Arviointikertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointikertomus 2008"

Transkriptio

1 Arviointikertomus 2008 Nurmijärven kunnan tarkastuslautakunta

2 Nurmijärven kunta, Tarkastuslautakunta Arviointikertomus vuodelta 2008 SISÄLLYS 1. Tarkastuslautakunnan toiminta Arviointikriteerit Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely ja toimenpiteet Toimintaorganisaation muutos Strategiset tavoitteet valtuustokaudella Taloudelliset tavoitteet Talouden kehitys Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet Ylin päätöksenteko Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Talouskeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Liikuntapalvelut Sivistystoimi Ympäristötoimi Liikelaitokset Investoinnit Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta Riskienhallinta Kuntakonserni Kuuma-yhteistyö Muut havainnot Yhteenveto Tarkastuslautakunta (2)

3 NURMIJÄRVEN VALTUUSTOLLE ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalain 71 ja 75 :ssä sekä kunnan tilintarkastussäännössä. Lautakunnan on valmisteltava hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi ja huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Lautakunnan erityisenä tehtävänä on arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudella sekä osallistuminen vuoden 2008 arviointikokouksiin ovat seuraavat: Jari Laine, pj. 11/11 Lasse Salmi Markku Jalava, vpj saakka, 3/6 Matti Kurvinen, 0/4 Christine Hammar, 6/11 Marja-Leena Lehtinen, 1/1 Aulikki Markkanen, 9/11 Pirkko Hirvonen, 11/11 Raili Oksanen, 11/11 Erkki Lehtinen, 11/11 Marja-Leena Sandelin Tuovi Aalto-Kallonen Matti Metsä-Mähkä Jan Smedberg Tarkastuslautakunta kokoontui arviointivuonna yksitoista kertaa. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 80,5. Tarkastuslautakunnan sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut JHTT Raija Ruuskanen Oy Audiator Ab:stä. Arviointia suoritettiin haastattelemalla ja kuulemalla lautakuntien puheenjohtajia ja palvelualueiden johtavia viranhaltijoita toiminnan järjestämisestä arviointialueilla. Tutustumis- ja arviointikäynnit tehtiin Klaukkalan sosiaali- ja terveysasemalle, nuorten työpajaan Klaukkalassa ja kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukseen Kirkonkylässä. Lisäksi puheenjohtaja ja jäsenet osallistuivat kummilautakutiensa arviointikertomuksen käsittelykokouksiin. Lautakunnan vuoden 2008 työohjelman mukaan arvioinnin painopistealueeksi asetettiin kunnan sosiaalipalvelut, joista kuultiin yleiskatsaus perhe- ja sosiaalipalveluista sekä erilliset selvitykset toimeentulotuesta, vammaispalveluista, lastensuojelusta ja päihdehuollosta. Lisäksi lautakunta seurasi uuden organisaation käynnistymistä ja kuuli toimi- 3 (3)

4 alajohtajien näkemyksiä kunnan toiminnasta ja sen kehittämisestä. Selvityksiä saatiin myös investointien toteuttamisesta, kunnan talouden tilanteesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa. Joulukuussa lautakunta tapasi valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajiston ja kuuli heidän näkemyksiään kuntastrategian toimivuudesta valtuustokaudella. Kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamistehtävää tarkastuslautakunta toteutti järjestämällä toimintakautensa viimeisenä vuonna tilintarkastuspalveluiden hankinnan kilpailuttamisen yhteistyössä eräiden Kuuma-kuntien kanssa. Valtuuston valitsemana tilintarkastajana toimikaudella on toiminut JHTTyhteisö Oy Audiator Ab ja vuoden 2008 vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Raija Ruuskanen. Tilintarkastaja esitteli lautakunnalle toimintavuoden alussa työohjelmansa ja toimintavuoden kuluessa kuultiin ohjelman toteutumisesta ja tarkastuksissa tehdyistä tarkastushavainnoista. Tarkastuslautakunta on tutustunut kunnan ja kuntakonsernin vuoden 2008 tilinpäätökseen, hallintokuntien toimintakertomuksiin, vesilaitoksen, jäähallin ja työterveyden erillistilinpäätöksiin sekä tytäryhteisöjen kertomuksiin. 2. Arviointikriteerit Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidessaan tarkastuslautakunnalla oli käytettävissään talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma , vuoden 2008 tilinpäätös, hallintokuntien toimintakertomukset 2008, liikelaitosten erillistilinpäätökset ja tytäryhteisöjen kertomukset sekä tilintarkastajan raportit tilintarkastuksen toteutumisesta ja toimielinten pöytäkirjat ja muut selvitykset ja raportit. Valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat ensisijaisia arviointikriteerejä. Koko valtuustokauden sitovat tavoitteet on koottu lautakunnassa taulukkoon, jonka avulla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen lisäksi myös tavoitteiden asettamista ja toteutumisen seurantaa. Tarkastuslautakunnan edellisen vuoden arviointikertomuksessa esittämät johtopäätökset ja niiden pohjalta tehdyt suositukset ovat myös seurannan kohteena ja osa arviointikriteeristöä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon lautakunnan kokouksissa saadut esitykset sekä kunnan palvelutoiminnasta muutoin saadut kokemukset ja kunnan asukkailta saadut palautteet. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnassa olisi valtuustokauden arviointijärjestelmä selkeämmin osa kunnan strategista johtamista. 4 (4)

5 3. Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely ja toimenpiteet Valtuusto velvoitti kunnanhallituksen, lautakunnat ja tulosalueet käsittelemään tarkastuslautakunnan vuoden 2007 arviointikertomuksen sisältämät havainnot ja kehitysehdotukset kokouksissaan sekä kirjaamaan esitettyjen havaintojen pohjalta seuranneet toimenpiteet. Kunnanhallitus päätti, että arviointikertomus tulee käsitellä lautakunnissa talousarviokäsittelyn yhteydessä ja lautakuntien tulee antaa siitä erillinen lausunto kunnanhallitukselle. Toimielimet, lukuun ottamatta kunnanhallitusta, käsittelivät arviointikertomusta valtuuston toimeksiannon mukaisesti ja antoivat lausuntonsa, jotka kunnanhallitus merkitsi tiedoksi. 4. Toimintaorganisaation muutos Kunnan toimintaorganisaation uudistus valmisteltiin vuoden 2007 aikana ja uusi organisaatio on toiminut kertomusvuoden alusta alkaen. Tavoitteeksi uudistetulle organisaatiolle asetettiin entistä paremman kilpailukyvyn turvaaminen kunnan palvelutuotannossa ja entistäkin vaativampiin kehittämishaasteisiin vastaaminen maanhankinnassa, kaavoituksessa ja elinkeinotoiminnassa. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin kiinteistö-, siivous- ja ruokapalveluiden uudelleen järjestämistä ja uusi liikelaitos Aleksia aloitti toimintansa kuluvan vuoden alusta. Uuden liikelaitoksen toiminnan kehittäminen, tehtävävastuiden selkeyttäminen ja palvelusopimusten sisällön tarkentaminen jatkuvat kuluvana vuonna. Myös luottamushenkilöorganisaation uudistaminen valmisteltiin kertomusvuoden aikana ja toiminta käynnistyi uuden valtuustokauden alusta alkaen. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyslautakunnat yhdistettiin yhdeksi lautakunnaksi, kirjastolautakunta yhdistettiin sivistyslautakuntaan ja rakennuslautakunta sisällytettiin uuteen asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan. Vesilaitos-liikelaitoksen johtokuntana toimi aikaisemmin tekninen lautakunta ja nyt uudistuksessa Vesilaitos sai oman johtokunnan. Tilinpäätösvuosi 2008 oli uuden viranhaltijaorganisaation ensimmäinen toimintavuosi. Uudet toimialajohtajat aloittivat toimintansa kevään ja alkukesän aikana. Organisaatiouudistuksen onnistumista tuettiin järjestämällä kunnan koko henkilöstölle muutosvalmennusta. 5. Strategiset tavoitteet valtuustokaudella Nurmijärven visio ja strategiset päämäärät vuoteen 2015 on kirjattu vuosittain talousarvioon. Pitkän aikavälin tavoitteita eli strategisia päämääriä on seitsemän. Strategian toteutumiselle on asetettu tavoitteita vuoteen 2008 ja Toimintakertomuksessa ja 5 (5)

6 hallintokuntien erillisissä toimintakertomuksissa on kuvattu päämäärien toteuttamista kertomusvuoden aikana. Koska toimintakertomuksesta kuitenkin puuttuu yhtenäinen, selkeä esitys kuntastrategian tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008, tarkastuslautakunta sisällyttää omaan arviointikertomukseensa lyhyen arvion pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta valtuustokaudella. Talousarviossa ja -suunnitelmassa asetettujen, pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden toteutumista valtuustokaudella tarkastellaan seuraavassa: 1. Väestönkasvu on hallittua. Kunnassa on viihtyisä elinympäristö ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Kunnan väestönkasvun tavoite on ollut valtuustokaudella alle 2 % vuodessa. Vuoden 2005 alusta kunnan väestömäärä lisääntyi vuoden Asukasluku loppuun mennessä yhteensä asukkaalla, joka on keskimäärin 1,6 % vuodessa. Tavoite on siten toteutunut vaikkakin vuonna 2005 väestömäärä kasvoi 2,3 prosentilla Kunnan asukasluku vuoden 2008 lopussa oli asukasta. Kertomusvuonna asukasmäärä kasvoi 389 henkilöllä Valtuustokaudella kunnassa rakennettiin 893 pientaloasuntoa ja 253 kerrostaloasuntoa. Vuokraasuntoja kunnassa ei rakennettu lainkaan. Vuosi 2005 oli vilkkainta rakentamisen aikaa, silloin valmistui 333 pientaloasuntoa ja 99 kerrostaloasuntoa. Kertomusvuonna 2008 sen sijaan ei valmistunut yhtään kerrostaloasuntoa. Pientaloasuntoja valmistui 215 kappaletta. 2. Kasvua ohjataan tiivistyviin taajamiin ja kyläkeskuksiin Kuntarakenteen eheys on keskeinen keino palvelujen järjestämiskustannusten kurissa pitämiseen. Eheys koostuu tiiviiden taajamien, työpaikka-alueiden, maaseutualueiden ja liikenneyhteyksien kokonaisuudesta. Maaseutumaisuus ja kyläkeskusten elävyys säilytetään osayleiskaavoituksella ja haja-asutusta ohjataan rakennusjärjestyksellä osayleiskaavojen valmistelun aikana M aanhankinta heht aari Kunnan kasvusta suurin osa vuosina on kohdistunut Klaukkalan alueelle, noin 40 %. Kirkonkylän ja Rajamäen alueen kasvu on ollut % molempien. Kyseisinä vuosina hajaasutusalueille kohdistunut kasvu on keskimäärin noin 14 %. Kunnan maapoliittinen ohjelma on keskeinen työväline halutun yhdyskuntarakenteen 6 (6)

7 seksi. Maata hankitaan ajoissa yhdyskuntarakentamiseen, jotta voidaan ohjata kasvua ja varautua myös palvelutuotannon tilatarpeisiin riittävällä tonttivarannolla. Valtuustokaudella kunta hankki maata yli 200 hehtaaria. Kertomusvuonna 2008 maata ostettiin 109,3 hehtaaria. Myyntihalukkuuteen vuonna 2008 vaikutti merkittävästi lakimuutos maan myyntivoiton määräaikaisesta verovapaudesta kunnalle myytäessä. Kunnan strategiseksi linjaukseksi talousarvioon on kirjattu, että liikennejärjestelmät, liikenneväylät ja taajamien katuverkko sekä joukkoliikenne varmistavat alueiden saavutettavuutta ja kuntalaisten arjen sujumista ja yritysten kilpailukykyä. Liikenneturvallisuuden merkitystä korostetaan. Kunta toimii aktiivisesti turvatakseen valtion tiehallinnon panostukset kunnan liikennejärjestelmien kehittämiseen. Alkuvuonna 2009 on solmittu aiesopimus Keski-Uudenmaan kuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Sopimus sisältää alueen kuntien ja valtion osallistumisen liikennejärjestelyiden rakentamiseen. Suunnittelutyö jatkuu Helsingin seudun 14 kunnan yhteisenä liikennesuunnitteluna, jonka suunnitelman on tarkoitus valmistua vuonna Sampo-liikenteen toiminnasta; palvelutasosta ja kustannusvaikutuksista on tehty kertomusvuoden aikana selvittelyjä ja niitä on edelleen tekeillä. Sampo-liikennettä tullaan suuntaamaan palvelulinjojen järjestämiseen. Kuuma-kuntien ja Hyvinkään välinen seutulippu on ollut käytössä kertomusvuoden alusta alkaen. 3. Nurmijärvi tarjoaa kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Kunnallisia palveluita tuotetaan tehokkaasti omana tuotantona ja kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä aktiivisesti vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Palveluissa painotetaan kustannustehokkuuden ja riittävyyden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista. Peruspalvelujen saavutettavuus turvataan keskittämällä palveluita taajamiin. Palvelujen tarjonnassa korostetaan nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä sekä useiden palvelujen keskittämistä yhteen palvelupisteeseen. Valtuusto hyväksyi vuonna 2006 kunnan ensimmäisen, vuoteen 2016 ulottuvaan palvelustrategian. Palvelustrategia täydentää kuntastrategiaa ja konkretisoi pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen keinovalikoimia. Palvelustrategia tarkistetaan valtuustokausittain ja sitä tarkastellaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Palvelustrategia ohjaa palvelutuotannon kehittämistä. Talousarvion ja -suunnitelman mukaan kunnallisia tukipalveluita ja erityispalveluita tuotetaan kuntayhteistyöllä silloin, kun se on kunnallistalouden ja saavutettavuuden kannalta perusteltua. Kunnan raja-alueilla palveluiden saatavuus turvataan kuntayhteistyöllä. Nurmijärven kunta on mukana Kuuma-kuntien yhteisessä talouskeskuksessa, joka tuottaa taloushallinnon palveluita sekä hankintakeskuksessa, joka toimii asiantuntijana hankinnoissa ja kilpailuttaa yhteishankintoja. Toiminta- ja kustannusselvitysten jälkeen 7 (7)

8 Nurmijärvi on jättäytynyt pois Kuuma-kuntien yhteisestä ympäristökeskuksesta, puhelinvaihteesta ja työntekijöiden sijaisvälityksestä. 4. Kuntaorganisaation rakenne tukee tehokasta palvelutuotantoa. Päätöksenteko ja palvelualueiden välinen työjako sekä yhteistyö tukevat kunnan pitkäjänteistä kehittämistä. Nurmijärven kuntaorganisaation kehittämisen painopisteitä ovat asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen, toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen ja tilaaja-tuottaja -ajattelun soveltaminen eli työnjaon selkiyttäminen sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiossa. Kunnan viranhaltijaorganisaation muutos toteutettiin vuoden 2008 alusta ja luottamushenkilöorganisaatio muuttui vuoden 2009 alusta. 5. Henkilöstö on osaavaa ja aktiivisesti kehittämistyöhön suuntautuvaa. Johtaminen kannustaa kunnan kehittämiseen. Kunta panostaa osaamisen kehittämiseen ja kannustavaan palkkaukseen. Henkilöstön työmotivaatio ja työhyvinvointi huomioidaan jatkuvalla koulutuksella, henkilöstöstrategian mukaisella toiminnalla sekä takaamalla mahdollisuudet työssä onnistumiseen ja työhön vaikuttamiseen. Nurmijärven kunnassa käytetään Hyvä työpaikka -työkirjaa, joka on syntynyt Työministeriön valtakunnallisen kehittämishankkeen tuloksena vuonna Kunnassa on vakiintuneet työpaikkapalaverit ja pääosin myös kehityskeskustelut käydään. Henkilökohtaiset lisät palkkauksessa on otettu käyttöön. Viranhaltijaorganisaation muutoksessa on painotettu johtamisen vahvistamista ja henkilöstön kehittämistä. Organisaatiomuutoksen yhteydessä on päätetty henkilöstön asemaa koskevista periaatteista. 6. Nurmijärvi tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyö mahdollistavat monipuolisen ja kasvavan yritystoiminnan. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla vaikutetaan Nurmijärven elinvoimaan, elinkeinorakenteen monipuolistumiseen, kunnan talouden tasapainottamiseen ja kuntalaisten mahdollisuuksiin työllistyä oman kunnan alueella M yydyt työpaikkatontit, kpl Työpaikkatonttien myynti kunnassa on kasvanut valtuustokaudella vuosittain. Kertomusvuonna tontteja myytiin 13 kappaletta pinta-alaltaan yhteensä 13,1 hehtaaria. Kunnan työpaikkaomavaraisuus viimeisimmän saatavissa olevan tiedon mukaan oli 57,9 % vuonna Vuoteen 2015 tavoitteeksi talous- 8 (8)

9 suunnitelmassa on asetettu vähintään 60 %. Kunnan alueella toimivien yritysten toiminta- ja kasvumahdollisuuksia parannetaan. Kunta on aktiivisesti mukana edistämässä tärkeimpien toimialakeskittymien kasvumahdollisuuksia. Seudullista ja alueellista yhteistyötä sekä asiantuntijaverkostoa hyödynnetään elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukena. Kunnan elinkeinotoimi suoritti lukuisia yrityskäyntejä ja järjesti yrittäjille suunnattuja verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia. Kuuma hyvinvointipalvelujen verkosto hanke käynnistyi Kehittämiskeskus Forumin johdolla. 7. Kuntatalous on tasapainossa ja hallinnassa. Omistajapolitiikka ja omaisuuden hoito tukevat palvelutuotannon tehostamista ja talouden vakautta. Kuntataloutta hoidetaan niin, että velkaantumisvauhti hidastuu ja veroprosentti säilyy kilpailukykyisenä. Kunnan omistajapolitiikkaa arvioidaan säännöllisesti ja omaisuutta hoidetaan taloudellisesti ja järkevästi. Lainat, euroa / asukas Kuntastrategiassa lainamäärän tavoitteeksi on asetettu enintään 2000 euroa / asukas vuonna Tavoite toteutui. Pitkäaikaisten lainojen määrä asukasta kohti laskettuna on valtuustokaudella vähentynyt 94 euroa. Vuoden 2005 alussa lainamäärä oli 1920 euroa / asukas ja vuoden 2008 lopussa se oli 1826 euroa / asukas. Lainakanta kertomusvuoden lopussa oli 71,3 milj. euroa. Omavaraisuusasteen tavoitteeksi on asetettu vähintään 60 %. Tavoite ei ole toteutunut valtuustokaudella. Omavaraisuusaste on vaihdellut vuosittain ollen valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 52,9 % ja viimeisenä vuonna 56 %. Kunnan veroprosentti oli valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 18,25 ja korotettiin seuraavana vuonna 18,75 prosenttiin, joka se on ollut viimeiset kolme vuotta. Veroprosentti on tavoitteen mukaisella tasolla. Naapurikuntiin suhteutettuna kunnan veroprosentti on säilynyt kilpailukykyisenä. Vuonna 2006 Vuosikate, euroa / asukas veroprosentti nousi Nurmijärven lisäksi Keravalla. Mäntsälä korotti kunnallisveroja vuonna Tuusulan ja Järvenpään veroprosentti on säilynyt ennallaan koko valtuustokauden ajan. Valtuustokauden vuosikate-tavoitteeksi on asetettu vähintään 500 euroa asukasta kohti. Tavoite ei ole toteutunut minään vuonna. Vuodet 2006 ja 2007 olivat taloudellisesti hyviä vuosia, mutta kertomusvuonna hyvä talouskehitys taittui eikä vuosikatteessa saavutettu talousarvionkaan tavoitetta, joka oli 9 (9)

10 386 euroa / asukas. Tilinpäätösvuoden vuosikate oli 14,3 milj. euroa eli 366 euroa asukasta kohti. Toimintakatteen eli nettomenojen muutoksen tavoitteeksi on asetettu vuosittain enintään tulorahoituksen muutos. Valtuustokaudella tämä tavoite toteutui vuonna 2006, muina vuosina menot ovat olleet tulorahoitusta suuremmat. Kunnan strategisena linjauksena talousarviossa ja -suunnitelmassa on mainittu omistajapolitiikan säännöllinen arvioiminen. Tilinpäätösvuoden toimintakertomuksessa ei löydy mainintaa omistajapolitiikan arvioimisesta tai muusta omistamiseen liittyvästä toiminnasta lukuun ottamatta vanhusten vuokratalojen siirtoa kuluvana vuonna Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle. 6. Taloudelliset tavoitteet 6.1. Talouden kehitys Nurmijärven kunnan talouskehitys vuonna 2008 jatkui kahden edellisen vuoden tapaan hyvänä ja talousarviossa arvioitua parempana. Tämä johtui paljolti verotulojen hyvästä kertymästä ja myös valtionosuuksien määrän kasvusta. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,6 % ja niitä kertyi 135 milj. euroa joka oli 1,6 milj. arvioitua enemmän. Valtionosuuksia saatiin 23,9 milj. euroa joka oli 0,7 milj. euroa arvioitua enemmän. Tilikauden tulos 4,3 milj. euroa oli 2,8 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa arvioitiin. Toimintamenojen määrä ylitti talousarvion 1,8 milj. eurolla, mutta myös toimintatulot ylittyivät 1,0 milj. eurolla Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna verorahoitustulot (verotulot + valtionosuudet) ja nettomenot (toimintakate) olivat lähes yhtä suuret. Nettomenojen osuus verorahoituksesta oli 97,3 % vuonna Tilinpäätösvuonna verorahoituksesta kului menojen kattamiseen 90,7 % Verorahoit us Toimintakate Vuonna 2006 menojen kasvu oli erittäin maltillista, mutta kääntyi voimakkaaseen nousuun seuraavina vuosina. Tilinpäätösvuonna nettomenot kasvoivat 8,9 % kun tulot kasvoivat 7 %. Menojen kasvu on ollut kahtena viimevuotena tulojen kasvua nopeampaa. Kuitenkin, kun tarkastellaan koko valtuustokauden neljän vuoden jaksoa, nettomenot ovat kasvaneet 19,3 % ja verorahoitustulot 29,2 %. Neljän vuoden aikajakson tulojen suureen kasvuprosenttiin vaikuttaa vuoden 2006 poikkeuksellisen suuri kasvu 11,2 %, joka tuolloin johtui maanmyyntitulojen kaksinker- 10 (10)

11 taistumisesta edellisiin vuosiin nähden. Seuraavina vuosina maanmyyntitulot ovat pysyneet samalla noin 5,5 milj. euron tasolla. Verotulot kasvoivat valtuustokaudella, vuodesta 2005 vuoteen 2008 yhteensä 29,2 % Verotulot Yhteensä valtuustokauden verotulot olivat 480,8 milj. euroa. Tilinpäätösvuoden verotulot olivat 135 milj. euroa, joka jakaantui tuloveroihin 125,9 milj. euroa, yhteisöveroihin 4,7 milj. euroa ja kiinteistöveroihin 4,4 milj. euroa. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,6 %. Asukasta kohti laskettuna verotulojen muutos oli 6,5 % Kuuma-kuntiin verrattuna Nurmijärvi sai euromääräisesti eniten verotuloja, mutta asukasta kohti laskettuna kunnan verotulot euroa olivat pienemmät kuin Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä. Keravalla tilinpäätösvuoden verotulot asukasta kohti kasvoivat vähiten ja Mäntsälässä eniten. Verotulot v Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % 6,5 % 5,5 % 7,1 % 4,5 % 11,1 % 9,5 % Euroa / asukas Veroprosentti 18,75 18,00 18,25 18,00 19,50 19,50 Toimintakulut (brutto) Nurmijärvellä olivat 174,3 milj. euroa ja kasvoivat edellisestä vuodesta 8,5 %. Toimintakate (nettomenot) oli 144,2 milj. euroa ja kasvoi 8,9 %. Toimintatuotot 30,1 milj. euroa kattoivat toimintakuluista 17,3 %. Toimintatuotoista 18,3 % muodostui maan myyntivoi-toista Toimintakulut / asukas Nur mi j är vi Tuusul a Jär venpää Ker ava Mäntsäl ä Por nai nen Asukasta kohti laskettuna toi- mintakulut Nurmijärvellä kasvoivat 7,0 %. Muissa Kuumakunnissa kulujen kasvu oli Järvenpäätä lukuun ottamatta suurempi kuin Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Pornaisissa lähes 11 %. Toimintakulut v.2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % 7,0 % 10,8 % 6,5 % 8,1 % 8,1 % 10,8 % Euroa / asukas Asukasluvun muutos 1,0 % 1,1 % 0,8 % 1,1 % 2,4 % 1,3 % Nurmijärven kunnan henkilöstömenot kasvoivat tilinpäätösvuonna 7 % ja koko valtuustokaudella ne ovat kasvaneet yhteensä 19,3 %. Henkilöstömenojen osuus toimintaku- 11 (11)

12 luista on hiukan vähentynyt vuosittain. Vuonna 2008 osuus väheni 0,5 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti palveluiden ostojen osuus toimintakuluista kasvoi edellisestä vuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä. Palveluostojen osuus toimintakuluista oli 34,9 % vuonna 2008 ja 33,9 % vuonna Nurmijärvellä palvelutuotannon ulkoistus on ollut maltillista, vaikkakin viime vuosina lääkäripalveluita on jouduttu ostamaan, koska vakinaisten lääkärinvirkojen täyttämisessä on ollut vaikeuksia. Toimintakulut v (sisältää sisäiset) ja siitä henkilöstömenot muutos % muutos % (1000 euroa) 07/08 05/08 Toimintakulut (brutto) ,2 24,7 Henkilöstömenot ,0 20,6 Henkilöstömenojen %-osuus 43,5 % 42,7 % 42,6 % 42,1 % Kunnan vuosikate oli tilinpäätösvuonna 14,3 milj. euroa, joka asukasta kohti laskettuna on 366 euroa/asukas. Vuosikate/asukas heikkeni edellisestä vuodesta 14,7 %. Kuumasuuden poistot, mutta ei investointeja. kunnista myös Tuusulan ja Pornaisten vuoksikatteet olivat edellisvuotta huonompia. Vuosikatteella arvioituna Kuuma-kunnista Kerava pärjäsi vuonna 2008 parhaiten, vuosikate oli 485 euroa asukasta kohti laskettuna. Nurmijärvellä on toiseksi paras kate. Kaikkien Kuuma-kuntien vuosikatteet riittivät kattamaan tilinpäätösvuoden käyttöomai- Vuosikate v.2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % -14,7 % -18,1 % +36,1 % +23,1 % +51,0 % -11,7 % Euroa / asukas tettavaa jäi 4,1 milj. euroa. Edellisenä vuonna nettoinvestointien määrä oli 15,2 milj. euroa ja silloin vuosikate riitti rahoittamaan kaikki investoinnit. Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä edellisen kerran vuosikatteella kyettiin rahoittamaan investointimenot vuonna Nurmijärven kunnassa vuonna 2008 investointeihin käytettiin 20,4 milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin saatiin 2 milj. euroa. Vuosikatteella ei täysin kyetty rahoit- tamaan nettoinvestointeja, lainalla rahoi- Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 2005 vuosikate oli alhaisimmillaan vain 4,6 milj. euroa, kun taas nettoinvestointien määrä oli korkeimmillaan 24,2 milj. euroa Net t oinvest oinnit Vuosikat e Nurmijärven kunnalla oli tilinpäätösvuoden lopussa pitkäaikaista lainaa yhteensä 71,3 milj. euroa, joka on 1826 euroa/asukas. Edellisenä vuonna 2007 pitkäaikaista lainaa ei 12 (12)

13 lisätty lainkaan ja kun lainoja maksettiin pois lyhennyssuunnitelman mukaisesti, lainakanta pieneni ja oli vuoden lopussa 61,7 milj. euroa eli 1597 euroa/asukas. Kertomusvuonna uusia lainoja nostettiin 25 milj. euroa ja entisiä lyhennettiin 15,4 milj. euroa. Nettolainanlisäys vuonna 2008 oli 9,6 milj. euroa. Lainakanta v.2008 Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Muutos % +14,3 % +46,8 % +10,7 % +4,4 % +5,2% +7,9 % Euroa / asukas Vertailukuntien pienin lainamäärä oli edelleen Tuusulassa vaikka sielläkin uutta lainaa nostettiin niin paljon, että lainamäärä asukasta kohti kasvoi 46,8 %. En iten lainaa/asukas oli Pornaisissa. Yksikään Kuuma-kunnista ei kyennyt vähentämään laina- määräänsä tilinpäätösvuoden aikana. Nurmijärven kunnan tulos heikkeni edellisestä vuodesta 2,2 milj. euroa ja oli 4,0 milj. euroa. Vaikka verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 10,4 milj. euroa, eivät ne pystyneet nostamaan tulosta edellisen vuoden tasolle sillä myös menot kasvoivat niin, että toimintakate heikkeni 11,8 milj. euroa. Lisäksi rahoituskulut kasvoivat 0,9 milj. euroa. Ylijäämä, M Pornainen Mänt sälä Järvenpää Kerava Tuusula Nurmijärvi 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Kuuma-kunnista Keravalla on huomattavasti muita parempi ylijäämä vuonna Edellisenä vuonna Nurmijärvi oli paras tällä mittarilla mitattuna ja Kerava kolmannella sijalla Tuusulan jälkeen. Niukin tulos edellisenä vuonna oli Pornaisilla, nyt kertomusvuonna se on Järvenpäällä. Seuraavan sivun taulukossa tarkastellaan Nurmijärven kunnan toimialojen talouden kehitystä valtuustokaudella Tilinpäätösvuoden alusta voimaan tulleen uuden viranhaltijaorganisaation vuoksi edellisten vuosien tilinpäätösten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia nykyisen tilinpäätöksen lukujen kanssa. Taulukko on pyritty laatimaan siten, että vertailukelpoisuus säilyisi. Tästä syystä taulukossa Ylin päätöksenteko ja Elinkeino- ja kuntakehitys on yhdistetty (entinen Ylin päätöksenteko). Samoin Talouskeskus ja Keskushallinto on yhdistetty (entinen Hallintopalvelualue). Sosiaali- ja terveystoimi on yhdistetty, päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen kustannukset on siirretty sosiaalitoimesta sivistystoimeen. Nuorisopalvelut on siirretty entiseltä hallinnon palvelualueelta sivistystoimeen sekä liikuntapalvelut sosiaali- ja terveystoimeen. Talouden kehitys toimialoittain vv (sisältää sisäiset erät) 13 (13)

14 Muutos % kasvu% v Ylin päätöksenteko sekä Elinkeino- ja kuntakehityskeskus kasvu% v Toimintatuotot ,9 93,5 Toimintakulut ,4 560, Myyntivoitot Talouskeskus ja Keskushallinto Toimintatuotot ,7 22,5 Toimintakulut ,9-1, Sosiaali- ja terveystoimi Toimintatuotot ,7 2,3 Toimintakulut ,9 21, Sivistystoimi Toimintatuotot ,8 26,4 Toimintakulut ,3 26, Ympäristötoimi Toimintatuotot ,5 55,2 Toimintakulut ,1 27, Vesilaitos Toimintatuotot ,3 14,1 Toimintakulut ,3 22, Klaukkalan jäähalli Toimintatuotot ,8 57,8 Toimintakulut ,7 4, Nurmijärven Työterveys Toimintatuotot ,0 Toimintakulut , Käyttötalous yhteensä Toimintatuotot ,6 39,7 Toimintakulut ,2 24,7 Toimintakate ,9 19,3 Edellisen sivun taulukosta näkyy, että tilinpäätösvuonna 2008 toimintakulut kasvoivat yhteensä 8,2 % ja toimintatu otot 6,6 %. Työterveys -liikelaitoksessa (18 %), ympäris- (18,1 %) sekä ylimmän päätöksenteon ja elinkeino- ja kuntakehityskeskuk- tötoimessa sen yhdistetyssä toimialassa (14,4 %) menojen kasvu näyttää olevan koko kunnan me- 14 (14)

15 nojen kasvua suurempi. Tulojen kasvu jäähalli- ja työterveys -liikelaitoksissa oli prosen- tuaalisesti suuri vaikkakin euromääräisesti vähäinen. Sivistystoimen toimialalla tulojen kasvuprosentti on suuri (18,8 %) ja menojen kasvu maltillinen (6,3 %). Sosiaali- ja terveystoimessa tulot ovat kasvaneet (7,7 %) enemmän kuin koko kunnan kaikki tulot ja menojen kasvu (7,9 %) on pienempi kuin kokonaismenojen kasvu. Taulukon mukaan valtuustokaudella toimintatuotot kasvoivat 39,7 % ja toimintakulut 24,7 %. Eniten menot kasvoivat (560,6 %) ylimmän päätöksenteon sekä elinkeino- ja kuntakehityksen yhdistetyllä toimialalla. Suuri kasvu saattaa johtua osittain alkuvuosien lukujen erilaisesta sisällöstä verrattuna viimeisiin vuosiin. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulujen osuus kunnan kaikista käyttömenoista (brutto) oli kertomusvuonna 41,9 % ja sivistystoimen toimintakulujen osuus 37,1 % Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu aiemmin tässä kertomuksessa kappaleessa 5 Strategiset tavoitteet valtuustokaudella. Kunnallisten liikelaitosten talousarvioiden toteutuminen Vesilaitoksen osalta jäi alle arvioidun, Jäähallissa ja Työterveydessä syntyi pienehköt määrärahaylitykset. Käyttötalouteen lisättiin määrärahoja yhteensä 3,1 milj. euroa ja tuloarvioita 0,07 milj. euroa. Suurimmat menomäärärahojen lisäykset kohdistuivat sosiaali- ja terveystoimen toimialalle ja siellä perhepalveluihin (1,5 milj. euroa) ja erikoissairaanhoitoon 2,5 milj. euroa) sekä vähennys keskushallinnon toimialan henkilöstöpalveluihin (-1,7 milj. euroa). Kokonaisuutena talousarviomuutosten jälkeen käyttötalouden toimintakate toteutui varsin hyvin, 100,7 % eli ylitystä muodostui 1,0 milj. euroa. Toimintakulujen toteuma oli 100,9 % (-1,8 milj. euroa) ja toimintatuottojen 101,4 % (+0,8 milj. euroa). Investointimäärärahoja lisättiin tilivuoden aikana yhteensä 4,3 milj. euroa, josta suurin osa kohdistui maa-alueiden hankintaan (4,0 milj. euroa). Lisätystä määrärahasta jäi käyttämättä 1,4 milj. euroa. Kokonaisuutena tarkastellen investointihankkeissa määrä- rahoja jäi käyttämättä tai säästyi yhteensä 5,1 milj. euroa. Suurimmat kohteet, joista tilinpäätösvuoden määrärahaa säästyi, olivat maanhankinnan lisäksi kunnallistekniikan rakentaminen (0,9 milj. euroa) ja Nurmijärven yhteiskoulun perusparannus (0,5 milj. euroa) sekä Vesilaitoksen rakennushankkeet (0,7 milj. euroa). 15 (15)

16 7. Toiminnalliset tavoitteet 7.1. Ylin päätöksenteko Kuntastrategian päivittäminen vuosittain on sitovana tavoitteena. Valtuustokauden kuntastrategian toimivuutta arvioitiin valtuutetuille tehdyn kyselyn ja vastauksista käytyjen keskustelujen avulla. Väestönkasvutavoitteet toteutuivat valtuutettujen mielestä kohtuullisen hyvin. Eniten nähtiin puutteita liikennejärjestelyissä ja kuntarakenteen eheydessä sekä Kuuma-yhteistyössä. Palvelutuotantoon liittyvissä kysymyksissä todettiin, että kunnassa on riittävät peruspalvelut, kunnassa on panostettu yritystoimintaan, kunnan talous on tasapainossa ja kunnan henkilöstö on ammattitaitoista ja osaavaa. Tarkastuslautakunta yhtyy näihin valtuutettujen mielipiteisiin. Kuntastrategian jalkauttamien työpaikoille on haastava tehtävä. Myös tarkastuslau- takunta on kohdekäynneillään todennut tämän. Kehityskeskusteluiden tärkeänä si- liittyvien olosuhteiden parantuminen. Kunta- sältönä tulisi olla kunkin oman työn liittyminen kuntastrategiaan ja keskustelut pitää käydä kaikilla työpaikoilla. Sitovana tavoitteena on turvallisuuteen palvelut -kyselyn mukaan Nurmijärven asukkaiden turvallisuuden tunne on pienen- oli uuden organisaation toimivaksi saaminen. Mit- tynyt aikaisemmasta, mutta kuitenkin 90 % vastanneista piti turvallisuutta hyvänä. Kunnan turvallisuussuunnitelma on tavoitteen mukaisesti päivitetty kertomusvuoden aikana, mutta sitä käsitellään vasta kuluvana vuonna uuden turvallisuuspäällikön aloitettua tehtävässään. Tarkastuslautakunnan tietojen mukaan turvallisuustyöryhmä ei ole juurikaan toiminut. Vuoden 2008 sitovana tavoitteena tarina oli henkilöstökyselyn tekeminen ja arvio muutosjohtamisen läpiviennistä. Kyaloittavan hankintapalvelukeskuksen selyn tekeminen siirrettiin kuluvalle vuodelle. Sitovana tavoitteena oli Kuuma-yhteistyönä toiminnan käynnistäminen kertomusvuoden aikana. Tavoite ei toteutunut odotetusti, keskus aloittaa toimintaansa tänä keväänä. Hankintapalvelukeskuksessa isäntäkuntana toimii Nurmijärvi. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan Nurmijärvelle on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia siitä, että hankintapalvelukeskukseen liittyi Nurmijärven lisäksi vain Mäntsälä ja Tuusula. Valtuustoaloitteita kunnassa oli tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan käsittelemättä kertomusvuoden lopussa yhteensä 43 kappaletta. Näistä 1 oli vuodelta 2006, 11 vuodelta 2007 ja 31 vuodelta Käsittelemättömien aloitteiden määrä on jonkin verran lisääntynyt edellisestä vuodesta. Valtuustoaloitteiden käsittelystä kuntakansliassa on laadittu prosessikuvaus. 16 (16)

17 7.2. Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Elinkeinotoimen yhtenä sitovana tavoitteena oli raakamaavarannon lisääminen Kirkonkylässä ja Klaukkalassa. Tavoite toteutui ja raakamaata saatiin hankittua Kirkonkylästä 63 ha ja Klaukkalasta noin 30 ha. Kuntakehityksen sitovana tavoitteena oli laatia suunnitelma asuntotuotannon määrästä alueittain niin, että väestönkasvu on alle 2 %. Tavoitetasona oli 180 omakotitaloa, 65 rivitaloasuntoa ja 105 kerrostaloasuntoa. Tavoitetasoa ei saavutettu valmistuneiden asuntojen määrällä mitattuna. Kerrostalorakentamista Kirkonkylässä viivästytti kaavasta tehty valitus. Kuntakehityksen sitovana tavoitteena vuodelle 2008 oli taajamien kehittymistä ja maaseutualueen rakentamista ohjaavan osayleiskaavatyön eteneminen valtuuston päättämän aikataulun mukaisesti. Kertomusvuonna tavoitteen mukaan tuli valmistua Klaukkalan osayleiskaava ja Lepsämän kyläosayleiskaava sekä tulla vireille Kirkonkylän osayleiskaava ja Perttulan kyläosayleiskaava. Tavoite ei ole toteutunut. Toimintakertomuksessa syynä tavoitteen toteutumattomuudelle esitetään resurssivajausta ja ohikulkutien uuden linjauksen valmistelua Talouskeskus Talouskeskuksen sitovana tavoitteena vuodelle 2008 oli kunnan toiminnan kustannustehokkuuden ja talouden ennakointi ja toteuttaminen. Tavoitetasoksi asetettiin, että kulujen muutos edellisestä vuodesta on enintään tulorahoituksen muutoksen suuruinen. Tavoite ei toteutunut. Kunnan nettomenot kasvoivat kertomusvuoden aikana 8,9 % kun valtionosuudet ja verotulot kasvoivat 7 %. Toisena sitovana tavoitteena talouskeskuksella oli talouden ajantasainen seuranta uusia tietojärjestelmiä hyväksikäyttäen sekä talouden aktiivinen ohjaus. Mittareina tälle tavoitteelle on esitetty vuosikate ja lainakanta. Vuosikatteen osalta tavoite jäi saavuttamatta, lainakanta sen sijaan pysyi tavoitetasoa alhaisempana. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan talouden ajantasainen seuranta ei alkuvuoden osalta toiminut. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotossa oli vaikeuksia ja ongelmia oli myös käyttöoikeuksien saamisessa kaikille niitä tarvitseville toimialojen työntekijöille. Talouskeskuksen henkilöstö toimi voimiensa äärirajoilla yrittäessään selviytyä tietojärjestelmien muutoksesta Keskushallinto Keskushallinnon toimialan yhtenä sitovana tavoitteena oli toimialojen ylittävän yhteistyön kehittämiseen (johtamisen kohde) liittyvänä avainprosessien nimeäminen ja kuvaaminen toimivalla tekniikalla (sitova tavoite). Tavoitteen toteuttaminen poikkihallinnollisten prosessien osalta siirtyi toteutettavaksi kuluvana vuonna. Tarkastuslautakunta pitää erittäin tärkeänä prosessien nimeämistä ja kuvaamista tilanteessa, 17 (17)

18 jossa organisaatio on muuttunut ja poikkihallinnollisuus korostuu. Prosessien kuvaamistytössä saattaa nousta esille sellaisia riskikohtia ja sisäisen valvonnan kehittämisen tarpeita joita ei muuten huomattaisi. Kuntakansliassa sitovaksi tavoitteeksi oli asetettu sopimushallintajärjestelmän toimivuus koko organisaatiossa. Toimintakertomuksen mukaan tavoitetaso: 100 % kaikista sopimuksista on viety tietojärjestelmään, on toteutunut. Tarkastuslautakunta katsoo, että jatkossa vuosittain tulee varmistaa kaikkien sopimusten löytyminen järjestelmästä. Sopimustenhallintajärjestelmään kuuluu tietorekisterin ylläpito siten, että se on ajan tasalla voimassa olevien, uudistettujen ja päättyneiden sopimusten osalta. Terveellinen, työhön sitoutunut työyhteisö, jossa sairauspoissaolot ovat alemmat kuin vuonna 2006 oli henkilöstöpalveluiden tavoitteena. Tavoitetasoksi oli määritelty alle 15,1 kalenteripäivää/henkilö, joka oli vuonna 2006 toteutuneiden poissaolopäivien määrä. Tavoite ei toteutunut vaan sairauspoissaolot olivat koko henkilökunnan osalta 16,2 päivää/henkilö. Vasta valmistuneessa henkilöstökertomuksessa arvioidaan, että tulos on kohtalainen, mutta tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen työpaikoilla työolosuhteita ja työn hallintaa kehittämällä. Tarkastuslautakunnan mielestä tähän tulee panostaa. Henkilöstö ikääntyy, ikävuosien välillä heitä oli kertomusvuonna 34 % koko henkilöstöstä. Työolosuhteiden joustavalla järjestämisellä ikäihmiset jaksavat ja viihtyvät paremmin työssään. Tietotekniikka tuottaa riittävät tukipalvelut loppukäyttäjille. Tätä arvioitiin Kuumakunnissa tehdyllä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Sen mukaan kunnan työntekijöiden tyytyväisyys tulosalueen palveluihin on laskenut edellisestä vuodesta ollen vertailukuntien keskiarvoa alhaisempi. Tarkastuslautakunta arvioi, että huonoon tulokseen on osittain vaikuttanut uusiin taloushallinnon tietojärjestelmiin siirtyminen. Tosin osassa muitakin Kuuma-kuntia on otettu uudet järjestelmät käyttöön Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa on vuodesta 2003 alkaen kehitetty hanketta varhaisen puuttumisen toimintamallista. Hanke päättyi vuonna Kertomusvuonna ja kuluvana vuonna mallia ja siihen liittyviä toimintatapoja on juurrutettu jokaisen työntekijän osaamiseksi. Kertomusvuonna valmistui raportti työtapojen käyttöönotosta ja vaikuttavuudesta. Raportti esiteltiin lautakunnille kesän ja syksyn aikana. Myös tarkastuslautakunnalle esiteltiin varhaisen puuttumisen mallia lokakuussa. Kertomusvuonna perhe- ja sosiaalipalvelualueella sitovana tavoitteena on, että ennaltaehkäisevät työtavat ovat juurtuneet ja niiden vaikutuksia seurataan. Tavoitetasona on muodostaa ja ottaa käyttöön ennaltaehkäiseviä työtapoja ja niiden vaiku- 18 (18)

19 tuksia mittaava jatkuvan arvioinnin malli. Toimintakertomuksen mukaan tavoite toteutuu. Malli on kehitelty yhdessä Stakesin kanssa ja on valmis eli tavoite tältä osin on toteutunut. Tavoitteen toisen osan toteutumisesta on kerrottu, että mallin avulla tullaan seuraamaan, arvioimaan ja kehittämään ennaltaehkäisevää toimintaa eli tavoite tältä osin toteutuu. Malli ja siihen liittyvä työmuotojen juurruttaminen työkäytännöiksi on jatkuva prosessi. Toisena tavoitetasona on luoda ja vakiinnuttaa ylisektoriset johtamismallit varhaisessa puuttumisessa ja työttömyysasioissa. Toimintakertomuksen mukaan tämäkin tavoite toteutuu. Ennaltaehkäisevää työtä johtaa poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Kunnan ja työvoimahallinnon yhteinen työvoiman palvelukeskus on perustettu kertomusvuoden toukokuussa. Palvelukeskus työllistää ja aktivoi pitkäaikaistyöttömiä. Työmarkkinatuen laskutus kunnalta pieneni 32 % (n euroa). Uusi lastensuojelulaki astui voimaan vuoden 2008 alussa ja se on edellyttänyt kuntia laatimaan suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lasten suojelun järjestämiseksi että kehittämiseksi. Nurmijärvellä on suunnitelman seudullista osiota tehty Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kanssa ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tuodaan valtuustolle vuonna Esimerkiksi lain myötä lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi 205 ilmoituksesta 409 ilmoitukseen. Kunta on Nikinharjun kuntayhtymän jäsenkunta ja tarkastuslautakunnan mielestä tämän lastensuojelun eritysosaamisen yksikön palveluja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, sillä lasten hyvinvointi on kunnassa yhteinen asia. Kunnan sosiaalipalveluiden työntekijät ovat saaneet kiitosta työstään Terveyspalvelut Kiljavan sairaala otettiin käyttöön kuntoutussairaalana kertomusvuoden syksyllä. Toiminnan volyymi on ollut sairaalan koko toiminnan ajan arvioitua vähäisempää. Potilasohjaus sairaalaan omistajakunnista ja HUSista ei ole vastannut asetettuja tavoitteita. Sairaalassa tarjottava tuote, kuntoutus, on yksipuolinen ja suppea. Koska sairaalan omistajakunnissa on tarvetta lisätä sairaanhoito- ja hoivatiloja, olisi Kiljavan sairaalassa monipuolistettava tarjontaa esimerkiksi siten, että siellä hoidettaisiin pitkäaikaispotilaita, vanhuksia ja dementiaa sairastavia. Tilan ja hoidon tarve lisääntyy jatkuvasti väestön vanhetessa. Nurmijärvellä on tällä hetkellä vanhustenhuollon ongelmana jatkohoitopaikkojen puute. Kiljavalla on valmiit tilat arvokkaassa rakennuksessa, joten ei tarvita lisärakentamista ja pitkällä aikavälillä jokainen osakaskunta hyötyy. Hoidon hinta tulisi saada oikealle tasolle. Tarkastuslautakunnan mielestä perusterveydenhoito on huono säästökohde. Ennaltaehkäisy, valistus, hoito ja kuntoutus ovat äärimmäisen tärkeitä kaiken ikäisille terveyspalveluita tarvitseville kuntalaisille. Terveydenhuollon asiakkaiden turvallisuus edellyttää riittävää, osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Työolosuhteet ja palk- 19 (19)

20 kaus tulee järjestää sellaiseksi, että kunnan on mahdollista saada hyviä työntekijöitä avoimiin virkoihin. Terveyspalveluiden tärkeä tavoite on mahdollistaa kuntalaisille heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Tavoitetasoksi on otettu hoitotakuun kriteereiden täyttyminen ja perusterveydenhuollon tarvevakioitujen menojen pysyminen Kuuma-kuntien tasolla. Perusterveydenhuollossa hoitotakuu toteutui ja erikoissairaanhoidossakin lähes toteutui. Perusterveydenhuollon menojen vertailu Kuuma-kuntiin puuttuu toimintakertomuksesta, mutta toisaalta saamamme tiedon mukaan Nurmijärven terveydenhuollon kustannukset ovat Keski-Uudenmaan edullisimmat. Tarkastuslautakuntaa kiinnostaa, miten kunnassa on varauduttu sen kaltaisiin tapahtumiin, joita ovat viime vuosina olleet koulusurmat ja koulujen tulipalot. Poikkihallinnollinen ennaltaehkäisevä työ sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa pyrkii ehkäisemään onnettomuuksia, mutta jos jotain tapahtuu, onko kunnassa kriisivalmius hoitaa kuntalaisia ja muita asianosaisia. Tarkastuslautakunnan mielestä koulun ja kodin yhteistyötä tulee tukea ja lisäksi tulee huolehtia riittävästä määrästä terveydenhoitajia, koulukuraattoreja ja psykologeja. Terveyskeskuksessa käytetään ns. reppulääkäreitä, joiden käyttö tullee huomattavasti kalliimmaksi kuin omien virkalääkäreiden. Lääkäreiden rekrytointiin tulisi panostaa entistä enemmän. Kuuma-kunta Mäntsälän terveyskeskus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan onnistunut palkkaamaan virkalääkäreitä mm. parantamalla palkkausta ja järjestämällä työoloja joustaviksi. Terveyskeskuksista koostuva Valtimotautien ehkäisyn laatuverkko palkitsi Nurmijärven terveyskeskuksen tuloksekkaasta diabeteksen ja sepelvaltimotaudin hoidosta. Tarkastuslautakunta yhtyy kiitoksiin hyvästä tiimityöstä ja saaduista hyvistä tuloksista Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tavoite liikuntalähetteen käytöstä ja liikuntaneuvonnan antamisesta on tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan toteutunut hyvin suppeasti. Kertomusvuonna on ollut ainoastaan kuusi liikkumisläheteasiakasta kun heitä edellisenä vuonna oli 27. Liikkuminen terveyden edistäjänä ja ylläpitäjänä kaikissa ikäryhmissä on tarkastuslautakunnan mielestä niin tärkeää, että tätä tavoitetta ei saisi unohtaa Sivistystoimi Toimialan yhteisenä tavoitteena oli lisätä koululaisten asuinympäristön tuntemusta Meidän Nurmijärvi -teemalla. Tavoite toteutui. Koulut ovat tutustuneet teemaan monipuolisesti eri tavoin ja toteuttaneet siihen liittyviä erilaisia opetusjärjestelyjä. 20 (20)

NURM1JA R V I. www.nurmijarvi. fi

NURM1JA R V I. www.nurmijarvi. fi NURM1JA R V I www.nurmijarvi. fi NURMIJA RV I Nurmijarven kunta, Tarkastuslautakunta Arviointikertomus vuodelta 2009 SISALLYS Arviointikertomus 2009 1 1. Tarkastuslautakunnan toiminta 3 2. Arviointikriteerit

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Arviointikertomus 2007. Nurmijärven kunnan tarkastuslautakunta 28.5.2008

Arviointikertomus 2007. Nurmijärven kunnan tarkastuslautakunta 28.5.2008 Arviointikertomus 2007 Nurmijärven kunnan tarkastuslautakunta 28.5.2008 Valtuusto 18.6.2008 Nurmijärven kunta, Tarkastuslautakunta Arviointikertomus vuodelta 2007 SISÄLLYS 1. Tarkastuslautakunnan toiminta...

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 26.4.2010 klo 9.00 14.15 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva varajäsen Laukkanen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen TARKAST USLAUT AKUNTA 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2011 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asra 8.9.2015 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Sivu 2 TP 2014 TA+muutokset 2015 TA 2016 2017 2018 Toimintatuotot 319 908 404 100 354 000

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Rautjärven kunta Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT JHTT-yhteisö

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Päätösesitys: Tarkastuslautakunta hyväksyy ja allekirjoittaa toimintavuoden 2014 arviointikertomuksen ja jättää sen valtuuston käsiteltäväksi.

Päätösesitys: Tarkastuslautakunta hyväksyy ja allekirjoittaa toimintavuoden 2014 arviointikertomuksen ja jättää sen valtuuston käsiteltäväksi. Tarkastuslautakunta, vaalikausi 38 27.05.2015 2013-2016 Kunnanvaltuusto 63 15.06.2015 Tekninen lautakunta 101 13.08.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus 15/02/2014 Tarkastuslautakunta, vaalikausi 2013-2016

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Ulvilan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Pentti Tuomola varalla Minna

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

Ulkoinen tarkastus ja arviointi Ulkoinen tarkastus ja arviointi Luottamushenkilöiden koulutus 28.1.2013 Tarkastuspäällikkö Tarja Saarelainen Ulkoinen tarkastus ja arviointi kuntakonsernissa Kuntalain 9. luku. Hallinnon ja talouden tarkastus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot