RAKEISUUS 1 / 400 ILMAKUVA ETELÄSTÄ LOHJAN HIIDENSALMEN ALUEEN YLEINEN IDEAKILPAILU

Transkriptio

1 RAKEISUUS 1 / 400 KAAVIO / VIHERALUEET KAAVIO / MAISEMARAKENNE KAAVIO / NÄKYMÄT ASUNNOISTA KAAVIO / NÄKYMÄT MAISEMAAN ILMAKUVA ETELÄSTÄ SELOSTUS nimimerkki verso Sisääntulotiestä aiheutuva liikennemelu suojataan korkeammalla rakentamisella tai maisemallisilla melukumpareilla, joiden luonne on metsäsaarekkeenomainen. Lohjan Hiidensalmesta muodostuu kaupungin pohjoinen portti. Maisemallisten arvojen, järvi-, pelto ja metsämaisemien vuoropuhelu viheryhteyksien ja luonnonympäristön korostaminen on keskeisellä sijalla asuntoalueen identiteetin luomisessa. Teollisten elementtien, sisääntulotien, rautatien ja keskustan läheisyys tuovat alueelle dynaamista elinvoimaa. Asuntojen ja kortteleiden suuntautuminen sekä valoisuus ja inhimillinen mittakaava ovat suhteessa tehokkuuteen ja arkkitehtoniseen omaleimaisuuteen. Lähtötekijöiden yhdistäminen yhtenäiseksi veden ääreen rakentuvaksi kaupunginosaksi ja kaupungin kasvoiksi on ehdotuksen verso peruslähtökohdat. Hiidensalmen kärjen rakennettavan alueen selkäranka on pihakatumainen kokoojakatu. Karstuntie muuttuu täydennettävää omakotitaloaluetta palvelevaksi pääkaduksi, johon alueen pienemmät kadut liittyvät. Karstunraitti muuttuu puistomaiseksi kevyenliikenteenväyläksi, joka kulkee täydennettävän Lindkullan vanhan rakennuskannan editse. KAUPUNKIKUVALLISET PERUSRATKAISUT Kaupunkikuvallisena tavoitteena on ollut maastosta ja maisemallisista lähtökohdista kehittynyt asuinalue, joka liittyy luontevaksi ja kaupunkimaiseksi osaksi Lohjan kaupunkia. Rakennettaviin alueisiin vaikuttavat maastonmuodot, olemassa oleva rakennuskanta ja ranta-alueen maisemallinen rikkaus. Uudisrakentaminen painottuu niemen pohjoiskärkeen ja muualla asuinalueita on rakennettu täydentämällä olemassa olevaa rakennuskantaa. Vesiliikenteelle on varattu kaksi satamaa. Hiidensalmen pohjoinen kärki on isompi vieras- ja pienvenesatama, jonka yhteydessä on oma paviljonki- ja huoltorakennus. Rakennuksessa voi toimia kesäkahvila, melontaseuran tms. tiloja ja uimarantaa palvelevat tilat. Rannan paikoitusalue palvelee satamatoimintojen lisäksi myös muuta aluetta. Alueen länsipäässä sijaitseva on pienempi marina, jossa voidaan ajatella olevan asukkaiden omia veneitä. Rantakortteleiden kivijalassa voi toimia myös toimintaan liittyviä liikkeitä ja esimerkiksi paikallinen purjehdusseura. Kevyen liikenteen verkosto on kattava ja myötäilee rantaa sekä rakennettavia alueita. Yhteydet palvelevat alueiden asukkaiden lisäksi ympäröivää kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenne muodostaa pohjoisosaan polveilevan, suojaavan ja tehokkaammin rakennetun seinämän, joka nousee Lohjanjärvelle ja Hiidensalmensillalle maamerkiksi. Korttelit kohoavat lohkaremaisina rantaviivasta. Alueen sisällä kortteleiden mittakaava pienenee maaston kohotessa etelään ja itään. Asuinkortteleiden pysäköinti on ratkaistu maanalaisilla pysäköintikellareilla ja pihakansien alle. Saastuneen maan poisto sekä nouseva maasto luo hyvät edellytykset maanalaisen pysäköinnin käyttöön. Vieras- ja asiakaspysäköintiä on osoitettu hyvin rajoitetusti pääkadun varteen ja satamatoimintoja varten. Alueen halkaiseva vilkasliikenteinen sisääntulotie on vahva akseli, joka jakaa alueen. Sillalta avautuu näkymä kaupungin reunalle. Kaartava tie johdattaa loivasti sisään kaupunkimaiseen tilaan, joka on alueen keskus. Siihen on sijoitettu liikenneyhteyksien solmukohta sekä liike- ja toimitilarakentamisen korttelit, jossa ovat myös kunnalliset palvelut. Sisääntulotie on linjattu maiseman reunavyöhykkeitä pitkin ja käsitelty linjana, josta näkymät avautuvat ympäröiviin maisematiloihin. Tie, meluvallit, kalkkitehtaan kivikasat ja ympäröivät maastovyöhykkeet ovat jaksollinen kokonaisuus, joka yhdistää sekä viher- ja kevyenliikenteen väylät sekä ajoneuvoliikenteen Hiidensalmen läpi. TOIMINNALLISET PERUSRATKAISUT Alueen palvelut ovat keskitetty urbaaniin ytimeen. Toimitilarakentamiseen ja palveluille on varattu oma kortteli näkyvältä paikalta sisääntulotien vierestä. Lisäksi aukiota ympäröivien kortteleiden kivijalkaan voidaan sijoittaa lisää toimitiloja. Joukkoliikenteen pysäkit ovat sijoitettu aukion yhteyteen. Paikka on helposti saavutettavissa myös kevyen liikenteen reittien kautta. Alueen sisäisenä yhteytenä toimivasta pääkadusta muodostuu tiivis ja polveileva katutila. Se on urbaani alue, joka hengittää viheralueisiin rakennusmassojen välisistä puistovyöhykkeistä. Katu päällystetään kivimateriaalilla ja jaetaan istutus- ja puuriveillä sekä kadunkalusteilla ajo- ja kevyenliikenteen väyliin. Vaihtelevat näkymät, rauhaisat aurinkoiset istuskelupaikat ja pienet katujen mutkiin jäävät aukiot mahdollistavat sosiaalisen katutilan syntymisen. Katu alkaa sisääntuloväylän liikenneympyrästä ja päättyy molemmin puolin aukioon, satamaan ja uimarantaan. KORTTELIRAKENNE Asuinkorttelit ovat urbaanin katutilan ja viheralueiden välissä. Ne muodostavat katutilan päätteitä, mutta avautuvat viheryhteyksien kautta luontoon ja hyviin näkymiin. Korttelin mitoituksessa huomioidaan auringonvalo ja pihojen sekä asuntojen valoisuus. Alueen rakennusmateriaalit ja värit määritellään yhtenäisiksi. Värien ja parvekevyöhykkeiden maailma sisäpihoilla on rikas. Ensimmäisten asuinkerrosten lattiakorko nostetaan ylös riittävän asumisen yksityisyyden saavuttamiseksi. Pohjoisen puolen asuinkorttelit ovat selkeitä yhteispihallisia kortteliyksiköitä. Eteläpuolen korttelit ovat pienimittakaavaisempia ja mahdollistavat myös omien pihojen käytön. Kortteleissa sekoittuvat kerros-, pienkerros- ja rivitalot sekä yhteen kytketyt pientalot. Karstuntien rakenne on rintamamiestaloaluetta täydentävä omakotitaloalue. Karstunraitin rakenne on sekoitus suojaavia pienkerrostaloja ja vanhaan rakenteeseen sopeutettuja kaupunkivilloja. Rakentamisen vaiheittaisuus Hiidensalmen alueella voidaan toteuttaa rakentamalla sisääntulotien eri puolet omina kokonaisuuksina. Luontevaa on aloittaa länsipuolen kortteleista ja jatkaa itäpuolelle vasta näiden valmistuttua. Olemassa oleva raideverkosto on mahdollisuus jatkaa tulevaisuudessa lähi- ja työmatkaliikenne alueen sisälle. Luonteva raideliikenteen pysähtymispaikka on palveluytimen vieressä, johon sille voidaan helposti varata tilaa. Raideyhteyden Lohja-Vihti-Espoo toteutuessa voidaan jatkossa ajatella Lohjan keskustan laajentuvan raideyhteyksien suunnassa. Tämä myös vähentää yksityisautoilun tarvetta ja parantaa alueen houkuttelevuutta. KOKONAISMITOITUS Alueen kokonaiskerrosala on k-m², josta k-m² on varattu asuntorakentamiseen. Asuntorakentamisen jakautuminen on esitetty tarkemmin havainnepiirustuksessa 1:2000. ASUINRAKENTAMINEN: k-m² LIIKE- JA TOIMITILARAKENTAMINEN: 7000k-m² JULKISET PALVELUT JA LÄHIPALVELURAKENTAMINEN: 2000k-m² VIHERALUEIDEN PERUSRATKAISUT Pohjoispuolen asuinkorttelit saavat hyvät näkymät järvimaisemaan pohjoiseen, itään ja länteen. Niissä on väljä yhteispiha, joka avautuu hyviin ilmansuuntiin ja näkymiin. ja lisäksi sisäpihalla on vyöhyke, joka on merkittävä liittymäkohta asuntojen ulko- ja sisätilojen kannalta. Maantasossa asunnoilla voi olla pienimuotoisia omia terasseja ja ylempänä parvekevyöhyke tai sisäänvedettyjä terasseja ja kattoterasseja. Viistosti nousevat korttelit mahdollistavat kattojen terassoinnin, joka on perusteltua etenkin rantakortteleissa. Viherhuoneita, ruokailutiloja ja oleskelutiloja avataan sisäpihan puolelle, jolloin pihasta muodostuu lämmin ja pienimittakaavainen. Ulospäin kortteleissa pyritään yksinkertaiseen ulkoasuun, joka muodostaa alueesta yhtenäisen kokonaisuuden. Käynnit porrashuoneisiin otetaan tilanteen mukaan joko suoraan kadulta tai sisäpihan kautta. Porrashuoneet voivat olla läpikuljettavia. Kellarikerrokseen ja pihakannen alle sijoitetaan yhteistilat sekä autopaikoitus. Eteläpuolen korttelit ovat pienimittakaavaisempia, mutta muodostavat korkeamman suojaavan seinämän pohjoiseen ja kadulle. Kortteleiden sisällä on huolto- ja pelastustienä pieni pihakatumainen kuja. Kuja rajataan aidoin muurein ja piharakennuksin sekä viheristutuksilla. Sisäosissa sekoittuvat kerros-, pienkerros- ja rivitalot sekä yhteen kytketyt pientalot, joilla on omia viherrakenteeseen liittyviä pihoja. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI Vilkkaasti liikennöity sisääntuloväylä palvelee yhteyksiä Lohjan keskustasta pohjoiseen E18 Turku-Helsinki moottoritielle sekä joukkoliikennettä. Tie kulkee väljästi maisemassa ja on erotettu rakentamisen välittömästä läheisyydestä. Hiidensalmen kaupunkirakenteen kohdalla tie hidastuu rakennetun ympäristön sekä alueen pääkadun risteyskohdassa, johon on sijoitettu urbaani liikenneympyrä palveluineen. Viheryhteydet ja kevyenliikenteenväylät soljuvat rantaa myötäillen ja maaston laaksoalueilla muodostaen Lohjalaisille virikkeellisen lähiliikuntamahdollisuuden. Rantaalueet käsitellään hyvin hoidettuna luonnonmukaisena viheralueena. Satama-alueet, uimarannat ja rakennettu ympäristö viedään alueen itä- ja länsikärjissä rantaan asti, mutta säilyttäen rannan saavutettavuus ja katkeamaton viheryhteys. Näissä kohdissa ranta on veden ääreen rakennettu kaupunkimainen tila. Uimarannat ovat yleisiä ja ne ovat rakennettu helposti saavutettavaksi rantaa kiertävältä ulkoilureitiltä. Viheryhteydet liittyvät kapeilla puistokäytävinä alueen sisäiseen pääkatuun. Rakennetun ympäristön välissä oleva rantaa kohden laskevat vihervyöhykkeet voivat olla luonnonmukaisia tai rakennettuja puistotiloja. Alueen metsäiset selänteet ja lakialueet on säilytetty luonnonmukaisina lähivirkistysalueina. Harjujen ja rakennettujen alueiden väliin jäävä laaksomainen alue muodostaa keskeisen viheralueiden sydämen. Avoimet maisematilat ja peltoaukeat sekä metsäiset saarekkeet säilytetään luonnontilaisina ja niiden ominaispiirteitä kunnioittaen. Sisääntulotien ympärille rakennettavan melukumpareet jatkuvat uuden rakennettavan alueen sisään ja muodostavat lännessä Lohjanjärven rantaa kohden laskevan rakennetun puiston. Idässä viheryhteys jatkuu rakennetun alueen eteläpuolelta avolouhoksen editse. Avolouhos museoineen on osa maisemareittiä ja sen yhteyteen on luonteva sijoittaa myös luontopolku. Sisääntulotien viereiset kivikasat muotoillaan näyttäviksi maasta kohoaviksi bastioneiksi, joiden muurit ovat kalkkikiveä. Muurien pintaan voidaan ajatella veistettäväksi maisemataideteos tai reliefipinta, joka valaistaan yöaikaan. Tornin ja tehtaan valaistuksen sekä ympäröivän maisematilan kanssa ne muodostavat ohikulkijoille vaikuttavan maamerkin 1/6

2 HAVAINNEKUVA 1 / /6

3 ILMAKUVA POHJOISESTA KAAVIO 1 / 2000 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTI KAAVIO: LINDKULLA 1 / 2000 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTI NÄKYMÄ ALUEEN PÄÄKADULTA KAAVIO: OMAKOTITALOALUE 1 / 2000 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ / LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTI 3/6

4 NÄKYMÄ PÄÄKÄDUN JA KORTTELEIDEN LIITTYMISESTÄ LEIKKAUS KORTTELISTA 1 / 500 KORTTELIT KESKUKSESSA 1 / 500 4/6

5 NÄKYMÄ KORTTELIN SISÄLTÄ LOHJANJÄRVELLE LEIKKAUS KORTTELISTA 1 / 500 LEIKKAUS RANTAKORTTELISTA 1 / 500 RANTAKORTTELIT 1 / 500 5/6

6 LEIKKAUS RANTAKORTTELISTA 1 / 500 ILMAVALOKUVA POHJOISESTA 6/6