KONALA KORTTELIN KAAVALUONNOS (HARTWALLIN ENTINEN TEHDAS)

Transkriptio

1 KONALA KORTTELIN KAAVALUONNOS (HARTWALLIN ENTINEN TEHDAS) ESITE MUUTOS

2 Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd ILLUSTRAATIO 1:4000 ILLUSTRAATIO NYKYTILANNE 1:8000

3 Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd ILMAKUVA LÄNNESTÄ, SUUNNITELMA ILMAKUVA LÄNNESTÄ, NYKYTILANNE

4 KONALA kortteli 32033, asemakaavan muutosperiaatteet LÄHTÖKOHDISTA Konalassa Ajomiehentien eteläpuolella kortteli 32033:lle haetaan muutosta asuinkäyttöön yleiskaavan 2002 periaatteiden mukaisesti. Viiden hehtaarin suuruisessa korttelissa on tyhjiksi jääneitä Hartwallin juomatehtaan rakennuksia, vanhimmat tuotannon aloittamisvuosilta 1960-luvun alusta. Kortteliin on suunniteltu noin k-m² varsinaista asuntokerrosalaa, mikä merkitsee noin 1200 asukasta. Lisäksi tulevat nykyisen kaavoituskäytännön mukaiset asumista palvelevat yhteis- ja apu- sekä tekniset tilat. Alueelle sijoittuu myös vähäisessä määrissä monitoimitilaa, jota voidaan käyttää myös liike- ja toimistohuoneistoina, lähinnä Konalantien ja Ajomiehentien varressa. Tehokas rakentaminen (kokonaistehokkuus yli 1,0) edellyttää autopaikkojen tekoa pääosin maan alle. Toimiva maanalainen pysäköinti edellyttää autopaikkojen sijoittamista mahdollisimman luontevasti porrashuoneista saavutettaviksi. Kerrostalovaltaista asuinrakentamista täydentävät korttelin sisäosien ja Konalantien varren pien- ja pienkerrostalot. Kerrostaloissa on pientalojen ominaisuuksia, mm vaihtelevia kerroskorkeuksia, rivitaloasuntoja etu- ja oleskelupihoineen sekä terasseja niin maantasossa kuin kattokerroksissakin. KAUPUNKIRAKENNE Korttelin tärkeimmät lähestymissuunnat ovat länsipuolella Konalantie ja itäpuolella teollisuusrakennusrivistön takana Vihdintie. Joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat molemmilla väylillä. Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd Ajomiehentien pohjoispuolen kortteleihin kohdistuu muutospaineita. Niinpä korttelin Ajomiehentien varren asuntorakentaminen joudutaan suunnittelemaan varautumalla erilaisiin pohjoispuolen kortteleiden kehittämisvaihtoehtoihin. Selkeä kaupunkikerrostalo pystyy luontevimmin huomioimaan sekoittuneet ja ennakoimattomat kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset muutokset, varsinkin kun kerrostalojen pihat ja asuntojen ulko-oleskelutilat pystytään suuntaamaan aurinkoisiin ilmansuuntiin. Alueen teollisesta menneisyydestä jää muistuttamaan Ajomiehentien ylittävä teräksinen yhdyssiltarakenne. Itäsivulla on Vihdintien varren teollisuus- ja varastorakennusten korttelirivi. Niinpä korttelia rajaa Ristipellontien varressa asteittain etelää kohti madaltuva yhtenäinen suojaava kerrostalorivi, jonka pihat, parvekkeet ja terassit avautuvat suojatusti lounaaseen. Lännessä Konalantietä rajaava ja korttelin sisäosia suojaava rakennusrintama jaetaan ympäristön kerrostalojen mittakaavaan. Konalantien varrella on keskenään vaihtelevia aukioita; uuden korttelin halkaisevan raitin länsipäähän tulee kivetty kaupunkitoriaukio, Kolsarintien kulma-aukio on osin istutettu, osin kivetty. Samalla ratkaistaan luontevasti Konalantien ja korttelin sisäosien etelän suuntaan kasvava tasoero. Konalantien bussipysäkkien paikkoja tarkistetaan. Korttelin pihat ja pohjois-eteläsuuntaiset raitit avautuvat etelään puistoon ja kenttäalueelle. Samalla kerrosluvut laskevat rakennustyyppien vaihtuessa kerrostaloista pienkerrostaloiksi ja pientaloiksi. Korttelin ja puiston rajalle tulee Ristipellontieltä Konalantielle johtava kevyen liikenteen väylä. Puiston eteläpuolella on 1960-luvulla väljästi rakennettuja 3-4-kerroksisia lamellitaloja ja 5-kerroksisia pistetaloja, jotka maanpäällisten kellarikerrosten vuoksi vastaavat kerrosta korkeampia nykykaavoin rakennettavia rakennuksia. HAVAINNEKUVA AKSONOMETRIA

5 KORTTELIRAKENNE Kortteli on maantasossa mahdollisimman autototon ja esteetön liikkua, vain huoltoajo, saattoliikenne ja pientalojen asukkaiden autot liikkuvat pohjoisesta etelään suuntautuvilla pihakatumaisilla väylillä. Nämä risteävät korttelin keskivaiheilla itä-länsisuuntaista sisäistä Konalantien varteen (pysäkeille) johtavaa raittia pienaukioilla, joista on myös käynti ympäröiviin huvilamaisiin pienkerrostaloihin. Pysäköinti sijoitetaan pääosin Ajomiehentien, Ristipellontien ja Konalantien varren kerrostalojen alle sekä pohjois-eteläsuuntaisten pihakaturaittien alle. Ajo kellareihin tapahtuu välittömästi pihakatujen liittymien vierestä, näin alue hahmottuu mahdollisimman samalla tavalla eri tavoin liikkuville. Ratkaisu mahdollistaa maanalaisten autopaikkojen sijoittamisen luontevasti, yleensä lähelle omia porrashuoneita, hissejä ja asuntoja. Pientalojen yhteyteen tulee 1 ap/asunto, toinen autopaikka osoitetaan pysäköintihallista. Vieras- ja asiointipaikat sijoitetaan pääosin reunustavien katujen varteen, osin katu- ja osin korttelialueelle. Korttelia rajaavat katusivuilla kaupunkimaiset kerrostalot, Konalantien parvekkein kytkettyinä pienkerrostalovilloina, Ajomiehentiellä ryhdikkään kaupunkikatumaisesti ja Ristipellontiellä asteittain kuudesta kolmeen kerrokseen madaltuen. Korttelin pihat avautuvat ja kerrosluku laskee etelään puistoon ja kentille, sisäosien rakennustyypit muuttuvat terassoituvista kerrostaloista pienkerrostaloiksi ja kytketyiksi pientaloiksi. Rakennustyypit mahdollistavat vaihtelevat huoneistojakautumat ja haastavat ennakkoluulottomiinkin asuntoratkaisuihin. Ajomiehentien ja Ristipellonkadun varrella voidaan porras- ja huonejärjestelyin vähentää Vihdintien ja teollisuusalueiden mahdollisia haittoja asunnoissa. Rakennusten julkisivumateriaaleina voidaan käyttää kerros- ja pientalojen muurimaisissa osissa rappausta, mahdollisesti myös isoja keraamisia laattoja. Kerrostalojen isot parvekevyöhykkeet ovat luontevasti varsin lasisia Konalantien kaupunkivilloissa parvekkeilla rajataan liikennemelusuojattu etupiha kadulta. Parvekkeiden taustoissa ja pientaloissa (lähinnä pihasivuilla) voidaan puuta käyttää mahdollisuuksien mukaan. Rakennusten väritys voimistuu asteittain pohjoisosan vaaleista kerrostaloista etelän pientaloihin, joissa käytetään rakennuksittain vaihtelevia reiluja maavärejä. Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd Pihakatujen varressa etupihat rajataan kiviaidoin, pihoilla käytetään puu- ja pensasaitoja. Pihat jäävät yleensä vapaaksi kansirakenteista ja niille voidaan istuttaa normaalisti isojakin puita. KATUNÄKYMÄ PERSPEKTIIVI POIKITTAISELTA JALANKULKURAITILTA

6 Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd HAVAINNEKUVA 1:1000

7 RAKENNUSOIKEUS JA PYSÄKÖINTIPAIKAT Kortteliin on kaavailtu asuinkerrosalaa noin krs-m², josta kaksikerroksisten pientalojen osuus on vajaat 10%. On huomattava, että myös kerrostaloissa on omapihaisia pientalomaisia asuntoja (suora oma sisäänkäynti, piha ja/tai terassi). Näitä voi olla % asuntokannasta ratkaisusta riippuen. Asuntokerrosalan lisäksi ehdotetaan sallittavaksi tavanomaiset asumista palvelevat yhteis- ja aputilat kaikkiin kerroksiin. Porrashuoneista kerrosalaan laskettaisiin 15 m²/porras tämä mahdollistaa rakennustyypistön vaihtelevuuden. Väestönsuojat sijoitetaan maan alle kellareihin. Irtaimistovarastot voidaan sijoittaa joko kellariin tai asuntojen lähelle kerroksiin. Varsinaisia autopaikkoja on 1/95 krs-m², yhteensä n. 530 kpl,. Ne sijoittuvat pääosin maan alle, vain pientaloasunnoille sallitaan 1 autopaikka asunnon yhteyteen. Myös liikuntaesteisten paikat voidaan sijoittaa autohalliin porrashuoneiden ja hissien viereen. Vieraspaikkoja tulee 1ap/1000 krs-m², ja ne sijoitetaan pääosin ympäröivien katujen varteen joko katualueen taskuihin tai tonttien puolelle Ajomiehentien varteen. Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd KATUNÄKYMÄ PERSPEKTIIVI POIKITTAISELTA JALANKULKURAITILTA

8 Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd Korttelin pihat avautuvat ja kerrosluku laskee etelään puistoon ja kentille. Rakennustyypit muuttuvat terassoituvista kerrostaloista pienkerrostaloiksi ja kytketyiksi pientaloiksi. Rakennusten väritys on maaväreihin perustuva ja rakennuksittain vaihteleva. Korttelin eteläreunassa on itä-länsisuuntainen Vihdintieltä ja Ristipellontieltä Konalantielle johtava kevyen liikenteen väylä. PIHAPIIRILUONNOS LINTUPERSPEKTIIVI ETELÄSTÄ

9 Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd Pihat jatkuvat yhtenäisen kerrostaloilta etelään puistoon asti. Kerrostalon eteläpäässä rivitalomaisia asuntoja, joista osalla on sisäänkäynti pihakadulta etupihan kautta. Etupihat on nostettu ja erotettu kiviaineisella muurilla pihakadusta, varsinaiset maantason ulkooleskelutilat pergoloineen ovat pientalomaisesti aidattuja. Kerroksissa olevilla asunnoilla on isot parvekkeet, porrastusten kohdalla ja kevennetyissä kattokerroksissa terassit. Kytkettyjen pientalojen oleskelupihat reunustavat kerrostalopihoilta puistoon avautuvaa avointa nurmikenttää. Pientalojen sisäänkäynti on pihakatumaiselta aukiolta, jossa autopaikat (1/ asunto) sijaitsevat parvekkeilla tai huonetilalla katetuissa pientalojen väleissä. Lisäautopaikat osoitetaan pihakadun alta, käynti on lähimmän pistetalon kautta (porras ja hissi). HAVAINNEKUVA 1:500

10 Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd KATUNÄKYMÄ KONALANTIE, SUUNNITELMA KATUNÄKYMÄ KONALANTIE, NYKYTILANNE

11 Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd Pysäköinti sijoitetaan pääosin Ajomiehentien, Ristipellontien ja Konalantien varren kerrostalojen alle sekä pohjoiseteläsuuntaisten pihakaturaittien alle. Pientalojen yhteyteen tulee 1 ap/asunto, toinen autopaikka osoitetaan pysäköintihallista. Vieras- ja asiointipaikat sijoitetaan pääosin reunustavien katujen varteen, osin katu- ja osin korttelialueelle. Ratkaisu mahdollistaa asukkaiden autopaikkojen sijoittamisen esteettömästi, yleensä lähelle omia porrashuoneita, hissejä ja asuntoja. Autopaikkoja on 1/95 krs-m² ja vieraspaikkoja lisäksi 1ap/1000 krs-m². KAAVIO 1:1000 PYSÄKÖINTIPERIAATE

12 Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd ILMAKUVA LOUNAASTA, SUUNNITELMA ILMAKUVA LOUNAASTA, NYKYTILANNE

13 Q:\163Konala\Final_taitto\KONALA-TAITTO \konala-taitto indd pihakatu kauppakeskus Ajomiehentie kävelyraitti ALUELEIKKAUS 1:500