Arviointikertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointikertomus 2008"

Transkriptio

1 Arviointikertomus 2008 Nurmijärven kunnan tarkastuslautakunta

2 Nurmijärven kunta, Tarkastuslautakunta Arviointikertomus vuodelta 2008 SISÄLLYS 1. Tarkastuslautakunnan toiminta Arviointikriteerit Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely ja toimenpiteet Toimintaorganisaation muutos Strategiset tavoitteet valtuustokaudella Taloudelliset tavoitteet Talouden kehitys Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet Ylin päätöksenteko Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Talouskeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Liikuntapalvelut Sivistystoimi Ympäristötoimi Liikelaitokset Investoinnit Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta Riskienhallinta Kuntakonserni Kuuma-yhteistyö Muut havainnot Yhteenveto Tarkastuslautakunta (2)

3 NURMIJÄRVEN VALTUUSTOLLE ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalain 71 ja 75 :ssä sekä kunnan tilintarkastussäännössä. Lautakunnan on valmisteltava hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi ja huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Lautakunnan erityisenä tehtävänä on arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudella sekä osallistuminen vuoden 2008 arviointikokouksiin ovat seuraavat: Jari Laine, pj. 11/11 Lasse Salmi Markku Jalava, vpj saakka, 3/6 Matti Kurvinen, 0/4 Christine Hammar, 6/11 Marja-Leena Lehtinen, 1/1 Aulikki Markkanen, 9/11 Pirkko Hirvonen, 11/11 Raili Oksanen, 11/11 Erkki Lehtinen, 11/11 Marja-Leena Sandelin Tuovi Aalto-Kallonen Matti Metsä-Mähkä Jan Smedberg Tarkastuslautakunta kokoontui arviointivuonna yksitoista kertaa. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 80,5. Tarkastuslautakunnan sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut JHTT Raija Ruuskanen Oy Audiator Ab:stä. Arviointia suoritettiin haastattelemalla ja kuulemalla lautakuntien puheenjohtajia ja palvelualueiden johtavia viranhaltijoita toiminnan järjestämisestä arviointialueilla. Tutustumis- ja arviointikäynnit tehtiin Klaukkalan sosiaali- ja terveysasemalle, nuorten työpajaan Klaukkalassa ja kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukseen Kirkonkylässä. Lisäksi puheenjohtaja ja jäsenet osallistuivat kummilautakutiensa arviointikertomuksen käsittelykokouksiin. Lautakunnan vuoden 2008 työohjelman mukaan arvioinnin painopistealueeksi asetettiin kunnan sosiaalipalvelut, joista kuultiin yleiskatsaus perhe- ja sosiaalipalveluista sekä erilliset selvitykset toimeentulotuesta, vammaispalveluista, lastensuojelusta ja päihdehuollosta. Lisäksi lautakunta seurasi uuden organisaation käynnistymistä ja kuuli toimi- 3 (3)

4 alajohtajien näkemyksiä kunnan toiminnasta ja sen kehittämisestä. Selvityksiä saatiin myös investointien toteuttamisesta, kunnan talouden tilanteesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa. Joulukuussa lautakunta tapasi valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajiston ja kuuli heidän näkemyksiään kuntastrategian toimivuudesta valtuustokaudella. Kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamistehtävää tarkastuslautakunta toteutti järjestämällä toimintakautensa viimeisenä vuonna tilintarkastuspalveluiden hankinnan kilpailuttamisen yhteistyössä eräiden Kuuma-kuntien kanssa. Valtuuston valitsemana tilintarkastajana toimikaudella on toiminut JHTTyhteisö Oy Audiator Ab ja vuoden 2008 vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Raija Ruuskanen. Tilintarkastaja esitteli lautakunnalle toimintavuoden alussa työohjelmansa ja toimintavuoden kuluessa kuultiin ohjelman toteutumisesta ja tarkastuksissa tehdyistä tarkastushavainnoista. Tarkastuslautakunta on tutustunut kunnan ja kuntakonsernin vuoden 2008 tilinpäätökseen, hallintokuntien toimintakertomuksiin, vesilaitoksen, jäähallin ja työterveyden erillistilinpäätöksiin sekä tytäryhteisöjen kertomuksiin. 2. Arviointikriteerit Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidessaan tarkastuslautakunnalla oli käytettävissään talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma , vuoden 2008 tilinpäätös, hallintokuntien toimintakertomukset 2008, liikelaitosten erillistilinpäätökset ja tytäryhteisöjen kertomukset sekä tilintarkastajan raportit tilintarkastuksen toteutumisesta ja toimielinten pöytäkirjat ja muut selvitykset ja raportit. Valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat ensisijaisia arviointikriteerejä. Koko valtuustokauden sitovat tavoitteet on koottu lautakunnassa taulukkoon, jonka avulla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen lisäksi myös tavoitteiden asettamista ja toteutumisen seurantaa. Tarkastuslautakunnan edellisen vuoden arviointikertomuksessa esittämät johtopäätökset ja niiden pohjalta tehdyt suositukset ovat myös seurannan kohteena ja osa arviointikriteeristöä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon lautakunnan kokouksissa saadut esitykset sekä kunnan palvelutoiminnasta muutoin saadut kokemukset ja kunnan asukkailta saadut palautteet. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnassa olisi valtuustokauden arviointijärjestelmä selkeämmin osa kunnan strategista johtamista. 4 (4)

5 3. Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely ja toimenpiteet Valtuusto velvoitti kunnanhallituksen, lautakunnat ja tulosalueet käsittelemään tarkastuslautakunnan vuoden 2007 arviointikertomuksen sisältämät havainnot ja kehitysehdotukset kokouksissaan sekä kirjaamaan esitettyjen havaintojen pohjalta seuranneet toimenpiteet. Kunnanhallitus päätti, että arviointikertomus tulee käsitellä lautakunnissa talousarviokäsittelyn yhteydessä ja lautakuntien tulee antaa siitä erillinen lausunto kunnanhallitukselle. Toimielimet, lukuun ottamatta kunnanhallitusta, käsittelivät arviointikertomusta valtuuston toimeksiannon mukaisesti ja antoivat lausuntonsa, jotka kunnanhallitus merkitsi tiedoksi. 4. Toimintaorganisaation muutos Kunnan toimintaorganisaation uudistus valmisteltiin vuoden 2007 aikana ja uusi organisaatio on toiminut kertomusvuoden alusta alkaen. Tavoitteeksi uudistetulle organisaatiolle asetettiin entistä paremman kilpailukyvyn turvaaminen kunnan palvelutuotannossa ja entistäkin vaativampiin kehittämishaasteisiin vastaaminen maanhankinnassa, kaavoituksessa ja elinkeinotoiminnassa. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin kiinteistö-, siivous- ja ruokapalveluiden uudelleen järjestämistä ja uusi liikelaitos Aleksia aloitti toimintansa kuluvan vuoden alusta. Uuden liikelaitoksen toiminnan kehittäminen, tehtävävastuiden selkeyttäminen ja palvelusopimusten sisällön tarkentaminen jatkuvat kuluvana vuonna. Myös luottamushenkilöorganisaation uudistaminen valmisteltiin kertomusvuoden aikana ja toiminta käynnistyi uuden valtuustokauden alusta alkaen. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyslautakunnat yhdistettiin yhdeksi lautakunnaksi, kirjastolautakunta yhdistettiin sivistyslautakuntaan ja rakennuslautakunta sisällytettiin uuteen asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan. Vesilaitos-liikelaitoksen johtokuntana toimi aikaisemmin tekninen lautakunta ja nyt uudistuksessa Vesilaitos sai oman johtokunnan. Tilinpäätösvuosi 2008 oli uuden viranhaltijaorganisaation ensimmäinen toimintavuosi. Uudet toimialajohtajat aloittivat toimintansa kevään ja alkukesän aikana. Organisaatiouudistuksen onnistumista tuettiin järjestämällä kunnan koko henkilöstölle muutosvalmennusta. 5. Strategiset tavoitteet valtuustokaudella Nurmijärven visio ja strategiset päämäärät vuoteen 2015 on kirjattu vuosittain talousarvioon. Pitkän aikavälin tavoitteita eli strategisia päämääriä on seitsemän. Strategian toteutumiselle on asetettu tavoitteita vuoteen 2008 ja Toimintakertomuksessa ja 5 (5)

6 hallintokuntien erillisissä toimintakertomuksissa on kuvattu päämäärien toteuttamista kertomusvuoden aikana. Koska toimintakertomuksesta kuitenkin puuttuu yhtenäinen, selkeä esitys kuntastrategian tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008, tarkastuslautakunta sisällyttää omaan arviointikertomukseensa lyhyen arvion pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta valtuustokaudella. Talousarviossa ja -suunnitelmassa asetettujen, pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden toteutumista valtuustokaudella tarkastellaan seuraavassa: 1. Väestönkasvu on hallittua. Kunnassa on viihtyisä elinympäristö ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Kunnan väestönkasvun tavoite on ollut valtuustokaudella alle 2 % vuodessa. Vuoden 2005 alusta kunnan väestömäärä lisääntyi vuoden Asukasluku loppuun mennessä yhteensä asukkaalla, joka on keskimäärin 1,6 % vuodessa. Tavoite on siten toteutunut vaikkakin vuonna 2005 väestömäärä kasvoi 2,3 prosentilla Kunnan asukasluku vuoden 2008 lopussa oli asukasta. Kertomusvuonna asukasmäärä kasvoi 389 henkilöllä Valtuustokaudella kunnassa rakennettiin 893 pientaloasuntoa ja 253 kerrostaloasuntoa. Vuokraasuntoja kunnassa ei rakennettu lainkaan. Vuosi 2005 oli vilkkainta rakentamisen aikaa, silloin valmistui 333 pientaloasuntoa ja 99 kerrostaloasuntoa. Kertomusvuonna 2008 sen sijaan ei valmistunut yhtään kerrostaloasuntoa. Pientaloasuntoja valmistui 215 kappaletta. 2. Kasvua ohjataan tiivistyviin taajamiin ja kyläkeskuksiin Kuntarakenteen eheys on keskeinen keino palvelujen järjestämiskustannusten kurissa pitämiseen. Eheys koostuu tiiviiden taajamien, työpaikka-alueiden, maaseutualueiden ja liikenneyhteyksien kokonaisuudesta. Maaseutumaisuus ja kyläkeskusten elävyys säilytetään osayleiskaavoituksella ja haja-asutusta ohjataan rakennusjärjestyksellä osayleiskaavojen valmistelun aikana M aanhankinta heht aari Kunnan kasvusta suurin osa vuosina on kohdistunut Klaukkalan alueelle, noin 40 %. Kirkonkylän ja Rajamäen alueen kasvu on ollut % molempien. Kyseisinä vuosina hajaasutusalueille kohdistunut kasvu on keskimäärin noin 14 %. Kunnan maapoliittinen ohjelma on keskeinen työväline halutun yhdyskuntarakenteen 6 (6)

7 seksi. Maata hankitaan ajoissa yhdyskuntarakentamiseen, jotta voidaan ohjata kasvua ja varautua myös palvelutuotannon tilatarpeisiin riittävällä tonttivarannolla. Valtuustokaudella kunta hankki maata yli 200 hehtaaria. Kertomusvuonna 2008 maata ostettiin 109,3 hehtaaria. Myyntihalukkuuteen vuonna 2008 vaikutti merkittävästi lakimuutos maan myyntivoiton määräaikaisesta verovapaudesta kunnalle myytäessä. Kunnan strategiseksi linjaukseksi talousarvioon on kirjattu, että liikennejärjestelmät, liikenneväylät ja taajamien katuverkko sekä joukkoliikenne varmistavat alueiden saavutettavuutta ja kuntalaisten arjen sujumista ja yritysten kilpailukykyä. Liikenneturvallisuuden merkitystä korostetaan. Kunta toimii aktiivisesti turvatakseen valtion tiehallinnon panostukset kunnan liikennejärjestelmien kehittämiseen. Alkuvuonna 2009 on solmittu aiesopimus Keski-Uudenmaan kuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Sopimus sisältää alueen kuntien ja valtion osallistumisen liikennejärjestelyiden rakentamiseen. Suunnittelutyö jatkuu Helsingin seudun 14 kunnan yhteisenä liikennesuunnitteluna, jonka suunnitelman on tarkoitus valmistua vuonna Sampo-liikenteen toiminnasta; palvelutasosta ja kustannusvaikutuksista on tehty kertomusvuoden aikana selvittelyjä ja niitä on edelleen tekeillä. Sampo-liikennettä tullaan suuntaamaan palvelulinjojen järjestämiseen. Kuuma-kuntien ja Hyvinkään välinen seutulippu on ollut käytössä kertomusvuoden alusta alkaen. 3. Nurmijärvi tarjoaa kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Kunnallisia palveluita tuotetaan tehokkaasti omana tuotantona ja kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä aktiivisesti vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Palveluissa painotetaan kustannustehokkuuden ja riittävyyden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista. Peruspalvelujen saavutettavuus turvataan keskittämällä palveluita taajamiin. Palvelujen tarjonnassa korostetaan nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä sekä useiden palvelujen keskittämistä yhteen palvelupisteeseen. Valtuusto hyväksyi vuonna 2006 kunnan ensimmäisen, vuoteen 2016 ulottuvaan palvelustrategian. Palvelustrategia täydentää kuntastrategiaa ja konkretisoi pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen keinovalikoimia. Palvelustrategia tarkistetaan valtuustokausittain ja sitä tarkastellaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Palvelustrategia ohjaa palvelutuotannon kehittämistä. Talousarvion ja -suunnitelman mukaan kunnallisia tukipalveluita ja erityispalveluita tuotetaan kuntayhteistyöllä silloin, kun se on kunnallistalouden ja saavutettavuuden kannalta perusteltua. Kunnan raja-alueilla palveluiden saatavuus turvataan kuntayhteistyöllä. Nurmijärven kunta on mukana Kuuma-kuntien yhteisessä talouskeskuksessa, joka tuottaa taloushallinnon palveluita sekä hankintakeskuksessa, joka toimii asiantuntijana hankinnoissa ja kilpailuttaa yhteishankintoja. Toiminta- ja kustannusselvitysten jälkeen 7 (7)

8 Nurmijärvi on jättäytynyt pois Kuuma-kuntien yhteisestä ympäristökeskuksesta, puhelinvaihteesta ja työntekijöiden sijaisvälityksestä. 4. Kuntaorganisaation rakenne tukee tehokasta palvelutuotantoa. Päätöksenteko ja palvelualueiden välinen työjako sekä yhteistyö tukevat kunnan pitkäjänteistä kehittämistä. Nurmijärven kuntaorganisaation kehittämisen painopisteitä ovat asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen, toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen ja tilaaja-tuottaja -ajattelun soveltaminen eli työnjaon selkiyttäminen sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiossa. Kunnan viranhaltijaorganisaation muutos toteutettiin vuoden 2008 alusta ja luottamushenkilöorganisaatio muuttui vuoden 2009 alusta. 5. Henkilöstö on osaavaa ja aktiivisesti kehittämistyöhön suuntautuvaa. Johtaminen kannustaa kunnan kehittämiseen. Kunta panostaa osaamisen kehittämiseen ja kannustavaan palkkaukseen. Henkilöstön työmotivaatio ja työhyvinvointi huomioidaan jatkuvalla koulutuksella, henkilöstöstrategian mukaisella toiminnalla sekä takaamalla mahdollisuudet työssä onnistumiseen ja työhön vaikuttamiseen. Nurmijärven kunnassa käytetään Hyvä työpaikka -työkirjaa, joka on syntynyt Työministeriön valtakunnallisen kehittämishankkeen tuloksena vuonna Kunnassa on vakiintuneet työpaikkapalaverit ja pääosin myös kehityskeskustelut käydään. Henkilökohtaiset lisät palkkauksessa on otettu käyttöön. Viranhaltijaorganisaation muutoksessa on painotettu johtamisen vahvistamista ja henkilöstön kehittämistä. Organisaatiomuutoksen yhteydessä on päätetty henkilöstön asemaa koskevista periaatteista. 6. Nurmijärvi tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyö mahdollistavat monipuolisen ja kasvavan yritystoiminnan. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla vaikutetaan Nurmijärven elinvoimaan, elinkeinorakenteen monipuolistumiseen, kunnan talouden tasapainottamiseen ja kuntalaisten mahdollisuuksiin työllistyä oman kunnan alueella M yydyt työpaikkatontit, kpl Työpaikkatonttien myynti kunnassa on kasvanut valtuustokaudella vuosittain. Kertomusvuonna tontteja myytiin 13 kappaletta pinta-alaltaan yhteensä 13,1 hehtaaria. Kunnan työpaikkaomavaraisuus viimeisimmän saatavissa olevan tiedon mukaan oli 57,9 % vuonna Vuoteen 2015 tavoitteeksi talous- 8 (8)

9 suunnitelmassa on asetettu vähintään 60 %. Kunnan alueella toimivien yritysten toiminta- ja kasvumahdollisuuksia parannetaan. Kunta on aktiivisesti mukana edistämässä tärkeimpien toimialakeskittymien kasvumahdollisuuksia. Seudullista ja alueellista yhteistyötä sekä asiantuntijaverkostoa hyödynnetään elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukena. Kunnan elinkeinotoimi suoritti lukuisia yrityskäyntejä ja järjesti yrittäjille suunnattuja verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia. Kuuma hyvinvointipalvelujen verkosto hanke käynnistyi Kehittämiskeskus Forumin johdolla. 7. Kuntatalous on tasapainossa ja hallinnassa. Omistajapolitiikka ja omaisuuden hoito tukevat palvelutuotannon tehostamista ja talouden vakautta. Kuntataloutta hoidetaan niin, että velkaantumisvauhti hidastuu ja veroprosentti säilyy kilpailukykyisenä. Kunnan omistajapolitiikkaa arvioidaan säännöllisesti ja omaisuutta hoidetaan taloudellisesti ja järkevästi. Lainat, euroa / asukas Kuntastrategiassa lainamäärän tavoitteeksi on asetettu enintään 2000 euroa / asukas vuonna Tavoite toteutui. Pitkäaikaisten lainojen määrä asukasta kohti laskettuna on valtuustokaudella vähentynyt 94 euroa. Vuoden 2005 alussa lainamäärä oli 1920 euroa / asukas ja vuoden 2008 lopussa se oli 1826 euroa / asukas. Lainakanta kertomusvuoden lopussa oli 71,3 milj. euroa. Omavaraisuusasteen tavoitteeksi on asetettu vähintään 60 %. Tavoite ei ole toteutunut valtuustokaudella. Omavaraisuusaste on vaihdellut vuosittain ollen valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 52,9 % ja viimeisenä vuonna 56 %. Kunnan veroprosentti oli valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 18,25 ja korotettiin seuraavana vuonna 18,75 prosenttiin, joka se on ollut viimeiset kolme vuotta. Veroprosentti on tavoitteen mukaisella tasolla. Naapurikuntiin suhteutettuna kunnan veroprosentti on säilynyt kilpailukykyisenä. Vuonna 2006 Vuosikate, euroa / asukas veroprosentti nousi Nurmijärven lisäksi Keravalla. Mäntsälä korotti kunnallisveroja vuonna Tuusulan ja Järvenpään veroprosentti on säilynyt ennallaan koko valtuustokauden ajan. Valtuustokauden vuosikate-tavoitteeksi on asetettu vähintään 500 euroa asukasta kohti. Tavoite ei ole toteutunut minään vuonna. Vuodet 2006 ja 2007 olivat taloudellisesti hyviä vuosia, mutta kertomusvuonna hyvä talouskehitys taittui eikä vuosikatteessa saavutettu talousarvionkaan tavoitetta, joka oli 9 (9)

10 386 euroa / asukas. Tilinpäätösvuoden vuosikate oli 14,3 milj. euroa eli 366 euroa asukasta kohti. Toimintakatteen eli nettomenojen muutoksen tavoitteeksi on asetettu vuosittain enintään tulorahoituksen muutos. Valtuustokaudella tämä tavoite toteutui vuonna 2006, muina vuosina menot ovat olleet tulorahoitusta suuremmat. Kunnan strategisena linjauksena talousarviossa ja -suunnitelmassa on mainittu omistajapolitiikan säännöllinen arvioiminen. Tilinpäätösvuoden toimintakertomuksessa ei löydy mainintaa omistajapolitiikan arvioimisesta tai muusta omistamiseen liittyvästä toiminnasta lukuun ottamatta vanhusten vuokratalojen siirtoa kuluvana vuonna Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle. 6. Taloudelliset tavoitteet 6.1. Talouden kehitys Nurmijärven kunnan talouskehitys vuonna 2008 jatkui kahden edellisen vuoden tapaan hyvänä ja talousarviossa arvioitua parempana. Tämä johtui paljolti verotulojen hyvästä kertymästä ja myös valtionosuuksien määrän kasvusta. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,6 % ja niitä kertyi 135 milj. euroa joka oli 1,6 milj. arvioitua enemmän. Valtionosuuksia saatiin 23,9 milj. euroa joka oli 0,7 milj. euroa arvioitua enemmän. Tilikauden tulos 4,3 milj. euroa oli 2,8 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa arvioitiin. Toimintamenojen määrä ylitti talousarvion 1,8 milj. eurolla, mutta myös toimintatulot ylittyivät 1,0 milj. eurolla Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna verorahoitustulot (verotulot + valtionosuudet) ja nettomenot (toimintakate) olivat lähes yhtä suuret. Nettomenojen osuus verorahoituksesta oli 97,3 % vuonna Tilinpäätösvuonna verorahoituksesta kului menojen kattamiseen 90,7 % Verorahoit us Toimintakate Vuonna 2006 menojen kasvu oli erittäin maltillista, mutta kääntyi voimakkaaseen nousuun seuraavina vuosina. Tilinpäätösvuonna nettomenot kasvoivat 8,9 % kun tulot kasvoivat 7 %. Menojen kasvu on ollut kahtena viimevuotena tulojen kasvua nopeampaa. Kuitenkin, kun tarkastellaan koko valtuustokauden neljän vuoden jaksoa, nettomenot ovat kasvaneet 19,3 % ja verorahoitustulot 29,2 %. Neljän vuoden aikajakson tulojen suureen kasvuprosenttiin vaikuttaa vuoden 2006 poikkeuksellisen suuri kasvu 11,2 %, joka tuolloin johtui maanmyyntitulojen kaksinker- 10 (10)

11 taistumisesta edellisiin vuosiin nähden. Seuraavina vuosina maanmyyntitulot ovat pysyneet samalla noin 5,5 milj. euron tasolla. Verotulot kasvoivat valtuustokaudella, vuodesta 2005 vuoteen 2008 yhteensä 29,2 % Verotulot Yhteensä valtuustokauden verotulot olivat 480,8 milj. euroa. Tilinpäätösvuoden verotulot olivat 135 milj. euroa, joka jakaantui tuloveroihin 125,9 milj. euroa, yhteisöveroihin 4,7 milj. euroa ja kiinteistöveroihin 4,4 milj. euroa. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,6 %. Asukasta kohti laskettuna verotulojen muutos oli 6,5 % Kuuma-kuntiin verrattuna Nurmijärvi sai euromääräisesti eniten verotuloja, mutta asukasta kohti laskettuna kunnan verotulot euroa olivat pienemmät kuin Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä. Keravalla tilinpäätösvuoden verotulot asukasta kohti kasvoivat vähiten ja Mäntsälässä eniten. Verotulot v Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % 6,5 % 5,5 % 7,1 % 4,5 % 11,1 % 9,5 % Euroa / asukas Veroprosentti 18,75 18,00 18,25 18,00 19,50 19,50 Toimintakulut (brutto) Nurmijärvellä olivat 174,3 milj. euroa ja kasvoivat edellisestä vuodesta 8,5 %. Toimintakate (nettomenot) oli 144,2 milj. euroa ja kasvoi 8,9 %. Toimintatuotot 30,1 milj. euroa kattoivat toimintakuluista 17,3 %. Toimintatuotoista 18,3 % muodostui maan myyntivoi-toista Toimintakulut / asukas Nur mi j är vi Tuusul a Jär venpää Ker ava Mäntsäl ä Por nai nen Asukasta kohti laskettuna toi- mintakulut Nurmijärvellä kasvoivat 7,0 %. Muissa Kuumakunnissa kulujen kasvu oli Järvenpäätä lukuun ottamatta suurempi kuin Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Pornaisissa lähes 11 %. Toimintakulut v.2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % 7,0 % 10,8 % 6,5 % 8,1 % 8,1 % 10,8 % Euroa / asukas Asukasluvun muutos 1,0 % 1,1 % 0,8 % 1,1 % 2,4 % 1,3 % Nurmijärven kunnan henkilöstömenot kasvoivat tilinpäätösvuonna 7 % ja koko valtuustokaudella ne ovat kasvaneet yhteensä 19,3 %. Henkilöstömenojen osuus toimintaku- 11 (11)

12 luista on hiukan vähentynyt vuosittain. Vuonna 2008 osuus väheni 0,5 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti palveluiden ostojen osuus toimintakuluista kasvoi edellisestä vuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä. Palveluostojen osuus toimintakuluista oli 34,9 % vuonna 2008 ja 33,9 % vuonna Nurmijärvellä palvelutuotannon ulkoistus on ollut maltillista, vaikkakin viime vuosina lääkäripalveluita on jouduttu ostamaan, koska vakinaisten lääkärinvirkojen täyttämisessä on ollut vaikeuksia. Toimintakulut v (sisältää sisäiset) ja siitä henkilöstömenot muutos % muutos % (1000 euroa) 07/08 05/08 Toimintakulut (brutto) ,2 24,7 Henkilöstömenot ,0 20,6 Henkilöstömenojen %-osuus 43,5 % 42,7 % 42,6 % 42,1 % Kunnan vuosikate oli tilinpäätösvuonna 14,3 milj. euroa, joka asukasta kohti laskettuna on 366 euroa/asukas. Vuosikate/asukas heikkeni edellisestä vuodesta 14,7 %. Kuumasuuden poistot, mutta ei investointeja. kunnista myös Tuusulan ja Pornaisten vuoksikatteet olivat edellisvuotta huonompia. Vuosikatteella arvioituna Kuuma-kunnista Kerava pärjäsi vuonna 2008 parhaiten, vuosikate oli 485 euroa asukasta kohti laskettuna. Nurmijärvellä on toiseksi paras kate. Kaikkien Kuuma-kuntien vuosikatteet riittivät kattamaan tilinpäätösvuoden käyttöomai- Vuosikate v.2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % -14,7 % -18,1 % +36,1 % +23,1 % +51,0 % -11,7 % Euroa / asukas tettavaa jäi 4,1 milj. euroa. Edellisenä vuonna nettoinvestointien määrä oli 15,2 milj. euroa ja silloin vuosikate riitti rahoittamaan kaikki investoinnit. Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä edellisen kerran vuosikatteella kyettiin rahoittamaan investointimenot vuonna Nurmijärven kunnassa vuonna 2008 investointeihin käytettiin 20,4 milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin saatiin 2 milj. euroa. Vuosikatteella ei täysin kyetty rahoit- tamaan nettoinvestointeja, lainalla rahoi- Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 2005 vuosikate oli alhaisimmillaan vain 4,6 milj. euroa, kun taas nettoinvestointien määrä oli korkeimmillaan 24,2 milj. euroa Net t oinvest oinnit Vuosikat e Nurmijärven kunnalla oli tilinpäätösvuoden lopussa pitkäaikaista lainaa yhteensä 71,3 milj. euroa, joka on 1826 euroa/asukas. Edellisenä vuonna 2007 pitkäaikaista lainaa ei 12 (12)

13 lisätty lainkaan ja kun lainoja maksettiin pois lyhennyssuunnitelman mukaisesti, lainakanta pieneni ja oli vuoden lopussa 61,7 milj. euroa eli 1597 euroa/asukas. Kertomusvuonna uusia lainoja nostettiin 25 milj. euroa ja entisiä lyhennettiin 15,4 milj. euroa. Nettolainanlisäys vuonna 2008 oli 9,6 milj. euroa. Lainakanta v.2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % +14,3 % +46,8 % +10,7 % +4,4 % +5,2% +7,9 % Euroa / asukas Vertailukuntien pienin lainamäärä oli edelleen Tuusulassa vaikka sielläkin uutta lainaa nostettiin niin paljon, että lainamäärä asukasta kohti kasvoi 46,8 %. En iten lainaa/asukas oli Pornaisissa. Yksikään Kuuma-kunnista ei kyennyt vähentämään laina- määräänsä tilinpäätösvuoden aikana. Nurmijärven kunnan tulos heikkeni edellisestä vuodesta 2,2 milj. euroa ja oli 4,0 milj. euroa. Vaikka verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 10,4 milj. euroa, eivät ne pystyneet nostamaan tulosta edellisen vuoden tasolle sillä myös menot kasvoivat niin, että toimintakate heikkeni 11,8 milj. euroa. Lisäksi rahoituskulut kasvoivat 0,9 milj. euroa. Ylijäämä, M Pornainen Mänt sälä Järvenpää Kerava Tuusula Nurmijärvi 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Kuuma-kunnista Keravalla on huomattavasti muita parempi ylijäämä vuonna Edellisenä vuonna Nurmijärvi oli paras tällä mittarilla mitattuna ja Kerava kolmannella sijalla Tuusulan jälkeen. Niukin tulos edellisenä vuonna oli Pornaisilla, nyt kertomusvuonna se on Järvenpäällä. Seuraavan sivun taulukossa tarkastellaan Nurmijärven kunnan toimialojen talouden kehitystä valtuustokaudella Tilinpäätösvuoden alusta voimaan tulleen uuden viranhaltijaorganisaation vuoksi edellisten vuosien tilinpäätösten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia nykyisen tilinpäätöksen lukujen kanssa. Taulukko on pyritty laatimaan siten, että vertailukelpoisuus säilyisi. Tästä syystä taulukossa Ylin päätöksenteko ja Elinkeino- ja kuntakehitys on yhdistetty (entinen Ylin päätöksenteko). Samoin Talouskeskus ja Keskushallinto on yhdistetty (entinen Hallintopalvelualue). Sosiaali- ja terveystoimi on yhdistetty, päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen kustannukset on siirretty sosiaalitoimesta sivistystoimeen. Nuorisopalvelut on siirretty entiseltä hallinnon palvelualueelta sivistystoimeen sekä liikuntapalvelut sosiaali- ja terveystoimeen. Talouden kehitys toimialoittain vv (sisältää sisäiset erät) 13 (13)

14 Muutos % kasvu% v Ylin päätöksenteko sekä Elinkeino- ja kuntakehityskeskus kasvu% v Toimintatuotot ,9 93,5 Toimintakulut ,4 560, Myyntivoitot Talouskeskus ja Keskushallinto Toimintatuotot ,7 22,5 Toimintakulut ,9-1, Sosiaali- ja terveystoimi Toimintatuotot ,7 2,3 Toimintakulut ,9 21, Sivistystoimi Toimintatuotot ,8 26,4 Toimintakulut ,3 26, Ympäristötoimi Toimintatuotot ,5 55,2 Toimintakulut ,1 27, Vesilaitos Toimintatuotot ,3 14,1 Toimintakulut ,3 22, Klaukkalan jäähalli Toimintatuotot ,8 57,8 Toimintakulut ,7 4, Nurmijärven Työterveys Toimintatuotot ,0 Toimintakulut , Käyttötalous yhteensä Toimintatuotot ,6 39,7 Toimintakulut ,2 24,7 Toimintakate ,9 19,3 Edellisen sivun taulukosta näkyy, että tilinpäätösvuonna 2008 toimintakulut kasvoivat yhteensä 8,2 % ja toimintatu otot 6,6 %. Työterveys -liikelaitoksessa (18 %), ympäris- (18,1 %) sekä ylimmän päätöksenteon ja elinkeino- ja kuntakehityskeskuk- tötoimessa sen yhdistetyssä toimialassa (14,4 %) menojen kasvu näyttää olevan koko kunnan me- 14 (14)

15 nojen kasvua suurempi. Tulojen kasvu jäähalli- ja työterveys -liikelaitoksissa oli prosen- tuaalisesti suuri vaikkakin euromääräisesti vähäinen. Sivistystoimen toimialalla tulojen kasvuprosentti on suuri (18,8 %) ja menojen kasvu maltillinen (6,3 %). Sosiaali- ja terveystoimessa tulot ovat kasvaneet (7,7 %) enemmän kuin koko kunnan kaikki tulot ja menojen kasvu (7,9 %) on pienempi kuin kokonaismenojen kasvu. Taulukon mukaan valtuustokaudella toimintatuotot kasvoivat 39,7 % ja toimintakulut 24,7 %. Eniten menot kasvoivat (560,6 %) ylimmän päätöksenteon sekä elinkeino- ja kuntakehityksen yhdistetyllä toimialalla. Suuri kasvu saattaa johtua osittain alkuvuosien lukujen erilaisesta sisällöstä verrattuna viimeisiin vuosiin. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulujen osuus kunnan kaikista käyttömenoista (brutto) oli kertomusvuonna 41,9 % ja sivistystoimen toimintakulujen osuus 37,1 % Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu aiemmin tässä kertomuksessa kappaleessa 5 Strategiset tavoitteet valtuustokaudella. Kunnallisten liikelaitosten talousarvioiden toteutuminen Vesilaitoksen osalta jäi alle arvioidun, Jäähallissa ja Työterveydessä syntyi pienehköt määrärahaylitykset. Käyttötalouteen lisättiin määrärahoja yhteensä 3,1 milj. euroa ja tuloarvioita 0,07 milj. euroa. Suurimmat menomäärärahojen lisäykset kohdistuivat sosiaali- ja terveystoimen toimialalle ja siellä perhepalveluihin (1,5 milj. euroa) ja erikoissairaanhoitoon 2,5 milj. euroa) sekä vähennys keskushallinnon toimialan henkilöstöpalveluihin (-1,7 milj. euroa). Kokonaisuutena talousarviomuutosten jälkeen käyttötalouden toimintakate toteutui varsin hyvin, 100,7 % eli ylitystä muodostui 1,0 milj. euroa. Toimintakulujen toteuma oli 100,9 % (-1,8 milj. euroa) ja toimintatuottojen 101,4 % (+0,8 milj. euroa). Investointimäärärahoja lisättiin tilivuoden aikana yhteensä 4,3 milj. euroa, josta suurin osa kohdistui maa-alueiden hankintaan (4,0 milj. euroa). Lisätystä määrärahasta jäi käyttämättä 1,4 milj. euroa. Kokonaisuutena tarkastellen investointihankkeissa määrä- rahoja jäi käyttämättä tai säästyi yhteensä 5,1 milj. euroa. Suurimmat kohteet, joista tilinpäätösvuoden määrärahaa säästyi, olivat maanhankinnan lisäksi kunnallistekniikan rakentaminen (0,9 milj. euroa) ja Nurmijärven yhteiskoulun perusparannus (0,5 milj. euroa) sekä Vesilaitoksen rakennushankkeet (0,7 milj. euroa). 15 (15)

16 7. Toiminnalliset tavoitteet 7.1. Ylin päätöksenteko Kuntastrategian päivittäminen vuosittain on sitovana tavoitteena. Valtuustokauden kuntastrategian toimivuutta arvioitiin valtuutetuille tehdyn kyselyn ja vastauksista käytyjen keskustelujen avulla. Väestönkasvutavoitteet toteutuivat valtuutettujen mielestä kohtuullisen hyvin. Eniten nähtiin puutteita liikennejärjestelyissä ja kuntarakenteen eheydessä sekä Kuuma-yhteistyössä. Palvelutuotantoon liittyvissä kysymyksissä todettiin, että kunnassa on riittävät peruspalvelut, kunnassa on panostettu yritystoimintaan, kunnan talous on tasapainossa ja kunnan henkilöstö on ammattitaitoista ja osaavaa. Tarkastuslautakunta yhtyy näihin valtuutettujen mielipiteisiin. Kuntastrategian jalkauttamien työpaikoille on haastava tehtävä. Myös tarkastuslau- takunta on kohdekäynneillään todennut tämän. Kehityskeskusteluiden tärkeänä si- liittyvien olosuhteiden parantuminen. Kunta- sältönä tulisi olla kunkin oman työn liittyminen kuntastrategiaan ja keskustelut pitää käydä kaikilla työpaikoilla. Sitovana tavoitteena on turvallisuuteen palvelut -kyselyn mukaan Nurmijärven asukkaiden turvallisuuden tunne on pienen- oli uuden organisaation toimivaksi saaminen. Mit- tynyt aikaisemmasta, mutta kuitenkin 90 % vastanneista piti turvallisuutta hyvänä. Kunnan turvallisuussuunnitelma on tavoitteen mukaisesti päivitetty kertomusvuoden aikana, mutta sitä käsitellään vasta kuluvana vuonna uuden turvallisuuspäällikön aloitettua tehtävässään. Tarkastuslautakunnan tietojen mukaan turvallisuustyöryhmä ei ole juurikaan toiminut. Vuoden 2008 sitovana tavoitteena tarina oli henkilöstökyselyn tekeminen ja arvio muutosjohtamisen läpiviennistä. Kyaloittavan hankintapalvelukeskuksen selyn tekeminen siirrettiin kuluvalle vuodelle. Sitovana tavoitteena oli Kuuma-yhteistyönä toiminnan käynnistäminen kertomusvuoden aikana. Tavoite ei toteutunut odotetusti, keskus aloittaa toimintaansa tänä keväänä. Hankintapalvelukeskuksessa isäntäkuntana toimii Nurmijärvi. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan Nurmijärvelle on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia siitä, että hankintapalvelukeskukseen liittyi Nurmijärven lisäksi vain Mäntsälä ja Tuusula. Valtuustoaloitteita kunnassa oli tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan käsittelemättä kertomusvuoden lopussa yhteensä 43 kappaletta. Näistä 1 oli vuodelta 2006, 11 vuodelta 2007 ja 31 vuodelta Käsittelemättömien aloitteiden määrä on jonkin verran lisääntynyt edellisestä vuodesta. Valtuustoaloitteiden käsittelystä kuntakansliassa on laadittu prosessikuvaus. 16 (16)

17 7.2. Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Elinkeinotoimen yhtenä sitovana tavoitteena oli raakamaavarannon lisääminen Kirkonkylässä ja Klaukkalassa. Tavoite toteutui ja raakamaata saatiin hankittua Kirkonkylästä 63 ha ja Klaukkalasta noin 30 ha. Kuntakehityksen sitovana tavoitteena oli laatia suunnitelma asuntotuotannon määrästä alueittain niin, että väestönkasvu on alle 2 %. Tavoitetasona oli 180 omakotitaloa, 65 rivitaloasuntoa ja 105 kerrostaloasuntoa. Tavoitetasoa ei saavutettu valmistuneiden asuntojen määrällä mitattuna. Kerrostalorakentamista Kirkonkylässä viivästytti kaavasta tehty valitus. Kuntakehityksen sitovana tavoitteena vuodelle 2008 oli taajamien kehittymistä ja maaseutualueen rakentamista ohjaavan osayleiskaavatyön eteneminen valtuuston päättämän aikataulun mukaisesti. Kertomusvuonna tavoitteen mukaan tuli valmistua Klaukkalan osayleiskaava ja Lepsämän kyläosayleiskaava sekä tulla vireille Kirkonkylän osayleiskaava ja Perttulan kyläosayleiskaava. Tavoite ei ole toteutunut. Toimintakertomuksessa syynä tavoitteen toteutumattomuudelle esitetään resurssivajausta ja ohikulkutien uuden linjauksen valmistelua Talouskeskus Talouskeskuksen sitovana tavoitteena vuodelle 2008 oli kunnan toiminnan kustannustehokkuuden ja talouden ennakointi ja toteuttaminen. Tavoitetasoksi asetettiin, että kulujen muutos edellisestä vuodesta on enintään tulorahoituksen muutoksen suuruinen. Tavoite ei toteutunut. Kunnan nettomenot kasvoivat kertomusvuoden aikana 8,9 % kun valtionosuudet ja verotulot kasvoivat 7 %. Toisena sitovana tavoitteena talouskeskuksella oli talouden ajantasainen seuranta uusia tietojärjestelmiä hyväksikäyttäen sekä talouden aktiivinen ohjaus. Mittareina tälle tavoitteelle on esitetty vuosikate ja lainakanta. Vuosikatteen osalta tavoite jäi saavuttamatta, lainakanta sen sijaan pysyi tavoitetasoa alhaisempana. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan talouden ajantasainen seuranta ei alkuvuoden osalta toiminut. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotossa oli vaikeuksia ja ongelmia oli myös käyttöoikeuksien saamisessa kaikille niitä tarvitseville toimialojen työntekijöille. Talouskeskuksen henkilöstö toimi voimiensa äärirajoilla yrittäessään selviytyä tietojärjestelmien muutoksesta Keskushallinto Keskushallinnon toimialan yhtenä sitovana tavoitteena oli toimialojen ylittävän yhteistyön kehittämiseen (johtamisen kohde) liittyvänä avainprosessien nimeäminen ja kuvaaminen toimivalla tekniikalla (sitova tavoite). Tavoitteen toteuttaminen poikkihallinnollisten prosessien osalta siirtyi toteutettavaksi kuluvana vuonna. Tarkastuslautakunta pitää erittäin tärkeänä prosessien nimeämistä ja kuvaamista tilanteessa, 17 (17)

18 jossa organisaatio on muuttunut ja poikkihallinnollisuus korostuu. Prosessien kuvaamistytössä saattaa nousta esille sellaisia riskikohtia ja sisäisen valvonnan kehittämisen tarpeita joita ei muuten huomattaisi. Kuntakansliassa sitovaksi tavoitteeksi oli asetettu sopimushallintajärjestelmän toimivuus koko organisaatiossa. Toimintakertomuksen mukaan tavoitetaso: 100 % kaikista sopimuksista on viety tietojärjestelmään, on toteutunut. Tarkastuslautakunta katsoo, että jatkossa vuosittain tulee varmistaa kaikkien sopimusten löytyminen järjestelmästä. Sopimustenhallintajärjestelmään kuuluu tietorekisterin ylläpito siten, että se on ajan tasalla voimassa olevien, uudistettujen ja päättyneiden sopimusten osalta. Terveellinen, työhön sitoutunut työyhteisö, jossa sairauspoissaolot ovat alemmat kuin vuonna 2006 oli henkilöstöpalveluiden tavoitteena. Tavoitetasoksi oli määritelty alle 15,1 kalenteripäivää/henkilö, joka oli vuonna 2006 toteutuneiden poissaolopäivien määrä. Tavoite ei toteutunut vaan sairauspoissaolot olivat koko henkilökunnan osalta 16,2 päivää/henkilö. Vasta valmistuneessa henkilöstökertomuksessa arvioidaan, että tulos on kohtalainen, mutta tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen työpaikoilla työolosuhteita ja työn hallintaa kehittämällä. Tarkastuslautakunnan mielestä tähän tulee panostaa. Henkilöstö ikääntyy, ikävuosien välillä heitä oli kertomusvuonna 34 % koko henkilöstöstä. Työolosuhteiden joustavalla järjestämisellä ikäihmiset jaksavat ja viihtyvät paremmin työssään. Tietotekniikka tuottaa riittävät tukipalvelut loppukäyttäjille. Tätä arvioitiin Kuumakunnissa tehdyllä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Sen mukaan kunnan työntekijöiden tyytyväisyys tulosalueen palveluihin on laskenut edellisestä vuodesta ollen vertailukuntien keskiarvoa alhaisempi. Tarkastuslautakunta arvioi, että huonoon tulokseen on osittain vaikuttanut uusiin taloushallinnon tietojärjestelmiin siirtyminen. Tosin osassa muitakin Kuuma-kuntia on otettu uudet järjestelmät käyttöön Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa on vuodesta 2003 alkaen kehitetty hanketta varhaisen puuttumisen toimintamallista. Hanke päättyi vuonna Kertomusvuonna ja kuluvana vuonna mallia ja siihen liittyviä toimintatapoja on juurrutettu jokaisen työntekijän osaamiseksi. Kertomusvuonna valmistui raportti työtapojen käyttöönotosta ja vaikuttavuudesta. Raportti esiteltiin lautakunnille kesän ja syksyn aikana. Myös tarkastuslautakunnalle esiteltiin varhaisen puuttumisen mallia lokakuussa. Kertomusvuonna perhe- ja sosiaalipalvelualueella sitovana tavoitteena on, että ennaltaehkäisevät työtavat ovat juurtuneet ja niiden vaikutuksia seurataan. Tavoitetasona on muodostaa ja ottaa käyttöön ennaltaehkäiseviä työtapoja ja niiden vaiku- 18 (18)

19 tuksia mittaava jatkuvan arvioinnin malli. Toimintakertomuksen mukaan tavoite toteutuu. Malli on kehitelty yhdessä Stakesin kanssa ja on valmis eli tavoite tältä osin on toteutunut. Tavoitteen toisen osan toteutumisesta on kerrottu, että mallin avulla tullaan seuraamaan, arvioimaan ja kehittämään ennaltaehkäisevää toimintaa eli tavoite tältä osin toteutuu. Malli ja siihen liittyvä työmuotojen juurruttaminen työkäytännöiksi on jatkuva prosessi. Toisena tavoitetasona on luoda ja vakiinnuttaa ylisektoriset johtamismallit varhaisessa puuttumisessa ja työttömyysasioissa. Toimintakertomuksen mukaan tämäkin tavoite toteutuu. Ennaltaehkäisevää työtä johtaa poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Kunnan ja työvoimahallinnon yhteinen työvoiman palvelukeskus on perustettu kertomusvuoden toukokuussa. Palvelukeskus työllistää ja aktivoi pitkäaikaistyöttömiä. Työmarkkinatuen laskutus kunnalta pieneni 32 % (n euroa). Uusi lastensuojelulaki astui voimaan vuoden 2008 alussa ja se on edellyttänyt kuntia laatimaan suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lasten suojelun järjestämiseksi että kehittämiseksi. Nurmijärvellä on suunnitelman seudullista osiota tehty Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kanssa ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tuodaan valtuustolle vuonna Esimerkiksi lain myötä lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi 205 ilmoituksesta 409 ilmoitukseen. Kunta on Nikinharjun kuntayhtymän jäsenkunta ja tarkastuslautakunnan mielestä tämän lastensuojelun eritysosaamisen yksikön palveluja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, sillä lasten hyvinvointi on kunnassa yhteinen asia. Kunnan sosiaalipalveluiden työntekijät ovat saaneet kiitosta työstään Terveyspalvelut Kiljavan sairaala otettiin käyttöön kuntoutussairaalana kertomusvuoden syksyllä. Toiminnan volyymi on ollut sairaalan koko toiminnan ajan arvioitua vähäisempää. Potilasohjaus sairaalaan omistajakunnista ja HUSista ei ole vastannut asetettuja tavoitteita. Sairaalassa tarjottava tuote, kuntoutus, on yksipuolinen ja suppea. Koska sairaalan omistajakunnissa on tarvetta lisätä sairaanhoito- ja hoivatiloja, olisi Kiljavan sairaalassa monipuolistettava tarjontaa esimerkiksi siten, että siellä hoidettaisiin pitkäaikaispotilaita, vanhuksia ja dementiaa sairastavia. Tilan ja hoidon tarve lisääntyy jatkuvasti väestön vanhetessa. Nurmijärvellä on tällä hetkellä vanhustenhuollon ongelmana jatkohoitopaikkojen puute. Kiljavalla on valmiit tilat arvokkaassa rakennuksessa, joten ei tarvita lisärakentamista ja pitkällä aikavälillä jokainen osakaskunta hyötyy. Hoidon hinta tulisi saada oikealle tasolle. Tarkastuslautakunnan mielestä perusterveydenhoito on huono säästökohde. Ennaltaehkäisy, valistus, hoito ja kuntoutus ovat äärimmäisen tärkeitä kaiken ikäisille terveyspalveluita tarvitseville kuntalaisille. Terveydenhuollon asiakkaiden turvallisuus edellyttää riittävää, osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Työolosuhteet ja palk- 19 (19)

20 kaus tulee järjestää sellaiseksi, että kunnan on mahdollista saada hyviä työntekijöitä avoimiin virkoihin. Terveyspalveluiden tärkeä tavoite on mahdollistaa kuntalaisille heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Tavoitetasoksi on otettu hoitotakuun kriteereiden täyttyminen ja perusterveydenhuollon tarvevakioitujen menojen pysyminen Kuuma-kuntien tasolla. Perusterveydenhuollossa hoitotakuu toteutui ja erikoissairaanhoidossakin lähes toteutui. Perusterveydenhuollon menojen vertailu Kuuma-kuntiin puuttuu toimintakertomuksesta, mutta toisaalta saamamme tiedon mukaan Nurmijärven terveydenhuollon kustannukset ovat Keski-Uudenmaan edullisimmat. Tarkastuslautakuntaa kiinnostaa, miten kunnassa on varauduttu sen kaltaisiin tapahtumiin, joita ovat viime vuosina olleet koulusurmat ja koulujen tulipalot. Poikkihallinnollinen ennaltaehkäisevä työ sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa pyrkii ehkäisemään onnettomuuksia, mutta jos jotain tapahtuu, onko kunnassa kriisivalmius hoitaa kuntalaisia ja muita asianosaisia. Tarkastuslautakunnan mielestä koulun ja kodin yhteistyötä tulee tukea ja lisäksi tulee huolehtia riittävästä määrästä terveydenhoitajia, koulukuraattoreja ja psykologeja. Terveyskeskuksessa käytetään ns. reppulääkäreitä, joiden käyttö tullee huomattavasti kalliimmaksi kuin omien virkalääkäreiden. Lääkäreiden rekrytointiin tulisi panostaa entistä enemmän. Kuuma-kunta Mäntsälän terveyskeskus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan onnistunut palkkaamaan virkalääkäreitä mm. parantamalla palkkausta ja järjestämällä työoloja joustaviksi. Terveyskeskuksista koostuva Valtimotautien ehkäisyn laatuverkko palkitsi Nurmijärven terveyskeskuksen tuloksekkaasta diabeteksen ja sepelvaltimotaudin hoidosta. Tarkastuslautakunta yhtyy kiitoksiin hyvästä tiimityöstä ja saaduista hyvistä tuloksista Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tavoite liikuntalähetteen käytöstä ja liikuntaneuvonnan antamisesta on tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan toteutunut hyvin suppeasti. Kertomusvuonna on ollut ainoastaan kuusi liikkumisläheteasiakasta kun heitä edellisenä vuonna oli 27. Liikkuminen terveyden edistäjänä ja ylläpitäjänä kaikissa ikäryhmissä on tarkastuslautakunnan mielestä niin tärkeää, että tätä tavoitetta ei saisi unohtaa Sivistystoimi Toimialan yhteisenä tavoitteena oli lisätä koululaisten asuinympäristön tuntemusta Meidän Nurmijärvi -teemalla. Tavoite toteutui. Koulut ovat tutustuneet teemaan monipuolisesti eri tavoin ja toteuttaneet siihen liittyviä erilaisia opetusjärjestelyjä. 20 (20)

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika: 5.9.2016 klo 13.00 15.30 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2013 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asra 8.9.2015 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Sivu 2 TP 2014 TA+muutokset 2015 TA 2016 2017 2018 Toimintatuotot 319 908 404 100 354 000

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen TARKAST USLAUT AKUNTA 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2011 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 98 30.3.2015 Asianro 356/02.02.01/2015 59 Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Ympäristöviraston tammi - kesäkuun 2016 toimintaraportti

Ympäristöviraston tammi - kesäkuun 2016 toimintaraportti n tammi - kesäkuun 2016 toimintaraportti Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja hyväksytyt strategiset ja operatiiviset tavoitteet

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

Ulkoinen tarkastus ja arviointi Ulkoinen tarkastus ja arviointi Luottamushenkilöiden koulutus 28.1.2013 Tarkastuspäällikkö Tarja Saarelainen Ulkoinen tarkastus ja arviointi kuntakonsernissa Kuntalain 9. luku. Hallinnon ja talouden tarkastus

Lisätiedot