NURM1JA R V I. fi

Transkriptio

1 NURM1JA R V I fi

2 NURMIJA RV I Nurmijarven kunta, Tarkastuslautakunta Arviointikertomus vuodelta 2009 SISALLYS Arviointikertomus Tarkastuslautakunnan toiminta 3 2. Arviointikriteerit 4 3. Edellisen vuoden arviotntikertomuksen kasittely ja toimenpiteet 4 4. Toimintaorganisaation muutos 5 5. Strategiset tavottteet 5 6. Taioudelliset tavoitteet Talouden kehitys Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 8 7. Toiminnalliset tavoitteet Ylin paatoksenteko Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Talouskeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Ymparistotoimi Liikelaitokset Sisainen valvonta ja riskienhallinta Kuntakonserni Kuuma-yhteistyo Muut havainnot Yhteenveto 19 Tarkastuslautakunta (20) www. nurmijarvi. fi

3 NURMIJA R V I NURMLJARVEN VALTUUSTOLLE ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA , Tarkastuslautakunnan toiminta Valtuuston toimikaudekseen valitsema tarkastuslautakunta vastaa kuntalain 71 ja 75 :n nojalla kunnan hallinnon ja tafouden tarkastuksen jarjestamisesta seka tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta. Lautakunnan tehtavana on arvioida valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudeliisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. Lisaksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytaryhteisojen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan jasenet ja heidan henkilokohtaiset varajasenet toimikaudella seka osallistuminen vuoden 2009 arviointikokouksiin ovat seuraavat: Jari Laine, pj. 12/12 Petri Louhelainen Aulikki Markkanen, vpj.11/12 Sirpa Salo Petri Jolma, 11/12 Nils Heuer Erkki Lehtinen, 12/12 Risto-Pekka Sundell, Hannu Toikkanen alkaen Torsti Ruokoski, 12/12 Liisa Sirainen, 12/12 Reko Heidi Lamminluoto Juhola Torkki Pirjo-Liisa, 11/12 Minnamari Siitonen Tarkastuslautakunta kokoontui arviointivuonna kaksitoista kertaa. Jasenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 96,4. Tarkastuslautakunnan sihteerina ja poytakirjanpitajana on toiminut JHTT Raija Ruuskanen Oy Audiator Ab:sta. Koska vuosi 2009 oli taman tarkastuslautakunnan ensimmainen toimintavuosi, pyydettiin hallintojohtajaa kertomaan kunnan johtamis- ja paatoksentekojarjestelmasta. Kun nan toimintojen arviointia suoritettiin haastattelemalla ja kuulemalla lautakuntien puheenjohtajia ja toimialojen johtavia viranhaltijoita. Tutustumis- ja arviointikaynnit tehtiin Kivenpuiston kouluun, paakirjastoon, Nurmijarven Yhteiskouluun ja Paivakoti Hippaan paivakotiin. Lautakunnan vuoden 2009 tyoohjelman mukaan arvioinnin painopistealueeksi asetettiin kunnan sivistystoimialan palvelut, Aleksia-liikelaitoksen toiminnan kaynnistys ja talouden tasapainotustoimenpiteet. Lisaksi lautakunta kuuli toimialajohtajien esitykset ta voitteiden toteutumisesta ja sai selvitykset sisaisen valvonnan jarjestamisesta ja ris- 3(20) www. nurmijarvi. fi

4 U RM I J A RV I kienhallinnasta seka palvelutuotannon onnistumisesta toimialoilla. Selvityksia saatiin mybs investointien toteuttamisesta ja kunnan talouden tilanteesta. Joulukuussa lautakunta tapasi valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajiston ja kuuli heidan nakemyksiaan kuntastrategian toimivuudesta valtuustokaudella. Valtuusto valitsi tarkastuslautakunnan esityksesta kunnan tilintarkastajaksi toimikaudelle JHTT-yhteiso Oy Audiator Ab:n. Vuoden 2009 vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Raija Ruuskanen. Tifintarkastaja esittelt lautakunnalle toimintavuoden alussa tyoohjelmansa ja toimintavuoden kuluessa ohjelman toteutumis ta ja tarkastuksissa tehtyja havaintoja. Tarkastuslautakunta on tutustunut kunnan ja kuntakonsernin vuoden 2009 tilinpaatokseen, hallintokuntien toimintakertomuksiin, Aleksian, vesilaitoksen, jaahallin ja tyoterveyden erillistilinpaatoksiin seka tytaryhteisbjen kertomuksiin. 2. Arviointikriteerit Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidessaan tarkastuslautakunnalla oli kaytettavissaan talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma , vuo den 2009 tilinpaatos, hallintokuntien toimintakertomukset 2009, liikelaitosten erillistilinpaatbkset ja tytaryhteisojen kertomukset seka tilintarkastajan raportit tilintarkastuksen toteutumisesta ja toimielinten poytakirjat ja muut selvitykset ja raportit. Valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat ensisijaisia arviointikriteereja. Sitovat tavoitteet on koottu toimintakertomukseen taulukkoon, jonka avulla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen lisaksi myos tavoitteiden asettamista ja toteutumisen seurantaa. Tarkastuslautakunnan edellisen vuoden arviointikertomuksessa esittamat johtopaatokset ja niiden pohjalta tehdyt suositukset ovat myos seurannan kohteena seurantaarviointina ja osa arviointikriteeristba. Lisaksi arvioinnissa otetaan huomioon lautakunnan kokouksissa saadut esitykset seka kunnan palvelutoiminnasta muutoin saadut kokemukset ja kunnan asukkailta saadut palautteet. Tarkastuslautakunta pitaa huolestuttavana jos kesken vuotta, II osavuosikatsauksessa todetaan, etteivat tavoitteet tule toteutumaan. Talla viestitetaan, etta voidaan luopua pyrkimyksesta toteuttaa asetetut tavoitteet eli luovutaan Mian helposti. Lautakunnan mielesta pitaisi todeta, mita tavoitteiden toteutuminen edellyttaa koko organisaatiolta ja mita pitaa tehda. 3. Edellisen vuoden arviointikertomuksen kasittely ja toimenpiteet Valtuusto velvoitti kunnanhallituksen, lautakunnat ja tulosalueet kasittelemaan tarkas tuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksen sisaltamat havainnot ja kehityseh- 4(20) www. nurmijarvi. fi

5 NURMIJA R V I dotukset kokouksissaan seka kirjaamaan esttettyjen havaintojen pohjalta seuranneet toimenpiteet. Kunnanhallitus paatti, etta arviointikertomus tulee kasitella lautakunnissa talousarviokasittelyn yhteydessa ja lautakuntien tulee antaa siita erillinen lausunto kunnanhallitukselle. Yhteenveto arviointikertomuksen havaintoihin annetuista toimielinten vastuksista on kasitelty kunnanhallituksessa syyskuussa. Kunnanhallitus totesi, etta annetuissa vastauksissa on kasitelty kattavasti arviointikertomuksessa esille otettuja asioita ja vastauksissa on myos luvattu ottaa annetut ohjeistukset toiminnassa huomioon. Tarkastuslautakunnan huomioiden seuraamista varten tilinpaatoksen toimintakertomukseen olisi hyva koota yhteenveto arviointikertomuksessa olevien havaintojen kasittelysta ja mahdollisista jatkotoimenpiteista. 4.Toimintaorganisaation muutos Luottamushenkiloorganisaation uudistaminen valmisteltiin vuoden 2008 aikana ja toiminta kaynnistyi uuden valtuustokauden alusta alkaen. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyslautakunnat yhdistettiin yhdeksi lautakunnaksi, kirjastolautakunta yhdistettiin sivistysiautakuntaan ja rakennuslautakunta sisallytettiin uuteen asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan. Vesilaitos-liikelaitoksen johtokuntana toimi aikaisemmin tekninen iautakunta ja nyt uudistuksessa Vesilaitos sai oman johtokunnan. Uutena liikelaitoksena aloitti Aleksia kunnan ruokahuollosta, siivouksesta ja kiinteistojen huollosta vastaavana liikelaitoksena. Uusi valtuusto aloitti tyoskentelynsa yhteistapaamisella entisen valtuuston kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin menneen valtuustokauden tyoskentelyarvio. Kunnan organisaatio on ensimmaisen kerran toiminut kokonaisuudessaan, niin virkamies- kuin luottamushenkiloorganisaatio, poikkihallinnollisen periaatteen mukaisesti. Toiminnan poikkihallinnollisuudella on hyva tavoite ja tarkoitus on ollut luoda avoimuutta paatoksentekoon seka vahvistaa demokratiaa. Luottamusmiesorganisaatiossa tama on kiinni superpaikan haltijan kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Tuore virkamiesjohto on tarkastuslautakunnan pyynnbsta arvioinut omaa toimintaansa ja tulokset ovat olleet keskimaann tyydyttavat. Tarkastuslautakunta on havainnut etta molemmat organisaatiot ovat toimineet nain alkuvaiheessa hapuilevasti ja roolit ovat olleet epaselvat. 5. Strategiset tavoitteet Nurmijarven visio ja strategiset paamaarat vuoteen 2015 on kirjattu vuosittain talousarvioon. Pitkan aikavalin tavoitteita eli strategisia paamaaria on seitseman. Strategian toteutumiselle on asctettu tavoitteita vuoteen 2008 ja Yhtena kunnan keskeisena strategisena tavoitteena on alle 2 %:n vaestonkasvu vuosit tain. Tama toteutui vuonna 2009 vaeston lisayksen ollessa 1,6 %. Asuntotuotannon maaran tavoitteena on 400 asuntoa vuodessa. Tama tavoite ei toteutunut, asuntoja 5(20) www. nurmijarvi. fi

6 NURMIJA R V I valmistui vuonna 2009 yhteensa 116 kpl. Tavoitteena on ohjata kasvua tiivistyviin taajamiin ja kylakeskuksiin. Tata tavoitetta on tilivuonna toteutettu mm. kaavoituksella ja hankkimalla maaomaisuutta. Toimintakertomuksessa ja hallintokuntien erillisissa toimintakertomuksissa on kuvattu kaikkien strategisten paamaarien toteuttamista kertomusvijoden aikana. Kun strategiset tavoitteet ovat pitkan aikavalin paamaaria, tulibl niiden toteutumista seurata ja raportoida myos koko strategian ajalta. Tarkastuslautakunta toivoo, etta tilinpaatoksessa esitetaan strategisten mittareiden toteutumista pitkalla aikavaiilla. Tarkastuslautakunta uudistaa edellisen vuoden esityksensa, etta osana kunnan stratcgista johtamista olisi valtuustokaudelle laadittu arviointijarjestelma. Kuntaa johdetaan tavoitteilla ja kuntalain ohjausmalli perustuu niihin; johtaminen edellyttaa valvontaa niin sisaista- kuin laillisuusvalvontaa. Tarkeaa on seurata kaikkien tavoitteiden saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. 6. Taloudelliset tavoitteet 6.1. Talouden kehitys Koko maan talouden taantuma on johtanut kuntien talouden nopeaan heikkenemiseen. Myos Nurmijarven kunnan talouskehitys kaantyi jyrkkaan laskuun vuonna Tyollisyystilanne heikkeni koko maassa ja myos Keski-Uudellamaalla. Nurmijarven tyottomyysaste kasvoi 3,5 %:sta 5,6 %:iin. Tama vaikuttaa verotulojen kehitykseen tilinpaatbsvuotta voimakkaammin kuluvana vuonna. Useat kunnat ovat nostaneet veroprosenttiaan talle vuodelle. KUUMA-kunnista ainoastaan Tuusula nosti veroprosenttiaan. Nurmijarvella veroprosentti paatettiin pitaa entisena 18,75 prosenttina. Verotuloja kertyi vuonna 2009 yhteensa 138,3 milj. euroa. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,4 %. Valtionosuuksia saatiin 25,3 milj. euroa. Valtionosuuksien kasvu edellisesta vuodesta oli 5,8 %. Kunta teki tilivuodelta lahes nollatuloksen, ylijaama syntyi vain 0,06 milj. euroa (54.636,32 ). Edellisena vuonna ylijaamaa kertyi 4,3 milj. euroa. Seuraavan sivun kuvio kuvaa toimintamenojen ja verorahoituksen suhdetta vuodesta 2005 vuoteen Vuonna 2005 vcrorahoitustulot (verotulot + valtionosuudet) ja nettomenot (toimintakate) olivat la hes yhta suuret. Nettomenojen osuus verorahoituksesta oli 97,3 % vuonna Tilinpaatosvuonna verorahoituksesta kului menojen kattamiseen 95,0 Vuonna 2006 nettomenojen kasvu oli erittain maltillista, mutta kaantyi voimakkaaseen nousuun seuraavina vuosina. Tilinpaatosvuonna nettomenot kasvoivat 6,3 % kun tulot kasvoivat vain 2,9 %. 6(20) www. nurmijarvi. ft

7 NURMIJA R.V I Menojen kasvu on ollut kolmena viimevuotena huomattavasti tulojen kasvua nopeampaa. Nurmijarven kunnassa vuonna 2009 nettoinvestointeihin kaytettiin 18,8 milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin saatiin 0,7 milj. euroa. Vuosikatteella ei kyetty rahoittamaan nettoinvestointeja, hyodykkeiden luovutustuloilla ja lainalla rahoitettavaa jai 8,3 milj. I a euroa. Investoinnit on viimeksi pystytty kattamaan vuosikatteella vuonna Vuonna 2005 vuosikate 1 15 oli alhaisimmillaan vain 4,6 milj. euroa, kun taas nettoinvestointien maara oli korkeimmillaan 24,2 milj. euroa. 2QH 200? 2003 MM Kuvio havainnollistaa vuosikatteen riittavyytta investointien rahoittamiseen vuosina Suurimmat vuonna 2009 toteutetut talonrakennusinvestoinnit olivat Professorintien paivakoti (2,1 milj. euroa) ja Haikalan koulun laajennus (1,9 milj. euroa). Kunnallistekniikkaa rakennettiin 4,4 milj. eurolla ja vesi- ja viemariverkostoja 2,2 milj, eurolla. Uu sia maa-alueita hankittiin 4,5 milj. eurolla. KUUMA-kunnista Nurmijarven (496 euroa) ja Tuusulan (523 euroa) bruttoinvestotnnit asukasta kohti laskettuna olivat samalla tasolla. Kerava investoi 581 euroa / asukas. Selkeasti vahemman rahaa investointeihin kayttivat Jarvenpaa (442 euroa) ja Pornainen (316 euroa). Asukaslukuun suhteutettuna eniten investoi Mantsala, 656 euroa / asukas. Nurmijarven kunnalla oh tilinpaatosvuoden lopussa pitkaaikaista iainaa yhteensa 79,3 milj. euroa, joka on euroa/asukas. Edellisena vuonna lainat asukasta kohti las kettuna olivat euroa. Kertomusvuonna uusia pitkaaikaista lainoja ei otettu. Lainakanta kuttenkin lisaantyi 8 milj. eurolla lyhytaikaisia lainoja. 9^nn - 20CO SKI - nu - Lainat, euroa/asukas - _ i i i O Kuvio kuvaa kunnan lainamaaran kehitysta vuodesta 2005 vuoteen Nurmijarvella on KUUMA-kuntien suurin lainamaara vuoden 2009 lopussa 79,3 milj. eu roa, mutta asukasta kohti laskettuna Pornaisilla on eniten Iainaa, euroa ja sen jalkeen Mantsaialla euroa / asukas. Keravalla on euroa ja Jarvenpaassa euroa iainaa asukasta kohti. Tuusulalla on edelleen vahiten asukaskohtaista Iainaa, 633 euroa. 7(20) ft

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20