitystä uuden työskentelyvaltion työmarkkinoille ja toisaalta aiemman työskentelyvaltion ja vakuutusmaksuja keränneen valtion vastuuta työttömyysetuuksissa erityisesti tilanteessa, jossa toisen jäsenvaltion työmarkkinoille pääsy epäonnistuu. Toiseen jäsenvaltioon suuntautuvan työnhakuajan pidentäminen nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen on paitsi työllistymisen kannalta myös muutoin varsin vähämerkityksellinen. Ansionmenetystä korvaava perheetuus Perusasetukseen lisättäisiin uusi 68 a artikla, joka koskee unionin oikeudessa perheetuuksiin luokiteltuja ansionmenetystä korvaavia vanhempainetuuksia. Ehdotuksen mukaan ansionmenetystä korvaavat vanhempainetuudet olisivat nimenomaisesti vakuutetun itsenäiseen oikeuteen perustuvia etuuksia eikä johdetun oikeuden periaatteita sovellettaisi näihin etuuksiin. Niihin ei myöskään sovellettaisi muita asetuksen perheetuuksia koskevia säännöksiä. Perheetuuksia ja niiden päällekkäisyyttä koskevan 68 artiklan säännöksistä poiketen jäsenvaltio voi myöntää tässä artiklassa tarkoitetun etuuden täytenä riippumatta muista asetuksen tarkoittamista perheetuuksista. Tätä varten jäsenvaltio merkitään liitteeseen XIII. Säännös koskee erityisesti Suomen ja muiden Pohjoismaiden vanhempainetuuksia. Muut ehdotukset Perusasetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 75 a artikla, jonka mukaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pitää varmistaa, että laitokset ovat tietoisia asetuksen säännöksistä ja noudattavat asetuksista sekä hallintotoimikunnan päätöksistä tulevia velvoitteita. Perusasetukseen ehdotetaan uutta 76 a artiklaa, jonka mukaan komissiolle annettaisiin oikeus antaa perusasetuksen toimeenpanoa koskevia, tarkentavia säännöksiä liittyen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien12 ja 13 artiklan soveltamiseen. Komissio voisi näin edistää sitä, että jäsenvaltiot toimivat yhdenmukaisesti lähetettyjen työntekijöiden, yrittäjien ja useassa maassa työskentelevien osalta. Tarkentavat säännökset koskisivat myös direktiivin mukaisesti lähetettyjä työntekijöitä. Säännökset sisältäisivät yhdenmukaistetun menettelyn ja määräaikoja A1todistuksen myöntämiselle. Lisäksi komission antamissa säännöksissä määriteltäisiin mm. tilanteet, joissa todistus annetaan, mitä pitää tarkistaa ennen todistuksen myöntämistä ja todistuksen peruuttamista koskevat edellytykset. Komission ehdotus on uusi avaus ja lisää sen toimivaltaa. Perusasetuksen 87 artiklassa on siirtymäsäännökset uusien säännösten soveltamiseksi. Perusasetuksen 88 ja 88 a artiklassa on ehdotukset asetuksen liitemääräysten päivittämisestä ja delegoidun toimivallan käyttämisestä.

8 8(19) Komission ehdotus sisältää lisäksi useita täytäntöönpanoasetuksen muutosehdotuksia. Ehdotus sisältää määritelmän, mitä sosiaaliturvaasetuksen soveltamistilanteissa pidetään petoksena. Ehdotus sisältää määräyksiä jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon parantamiseksi virheiden ja väärinkäytösten tunnistamiseksi. Lisäksi ehdotetaan, että maksettujen etuuksien ja vakuutusmaksujen väliaikaista korjaamista laitosten välillä laajennetaan koskemaan myös tilanteita, joissa korjataan sovellettavan lainsäädännön muuttumista takautuvasti. Komission ehdotus yhdenmukaistaisi etuuksien ja maksujen takaisinperintää koskevat säännökset vastaamaan verodirektiiviä 2010/24/EU. Artiklan 75 uuden 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot voisivat käyttää jäsenvaltioiden välillä perintäsäännösten perusteella vaihdettuja tietoja myös verodirektiivin 2010/24/EU alaisten verojen ja maksujen arvioinnissa ja täytäntöönpanossa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 48 artikla sosiaaliturvajärjestelmien tehokkaaksi yhteensovittamiseksi. Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja hyväksymisestä päätetään neuvostossa määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Ehdotusta ja Ukirjelmää on käsitelty EU jaostossa 27 ja 25. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan (1144/1991) 18 :n 12 ja 13 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa sekä sosiaalihuoltoa. Komission ehdotuksen tarkoittamat pitkäaikaishoitoetuudet luettaneen sosiaalihuoltoon ja näin ollen kuuluvat maakunnan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Rentola Essi essi.rentola@stm.fi (STM), Alaviuhkola Katriina, katriina.alaviuhkola@stm.fi (STM) EUTORItunnus EU/2016/1803 Liitteet Viite

9 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TYO Porkka Pauliina(TEM) (19) Asia TSTKneuvosto ; Eurooppalainen ohjausjakso 2017 Kokous Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttajaasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu TSTKneuvosto , asiakohta 5) Eurooppalainen ohjausjakso 2017 Periaatekeskustelu a) Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano: työmarkkinoille pääsyn vauhdittaminen ja eroavaisuuksien vähentäminen EU:n alueella b) Työllisyys ja sosiaalipolitiikan painopisteet: poliittinen ohjaus vuonna 2017 i) Ehdotus neuvoston päätelmiksi vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2017 ii) Ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi Hyväksyminen c) Vuoden 2017 maaraportit Komissio esittelee Suomen kanta Suomi voi hyväksyä yhteisen työllisyysraportin sekä neuvoston päätelmät vuoden 2017 kasvuselvityksestä ja työllisyysraportista. Lisäksi Suomi ottaa tiedoksi komission esittelyn maaraporteista. Suomi tukee näkemystä siitä, että vaikka käänne parempaan työttömyys ja köyhyyslukujen osalta on tapahtunut, ovat luvut edelleen korkeita ja tarve tehokkaille politiikkatoimille jäsenmaissa edelleen suuri. Suomi yhtyy näkemykseen, että erityisen huolestuttavaa on lapsiköyhyyden korkea taso sekä korkeat tuloerot niin jäsenmaissa kuin niiden välillä. Suomi voi tukea päätelmissä esitettyä näkemystä siitä että positiivisesta kehityksestä huolimatta investointeja, rakenteellisia uudistuksia ja vastuullista talouspolitiikkaa tukevia politiikkatoimia tarvitaan edelleen.

10 Pääasiallinen sisältö Suomi pitää myös hyvänä sitä että työllisyys ja sosiaalipolitiikan teemoja on vahvistettu komission syyspaketin asiakirjoissa. Suomi voi tukea päätelmissä komission syyspaketin pohjalta esille nostettuja painopisteitä, jotka ovat työpaikkojen luominen ja laatu sekä työmarkkinoille osallistuminen, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyteen panostaminen, naisten työmarkkinaaseman parantaminen ja sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen, modernit koulutusjärjestelmät, riittävät ja kestävät sosiaalisen suojelun järjestelmät ml. pääsy laadukkaisiin sosiaali ja terveyspalveluihin sekä toimiva sosiaalinen vuoropuhelu. On myös hyvä että päätelmissä todetaan kehittämistyössä otettavan huomioon komission tuleva ehdotus sosiaalisesta pilarista. Suomi pitää tärkeänä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheisiin. Neuvoston puheenjohtajan ministereille osoittamia kysymyksiä periaatekeskustelua varten ei ole vielä saatu. Päätelmät vuoden 2017 kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista rakentuu kuuden painopisteen ympärille. Tuki työpaikkojen luomiseksi, työn laatuun panostaminen sekä työmarkkinoille osallistumisen helpottaminen korostaa että laadukkaiden työpaikkojen luomisen tulisi olla kaiken uudistustoiminnan keskiössä. Tähän tarvitaan myös tukitoimia, jotta työnteon vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseksi tarvitaan erityistoimia. Päätelmissä korostetaan näitä kohderyhmiä koskevien suositusten tehokasta toimeenpanoa. Naisten työmarkkinoille osallistumisen tehostamiseksi ja palkkakuilun pienentämiseksi tulisi mm. kehittää hoitopalveluita sekä joustavia työaikajärjestelyjä sekä tehdä sukupuolten palkkaeroja näkyvimmiksi. Taitojen kehittämistä tulisi edistää modernien koulutusjärjestelmien kautta huomioiden ns. uudet sektorit taitotarpeet. Ammatillista koulutusta tulisi kehittää entistä joustavammaksi ja työelämälähtöisemmäksi. Riittävien ja kestävien sosiaalisen suojelun järjestelmien edistämisen tulisi painottaa sosiaalisia investointeja ja johtaa laajempaan osallistuvuuteen. Osallistuvuuden edistämiseen tulisi tähdätä myös muiden politiikkojen kautta, kuten koulutuksessa, terveydenhoidossa ja työllisyyden edistämisessä. Sosiaalisen vuoropuhelun tehostaminen, kansalliset käytännöt huomioiden, on tärkeää toimien omistajuudenkin kannalta. Lisäksi päätelmissä korostetaan kaikkien relevanttien komiteoiden ja muiden tahojen yhteistyötä, jotta tehokas toimeenpano ja seuranta mahdollistuu. Yhteinen työllisyysraportti toteaa että EU:n 75% asteen työllisyysastetavoite v mennessä on mahdollista saavuttaa mikäli nykyinen kasvutrendi jatkuu. Toisaalta 10(19)

11 11(19) köyhyys on edelleen korkealla tasolla ja työllisyys ja sosiaalipoliittisessa tilanteessa on suuria eroja maiden välillä. Myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne on edelleen huono suuressa osassa jäsenmaita. Raportti myös kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien kotouttamistoimien tehostamiseen, huomioiden viimeaikainen kasvu maahanmuuttajien määrissä. Komission maaraportit julkaistaan tämän hetkisen tiedon mukaan Suomen maaraporttiluonnos toteaa Suomen talouden kääntyneen kasvusuuntaan ja työmarkkinatilanteen olevan parantumassa. Haasteina mainitaan ikääntyminen ja työllisyysasteen lasku nuoremmissa ikäluokissa, vaikka työllisyysaste onkin kasvanut vanhemmissa ikäluokissa. Raportti myös huomioi Suomen viimeaikaiset uudistukset työllisyysasteen nostamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, artikla 148 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU29 työllisyysjaosto, kirjallinen menettely EU25 sosiaalijaosto, kirjallinen menettely EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6265/17, 6266/17, 6267/17, 6318/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Pauliina Porkka, TEM, Liisa Heinonen, TEM, Pasi Korhonen, STM, Liitteet Viite

12 12(19) Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Heinonen Liisa(TEM) JULKINEN Asia TSTKneuvoston kokous : Asiakohta 6: Sosiaalialan huippukokous puheenjohtajavaltio ja komission tiedottavat Kokous Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttajaasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö TSTKneuvosto kuulee puheenjohtajavaltion ja komission esittelyn Brysselissä pidettävästä kolmikantaisesta sosiaalialan kolmikantahuippukokousta. Suomi ottaa tiedoksi informaation. Kolmikantainen sosiaalialan huippukokous tarjoaa mahdollisuuden työmarkkinaosapuolten ja EUinstituutioiden johdon näkemystenvaihdolle. Huippukokouksen puheenjohtajana toimivat Maltan pääministeri sekä Eurooppaneuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajat. Työnantajia kokouksessa edustaa BusinessEurope ja ammattiliittoja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö, EAY /European Trade Union Confederation (ETUC). Kokouksessa keskustellaan pidettävän Eurooppaneuvoston käsittelyssä olevista asioista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely

13 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 13(19) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Liisa Heinonen, puh , liisa.heinonen(at)tem.fi Liitteet Viite

14 Sosiaali ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM HSO Raevaara Eeva(STM) JULKINEN 14(19) Asia TSTKneuvosto; Asiakohta 7; Ehdotus neuvoston päätelmiksi "Naisten ja miesten osaamisen parantaminen EU:n työmarkkinoilla" Kokous Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttajaasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Päätelmät on tarkoitus hyväksyä TSTKneuvostossa Neuvoston sosiaalityöryhmä on käsitellyt päätelmiä 13.1., ja ja päässyt niistä yhteisymmärrykseen. Suomi voi hyväksyä päätelmät. Suomi pitää myönteisenä, että naisten ja miesten osaamistasoa työmarkkinoilla halutaan nostaa. Suomi pitää tärkeänä, että päätelmissä kiinnitetään huomiota erityisesti matalasti koulutettuihin ja epävarmassa työmarkkinaasemassa oleviin. Puheenjohtajamaa Malta on valmistellut päätelmät naisten ja miesten osaamisen parantamiseksi EU:n työmarkkinoilla (Enhancing the Skills of Women and Men in the EU Labour Market). Naisilla on miehiä suurempi riski työskentelyyn epävarmassa työssä (precarious work), kuten hyvin matalapalkkaisessa työssä tai vastentahtoisessa osaaikatyössä. Viidennes naisista EUmaiden työmarkkinoilla työskentelee matalapalkkatöissä. Erityisen suuri riski epävarmaan työmarkkinaasemaan on nuorilla ja eläkeikää lähestyvillä sekä maahanmuuttajataustaisilla ja romaneilla. Matalan koulutustason omaavista naisista puolet on työmarkkinoiden ulkopuolella, miehistä vastaava osuus on reilu neljännes. Nuorimmissa ikäluokissa naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Matalasti koulutetuilta puuttuu usein perustaitoja, joita edellytettäisiin ammatillisessa koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa. Lisäksi matalasti koulutetuilla on muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua työssä tapahtuvaan koulutukseen, ja näin on erityisesti epävarmassa työssä. EU:n ulkopuolella syntyneillä on muita useammin matala osaamistaso. Euroopan tasaarvoinstituutti EIGE on laatinut päätelmien pohjaksi selvityksen. Päätelmissä pyydetään jäsenmaita poistamaan esteitä naisten ja miesten työllistymiseltä ja kiinnittämään erityistä huomiota osaamisen vahvistamiseen Eurooppa 2020 strategian toimeenpanossa. Jäsenmaita pyydetään valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulma kansalliseen koulutus ja työllisyyspolitiikkaansa ja kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

15 15(19) Sukupuolitietoisilla toimilla tulee vähentää matalapalkkaisuutta, vastentahtoista osaaikatyötä ja epävarmoja työsuhteita, edistää tasaarvoa ja naisten ja miesten taloudellista itsenäisyyttä, vastustaa syrjintää työmarkkinoilla ja vahvistaa samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista. Jäsenmaita pyydetään tarjoamaan sopivaa, kohdennettua koulutusta ja tukea matalasti koulutetuille työelämän ulkopuolella oleville ja epävarmassa työssä oleville osaamistason nostamiseksi. Koulutukseen ja harjoitteluun pääsy pyydetään turvaamaan myös niille naisille ja miehille, joilla on hoivavastuuta. Jäsenmaita pyydetään vastustamaan ikään liittyviä stereotypioita ja syrjintää sekä EU:n ulkopuolella syntyneiden syrjintää. Jäsenmaita pyydetään edistämään sukupuolten tasaarvoa oppilaitoksissa ja yliopistoissa ja kannustamaan tyttöjä ja poikia valitsemaan koulutusaloja, jotka parhaiten vastaavat heidän kykyjään ja taitojaan, ei sukupuolistereotypioiden perusteella. Koulunkäynnin keskeyttämistä pyydetään analysoimaan sukupuolinäkökulmasta ja kannustamaan opintojen jatkamiseen. Jäsenmaita pyydetään tarjoamaan sukupuolitietoisia neuvontapalveluita matalasti koulutetuille naisille ja miehille sekä edistämään osaamisen tunnustamista ja tätä kautta parantamaan EU:n ulkopuolella syntyneiden työllistymistä. Jäsenmaita pyydetään tarjoamaan perhevapaita, myös isille, ja mahdollistamaan työ ja perheelämän yhdistäminen tarjoamalla edullisia, laadukkaita ja helppopääsyisiä hoitopalveluita ja näin mahdollistamaan työssäkäynti ja osallistuminen elinikäiseen oppimiseen myös niille, joilla on hoivavastuuta. Jäsenmaita pyydetään kamppailemaan epävarmaa työtä vastaan sekä tukemaan yrityksiä työn ja perheen yhdistämiskeinojen käytössä ja perheystävällisten järjestelyiden luomisessa työpaikoilla niin miehille kuin naisillekin. Jäsenmaita pyydetään kannustamaan yrityksiä tarjoamaan lisää henkilöstökoulutusta ja mahdollisuuksia opiskeluun myös niissä ammateissa, joissa koulutusta on vähemmän saatavilla. Jäsenmaita pyydetään vahvistamaan vuoropuhelua työmarkkinajärjestöjen, naisjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyön voimistamiseksi palkkasyrjinnän ja epävarmojen työolojen vastustamiseksi ja koulutustason nostamiseksi. Lisäksi jäsenmaita pyydetään harkitsemaan toimia sen varmistamiseksi, etteivät julkiset hankinnat johda epävarmaan työhön ja että hankinnat edistävät naisten työhön osallistumista. Komissiota pyydetään tukemaan jäsenmaita sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa työmarkkinapolitiikkaan, ml. Eurooppa 2020 strategian ja New Skills Agendan toimeenpano, samoin kuin rakennerahastojen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yhteydessä komission vuoden 2017 työohjelman mukaisesti. Komissiota pyydetään varmistamaan, että sukupuolinäkökulma sisällytetään koulutustason nostamista koskeviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin, erityisesti digitalisaation, tieteen, tutkimuksen ja kehittämisen alueilla ja elinikäisessä oppimisessa. Komissiota pyydetään edistämään naisten ja miesten erilaisten olosuhteiden tunnistamista, erityisesti epävarmaa työtä tekevillä vanhemmilla, jotta heillä olisi mahdollisuus perheystävällisiin työjärjestelyihin ja edullisiin, helposti saavutettaviin hoitopalveluihin. Komissiota pyydetään kannustamaan isiä isyys ja vanhempainvapaiden käyttämiseen ja työnantajia helpottamaan näiden vapaiden pitämistä sekä antamaan naisille mahdollisuuden lisätä työelämään osallistumista. Komissiota pyydetään tukemaan aloitteita, joilla kohotetaan naisten ja miesten tietoisuutta tasaarvosta ja työhön liittyvistä oikeuksista, elinikäisen oppimisen eduista sekä matalasti koulutetuille tarjolla olevista neuvontapalveluista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

16 16(19) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Sosiaaliasioiden jaosto 25: (kirjallinen käsittely). EUministerivaliokunta (kirjallinen käsittely). Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Draft Council Conclusions on Enhancing the Skills of Women and Men in the EU Labour Market, 15360/16, 5125/17, 5746/17, 5746/1/17 REV 1, 5746/2/17 REV 2, 6268/17. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Eeva Raevaara, STM, p , Riitta Martikainen, STM, p , Sanna Hirsivaara, OKM, p , Liisa Heinonen, TEM, p , Pauliina Porkka, TEM, p , EUTORItunnus Liitteet Viite

17 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Heinonen Liisa(TEM) JULKINEN 17(19) Asia TSTKneuvosto : työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Muut asiat: Asiakohta 8 Kokous Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttajaasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Muut asiatkohdassa saadaan tietoja ajankohtaisista asioista: Suomen kanta a) Komission tiedonanto: Turvallisempi ja terveellisempi työ kaikille EU:n työterveys ja työturvallisuuslainsäädännön uudistaminen Komission tiedotusasia b) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus c) Komission tiedonanto: Investointi Euroopan nuorisoon jatkotoimet Komission tiedotusasia d) Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean työohjelmat 2017 Komiteoiden puheenjohtajien tiedotusasiat e) UNECEn kansainvälinen konferenssi "A sustainable society for all ages: Realising the potential of living longer" (Lissabon, syyskuuta 2017) Portugalin valtuuskunnan tiedotusasia f) Euroopan tasaarvoinstituutin (EIGE) sukupuolten tasaarvosta EU:ssa saatavia hyötyjä koskevan tutkimuksen "Economic benefits of gender equality in the EU" tärkeimmät tulokset EIGEn edustajan tiedotusasia Suomi ottaa saadun selvityksen tiedoksi. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiiviehdotuksen osalta Suomi voi tukea Maltan puheenjohtajavaltion työtä ehdotuksen käsittelyssä.

18 Pääasiallinen sisältö 18(19) Neuvosto saa tietoa ajankohtaisista asioista. Keskustelua saattaa syntyä lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamista koskevassa asiakohdassa. Puheenjohtajavaltio pyrkii mahdollisesti saamaan asiasta poliittisen yhteisymmärryksen TSTKneuvoston kokouksessa EP:n EMPLkomitean on tarkoitus hyväksyä asiaa koskevan mietintönsä EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asiakohdassa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 5431/17 SOC 27 EMPL /16 JEUN 112 EDUC 427 EMPL 535 SOC 793 SPORT 89 COHAFA 77 PROCIV 85 COMPET 654 ECOFIN 1175 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Liisa Heinonen, TEM, ; Liitteet Viite

19 19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys sosiaalipolitiikka terveys ja kuluttajaasiat neuvosto STM, TEM EUE, OKM, OM, SM, UM, VM, VNK, YM