Kaupunginhallitus Sivu 1 / 39. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 39 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-17:35 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Saija Äikäs Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Simo Repo Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Aulis Pitkälä Olli Isotalo Mauri Suuperko Timo Kuismin Ari Konttas Johanna Pajakoski Päivi Sutinen Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja vs. viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 39 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Simo Repo Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 39 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 24 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 25 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 26 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 6 Kiekkoilun Tuki ry:n (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry:n) Matinkylän jääurheilukeskuksen rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) Espoon kaupungin turvallisuusohjelman tarkastaminen 9 (Kv-asia) Esitys valtioneuvostolle kasvupalvelujen 13 järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi 29 Valtuuston neuvottelutoimikunnan kokoonpanon 16 täydentäminen 30 Kaupunginhallituksen edustajan valinta 18 rakennuslautakuntaan ja kaupunginhallituksen varaedustajan valinta sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon 31 5 Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen 19 jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna Sivistystoimen johtajan sijaisen määrääminen Kahta toimea koskevat muutokset sivistystoimessa ja 22 sosiaali- ja terveystoimessa 34 Pääomasijoitus apporttina sekä lainan myöntäminen 23 Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille 35 Valtuustoaloite ekologisesti kestävän matkailukohteen 25 "Rakkauden metsän" perustamiseksi Espooseen (Kv-asia) 36 Valtuustoaloite Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta 29 Espoon keskuksessa (Kv-asia) 37 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 32

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Simo Repo.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry:n) Matinkylän jääurheilukeskuksen rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Espoon Kiekkoilun Tuki ry (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry) kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan,

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 39 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 edellyttää vastavakuutena kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,2 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle, 7 päättää, että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, 8 toteaa, että myönnetty euron takauspäätös Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle raukeaa. Käsittely Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 7-kohta). Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupungin osallistuminen hankkeeseen ostopalvelusopimuksia tekemällä tulee selvittää erillisenä asiana ja niin, että siitä tehdään avoin ja läpinäkyvä riskikartoitus ja kilpailuanalyysi. Kivekäs teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkia valmistelemaan aiesopimusta kahden kaukalon vuokraamisesta. Särkijärvi Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n (helmikuun 2017 jälkeen nimi muuttuu Espoon Jääurheilun Tuki ry:ksi) tarkoituksena on jäsenseurojensa jääurheilun harrastusolosuhteiden ja kilpailutoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 39 Tiedoksi toiminta-alueellaan Espoon kaupungissa. Jäsenseuroja ovat Blues Juniors ry, EKS-Espoon Kiekkoseura ry sekä EPS-Espoon Palloseuran Jääkiekko ry sekä alkaen myös Espoon Jäätaiturit ry ja Espoon Taitoluisteluklubi ry. Espoon valtuusto on myöntänyt takauksen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamista varten otettavalle euron lainalle. Tätä lainaa ei ole koskaan nostettu, sillä rakennushanke kaatui korkeimman oikeuden antaman kielteiseen päätökseen Vermo areenan tontin pakkolunastamisesta. Espoon Kiekkoilun Tuki ry ja Espoon kaupungin liikuntapalvelut päättivät yhdessä selvittää jääurheilukeskuksen rakentamisen mahdollisuutta Matinkylän urheilupuistoon. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan varata 1,2 ha alueen Matinkylän urheilupuistosta Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle jäähallin suunnittelua varten. Suunnitteluvaraus on voimassa saakka. Espoon kaupunki on käynnistänyt valmistelut Matinkylän jäähallin purkamiseksi kuluvan kauden jälkeen ja tontin pitkäaikainen vuokrasopimus tehdään jääurheilukeskuksen takauspäätöksen varmistuttua. Jääurheilukeskukseen on suunniteltu 4-ratainen yksitasoinen ratkaisu, joka parhaiten ottaa huomioon Matinkylän urheilupuiston muut toiminnot. Jääurheilukeskuksen kokonaisala oheistiloineen on neliömetriä. Matinkylän jääurheilukeskus on espoolaisten lasten ja nuorten jääkiekkoa, ringetteä ja taitoluistelua harrastavien seurojen yhteishanke. Espoon Kiekkoilun Tuki ry on teettänyt Arkkitehtitoimisto Pentti Värälä Oy:lla Matinkylän jääurheilukeskuksen luonnossuunnitelman. Yhdistys on jättänyt esityksen Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon Matinkylän jääurheilukeskuksen saamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman käsittelyyn Luonnossuunnitelmien perustuen Matinkylän jääurheilukeskuksen kustannusarvio on euroa. Rahoitukseen käytetään omia varoja euroa sekä avustuksia euroa ja lainan osuus on näin arvioitu olevan euroa. Takaus haetaan eurolle. Se sisältää varauksen rakentamisen aikana mahdollisesti esiin tuleviin lisä- ja muutostöihin. Espoon kaupungin myöntämiä takauksia Espoon Kiekkoilutuki ry:lle Leppävaaran harjoitusjäähallin rakentamista varten on jäljellä 3,2 milj. euroa.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunginhallitus Sivu 9 / / Espoon kaupungin turvallisuusohjelman tarkastaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon kaupungin turvallisuusohjelman liitteen mukaisesti. Käsittely Lahtinen teki seuraavan palautusehdotuksen: Asia palautetaan valmisteluun, koska valtuuston ja kaupunginhallituksen yksimielisesti edellyttämiä muutoksia ei ole tehty. Lahtinen teki seuraavan muutosehdotuksen: Turvallisuusohjelman luku "Väestöryhmien väliset suhteet" sivulta 37 alkaen poistetaan, koska se on valtuuston ja kaupunginhallituksen yksimielisesti jo aiemmin kelvottomaksi toteama. Byman kannatti Lahtisen palautus- ja muutosehdotuksia. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Lahtinen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa:

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 39 Kaupunginhallituksen ei tule esittää valtuustolle hyväksyttäväksi turvallisuusohjelmaa, joka on valtuuston aiemmin yksimielisesti palauttaman kaltainen sisältäen edelleen yksipuolisen ja kantaväestöä syyllistävän osuuden. Valmistelijan niskurointi valtuuston ja kaupunginhallituksen yksimielisiä päätöksiä vastaan on valitettavaa. Liite Selostus 1 Turvallisuusohjelma Äänestyslistat 27 Espoon turvallisuusohjelmassa kuvataan Espoossa tehtävän turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset turvallisuuden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Tavoitteena on varmistaa espoolaisten arkiturvallisuus. Ohjelma kuvailee turvallisuuden nykytilaa Espoossa, turvallisuuden haasteita ja turvallisuuden kehityssuuntia. Viimeisimmän, vuonna 2012 julkaistun kolmannen sisäisen turvallisuuden hallitusohjelman (Turvallisempi huominen, Sisäasiainministeriön julkaisusarja 26/2012) tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältö muodostui arjen turvallisuuden ongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Keskeisimmät kotimaiset haasteet olivat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakautuminen. Valtakunnallisena tavoitteena sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on ollut, että kaikissa Suomen kunnissa olisi laadittu turvallisuussuunnitelma tai -ohjelma vuoden 2011 loppuun mennessä. Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu on alkanut Sisäministeriössä elokuussa Strategia ja siihen liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä. Kaupungin ylimpänä turvallisuuden yhteistyöelimenä on toiminut 1980-luvun puolivälistä lukien turvallisuusstrategian johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana poliisipäällikkö. Ryhmässä on edustettuna kaupungin ylimmän johdon ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen johdon lisäksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seurakunnat, Helsingin seudun kauppakamari sekä edustus kaupunginosayhdistyksistä. Espoon turvallisuusohjelmaa on päivitetty vuosien aikana ja sen sisältöä on tarkastettu alla olevan mukaisesti: Oheiset asiat tarkastettiin ennen kaupunginhallituksen kokousta Tilastot - Poliisin tilastopakettiin lisättiin katuturvallisuusindeksi ja otettiin käyttöön kuusikkokuntavertailu - Selvitettiin ohjelmasta puuttuneet ja uudet toimenpiteet - Todettiin ohjelman toimenpiteiden vastaavan hyvin Sisäisen turvallisuuden ohjelman III painopisteisiin

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 39 Oheiset asiat tarkastettiin ennen kaupunginhallituksen kokousta - Tilastot - Tarkennettiin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseviä toimenpiteitä - Lisättiin väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn tietoisuuden lisäämisen toimenpiteitä Espoon kaupungin eri toimialojen henkilöstölle ja johdolle - Tarkennettiin maahanmuuttajien kotouttamisen toimenpiteitä Oheiset asiat tarkastettiin ennen kaupunginhallituksen kokousta - Tarkennettiin väestöryhmien välisten suhteiden tekstin asiasisältöä - Päivitettiin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien sekä palotapaturmien ennalta ehkäisyyn tehtävää seniorityötä (Täyttä elämää ikääntyneenä ohjelma) - Lisättiin väkivaltaisen radikalisoitumisen ja extremismin ennaltaehkäisyn valtakunnallisia toimenpiteitä ja tavoitteita samaan alalukuun kaupungin toimenpiteiden kanssa - Lisättiin infrastruktuurin haavoittuvuuteen Espoon kaupungin tietoturvapolitiikan linjaukset - Päivitettiin turvallisuusyhteistyö lukua sisäisen turvallisuuden osalta - Tilastot - Päivitettiin dokumentin visuaalista ilmettä Oheiset asiat tarkastettiin ennen kaupunginhallituksen kokousta - Väestöryhmien välisten suhteiden tekstin asiasisältöä tarkennettiin tasapuoleiseksi ja harkitsevaksi sekä kielelliset ilmaisut korjattiin vastaamaan valtakunnallista termistöä - Tarkennettiin koulu- ja työpaikkaväkivallan määrittelyä ja toimenpiteitä ennalta ehkäisyyn Espoon kaupungilla - Stilisoitiin yhteenvetoa ja lisättiin valtakunnallinen linjaus kunnan turvallisuussuunnitelman tai -ohjelman laatimiseksi - Lisättiin esityslistatekstin selostusosaan päivityshistoria Turvallisuusohjelman päivitystä on käsitelty turvallisuusstrategian johto- ja ohjausryhmässä sekä konserniesikunnan johtoryhmässä seuraavasti: : Konserniesikunnan johtoryhmä Turvallisuusstrategian johtoryhmä Turvallisuusstrategian ohjausryhmä Turvallisuusstrategian ohjausryhmä Päivitysten yhteydessä asioita on käsitelty lisäksi eri alojen turvallisuustyöryhmien asiantuntijoiden kanssa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus hyväksyi Espoon kaupungin turvallisuusohjelman liitteen mukaisesti.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 39 Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin turvallisuusohjelman Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunginhallitus Sivu 13 / / Esitys valtioneuvostolle kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valmistelijat / lisätiedot: Tuula Antola, puh Ari Konttas, puh Jouni Majuri, puh Pia Ojavuo, puh Teemu Haapalehto, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus päättää osaltaan tehdä liitteenä olevan pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen esityksen kasvupalveluiden järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Kasvupalveluryhmän raportti 4 Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Kasvupalvelut koostuvat pääasiassa nykyisistä TE-toimiston palveluista ja ELY-keskuksen elinkeinopalveluista sekä kansallisista kasvupalveluista. Valtioneuvoston mukaan pääkaupunkiseudulle tarvitaan alueelliseen yhteistyöhön perustuva ratkaisu, jolla vahvistetaan kilpailukykyä, innovaatiotoimintaa, työllisyyttä ja maahanmuuttajien kotoutumista. Kaupunkien yhteinen esitys erillisratkaisuksi on vastaus valtioneuvostolle, joka ilmoitti viime lokakuussa valmiutensa neuvotella pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa mahdollisesta kasvupalveluiden järjestämistä koskevasta erillisratkaisusta. Kaupunginhallitus päätti osaltaan käynnistää pääkaupunkiseudun kasvupalveluita ja niihin kytkeytyvää tehtäväkokonaisuutta koskevan erillisratkaisun valmistelun sekä oikeutti kaupunginjohtajan käymään neuvottelut valtioneuvoston edustajien ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 39 Valtioneuvoston taholta täydennettiin linjauksia keskeisillä ratkaisumallin periaatteilla ja neljällä eri vaihtoehtoisella hallintomallilla. Esityksen lähtökohtana on, että yhden järjestämisvastuussa olevan toimijan malli olisi hallinnollisesti selkeä ja mahdollistaisi palveluiden yhteensovittamisen asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Kokoamalla palvelujen järjestäminen yhden julkisen toimijan vastuulle pystytään tuottamaan lisäarvoa alueen yrityksille ja asukkaille. Esityksen mukaan kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulisi lakiin perustuvalle pääkaupunkiseudun kasvupalvelukuntayhtymälle, jonka jäseninä olisivat pääkaupunkiseudun kaupungit. Muilla Uudenmaan kunnilla olisi mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseniksi kunkin kunnan omien päätösten perusteella. Kunnilla, jotka eivät ole kuntayhtymän jäseniä, olisi oikeus osallistua heitä koskevien asioiden päätöksentekoon. Tällä varmistetaan, että maakunnan asukkailla olisi yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa palveluiden järjestämiseen Esityksen toiminnallisia tavoitteita on mm., että kaupunkien merkittävä panos kasvupalveluihin yhdistettäisiin alueellisiin ja kansallisen tason kasvupalveluihin siten, että niistä syntyisi asiakaslähtöinen Uudenmaan ja koko Suomen kasvua sekä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä kokonaisuus. Laajalla palveluvalikolla pystytään luomaan niin kielelliset palvelut kuin esimerkiksi erikoistuvat neuvontapalvelut nykyistä paremmin yhteistyössä kuntien kanssa. Erillisratkaisu mahdollistaa myös työvoima- ja kotouttamisen osalta koulutuskokonaisuuden toteuttamisen koordinoidusti. Yksi hallituksen linjaamista periaatteista erillisratkaisulle on ollut, että Uudenmaan työssäkäyntialue on kokonaisuus. Kaupunkien esityksessä kasvupalvelukuntayhtymälle kuuluu järjestämisvastuu sille säädettyjen tehtävien osalta koko Uudenmaan maakunnan alueella. Erillisratkaisussa ei esitetä muutoksia kuntien yleiseen toimialaan tai alueen elinvoiman edistämisen tehtäviin. Lakisääteisiä tehtäviä hoitava kuntayhtymä voisi kuitenkin hoitaa myös muita, kuntien vapaaehtoisesti sille antamia tehtäviä, mikäli kuntayhtymän perussopimuksessa tai muussa sopimuksessa olisi näin sovittu. Hallitus on edellyttänyt, että erillisratkaisussa sovelletaan kasvupalvelujen ideaa ja järjestämisvastuu pidetään tuottamisesta erillään. Palvelut tuotetaan monituottajamallin periaatteella. Kasvupalvelukuntayhtymän perusrahoitus tulisi valtiolta samaan tapaan kuin kasvupalveluista järjestämisvastuussa oleville maakunnille. Jäsenkuntien ja Uudenmaan muiden kuntien rahoitusosuudet perustuisivat kuntien sopimusperusteisesti kuntayhtymälle siirtämiin tehtäviin. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien yhteinen esitys valmistui Valmistelu tehtiin kolmessa kaupunkien asiantuntijatyöryhmässä, jotka valmistelivat kasvupalveluihin, rahoitukseen ja juridiikkaan liittyviä kysymyksiä Erillisratkaisuesityksen valmisteluvaiheessa järjestettiin tapaaminen Uudenmaan maakunnan kuntajohtajien kanssa ja lisäksi asia oli esillä

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 39 maakuntajohtajan ja maakuntauudistuksen muutosjohtajien kanssa tapaamisessa tammikuussa. Asia on ollut esillä myös pääkaupunkiseudun henkilöstön seurantaryhmän kokouksessa Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä käsitteli asiaa Erillisratkaisua koskevan esityksen tekeminen edellyttää, että kaikkien pääkaupunkiseudun kaupunkien kaupunginhallitukset hyväksyvät osaltaan päätösehdotuksen mukaisen esityksen. Erillisratkaisun jatkovalmistelu edellyttää yhteistyötä uudistuksen kaikkien osapuolten kanssa. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / Valtuuston neuvottelutoimikunnan kokoonpanon täydentäminen Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus täydentää valtuuston neuvottelutoimikunnan kokoonpanoa nimeämällä toimikunnan jäseneksi Espoon sitoutumattomien valtuustoryhmän puheenjohtajan. Käsittely Byman teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupungin täydentää kaupunginhallituksen neuvottelukuntaa Espoon Sitoutumattomien kaupunginhallituksen edustajalla. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Selostus Kaupunginhallitus on asettanut valtuuston neuvottelutoimikunnan käsittelemään: a) ajankohtaisia valtuustossa päätettäviä asioita sekä valtuuston työskentelyyn liittyviä kysymyksiä, b) kuntauudistusta koskevia asioita, Edelleen kaupunginhallitus on nimennyt toimikunnan jäseniksi seuraavien valtuustoryhmien puheenjohtajat: - Kokoomus - Vihreät - SDP - Perussuomalaiset / Sitoutumattomat - SFP - Keskusta - Vasemmistoliitto - KD - Vårt Esbo - Meidän Espoomme

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 39 Valtuutettu Kurt Byman on tehnyt seuraavan ilmoituksen: Valtuuston puheenjohtajalle Eroan Perussuomalaisten ja Sitoutumattomien valtuustoryhmästä ja perustan Espoon Sitoutumattomien valtuustoryhmän (Sit.), jonka puheenjohtajaksi ryhdyn. Espoossa Kurt Byman Tiedoksi: Valtuuston sihteeri Jouni Majuri Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Torkki Tiedoksi - Kurt Byman

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / Kaupunginhallituksen edustajan valinta rakennuslautakuntaan ja kaupunginhallituksen varaedustajan valinta sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi rakennuslautakuntaan Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Simo Revon ja kaupunginhallituksen varaedustajaksi sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon Mikko Hintsalan (Kesk.) tilalle Simo Revon. Käsittely Päätös Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Mikko Hintsala on kaupunginhallituksen edustaja rakennuslautakunnassa ja kaupunginhallituksen varaedustaja sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa. Mikko Hintsalalle on myönnetty ero kaupunginhallituksen jäsenyydestä valtuuston kokouksessa Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Jaoston sihteeri

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus Sivu 19 / / Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Anne Inkeroinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen FCG Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutussuunnitelman ohjeellisena valtuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen jäsenten luottamushenkilökoulutukseen osallistumiseksi vuodelle 2017 siten, että suunnitelman mukaisiin tilaisuuksiin on mahdollista ilmoittautua ilman kaupunginhallituksen erillispäätöstä. Muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistumisesta päätetään erikseen. Kaupunginhallitus valtuuttaa konserniesikunnan hallinto- ja lakiasiain - yksikön johtajan hyväksymään koulutuksiin liittyvät tilaukset ja laskut mahdollisin pienin muutoksin ja täydennyksin. Kaupunginhallitus valtuuttaa Espoo Henkilöstöpalvelut -tulosyksikön koordinoimaan koulutuksiin liittyviä käytännön järjestelyjä sekä ohjelmaa toteuttaessaan tekemään siihen pienehköjä muutoksia ja täydennyksiä talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Luottamushenkilökoulutukset 2017 FCG Oy ja Suomen Kuntaliitto järjestävät luottamushenkilöille kohdennettua koulutusta, johon valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä jaostojen jäsenet voivat osallistua. Osallistumisen sekä ilmoittautumis- ja laskutusjärjestelyjen joustavan ja oikea-aikaisen toteuttamisen kannalta on tarkoituksenmukaista tehdä periaatepäätös näihin koulutuksiin osallistumisesta yhtenä päätöksenä. Tämä mahdollistaa myös alustavien ennakkovarausten tekemisen kaikkiin vuoden aikana toteutettaviin FCG Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutustilaisuuksiin ja helpottaa samalla myös luottamushenkilöiden ajankäyttöä. Kaupungin luottamushenkilöille kohdennettua koulutustarjontaa muiden kuin mainittujen tahojen järjestämänä on tarjolla vähäisesti, lähinnä yksittäisinä avoimina tapahtuma- ja seminaaripäivinä. Näihin koulutuksiin

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 39 osallistuminen on luottamushenkilöille mahdollista ja niihin osallistuminen tuodaan erikseen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Luottamushenkilöiden koulutuksiin osallistumiseen on varattu euron määräraha. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kaupunginhallitus Sivu 21 / / Sivistystoimen johtajan sijaisen määrääminen Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Sotala-Solovjew, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että sivistystoimen johtajan ollessa estyneenä, virkavapaana tai viran ollessa avoinna sivistystoimen johtajan sijaisena toimii talous- ja hallintojohtaja ja hänen estyneenä ollessaan liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sivistystoimen johtajan sijaisjärjestelyt muuttuvat henkilömuutoksen vuoksi alkaen. Toimivalta: Kaupunginhallituksen johtosäännön 11 :n mukaan toimialajohtajan ollessa estyneenä, virkavapaana tai viran ollessa avoinna toimii sijaisena tai viran väliaikaisena hoitajana kaupunginjohtaja tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. Tiedoksi - Aulis Pitkälä, Sivistystoimi - Timo Ketonen, Sivistystoimen esikunta - Martti Merra, Liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikkö

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunginhallitus Sivu 22 / / Kahta toimea koskevat muutokset sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveystoimessa Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus muuttaa kaksi toimea viroiksi liitteen mukaisesti. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Toimia koskevat muutokset Selostus Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan vuoden 2017 talousarvioon sisältyvät uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset. Kahta toimea koskevien muutosten suunnittelu valmistui vasta mainitun kaupunginhallituskäsittelyn jälkeen, joten ne tuodaan nyt päätettäväksi. Toinen muutos (toimen muuttaminen viraksi) liittyy sivistystoimen liikuntaja nuorisopalvelujen sisäiseen uudelleenorganisointiin alkaen, ja toinen muutos koskee yhden toimen muuttamista viraksi sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluissa alkaen. Sivistystoimen muutoksen kustannukset sopeutetaan liikunta- ja nuorisopalvelujen talousarvion sisällä, ja sosiaali- ja terveystoimen esitys on kustannusneutraali. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunginhallitus Sivu 23 / / Pääomasijoitus apporttina sekä lainan myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 tekee Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion rakennusten luovutushetken tasearvon suuruisen pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat -yhtiöön luovuttamalla yhtiölle apporttina vastikkeetta mainitut koulu- ja päiväkotirakennukset. Luovutuksista tehdään erilliset sopimukset ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rakennusten tasearvo on suunnitellulla siirtohetkellä yhteensä ,89 euroa. 2 myöntää lainan Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion elinkaarimallin mukaiseen peruskorjaukseen seuraavin ehdoin: Lainan suuruus: useampana lainana Laina aika: Lainalyhennykset: enintään 62 milj. euroa, yhtenä tai enintään 25 vuotta, tasalyhennykset, enintään 2 vuotta lyhennysvapaata lainan ensimmäisestä nostosta. Lainalle ei vaadita vakuutta. 3 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan lainan muista ehdoista. Käsittely Päätös Teknisen toimenjohtaja ja rahoitusjohtaja poistuivat esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 5-kohta). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 39 Oheismateriaali Selostus - Valtuuston ennakkopäätös Kirstin ja Viherlaakson koulujen hankesuunnitelman muuttaminen tavoitekustannuksen osalta Valtuusto päätti Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion hankesuunnitelmien muuttamisen siten, että hankkeiden tavoitekustannus on yhteensä 62 milj. euroa. Samalla valtuusto päätti, että Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion rakennusten luovuttamisesta apporttina Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille ja kaupungin myöntämästä lainasta yhtiölle hankkeiden toteuttamista varten päätetään myöhemmin erikseen. Hankkeiden hankesuunnitelmat on hyväksytty valtuustossa Kirstin koulun ja päiväkodin osalta ja Viherlaakson koulun ja lukion osalta Kaupunki omistaa Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion rakennukset. Kaupungin kokonaan omistama Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat toteuttaa elinkaarimallin neljännessä vaiheessa Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjauksen. Valmistumisajankohdat ovat Kirstin osalta 12/2018 ja Viherlaakson osalta 12/2019. Kaupunginhallituksen johtosääntöjen mukaan kaupunginhallitus päättää omaisuuden luovuttamisesta sekä pitkäaikaisten lainojen myöntämisestä. Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjauksen toteuttaminen vaatii, että rakennukset luovutetaan yhtiölle. Maaomaisuutta ei siirretä yhtiöön. Kaupungin ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen välillä tehdään maanvuokrasopimus. Hankkeiden toteutus ajoittuu Kirstin koulun ja päiväkodin osalta vuosille ja Viherlaakson koulun ja lukion osalta vuosille Rakentamisajaksi koko hankekokonaisuudelle on arvioitu 3 vuotta. Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat hakee Espoon kaupungilta 62 milj. euron lainaa Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjauksia varten. Haettu laina-aika on 25 vuotta sisältäen kaksi lyhennysvapaata vuotta. Rakennusten valmistuttua, käyttömenot, korkokulut ja lainalyhennykset katetaan vastikkeilla. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / Tekninen lautakunta Valtuustoaloite ekologisesti kestävän matkailukohteen "Rakkauden metsän" perustamiseksi Espooseen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kati Tuura, puh Sari Knuuti, puh Sini Miettinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Oheismateriaali Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Selostus Valtuutettu Mari Anthoni ja 25 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen. Aloitteessa todetaan seuraavaa: Espoon ehdoton valtti vetovoimaisena matkailukohteena on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja lähellä palveluita sijaitseva upea luonto. Tutkimusten mukaan nykypäivän kansainväliset matkailijat etsivät elämyksiä ja mahdollisuuksia kokea ja itse tehdä ainutkertaisia, kohteelle ominaisia asioita sekä ns. elämysympäristöjä. Luonnossa liikkuminen ja ympäristön vaaliminen ovat suomalaisille tärkeitä ja metsät lukuisine mahdollisuuksineen ovat myös pääkaupunkiseudulla lähellä. Eri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina. Sillat ovat vetovoimaisia kohteita, joiden luokse palataan useita kertoja elämän eri vaiheissa. Matkailualan ammattilainen Anu Nylund on ehdottanut, että Suomen kuntiin perustettaisiin lukkosilloille ekologisia vaihtoehtoja, rakkauden metsiä, joihin ihmiset voisivat istuttaa puun rakkautensa merkiksi.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 39 Matkailun edistämisen sekä elinkeino- ja kilpailukykypolitiikan näkökulmasta rakkauden metsien ideana olisi tuoda maksavia asiakkaita kaupunkiimme (myös puun istuttamisesta perittäisiin maksu) ja saada heidät myös palaamaan katsomaan puunsa kasvua. Oikein tuotteistettuna ja markkinoituna idean ympärille voisi rakentaa hienoja matkailupaketteja, jotka toisivat positiivista näkyvyyttä sekä toimeentuloa paikallisille yrittäjille, kuten liikennöitsijöille, ravintoloille, oppaille sekä ohjelmapalvelujen tuottajille. Rakkauden metsää voisi käyttää monipuolisesti kaupungin markkinoinnissa. Espoo luonnonläheinen ja innovatiivinen edelläkävijäkaupunki, missä rakkaus kasvaa Idealle ja Espoolle matkailukaupunkina olisi varmaan helppoa saada myös ilmaista näkyvyyttä, some -julkisuutta jne. Jotta idea kantaa, se tulee toteuttaa kestävästi, luonnon ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen. Rakkauden metsän markkinointiin voisi yhdistää esim. sähköbusseja, opastettuja luontoretkiä, jokamiehenoikeuksia, ympäristönsuojelua jne. Jatkona voi tarjota esim. mahdollisuutta ostaa palvelu, jossa hoitaja tai kummi lähettää kuvia puusta esim. vuoden välein. Metsän istutus ja hoito on toteutettava vastuullisesti, ammattilaisten avulla. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo selvittää mahdollisuutta osoittaa viheralue, minne rakastavaiset voivat käydä istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan sekä käyttää sitä ja sen ympärille rakentuvia palveluita kestävänä ja vetovoimaisena tapana tuotteistaa ja markkinoida matkailua ja elämyksiä. Vastaus aloitteeseen Espoon kaupunkitekniikan keskus suhtautuu aloitteeseen myönteisesti. Kaupunkitekniikan keskus tutkii mahdollisuutta, että Rakkauden metsästä tehtäisiin hedelmäpuutarha, eli pariskunnat voisivat istuttaa hedelmäpuita osoitetulle alueelle. Ehdotettu kohde sijaitsee Suurpellossa, osoitteessa Hentebynkatu 4, Espoo. Kohde on viheralueeksi osoitettu (VL-1) ja sitä hoidetaan tällä hetkellä A2- luokassa. Maa on vanhaa pellonpohjaa, joka suosii rehevää maata tarvitsevia puulajeja. Alueen koko on n. 1,2 hehtaaria. Puiden istutusväli olisi n. 6 metriä, joten alueelle mahtuisi puita n. 350 kpl. Alueen hoitoluokitusta jouduttaisiin laskemaan vähintään A3 -luokkaan, mutta mahdollisesti B-luokkaankin. Hoitoluokituksen alentaminen (A2-nurmesta A3-niityksi) vähentäisi kaupungin kustannuksia kyseisen alueen hoidosta. Puulle laadittaisiin istutus- ja hoito-ohjeet, jotka laitettaisiin espoo.fi -sivuille nähtäville, sekä alueen reunaan teetetylle kyltille. Ensimmäisen istutustapahtuman voisi yhdistää Suurpeltoseuran jokavuotiseen Kukkiva Suurpelto- tapahtumaan, joka on toukokesäkuussa.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 39 Ehdotuksen mukaisesta toiminnasta ei koituisi kaupungille mainittavia kustannuksia silloin kun kaupunki toimisi ainoastaan toiminnan mahdollistajana. Kaikki mahdolliset lisäpalvelut, kuten puiden hoito, kuvaaminen jne. jätettäisiin markkinoiden hoidettavaksi.. Puiden hoidosta siis vastaisi istuttaja tai heidän maksama palveluntuottaja. Kaupungille jäävät vähäiset kustannukset kompensoituisivat alueen hoitoluokan alentamisella, eli vuotuiset kustannukset eivät nousisi. Alueen toteutus ja hoito suunnitellaan tarkemmin vasta jatkovalmistelussa. Kartta 1. Kohteen sijainti opaskartalla Kartta 2. Ilmakuva hoitoluokituskartta

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 39 Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunginhallitus Sivu 29 / / Valtuustoaloite Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sini Juuti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Selostus Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen, joka koskee Siltakadun liikenteen sujuvoittamista Espoon keskuksessa. Valtuustoaloite Aloitteessa todetaan seuraavaa: Siltakatu on noin 60 metriä leveä katualue Espoon keskuksessa kauppakeskusten Entresse ja Espoon Tori välissä. Ajoneuvoliikenteelle on varattu kaksi yhdensuuntaista toisistaan erotettua noin 3,5 metrin levyistä ajokaistaa, joilla ajoneuvon ohittaminen ei ole mahdollista. Loput Siltakadun liikennealueesta on jalankululle, pyöräilylle ja istutuksille varattua aluetta, jonka ylläpito maksaa pintaalaltaan saman kuin varsinaisen katuliikenteen, mutta se on pääasiassa joutokäytössä. Koska bussipysäkit sijaitsevat ajokaistoilla, koko liikenne pysähtyy, kun linja-auto pysähtyy ja seisoo pysäkillä. Noin 200 metrin ajomatka voi kestää muulta ajoneuvoliikenteeltä jopa 5 minuuttia ja liikenne on yleensäkin hidasta ja takkuista monen suojatien ylittäessä ajoradan. Kadun suunnittelussa ei näytä olleen järjen häivääkään. Järjestely on kummeksuttanut ja ärsyttänyt sekä henkilöauto- että joukkoliikennettä jo 10 vuoden ajan, eikä parannusta lukuisista valituksista ja palautteista huolimatta ole tehty. Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena seuraavaa: Siltakadun katualue suunnitellaan

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 39 kokonaan uudestaan niin linja-auto- kuin muun joukkoliikenteen, yksityisautoilun, tavaraliikenteen, pyöräilyn, muun kevyen liikenteen ja jalankulun, valaistuksen, ohjaamisen ja opastuksen tarpeet huomioon ottaen esteettömyyden periaatteita noudattaen turvalliseksi ja toimivaksi kulkuväyläksi kaikille. Bussipysäkeille ja lyhytaikaiselle pysäköinnille tehdään taskupaikat, jalankulkua ohjataan suojateille, ajokaistat tuplataan, yli- ja alikulkujen toteuttamista harkitaan. Kaikkien väylien pinnat tehdään sileiksi ja tarpeettomia tasoeroja vältetään niin, että lopputuloksena saadaan esimerkillinen esittelykohde kaikkien kulkutapojen onnistuneesta yhteensovittamisesta turvallisuudesta tinkimättä. Vastaus valtuustoaloitteeseen Valtuustoaloitteessa toivotaan Siltakadun suunnittelemista ja rakentamista uudelleen. Siltakadulla Entressen ja Espoontorin kohdalla kulkee päivittäin arkisin arviolta noin moottorikäyttöistä ajoneuvoa ja suoritettujen mittausten perusteella tehtyjen arviointien mukaan noin jalankulkijaa sekä noin 40 pyöräilijää. Siltakatu on katu, joka sijaitsee kahden ostoskeskuksen välissä, joten kohdassa on poikkeuksellisen paljon jalankulkijoita. Tästä syystä moottoriajoneuvoliikennettä on tarkoituksellisesti haluttu rauhoittaa suunnitelmien mukaisilla ajoratapysäkeillä ja hidastimilla. Vilkkaasta moottoriajoneuvoliikenteestä ja tätä risteävästä suuresta kevyen liikenteen määrästä huolimatta kauppakeskusten välisellä alueella ei ole sattunut onnettomuuksia, joissa olisi ollut osallisena jalankulkija tai pyöräilijä. Autojen välisiä omaisuusvahinkoja on sattunut joitakin kertoja. Katu on turvallinen kulkea jalan tai pyörällä. Siltakadun katusuunnitelma on tehty ja hyväksytty vuonna 2008 ja tämän jälkeen Siltakatu on rakennettu katusuunnitelman mukaiseksi kaduksi. Kunhan kaupunkirata rakennetaan, tullaan Espoon asemalle asemalaitureiden viereen rakentamaan liityntäbussien terminaali. Tällöin bussit alkavat kulkemaan terminaalin kautta eivätkä kulje enää nykyistä reittiä Siltakatua pitkin. Kuntalaisilta taikka joukkoliikenteestä tai liikenneturvallisuudesta vastaavilta suunnittelijoilta ei ole saatu aikaisemmin negatiivista palautetta Siltakadun liikennejärjestelyistä. Kauppakeskus Entressen huoltoajoa varten kauppakeskuksella on omat tilansa. Uuden katusuunnitelman tekeminen ja kadun rakentaminen uudestaan maksaisi useita miljoonia euroa.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 39 Edellä mainituista syistä kaupunkitekniikan keskus ei näe syytä muuttaa Siltakadun liikennejärjestelyjä. Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijä täsmensi selostusosan Siltakadun liikennemääriä koskevaa kappaletta kokouksessa (selostusosa korjatussa muodossa). Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 32 / Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston pöytäkirja Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 4 Espoolaisen johtamisen kehittämisen valmennuskokonaisuuden laajentaminen EMBA-ohjelmalla (5456/2016-1) - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 5 Espoon kaupungin rahoituspäätös Espoo Marketing Oy:lle vuodelle 2017 (319/2016-1) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 1 Valuturva-alustojen, tekonurmen ja juoksuratojen pinnoitteiden hankinta, optiokauden käyttöönotto (5690/2014-6) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 2 Teräselementtiaitojen ja -porttien asennusurakkahankinta, optiokauden käyttöönotto (1126/2015-6) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 3 Tuoreiden hedelmien ja vihannesten kevennetty kilpailutus kaudelle (65/2017-1) - Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 4 Kuntien Tiera Oy:n Kunta ERP ja palkanlaskentajärjestelmän -hankinta (2988/ ) Perusturvajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 6 Tehtäväkohtaiseen palkkaan kuuluvan määräaikaisen tehtävälisän maksaminen pääkäyttäjätehtävissä toimiville (194/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 7 Tehtäväkohtaiseen palkkaan kuuluvan määräaikaisen tehtävälisän maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa (194/ )

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 39 - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 8 Sosiaali- ja terveystoimen terveyspalvelujen tulosyksikön johtajan sijaisten määrääminen (1841/2014-7) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 9 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstötoimikunnan työnantajajäsenten nimeäminen vuodelle 2017 toimikaudella (1183/2014-2) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 10 Harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa (199/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 11 Kolmen vanhusten palveluissa avoinna olevan lähihoitajan toimen, vakanssinumerot , , , muuttaminen hoivaavustajan toimiksi alkaen (164/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 12 Kahden vanhusten palveluissa avoinna olevan kodinhoitajan toimen, vakanssinumerot ja , muuttaminen hoiva-avustajan toimiksi alkaen (164/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 13 Etuuskäsittelijän viran, vakanssinumero , muuttaminen palvelusihteerin toimeksi ja siirtäminen toiseen tulosyksikköön alkaen (164/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 15 Vanhusten palvelujen vastuuhenkilömallin mukaisten tehtävälisien maksaminen (196/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 1 Potilassiirtojen ergonomiakortin koulutuspalvelujen hankinta vuonna 2017 (1304/2015-3) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 2 Espoon uusi sairaala, muuttopalveluiden hankintapäätös (5483/2016-3) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 3 Kuntouttavan työtoimintapalvelun hankinta (3461/2016-5) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 1 Potilastietojen käyttöoikeudet ja niihin liittyvä yhteistyö Espoon sairaalassa (306/2017-1) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 2 Espoon sairaalan ylijäävän sairaanhoidollisen kaluston lahjoittaminen (196/2017-1)

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 39 - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Talousasiat) / 1 Sosiaali- ja terveystoimen menojen hyväksyjät alkaen (5635/2016-2) Sivistystoimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pöytäkirja Svenska rum lautakunnan pöytäkirja Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 1 Tehtävälisän maksaminen sivistystoimen esikunnassa (210/2017-1) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 2 Määräaikainen tehtävälisä sivistystoimen esikunnan tulosyksikössä (10/2017-2) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 3 Sivistystoimen henkilöstötoimikunnan työnantajajäsenten nimeämisen tarkistus toimikaudella (429/2017-1) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 4 Tehtävälisän maksaminen kulttuurin tulosyksikössä (210/2017-3) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 5 Sivistystoimen tulosyksiköiden johtajien sijaisten määräämine (456/2017-1) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 1 Korvausvaatimus työssäopiskelussa sattuneesta vahingosta (416/2017-2) Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Ympäristölautakunnan pöytäkirja Teknisen lautakunnan pöytäkirja