Kansalliskirjaston. kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalliskirjaston. kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2013"

Transkriptio

1 Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2013

2 2 Sisällysluettelo 1. Johtajan katsaus.3 2. Toiminnan vaikuttavuus Kärkihankkeet Perustoiminnan tulokset Laatutyö: sisäinen laadunvalvonta Palveluiden ja vaikuttavuuden arviointi Finna ja Melinda palvelukyselyt Kansallinen käyttäjäkysely Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Hyvinvoinnin kehittäminen Osaamisen kehittäminen Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kansainvälinen yhteistyö Kansallinen yhteistyö Tutkimusyhteistyö Viestintä Viestintä ja vuorovaikutus Tapahtumat, tilaisuudet ja etäosallistuminen....34

3 3 1 Johtajan katsaus Toimintaympäristön digitalisoituminen ja samaan aikaan kiristyvä taloustilanne vaikuttaa siihen, että kirjastot arvioivat palveluratkaisujaan yhä tarkemmin. Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut on kirjastojen palvelukeskus. Tavoitteena palveluratkaisujen ja -infrastruktuurien kehittämisessä on ennakoiva asiakkaiden kuunteleminen. Kirjastoverkkopalveluissa rakennetaan digitaalisen kirjaston palveluja ja siihen liittyviä ratkaisuja sisällöntuotannon, kuvailun ja metatiedon kehittämisen sekä järjestelmäratkaisujen keinoin. Digitaalisia sisältöjä asetetaan käyttöön lisensioimalla tieteellisiä aineistoja kaupallisilta kustantajilta sekä tukemalla avointa julkaisutoimintaa. Kuvailutieto ja sen laadun merkitys korostuu digitaalisessa ympäristössä. Kirjastolla on keskeinen rooli tietoaineistojen kuvailun ja siinä tarvittavien tunnisteiden kehittämisessä. Joustavat tietojärjestelmät, kuten Finna saattavat tietoaineistot käyttäjän ulottuville. Uusien digitaalisen kirjaston palveluratkaisujen odotetaan tehostavan palvelu- ja työprosesseja ja lisäksi parantavan palvelujen laatua. Haasteena tällä hetkellä on se, että ylläpidämme yhdessä kirjastoverkon kanssa sekä nykyisiä palveluita (kirjastojärjestelmä, Nelli) että kehitämme uusia korvaavia ratkaisuja (Finna, uusi kirjastojärjestelmä). Uusien palveluratkaisujen hyödyt saadaan esiin laajassa mitassa vasta usean vuoden kuluttua. Uusien palveluiden kehittämisessä olennaista on vuorovaikutus kirjastojen kanssa. Jatkuva keskustelu kirjastojen tarpeista ja erilaisista ratkaisumahdollisuuksista on erityisen tärkeää. Osaamisen kehittäminen on keskiössä uusiin haasteisiin ja kehittämistarpeisiin vastaamisessa. Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö, työssä oppiminen sekä erityisesti tietojärjestelmien hallintaan liittyvä koulutus ovat kirjastoverkkopalveluiden henkilöstölle tärkeimmät osaamisen kehittämisen väylät. Henkilöstön osaamista on pyritty jakamaan käsittelemällä isoja hankkeita ja niihin liittyviä kysymyksiä yhdessä. Erityisenä painopisteenä vuonna 2013 oli projektiosaamisen lisääminen. Olennaista digitaalisen kirjaston kehittämisessä on järjestelmien sisällöllisen ja teknisen yhteentoimivuuden varmistaminen sekä osaamisen jakaminen kotimaassa ja kansainvälisesti. Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut -tulosalueen johtaja

4 4 2 Toiminnan vaikuttavuus 2.1 Kärkihankkeet Tietojärjestelmien kehittäminen Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymähankkeessa parannetaan kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen saatavuutta. Kansallisen metatietovarantohankkeen ytimessä on aineistojen löydettävyyden tehostaminen kirjastojen kuvailuympäristöä kehittämällä. Aineistojen kuvailukäytänteet muuttuvat lähivuosien aikana, ja kirjasto valmistautuu muutokseen kääntämällä RDAkuvailustandardin suomeksi. Sisältöä digitaaliseen kirjastoon saadaan digitoinnin, lisensioinnin ja avoimen julkaisemisen kautta. Uutena hankkeena vuonna 2013 käynnistyi kansallisen ontologiapalvelun (Finto) suunnittelu ja uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) suunnittelu jatkui. Tietojärjestelmiin ja niihin perustuviin palveluihin kohdistuu suuria muutoksia. Uudet palvelut korvaavat nykyisiä ratkaisuja ja uusilla työkaluilla voidaan kehittää nykypäivän ja huomisen käyttäjää tukevia verkkopalveluita. Esimerkiksi Finna tulee korvaamaan Nellin ja uusi kirjastojärjestelmä nykyisen korkeakoulukirjastojen kirjastojärjestelmän. Kansallinen digitaalinen kirjasto: asiakasliittymä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on opetus- ja kulttuuriministeriön toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus. Sen perustan muodostavat kirjastot, arkistot ja museot sekä kulttuuriperintöaineistoa säilyttävät muut organisaatiot ja näiden tietoteknisistä ratkaisuista vastaavat toimijat. Kansallisella digitaalisella kirjastolla on useita liittymäkohtia tutkimuksen tietoaineistoja tallentaviin, hallinnoiviin, välittäviin ja säilyttäviin organisaatioihin. Kansalliskirjasto vastaa KDKasiakasliittymän, Finnan kehittämisestä. Tieteen tietotekniikan keskus, CSC on vastuussa pitkäaikaissäilytysratkaisun (PAS) infrastruktuurin kehittämisestä. Kansalliskirjasto on mukana PAS-palvelun ohjauksessa ja kehittämisessä. Vuonna 2013 Finnan kehittämisen keskeisinä tavoitteina oli uusien organisaatioiden mukaantulo palveluun tiedontuottajiksi ja käyttäjiksi, avoimeen lähdekoodiin perustuvan ohjelmiston kehittäminen asiakkaiden palautteen ja käyttäjätestausten tulosten perusteella, Finna 1.0 julkistus, Finnan saaminen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle sekä projektin hallinnoinnin ja ohjausjärjestelmän vakiinnuttaminen. Finna-palvelun kansallinen näkymä avattiin tuotantokäyttöön (https://www.finna.fi/). Tiedontuottajina kansallisessa näkymässä on ensimmäisenä palveluun ilmoittautuneita organisaatioita arkisto-, kirjasto- ja museosektorilta. Aineistotietoja palvelussa oli vuoden lopussa noin 8 miljoonaa. Organisaatio- ja sektorikohtaisista näkymistä Jyväskylän yliopiston kirjaston, Kansalliskir-

5 5 jaston ja museoiden näkymä avattiin asiakkaiden käyttöön. Palveluun on tulossa mukaan suuri joukko arkistoja, museoita ja kirjastoja, joita on toimintavuoden aikana tuettu mukaantulossa kansalliseen palveluun sekä omien organisaatiokohtaisten näkymien kehittämisessä. Yhteistyö mukaan tulevien organisaatioiden kanssa on ollut tiivistä. Tärkeitä yhteistyömuotoja ovat olleet ohjaavien ryhmien kokoukset ja niissä saatu palaute, sektorikohtaiset koulutukset ja tapaamiset, yhteistyö sektoreiden omien työryhmien kanssa ja muu yhteistyö. Koulutuksista on koottu palaute ja se on ollut varsin positiivista. Ohjelmistoa on kehitetty asiakasorganisaatioilta saadun palautteen sekä käytettävyystestien tulosten perusteella. Esteettömän palvelun kehittämisessä on tehty yhteistyötä Celian kanssa ja ehdotukset on toteutettu palvelussa. Korkeakoulujen kannalta tärkeä keskitetyn indeksin integrointi Finnaan on toteutettu. Finnan metadatan avaamista on valmisteltu siten, että asiakassektoreilta on pyydetty kommentit CC0-lisenssiin. Lausunnot on koottu ja metadatan avaamisen esteiden poistamiseksi on laadittu toimenpideohjelma. Asiakasliittymän kehittäminen on laaja ja haasteellinen projekti. Projektinhallinta ja sen kehittäminen on ollut keskeistä toimintavuoden aikana. Projektisuunnitelman rakenne laadittiin siten, että se soveltuu pohjaksi myös tulevina vuosina. Finnaa on esitelty lukuisissa tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Finna herättää kiinnostusta ja ihastusta laajalti. Tutkimusinfrastruktuurien tiekartan laatiminen oli ajankohtaista Suomessa vuonna Finna hyväksyttiin tiekartalle. Finna-palvelun kehittäminen on edennyt erittäin hyvin. Ketterän kehittämisen menetelmä soveltuu hyvin ohjelmistokehitykseen ja ketteryyden ideaa on sovellettu myös käytettävyystestauksiin. Testauksia on tehty kohdennetusti määritellyille kohdealueille ja ryhmille, kuten esteettömyystestaukset näkövammaisille. Yhteistyö ja vuorovaikutus asiakkaiden ja sektorien omien ryhmien kanssa on olennaisen tärkeää, jotta palvelu kehittyy jatkossakin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Finna on ollut näkyvästi esillä sektoreiden ja Kansalliskirjaston järjestämissä tilaisuuksissa. Arkistot, kirjastot ja museot tuntevat palvelun jo hyvin. Sen sijaan suurelle yleisölle palvelu on vielä tuntematon. Projektinhallinta ei ole edennyt odotusten mukaisesti ja siihen kiinnitetään jatkossa vielä enemmän huomiota. Kansalliskirjaston digitaalinen kirjasto Kansalliskirjaston digitaalinen kirjasto muodostuu Finna-hakupalvelusta ja sitä tukevista verkkosisällöistä. Verkkosivuja, Finnaa ja muita digitaalisia palveluja kehitetään kokonaisuutena. Tämän digitaalisen palvelurajapinnan tulee olla looginen ja saavutettava kokonaisuus sekä kirjaston verkkoasiakkaille, että paikallisasiakkaille olivatpa he tutkijoita, opiskelijoita, kirja-alan edustajia tai Kansalliskirjaston tarjoamista sisällöistä kiinnostuneita kansalaisia.

6 6 Kansalliskirjaston omaa Finna-näkymää kehitettiin KDK-hankkeen vanavedessä. Näkymän beta-versio julkaistiin koko KDK-hankkeen julkistuksen yhteydessä lokakuussa Keskeisin puute kansalliskirjaston Finnassa tällä hetkellä on asiakaspalvelutoimintojen puuttuminen. Koko Helka-tietokannan mukaan saaminen jäi viime hetkeen sopimussyistä ja sen asiakastoimintoja ollaan vasta ottamassa käyttöön. Myös hakutulosten relevanssi on edelleen keskeinen kehityskohde, fasetteja tarvitaan lisää, ja uutuusluettelo puuttuu. Uuden kirjastojärjestelmän kehittäminen Kansalliskirjasto oli mukana perustamassa sektorirajat ylittävää uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) valmisteluryhmää vuonna Vuoden 2012 lopulla todettiin, että valmistelutyötä ei voida enää jatkaa kirjastokentän toimesta oman työn ohella tehtynä. Kansalliskirjasto haki joulukuussa 2012 opetus- ja kulttuuriministeriöltä kaikkien kirjastosektoreiden valtuuttamana rahoitusta määrittelyhankkeeseen viiden henkilötyövuoden kattamiseksi 12 kuukauden ajaksi. Rahoituksen turvin palkattiin projektiryhmä, jonka muodostivat projektipäällikkönä toimiva kehittämispäällikkö ja viisi tietojärjestelmäasiantuntijaa. Hankkeen ohjausryhmään on nimitetty edustajat kaikilta kirjastosektoreilta. Ohjausryhmässä ovat edustettuina myös kirjastojen kehysorganisaatioiden IT-johtajat sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kansalliskirjasto. UKJ-projektiryhmän toimeksiantona oli laatia vaatimusmäärittely avoimeen lähdekoodiin perustuvalle, kaikkia kirjastosektoreita palvelevalle modulaariselle järjestelmäkokonaisuudelle, joka asettuu Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän ja kirjastojen kansallisen metatietovarannon rinnalle osaksi suurempaa kirjastoja palvelevaa kokonaisuutta. Lisäksi UKJ-projektiryhmän tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma UKJ-hankkeen toteutusvaiheelle sekä selvittää toteutuksessa kyseeseen tulevat avoimen lähdekoodin kehityshankkeet. Vaatimusmäärittely uudelle kirjastojärjestelmälle valmistui vuoden 2013 aikana. Valmisteluvaiheen työ oli pohjana määrittelyssä. Vaatimusmäärittely on tehty noudattaen kokonaisarkkitehtuurimallia ja se sisältää järjestelmän toiminnallisen sekä teknisen rakenteen kuvauksen. Vaatimusmäärittelyä on tehty seuraavista toimintokokonaisuuksista: hankinta ja elinkaaren hallinta, kuvailu ja kokoelmienhallinta sekä aineistojen käytön hallinta. Toimintokokonaisuuksien kuvausten toimintoarkkitehtuuri on tehty käyttäjätarinoiden pohjalta. Työtapana dokumenttien laadinnassa on ollut suunnitelmien katselmointi projektiryhmässä. Merkittävänä tukena projektiryhmälle ovat olleet UKJ-hankkeen ohjausryhmän asettamat 55 kirjastojen asiantuntijaa, jotka neljään ryhmään jakautuneena ovat vielä katselmoineet suunnitelmat toiminto- ja tietoarkkitehtuurien osalta. Asiantuntijaryhmien tehtävänä on ollut varmistaa, että laadittujen suunnitelmien pohjalta voidaan toteuttaa kirjastojen tarpeet täyttävä järjestelmäkokonaisuus. Toimintokokonaisuuksien yhteisiä kuvauksia ovat muun muassa järjestelmänhallinnan, tilastoinnin ja raportoinnin kuvaukset. Vaatimusmäärittelyyn sisältyvien toiminnallisten kuvausten lisäksi kuvaukset järjestelmään toteutettavista rajapinnoista, standardeista, tietoturvavaatimuksista, selvityksen hankkeeseen liittyvistä

7 7 juridisista kysymyksistä ja muista yleisistä järjestelmälle asetetuista vaatimuksista. Uuden kirjastojärjestelmän kuvailun tietoarkkitehtuurin vaativuusmäärittely on tukeutunut RDA-kuvailustandardissa olevaan funktionaaliseen käsitemalliin, jossa lähtökohtana on tiedonhakijan tiedontarpeet. Kuvailun toiminnallisissa vaativuusmäärittelyissä on huomioitu linkitetyn datan vaikutukset kuvailijoiden työprosessiin uudessa järjestelmässä. Suunnittelun aikana on haettu yhteistyötä kirjastokentän ulkopuolisten tahojen kanssa. Valtionvarainministeriön palveluväylähankkeen kanssa on keskusteltu UKJ:n liittymisestä väylään, korkeakoulujen IT-johtajien kanssa on haettu yhtymäkohtia korkeakoulujen järjestelmien ja UKJ:n väliltä. Vuoden 2013 aikana on myös laadittu hankesuunnitelma vuosille Se sisältää toteutusvaiheen kuvauksen, vaiheistuksen sekä siihen liittyvän aikataulutuksen ja resurssitarpeiden määrittelyn. Koska hanke on asiakasorganisaatioiden kanssa yhteistyössä toteutettava iteratiivinen prosessi, sen aikana suunnitelmat täsmentyvät. Lisäksi on laadittu tarkempi projektisuunnitelma vuodelle Vaatimusmäärittelyn ja hankesuunnitelman lisäksi on tuotettu seuraavat kartoitukset, joita on käytetty hyödynnettävissä olevien avoimen lähdekoodin järjestelmien arviointiin: avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmien kartoitus muiden hyödynnettävissä olevien avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kartoitus muualla käynnissä olevien kirjastojärjestelmähankkeiden kartoitus UKJ-suunnittelua esiteltiin lukuisissa tapahtumissa vuoden aikana, muun muassa Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaareissa ja Kirjastoverkkopäivillä sekä yhteistyötahojen kanssa pidetyissä seminaareissa. Uuden kirjastojärjestelmän suunnittelu on osoittautunut odotetun laajaksi ja haastavaksi tehtäväksi. Erityisesti kuvailuosuuden suunnittelu osoittautui ajateltua haasteellisemmaksi, ja sen osalta vaatimuusmäärittelyä jatketaan pitkälle kevääseen UKJ-projektiryhmän rekrytointi vei myös aikaa, ja varsinaiseen työhön päästiin vasta keväällä. Edellytettyyn tulokseen on kuitenkin päästy. Kirjastokenttä on edelleen ollut aktiivisesti mukana hankkeessa ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmien kautta. Järjestelmien yhteentoimivuus ja tiedon yhteiskäyttöisyys ovat nousseet hankkeessa entistä selvemmin esille Digitaaliset sisällöt Kirjaston digitoitujen aineistojen käyttöönsaattaminen Digitoitujen aineistojen digitoinnista asiakaskäyttöön siirtymisen prosessien nopeuttaminen otettiin erityisen huomion kohteeksi jo Vuonna 2013 tavoitteina oli edelleen parantaa prosessien sujuvuutta, lisätä pysyvien, URNtunnukseen perustuvien linkitysten käyttöä kansallisissa tietokannoissa sekä selvittää käyttöön asettamisessa käytettäviin järjestelmiin kohdistuvia tarpeita. Vuoden aikana on aiempaa enemmän voitu turvautua vakiintuneisiin toimintatapoihin ja prosesseihin, eikä aineistojen käyttöönsaattamisessa ole ollut viiveitä.

8 8 Käyttöönasettamisen järjestelmissä ei ole tapahtunut vuoden aikana suuria muutoksia. Uudet digitaaliset kokoelmat on otettu hyvin vastaan nykyisillä järjestelmillä toteutettuina. URN-tunnukset on otettu käyttöön uusissa aineistoissa. Aineistojen käsittelyprosessissa on vielä manuaalisia vaiheita; toisaalta vuoden aikana on työskennelty hyvin monimuotoisten aineistojen parissa esimerkiksi harvinaiskieliset aineistot joiden käsittelyä ei voi täydellisesti standardoida. URN-tunnuksien takautuvaa käyttöönottoa on jatkettava. Tietojärjestelmien kehittämisessä on edelleen korostettava kokonaisuuden huomioon ottamisen merkitystä Metatiedon ja standardien kehittäminen Kuvailevan metatiedon kehittäminen (kuvailusäännöt ja standardit sekä kuvailutyön yhteiset työkalut) on Kansalliskirjaston keskeinen tehtäväalue. Kuluneena vuonna kehittämistyön painoalue on ollut kirjastojen yhteisen luettelointiympäristön eli Melinda-metatietovarannon kehittäminen sekä uusien kirjastojen integrointi sisällöntuottajiksi. Kuvailusääntöjen osalta on käynnissä suuri kansainvälinen muutos tietuepohjaisesta luetteloinnista funktionaaliseen luettelointiin. Muutoksen ensimmäinen vaihe on kääntää ja muuten täydentää kansainvälinen säännöstö soveltuvaksi suomalaiseen käyttöön. Muu kansainvälinen standardointityö sekä digitaalisten objektien metatiedon kehittäminen kuuluu Kansalliskirjaston perustyöhön. Kansallinen metatietovaranto (yhteisluettelo) Vuonna 2013 Kansallinen metatietovaranto -hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat tiedontuottajien piirin laajentaminen kattamaan suurimman osan ammattikorkeakoulukirjastoista ja yleisten kirjastojen pilotoinnin laajennus. Lisäksi tavoitteina olivat auktoriteettitietokannan tuotantokäytön aloitus, Fennican kuvailun aloitus Melindassa ja luettelointityökalun kehittäminen. Yhdeksän ammattikorkeakoulukirjastoa liittyi metatietovarannon tiedontuottajiksi vuoden alkupuoliskolla. Syksyllä liittymiset jatkuivat. Suurin osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisista ammattikorkeakoulukirjastoista saatiin mukaan Melindaan vuoden loppuun mennessä. Kirjastojen henkilöstölle järjestettiin koulutusta Melindassa työskentelyn periaatteista ja Aleph-järjestelmästä. Ammattikorkeakoulujen kanssa pidettiin lisäksi käyttöönottoja tukeva aloitustilaisuus tammikuussa ja jatkotilaisuus kokemusten vaihtoa varten elokuussa. Uusien kirjastojen mukanaan tuomaa metatietokartuntaa selvitettiin kesän aikana tehdyllä aineistokartoituksella. Yleisten kirjastojen pilotointi jatkui Kokkolan ja Tampereen kaupunginkirjastojen kanssa. Pilottia laajennettiin aloittamalla yhteistyö ulkoisten toimijoiden kanssa rajapintojen rakentamiseksi Melindan ja paikallisjärjestelmien kesken. Auktoriteettitietokanta Asterin ensimmäinen beta-versio otettiin käyttöön alkuvuonna, ja sen kehitystä jatkettiin saadun palautteen perusteella. Asteri kattaa ensimmäisessä vaiheessa asiasanastot ja kansallisbibliografian nimiauktoriteetit. Muille kirjastoille tehtiin kysely halukkuudesta tuottaa auktoriteetteja Asterissa. Kyselyn pohjalta valittiin pilottiehdokkaat. Suunnittelu ja valmistelu kansallisbibliografian, Fennican, kuvailutuotannon siirtämiseksi Melindaan tehtiin suurelta

9 9 osin loppuvuonna. Näin itse kuvailun aloitus voidaan tehdä melko pian vuodenvaihteen jälkeen. Luettelointiohjelman kehittämistä päästiin jatkamaan syksyllä. Ammattikorkeakoulukirjastojen koulutukset ja käyttöönotot ovat edenneet suunnitellusti. Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Kevään käyttöönottojen onnistumista selvitettiin asiakaskyselyllä, jonka pohjalta työstettiin joitakin kehityskohteita. Yleisten kirjastojen osalta etenemiseen ovat vaikuttaneet datan omistuksesta käydyt neuvottelut ja rajapintakysymykset. Auktoriteettitietokannan jatkokehityksessä on ollut haasteita niukkojen resurssien takia, jonka johdosta myös muiden kirjastojen auktoriteettituotannon pilotointi ajoittuu seuraavalle vuodelle. Luettelointiohjelman kehitystyö oli alkuvuoden pysähdyksissä resurssivajeen takia. Lisäresurssin saamisen jälkeen työ on edennyt hyvin. ONKI Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisrahoituksella perustettiin Kansalliskirjastoon ONKI-projekti. Projektin tavoitteena on vuosina rakentaan vakaa kansallinen ontologiapalvelu tiedon tallentajien käyttöön. Vuonna 2013 ONKI-projektin keskeisin tavoite oli pystyttää Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen ontologiapalvelu. Tähän liittyen tuli kehittää ONKI Light -ohjelmistoa toimimaan nopeasti ja luotettavasti, siirtää keskeisimmät ontologiat toimimaan palvelussa, kehittää edelleen Yleistä suomalaista ontologiaa sekä luoda perusteet ontologiatyön koordinoinnille kansallisella tasolla. Kansalliskirjaston käyttöön hankittiin uusia palvelimia ja kansallinen ontologiapalvelu pystytettiin toimimaan niillä. ONKI Light -ohjelmistosta julkaistiin ensimmäinen julkaisuversio, joka on vakaa ja nopea. Palvelun rajapinnat modernisoitiin, mutta niiden taaksepäin yhteensopivuus varmistettiin, jotta nykyiset ONKI-käyttäjät voivat siirtyä sujuvasti käyttämään Kansalliskirjaston ontologiapalvelua. Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO), joka tarjoaa peruskäsitteistön sisällönkuvailulle yleisesti ja jota täydennetään erikoisalojen ontologioilla tarvittaessa, lähdettiin kehittämään eteenpäin. YSOn ylärakenneuudistus aloitettiin, sen tavoitteena on edesauttaa niin YSOn kuin siihen linkittyvien erikoisontologioiden kehitystä. YSOn englannin käännöksen täydentäminen ja tarkastaminen aloitettiin ja siltaus Library of Congress Subject Headings-sanastoon aloitettiin. Lisäksi aloitettiin työstämään YSOn kehityksen yleisiä periaatteita. Projektin osana tehtiin laaja ontologioiden käyttäjien haastattelukierros, missä kartoitettiin nykyisiä ja tulevia kehitystarpeita. ONKI Light - käyttöjärjestelmätestaus aloitettiin ja lähdettiin kartoittamaan ontologiatyökaluja. Näistä kaikista selvityksistä julkaistiin raportit ja tulosten pohjalta laadittiin seuraavien vuosien suunnitelmat. Kansalliskirjaston ontologiapalvelun nimeksi on valittu Finto (www.finto.fi). ONKI-projektille luotiin ohjausjärjestelmä ja tämä aloitti toimintansa. Ontologiatyötä kansallisella tasolla koordinoivaa hallintoratkaisua lähdettiin suunnittelemaan. Ontologiapalvelu pystytettiin suunnitellusti. Sen suorituskykyä on mitattu ja se

10 10 on todettu riittäväksi kansalliseen toimintaan. Ohjelmiston kehitystyö on edennyt tehokkaasti ja käyttäjätestauksien tulokset olivat rohkaisevia. YSOn kehityksessä on lähdetty melko varovasti liikkeelle ja pyritty luomaan vakaa osaamispohja, koska kyseessä on käytössä oleva, pitkään kehitetty ontologia, johon tehtyjen muutosten vaikutukset pitää varmistaa. 2.2 Perustoiminnan tulokset Kulttuuriaineistolain mukainen toiminta Kansalliskirjasto tallettaa kotimaisen julkaisutuotannon Lain kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) mukaisesti yhteistyössä julkaisualan toimijoiden kanssa. Painotuotteet ja tallenteet pyritään tallettamaan mahdollisimman kattavasti, kun taas eri aikoina yleisön saatavilla olevat verkkoaineistot tallennetaan edustavasti ja monipuolisesti. Aineistot kuvaillaan kansallisbibliografiaan (Fennica- ja Viola-tietokannat) kuvailulinjausten mukaisesti ja järjestetään asiakaskäyttöä varten kokoelmiin. Verkkoaineistot ovat käytettävissä paikallisesti vapaakappaletyöasemilla Tutkimuksen ja opetuksen palvelut Tutkimukselle korpuksia - hankkeita Kansalliskirjastossa on käynnissä ulkopuolisella rahoituksella kolme digitointihanketta, joihin Kirjastoverkkopalvelut osallistuu aktiivisesti. Koneen säätiön rahoittaman suomalais-ugrilaisten aineistojen digitointiprojektin tavoitteena on edistää näiden kielten dokumentointia ja tutkimusta. Koneen säätiön, Helsingin yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Kirjallisuuspankki-hanke, jota Helsingin yliopisto koordinoi, tähtää uudenlaisten tutkimusvälineiden luomiseen kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen käyttöön. Ilkka ja Ulla Paateron rahasto tukee Turun akatemian väitöskirjojen digitointia. Koneen säätiön hankkeiden tarpeisiin on KVP:ssa kehitetty ohjelmisto automaattisen tekstintunnistuksen tulosten käsin tapahtuvaan korjaamiseen. Se ottaa erityisesti huomioon aineistoon kuuluvien kielten erikoiset merkkivalikoimat sekä tutkijoiden tarpeet korjatun tekstin tutkimuskäytössä. Korjaustyötä on tarkoitus hajauttaa tutkijoille, opiskelijoille ja kenties laajemminkin talkootyöksi. Korjaustyökalua tullaan hyödyntämään myös Kirjallisuuspankki-hankkeessa. Suomalais-ugrilaiset kieliaineistot on kokelmistaan digitoinut Venäjän kansalliskirjasto Pietarissa, ja niiden tekijänoikeudet on myös selvitetty Venäjällä. Kirjastoverkkopalvelut on tähän mennessä julkaissut 150 kirjaa ja sivua sanomalehtiä inkeroiseksi, mariksi, vepsäksi sekä mordvalaiskielillä (fennougrica.kansalliskirjasto.fi). Lisäksi on julkaistu Eesti keele instituutin liivinkielistä aineistoa. Nämä ja eräät muut aineistot on koottu Uralica-portaaliin, joka on toteutettu Finna-hankkeessa kehitetyillä työkaluilla (uralica.kansalliskirjasto.fi). Siinä on mukana kokoelmia myös Karjalasta, Udmurtiasta ja Göttingenin yliopistosta. Kirjallisuuspankki-hankkeessa on julkaistu noin 600 suomalaista kaunokirjallista teosta, joiden julkaisuajat yltävät 1800-luvun alkuvuosista 1930-luvulle (www.doria.fi/kirjallisuuspankki). Arto-tietokantaan on lisätty tai siellä on täy-

11 11 dennetty yli 6 000:ta kirjallisuudentutkimuksen viitettä. Suunnitteilla on Arton viitteet, teokset ja kirjailijoiden biografiat yhdistävä käyttöliittymä sekä uusi, verkossa ilmestyvä kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja. Turun akatemian väitöskirjojen digitointihanke jatkaa aiemmin aloitettua työtä: 2010 julkaistiin ensimmäiset noin väitöskirjaa. Uusien aineistojen julkaiseminen tulee ajankohtaiseksi vuonna Hankkeet ovat toteutuneet varsin hyvin; Koneen säätiö myönsi suomalaisugrilaisten kielten digitointiprojektille jatkorahoitusta syksyllä Se on ollut merkittävä avaus yhteistyölle venäläisten kumppanien kanssa. Hankkeet antavat kirjastoverkkopalveluille tärkeää kokemusta tutkijoiden kanssa työskentelystä ja erityisesti humanistisen tutkimuksen digitalisoitumisen avaamista mahdollisuuksista. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurikartan päivitys Kansallisen tutkimusinfrastruktuuritiekartan päivitys on tehty vuonna 2013 ja kansallinen asiantuntijaryhmä on arvioinut kansallisen tiekartan hankkeiden kiireellisyyden sekä tärkeysjärjestyksen. Tutkimusinfrastruktuuri on tutkimusvälineiden, -laitteistojen, -aineistojen ja -palveluiden kokonaisuus, joka mahdollistaa tutkimuksen tekemisen. Suomen Akatemia rahoittaa kansallisesti merkittävien ja tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien hankkimista, perustamista tai vahvistamista. Kansalliskirjaston palveluista kansallinen elektroninen kirjasto, FinElib sekä KDK-asiakasliittymä Finna on valittu tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Tutkimuksen tietoaineistot (TTA) - hanke TTA-hanke oli vuosina toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, joka panosti tutkimuksen tietoaineistojen hyödyntämisen lisäämiseen sekä tutkimuksen tietoinfrastruktuurin rakentamiseen. Hankkeen aikana muun muassa rakennettiin federoitu tutkimusaineistojen tallennuspalveluratkaisu, luotiin tutkimusdatan metatiedon malleja sekä ryhdyttiin soveltamaan Kansallisen digitaalisen kirjaston pitkäaikaistallennusratkaisua tutkimusdataan. Kansalliskirjasto oli mukana TTA-hankkeen ohjausryhmässä ja kaikissa sen merkittävissä työryhmissä. Kirjaston tavoitteena oli varmistaa sen metadataasiantuntemuksen, avoimeen saatavuuteen liittyvän tietämyksen sekä yhteisten palveluiden tarjoamisesta saatujen kokemusten hyväksikäyttö. Kansalliskirjasto näkee kirjastoilla merkittävän roolin laadukkaiden tutkimusdatan hallinnan palveluiden mahdollistajina. TTA-hankkeen myötä on syntynyt uusia, tutkijoita tukevia palveluita. Kansalliskirjaston ja muiden tieteellisten kirjastojen edustajien panos hankkeessa oli tärkeä. Kansalliskirjaston monet palvelut pysyvät tunnisteet, ontologiat ja nimiauktoriteetit kiinnostavat suuresti myös tutkimusdatan hallinnan alalla. Keskustelu kirjastojen roolista ja tietotekniikan, tutkimishallinnon ja kirjastojen asiantuntijoiden yhteistyön tärkeydestä on virinnyt tieteellisissä kirjastoissa.

12 12 Tutkimusdatan ottaminen osaksi kirjastojen tiedonhakupalveluita, esimerkiksi Finnaa, vaatii vielä lisätyötä. Tietojärjestelmäpalvelut Helsingin yliopiston kirjastolle (HULib) sekä muu kehittä- misyhteistyö Helsingin yliopisto on suurin Kansalliskirjaston kirjastoille suunnattujen palveluiden käyttäjä. Palvelusopimuksiin perustuvia Helsingin yliopiston käyttämiä palveluita ovat verkkoaineiston hankinta (FinELib), Nelli-portaali, kirjastojärjestelmän ylläpito (Voyager), yhteistilasto (KITT), kansalliset kyselyt sekä koulutusja viestintäpalvelut. Vakiintuneen yhteistyön lisäksi Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto ovat keskustelleet Helsingin yliopiston kiinnostuksesta liittyä Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finnaan ja kirjastojen kansalliseen metatietovaranto Melindaan. Finnan kansallisessa näkymässä on haettavissa vuoden 2013 lopussa Helsingin yliopiston Helka-tietokannan aineisto. Helsingin yliopisto on lisäksi ollut kiinnostunut UKJ-hankkeesta. Helka-kirjastojen (Helsingin yliopiston kirjasto, SKS:n kirjasto, Kotuksen kirjasto, Työväenliikkeen kirjasto, Museoviraston kirjasto, Baltia-kirjasto) kanssa käytiin keskustelua halukkuudesta perustaa yhteinen Helka Finna-palvelu palvelemaan keskustakampuksen humanistisiin tieteisiin erikoistuneita asiakkaita. Keskustelu ja suunnittelu jatkuu edelleen Kirjastoverkon palvelut Kirjastoverkkopalveluiden toiminnan painopisteitä vuonna 2013 olivat kirjastojen yhteisiin palveluihin liittyvät kehittämishankkeet sekä perustoiminnan kehittäminen. Perustoiminnan osalta panostettiin erityisesti viestintään ja vuorovaikutukseen asiakaskentän kanssa, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, verkkoaineistojen hankintaan, kirjastojen järjestelmäinfrastruktuurin tarjontaan ja kehittämiseen, palvelujen ja vaikuttavuuden arviointiin sekä työyhteisön kehittämiseen. Kirjastojen yhteisten palvelujen rahoitus on erilainen eri sektoreille. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Kansalliskirjaston toimialalaajennuksen yhteydessä sovitut palvelut korkeakoulukirjastoille ja yleisille kirjastoille, mutta erikoiskirjastot maksavat itse käyttämistään palveluista. Keskitetty rahoitus kattaa niiden osalta vain viestinnän ja yhteisiin tilaisuuksiin osallistumisen. Verkkoaineistojen hankinta FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta. Vuonna 2013 FinELib-konsortiota uudistettiin uuden strategian mukaisesti. Tavoitteena on, että konsortion palvelut vastaavat entistä paremmin konsortion tarpeita, ohjausryhmän ja työryhmien työ tukee palveluyksikön työtä, koko konsortion asiantuntemus tulee konsortion käyttöön ja konsortion jäsenet hyötyvät ohjaavien ryhmien työstä. Tavoitteena oli lisäksi uudistaa konsortion viestin-

13 13 täympäristöä ja luoda ympäristö vuorovaikutteiseen viestintään. E-kirjojen osalta tavoitteena oli lisätä erityisesti kotimaisten e-kirjojen tarjontaa luomalla tarjontaa mahdollistavia rakenteita. Sopimusneuvotteluissa tavoitteena oli saada aineistojen hinnankorotukset maltilliselle tasolle ja löytää uusia joustavia hankintamalleja. Vuonna 2013 tavoitteena oli myös uusien aineistojen valintaprosessin uudistus. FinELibin ohjausryhmä päätti vuoden ensimmäisessä kokouksessa, missä aikataulussa konsortion uudistus etenee. Vuodeksi 2013 suunnitellut konsortion uudistukset toteutettiin vuonna Konsortion yhteistyöfoorumi on otettu käyttöön konsortion yhteisessä työskentelyssä ja foorumia on hyödynnetty muun muassa konsortion ad hoc -ryhmien toiminnassa ja ajankohtaistiedotuksessa. Tilastoinnin kehittäminen on aloitettu konsortion jäsenistä koostuvassa ad hoc -ryhmässä. Kotimaisten e-kirjojen hankintaa edistettiin ereading-hankkeessa ja kotimaisten e-kirjojen kilpailutushankkeella. ereading-pilotissa oli yli 100 kotimaista lähinnä kaunokirjaa käytössä vuoden 2013 ajan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kaikilla yleisillä kirjastoilla ja ammattikorkeakouluilla oli vuoden 2013 ajan mahdollisuus käyttää konsortion heille hankkimia e-kirjoja. Lisäksi yleisten kirjastojen konsortion kanssa on aloitettu neuvottelut työnjaosta. Uusien aineistojen valintaprosessia on uudistettu ja kehittämistä jatketaan vuonna Konsortion uudistus on lähtenyt hyvin käyntiin ja yhteisiä työskentelytapoja jäsenten väliselle työskentelylle on löytynyt. Kotimaisten kustantajien kanssa on edistytty e-kirjojen kirjastotarjonnassa ja teknisiä sekä prosesseihin liittyviä esteitä on poistettu. E-aineistojen sopimusneuvotteluissa hintoja on saatu neuvoteltua alas ja lehtipaketteihin on onnistuttu neuvottelemaan uusia malleja. Merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei kustantajien hinnoittelumalleissa vuonna 2013 kuitenkaan ole ollut. FinELib- aineistojen käyttö FinELib-aineistojen tilastot edelliseltä vuodelta saadaan kerättyä seuraavan vuoden maaliskuussa. Tästä syystä Kansalliskirjaston vuoden 2013 raportissa FinE- Lib-käyttötilastot raportoidaan vuodelta Opetusministeriön tulosneuvotteluissa on määritelty FinELib-aineistojen käytön tavoitetaso vuodelle Hakujen tavoitetaso konsortiotasolla vuonna 2012 oli 65 miljoonaa hakua ja artikkelilatausten tavoitetaso 18,5 miljoonaa artikkelilatausta. FinLEibin tavoitteena on myös saada käyttötilastot (joko haku- tai artikkelilataustilastot) kaikista FinELibin lisensioimista aineistoista. FinELib-aineistoista ladattiin vuonna 2012 yhteensä 24,5 miljoonaa artikkelia. Artikkelilatauksista 78 % (19 miljoonaa) tehtiin yliopistoissa, 17 % (4,2 miljoonaa) ammattikorkeakouluissa, 4 % (0,9 miljoonaa) tutkimuslaitoksissa ja 1 % (0,3 miljoonaa) yleisissä kirjastoissa (Kuva 1). Isoja muutoksia sektorien välillä ei käytössä ollut edelliseen vuoteen verrattuna. Aineistojen käyttö kasvoi kaikilla muilla kirjastosektoreilla paitsi tutkimuslaitoksissa, joissa käytössä oli lievää laskua. FinELib-aineistojen kokonaiskäyttö kasvoi kuitenkin 7,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

14 14 Kuva 1. FinELib-aineistojen käyttö. Artikkelilataukset kirjastosektoreittain 2012 Vuonna 2012 FinELib-aineistoista tehtyjen hakujen kokonaismäärä kasvoi 96 miljoonaan hakuun (vuonna miljoonaa). Luku ei ole kuitenkaan vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin nähden. Yleisten kirjastojen hakukäyttö on kasvanut räjähdysmäisesti kahden vuoden aikana lähinnä aineistojen monihakuun liittämisen vuoksi ( vuonna 2010, 11,4 miljoonaa vuonna 2011, 31 miljoonaa vuonna 2012). Lähes kaikista aineistoista saadaan joko haku- tai artikkelilataustilastot. Yksittäisistä lehdistä ei konsortiotasolla kerätä tilastoja, mutta niistäkin konsortion jäsenorganisaatiot voivat kerätä oman organisaationsa tilastot. FinELib-aineistojen käyttö kasvaa edelleen. Yleisten kirjastojen osalta käytön kasvu on ollut suhteellisesti suurinta (17 %), mutta koska elektronisten aineistojen käyttö on yleisissä kirjastoissa vielä pientä, kokonaiskäytön volyymi on altis vaihteluille aineistotarjonnassa. FinELib- aineistojen osuus asiakkaiden verkkoaineistojen hankinnasta FinELibin tavoitteena on ollut, että yliopistot voisivat hankkia FinElibin kautta 80 % verkkoaineistoistaan ja ammattikorkeakoulut 60 %. Vuonna 2012 ammattikorkeakoulut hankkivat FinELibin kautta 50 % verkkoaineistoistaan. Yliopistoilla vastaava luku oli 70 %. (Kuva 2)

15 15 Kuva 2. FinELib-aineistojen osuus asiakkaiden verkkoaineistojen hankinnasta Elektronisten aineistojen määrä lisääntyy koko ajan ja painettujen aineistojen hankinta vähenee. FinELib-konsortio hankkii tärkeimmät jäsenorganisaatioiden tarvitsemat elektroniset aineistot, mutta osa aineistoista jää jäsenten itse hankittaviksi. Kirjastojen järjestelmäinfrastruktuurin tarjonta ja kehittäminen Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää kansallisia bibliografisia tietokantoja ja kirjastojärjestelmiä tarjoten niitä palveluna suomalaisille kirjastoille, museoille ja arkistoille. Kansallisten tietokantojen osalta keskeisimmät kehitystoimet ovat liittyneet kuvailusääntöjen kehittämiseen (RDA) sekä nykyisten kuvailusääntöjen yhtenäistämisen koordinointiin. Tietokantojen sisältämien tietueiden määrä kasvoi keskimäärin 4 % mutta hakukäyttö väheni noin 2 % edelliseen seurantajaksoon nähden. Kirjastojärjestelmien osalta (Voyager, Nelli) pyrittiin säilyttämään nykyinen palvelutaso ja katkoton käyttö. Molempien järjestelmien osalta palvelu oli katkottomammin käytettävissä verraten edelliseen seurantajaksoon. Voyagerjärjestelmään kehitettiin lisäksi uutta toiminnallisuutta liittyen verkkomaksamiseen ja kansikuvien näyttämiseen. Kansalliskirjastossa kehitetään jatkuvasti myös muita palveluita tukevia ratkaisuja, joista kuluneella jaksolla tärkeimmät ovat keskitetty autentikointiratkaisu ja sähköisen vapaakappalerekisterin, Vasaran, kehittäminen. Kansalliset tietokannat Vuoden 2013 tavoitteena oli määritellä kansallisten tietokantojen osalta perustyö sekä taata tietokantojen ylläpitotyöllä ja laadunvarmistuksella palvelun luotettava jatkuminen. Kansallisten tietokantojen osalta määriteltiin perustyö. Tietokantojen sisällöntuotannon koordinoinnissa kirjastoverkkoa ohjeistettiin erityisesti ulkomailta poimittujen MARC 21 -tietueiden mukana tulleiden uusien RDA-elementtien käsittelyyn tietokannoissa ja käytiin läpi funktiokoodien eli RDA:n suhteiden merkitsemisen ohjeistusta.

16 16 Sisällöntuotannon koordinointia tehostamaan perustettiin uusi kuvailuasioiden joka on tarkoitettu kaikkien kirjastojen kuvailijoille. Uudelle listalle toivotaan keskustelua mm. luettelointisääntöjen tulkinnasta sekä MARC 21 -formaatin kenttien käytöstä. MARC 21 -formaatin uusimmat päivitykset huomioitiin suomalaisissa formaattikäännöksissä ja TagTable-kenttäluettelossa kevään ja syksyn aikana. Kansallisissa tietokannoissa oli yhteensä lähes 10 miljoonaa tietuetta. Niistä suurin osa, noin 6,4 miljoonaa tietuetta oli suomalaisten kirjastojen yhteistietokanta Melindan tietueita. Vuodesta 2007 alkavan aikasarjaseurannan aikana on kasvanut voimakkaimmin kansallisdiskografia ja kansallisen äänitearkiston luettelo Viola, joka saavutti tänä vuonna yli 1 miljoonan tietueen rajan. Violan kasvu raportointijakson aikana oli 4,1 %. Kansallisbibliografian (Fennica) koko oli lähes tietuetta, missä on kasvua edelliseen vuoteen 2,5 %. Kaiken kaikkiaan kansallisissa tietokannoissa kasvu on ollut tasaista, keskimäärin 4,6 % raportointijakson aikana. Kansallisten tietokantojen (Arto, Fennica, Melinda, Viola) hakukäyttö väheni tilastointijakson aikana 2,2 %, kun se vielä edellisen raportointijakson aikana kasvoi 15 %. Suurin hakujen vähenemä oli Viola- (-13,5 %) ja Arto-tietokannoissa (-7,2 %). Hakuja kansallisissa tietokannoissa tehtiin yhteensä n. seitsemän miljoonaa, mikä on noin vähemmän edelliseen vastaavaan 12 kuukauden jaksoon (runsaat 7,1 miljoonaa hakua) verrattuna. Vain Melindatietokannan hakujen määrä kasvoi (+1,5 %) (Kuva 3). Kuva 3. Hakujen kokonaismäärä kansallisissa tietokannoissa väheni lievästi raportointijakson aikana, mutta Melinda-tietokannan hakujen määrä kasvoi hieman. Tietokantojen hakukäytön vähenemisen syitä on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Melinda-tietokantaan on saatu mukaan uusia tiedontuottajia ja uusia aineistoja, mikä todennäköisesti heijastuu myös hakujen määrään positiivisesti. Uusi me-luetteloijat-postituslista on aktivoinut metatietoon liittyvää keskustelua yli sektorirajojen.

17 17 Korkeakoulukirjastojen luetteloinnin tehokkuus Edellisestä vuodesta on muutaman prosenttiyksikön vähennys poimintaluetteloinnin hyödyntämisessä uutuusluettelointia tehtäessä, mutta pitkän ajan trendi on jokseenkin ennallaan. Yliopistokirjastoissa poimintaluetteloinnin osuus uutuusluetteloinnista on noin 90 % ja ammattikorkeakoulukirjastoissa noin 70 %. Kuva 4. Yliopistokirjastoissa poimintaluetteloinnin osuus uutuusluetteloinnista. Kuva 5. Ammattikorkeakoulukirjastoissa poimintaluetteloinnin osuus uutuusluetteloinnista Artiva Vuonna 2013 Kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovarantohankkeen eli ARTIVA-hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat helppokäyttöisen artikkelimetatiedon syöttöjärjestelmän kehittäminen ja pilotointi, tiedekustantajien ja uusien kirjastojen saaminen Arton tiedontuottajiksi ja artikkelimetatiedon kehittäminen tukemaan paremmin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruuta. Artikkelien syöttöjärjestelmän ja artikkelimetatiedon vaatimusmäärittelyt tehtiin keväällä 2013, jolloin hanketta myös esiteltiin kirjastoille ja tiedekustantajille ja

18 18 ensimmäiset pilotoijat ilmoittautuivat mukaan. Kirjastojen pilotointi käynnistyi lokakuussa ja lomaketta on kehitetty edelleen kokemusten perusteella. Marraskuun aikana pilotointi laajeni tiedekustantajiin. Syöttöjärjestelmä hyödyntää muun muassa Melindassa ja ONKIssa valmiina löytyvää dataa ja tallentaa artikkeleihin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruussa tarvittavia tietoja. Artikkelien syöttöjärjestelmän kehittäminen eteni suunnitelmallisesti, vaikkakin hieman tavoiteaikataulusta jäljessä. Syöttöjärjestelmän tekniset vaatimukset ovat toisaalta täsmentyneet ja laajentuneet projektin edetessä. Kirjastot ovat antaneet artikkelien syöttöjärjestelmästä positiivista palautetta ja Arto on jo saanut uusia tiedontuottajia. Myös moni tiedekustantaja on sitoutunut osallistumaan pilotointiin. Voyager- kirjastojärjestelmä Voyager-kirjastojärjestelmä on käytössä kaikissa Suomen yliopistokirjastoissa, lähes kaikissa ammattikorkeakoulukirjastoissa (AMK) sekä muutamissa erikoiskirjastoissa. Kaikki Voyager-tietokannat on sijoitettu yhteiselle palvelimelle, jonka teknisestä toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Kansalliskirjasto koordinoi järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa yhdessä järjestelmätoimittaja Ex Libriksen ja asiakaskirjastojensa kanssa. Vuoden 2013 tavoitteena oli tarjota kirjastojen paikallisiin tarpeisiin soveltuva ja katkottomasti toimiva Voyager-kirjastojärjestelmä. Järjestelmän toimintavarmuus on parantunut viime vuodesta, jolloin ongelmia aiheutti uuden kehitysversion käyttöönotto. Voyager-järjestelmästä julkaistaan seuraava uusi versio vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä, jonka käyttöönottoa harkitaan siihen sisältyvästä uudesta toiminnallisuudesta sekä yleisestä tilanteesta riippuen. Vuoden 2013 aikana Kansalliskirjasto on tuottanut Voyager-järjestelmän yhteyteen merkittävää uutta toiminnallisuutta, joista keskeisimmät liittyvät verkkomaksamiseen, kirjojen kansikuviin, maksumuistutuksiin ja erilaisiin prosessien automatisointeihin. Voyagerin yhteydessä käytettävä ja runsaasti kiinnostusta herättänyt Kirjastokartta-ohjelma eteni uuteen kehitysversioon. Kirjastokartan käyttö lisääntyy jatkuvasti ja vuoden 2013 osalta karttahakuja suoritettiin jo noin Erillisiä käyttäjiä palvelulla oli yhteensä yli Järjestelmänhoitopalvelua jatkettiin nykyisille asiakkaille, joita ovat Maanpuolustuskorkeakoulu sekä Kansallisarkisto. Vuoden 2013 tavoitteena oli tarjota kirjastojen paikallisiin tarpeisiin soveltuva ja katkottomasti toimiva Voyager-kirjastojärjestelmä. Vuoden aikana järjestelmän toiminnassa ei esiintynyt merkittäviä ongelmia, mikä on parannus verrattuna edellisvuoteen. Vaikka uusia kehittämiskohteita ei vuodelle suunniteltu ja työtä keskitettiin Uuden Kirjastojärjestelmän (UKJ) vaatimusmäärittelyhankkeeseen, saatiin Voyager-palveluun tuntuvia parannuksia edellisvuoteen nähden. Verkkomaksaminen, kirjastokartta ja käyttäjätilien vanhenemisen automaattinen valvonta ovat merkittäviä Voyagerin yhteydessä tarjottavia uusia palveluita.

19 19 Nelli- palvelut Nelli-portaali on Suomen yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yleisten kirjastojen tarpeisiin rakennettu portaaliratkaisu. Nelli-portaalin kautta käytetään pääasiassa lisensoituja elektronisia aineistoja mutta myös vapaita aineistoja sekä kirjastoluetteloita. Nelli-palveluiden suurimpina haasteina ovat olleet portaalin heikoksi koettu käytettävyys ja toiminnalliset häiriöt. Palveluiden käytössä on kuitenkin aikaisempina vuosina todettu jatkuvaa kasvua. Vuoden 2011 loppupuolella portaalin taustalla olevan Ex Libriksen metahakuohjelmisto MetaLibin tilastoinnissa havaittiin ohjelmistovirhe, johon ei ole saatu korjausta ohjelmiston toimittajalta. Sen vuoksi luotettavia tietoja palveluiden käyttömääristä ei enää ole saatavilla. Vuonna 2013 Nelli-palveluiden keskeisinä tavoitteina olivat Nelli-portaalin ylläpidon tehostaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Palvelu pyrittiin pitämään käytössä korkealaatuisena ja ilman merkittäviä katkoja. Lisäksi tähtäimessä oli Nelli-toiminnallisuuden saattaminen käyttöön Finna-palvelun kautta sekä järjestelmätoimittajayhteistyö järjestelmässä esiintyvien puutteiden korjaamiseksi. Vuonna 2012 perustettu Nelli-ylläpitoryhmä jatkoi työskentelyään ja sen toimintatapoja kehitettiin. Käyttöön vakiinnutettiin tiketinhallintajärjestelmä, jonka kautta saatiin vuoden aikana yhteensä 270 toimintaa vaatinutta palvelupyyntöä. Alkuvuonna järjestelmässä ilmeni ajoittaisia ongelmia, jotka liittyivät järjestelmän päivityksiin. Ongelmiin onnistuttiin kuitenkin varautumaan siten, että loppukäyttäjille näkyviltä mainittavilta palvelukatkoilta vältyttiin. Nellin metahakukoneen (Metalib) kuormitus oli paikoin huolestuttavan suuri, mikä näkyi järjestelmän ajoittaisena hidastumisena. Kasvanut kuormitus on ollut ennen kaikkea seurausta laitteiston vanhenemisesta. Alkuvuodelle 2014 on suunniteltu laitteistoympäristön uudelleenorganisointi. Nelli-palveluissa on siirrytty ylläpitovaiheeseen. Uusia piirteitä tai ominaisuuksia toteutetaan enää pääsääntöisesti vain Ex Libriksen tarjoamien ohjelmistopäivitysten muodossa. Nelli-palveluiden käytettävyydessä esiintyviä ongelmia arvioidaan jatkossa erityisesti Finna-projektin näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä Finnaa pyritään tarjoamaan Nellin korvaavana asiakasliittymäratkaisuna. Julkaisuarkistopalvelut Kansalliskirjasto pyrkii kehittämään julkaisuarkistopalveluistaan ajanmukaista kansallisen tason infrastruktuuria, joka tarjoaa asiakasorganisaatioille kohtuuhintaisia, laadukkaita ja luotettavia palveluita. Kansalliskirjaston tarjoamia julkaisuarkistopalveluita käytti vuoden 2013 aikana yhteensä 38 asiakasorganisaatiota (25 ammattikorkeakoulua, seitsemän yliopistoa, kolme tutkimuslaitosta, yksi ministeriö, yksi virasto ja yksi yhdistys). Vuoden aikana avattiin käyttöön kaksi uutta DSpace-instanssia (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Jukuri ja Venäjällä digitoiduille suomalais-ugrilaisille aineistoille tarkoitettu, Koneen säätiön rahoituksella toteutettu Fenno-Ugrica). Kaikkiaan Kansalliskirjasto ylläpiti seitsemää julkista DSpace-instanssia, joista viidessä oli mukana ulkopuolisten asiakasorganisaatioiden aineistoja. (Kuva 6)

20 20 Kuva 6. Julkaisuarkistojen koko, tietueiden määrä Palveluiden kasvu jatkui vuonna 2013 voimakkaana: vuoden lopussa tuotantokäytössä oleviin DSpace-instansseihin oli tallennettu noin tietuetta ja kokotekstijulkaisua. Kaikkiaan Kansalliskirjaston ylläpitämään infrastruktuuriin tallennettuja kokotekstitiedostoja ladattiin tilastointikauden ( ) aikana lähes 17 miljoonaa kertaa. Aineistojen käyttö kasvoi edelliseen tilastointikauteen verrattuna noin 62 %. Vuoden aikana tehtiin myös merkittävää kehitystyötä palveluiden teknisiin rajapintoihin (mm. SimpleREST), prosesseihin ja suunniteltuun DSpace-ohjelmiston versiopäivitykseen liittyen. (Kuva 7) Julkaisuarkistopalvelut toimivat ilman keskitettyä rahoitusta, minkä vuoksi maksullisen palvelutoiminnan tuloilla rahoitetaan myös infrastruktuurin kehittämistä ja ylläpitoa. Tekninen infrastruktuuri toimi vuoden aikana erittäin luotettavasti. Myös aineistojen määrä ja käyttö kasvoivat nopeasti. Toisaalta palveluiden markkinointiin oli käytettävissä vain hyvin rajallisesti resursseja. Kuva 7. Julkaisuarkistojen yhteenlaskettu käyttö Juuli- julkaisutietoportaali Juulin perustavoitteena oli julkaisutiedonkeruun läpinäkyvyyden lisääminen, mikä oli erityisen tärkeää sen vuoksi, että julkaisutietojen painoarvo kasvoi merkittä-

Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat

Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat Sektorikokous 6.11.2014 Finna: painopisteet 2014-2015 Metatietovaranto Versio 1.2 1.8.2013 2008-2011 2012 2013 2014 2015-2016 Ø Palvelun tuen nykytilan

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Tausta Kansalliskirjasto 2002 seurantaryhmän muistio (2006) Kansalliskirjastosta kirjastoverkon palvelukeskus 1.8.2006

Lisätiedot

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Tavoiteltavat hyödyt Luo edellytyksiä kirjastojärjestelmäarkkitehtuurin muutokselle. Tehostaa kirjastojen

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus. Minna Olkinuora-Tauru Asiantuntijaseminaari 12.9.2013

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus. Minna Olkinuora-Tauru Asiantuntijaseminaari 12.9.2013 Melindan tilannekatsaus Minna Olkinuora-Tauru Asiantuntijaseminaari 12.9.2013 Hankkeen painopisteitä 2013 Tavoitteita 2013: Tiedontuottajien piirin laajentaminen kattamaan suurimman osan ammattikorkeakoulukirjastoista

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012 Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012 Asiantuntijaseminaari 25.4.2012 Anna Niemelä Esityksen kulku Palvelukyselyn tarkoitus ja toteuttaminen Keskeiset tulokset Jatkotoimenpiteet Silmäys vuoden 2010

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Korkeakoulukirjastojen johtajien neuvottelupäivät 10.2.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakouluverkon muutokset -

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2012

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2012 Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2012 2 Sisällysluettelo 1. Johtajan katsaus... 3 2. Toiminnan vaikuttavuus... 4 2.1 Kärkihankkeet... 4 2.2 Perustoiminnan tulokset... 9 3. Laatutyö:

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Melindaan

Yleiset kirjastot Melindaan Yleiset kirjastot Melindaan 30.10.2013 Minna Olkinuora-Tauru Kansallinen metatietovaranto Melindaan liittyminen ja työskentely Melindaan liittyminen Tehdään kirjastokohtaisessa käyttöönottoprojektissa

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalveluiden toimintasuunnitelma vuodelle 2013

Kirjastoverkkopalveluiden toimintasuunnitelma vuodelle 2013 LIITE 2 1 (11) Kirjastoverkkopalveluiden toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Lähtökohtana on Kansalliskirjaston uudistettu toimintasuunnitelmarunko, joka perustuu strategiaan ja jota noudatetaan strategiakauden

Lisätiedot

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn

Lisätiedot

Vastausten määrä: 597 Tulostettu 16.4.2010 12:11:33

Vastausten määrä: 597 Tulostettu 16.4.2010 12:11:33 Vastausten määrä: 597 Tulostettu 16.4.2010 12:11:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustasi Mitä kirjastosektoria edustat? yliopistokirjasto (ml. Kansalliskirjasto) 160 27% ammattikorkeakoulukirjasto

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus Melindan tilannekatsaus Minna Olkinuora-Tauru Asiantuntijaseminaari 12.2.2015 Vuosi 2015 Tiekartta ja projektisuunnitelma Hyväksytty Tiedonhallinnan ohjausryhmässä 17.12.2014 Työpaketit ja vastuuhenkilöt

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden keskitettyjen palveluiden ohjausjärjestelmän arviointi

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden keskitettyjen palveluiden ohjausjärjestelmän arviointi Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden keskitettyjen palveluiden ohjausjärjestelmän arviointi Minna-Liisa Kivinen suunnittelupäällikkö Keskitettyjen palveluiden ohjaus Ohjausryhmä Ohjattavat palvelut

Lisätiedot

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon

Lisätiedot

Kasvun vuosi Melindassa. Yhteistyö jatkuu!

Kasvun vuosi Melindassa. Yhteistyö jatkuu! Kasvun vuosi Melindassa. Yhteistyö jatkuu! Minna Olkinuora-Tauru, kehittämispäällikkö Kirjastoverkkopäivät 23.10.2013 Kasvun vuosi Melindassa Oppiminen Muutos Laajeneminen Melinda Kansallinen metatietovaranto

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto OKM:n koordinoima hanke Tavoitteet: yhteisen asiakaskäyttöliittymän

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalveluiden yhteistyömuotoja

Kirjastoverkkopalveluiden yhteistyömuotoja Kirjastoverkkopalveluiden yhteistyömuotoja Minna-Liisa Kivinen suunnittelupäällikkö Yhteistyö KAM sektorin kanssa Määrämuotoiset ja edustukselliset yhteistyöelimet Yhteistyö sektoreiden päättävien elinten

Lisätiedot

Uusi kirjastojärjestelmä UKJ

Uusi kirjastojärjestelmä UKJ Uusi kirjastojärjestelmä UKJ Kristiina Hormia-Poutanen Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 10.10.2013 Mikä? Uusi Kirjastojärjestelmä Kaikille kirjastosektoreille soveltuva järjestelmäkokonaisuus verkkopalveluna

Lisätiedot

Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen Kirjastoverkkopäivät 23.10.2012

Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen Kirjastoverkkopäivät 23.10.2012 Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen Annu Jauhiainen Kirjastoverkkopäivät 23.10.2012 Kirjastojen yhteiset palvelut Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut Johtaminen Talous Viestintä

Lisätiedot

Kansalliskirjaston palvelut yleisille kirjastoille 2013

Kansalliskirjaston palvelut yleisille kirjastoille 2013 6.5.2014 1 (17) Kansalliskirjaston palvelut yleisille kirjastoille 2013 Kansalliskirjasto ja yleisten kirjastojen keskuskirjasto tuottavat palveluita yleisille kirjastoille. Työnjaoksi on selkeytynyt se,

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjaston yleiset tavoitteet 1. Vastata lakisääteisistä tehtävistä 2. Toimia kirjastoverkon

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto KDK 2012 seminaari 30.5.2012. Terhi Mikkola, Kansalliskirjasto

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto KDK 2012 seminaari 30.5.2012. Terhi Mikkola, Kansalliskirjasto Kirjastojen kansallinen metatietovaranto KDK 2012 seminaari 30.5.2012 Terhi Mikkola, Kansalliskirjasto Tavoite : Yhteinen metatietovaranto kaikille Suomen kirjastoille tarjoaa kirjastojen metatiedon tuotannolle

Lisätiedot

UKJ 2014 -> Ari Ahlqvist Kehittämispäällikkö Asiantuntijaseminaari 13.2.2014. KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

UKJ 2014 -> Ari Ahlqvist Kehittämispäällikkö Asiantuntijaseminaari 13.2.2014. KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut UKJ 2014 -> Ari Ahlqvist Kehittämispäällikkö Asiantuntijaseminaari 13.2.2014 Rahoitushakemus OKM:lle Kansalliskirjasto haki uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) toteutushankkeen vaiheen 1 rahoittamiseksi vuosittaista

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? Kuva: KDK-asiakasliittymän käyttäjätesti 23.5.2012 Kuvaaja: Carita Sirkeä 2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? OKM:n kirjastopäivät 12.12.2012 Heli Kautonen, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2012

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2012 Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2012 2 Sisällysluettelo 1. Johtajan katsaus... 3 2. Toiminnan vaikuttavuus... 4 2.1 Kärkihankkeet... 4 2.2 Perustoiminnan tulokset... 9 3. Laatutyö:

Lisätiedot

KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus. Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous 22.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus. Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous 22.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous 22.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK-hankkeen painopistealueet Kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus

Lisätiedot

Kansallinen metatietovarantohankkeen. Nina Hyvönen 24.4.2012

Kansallinen metatietovarantohankkeen. Nina Hyvönen 24.4.2012 Kansallinen metatietovarantohankkeen tilannekatsaus Nina Hyvönen 24.4.2012 Hankkeen tilanne nyt 3. vaihe 2011-2015 katteen laajentaminen yleisten kirjastojen projekti alkoi syksyllä 2011 ammattikorkeakoulukirjastojen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä. Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä. Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013 Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013 22.3.2013 1 Kuvailun kansallisten yhteistyöryhmien roolit esimerkkinä RDAn käyttöönotto RDA-projekti - käännös - tiedotus

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

3.9.2010 Kansalliskirjasto KIRJASTOJEN YHTEISET PALVELUT JA TALOUDEN SEURANTA. Kirjastojen yhteiset palvelut on kuvattu liitteessä 1.

3.9.2010 Kansalliskirjasto KIRJASTOJEN YHTEISET PALVELUT JA TALOUDEN SEURANTA. Kirjastojen yhteiset palvelut on kuvattu liitteessä 1. 3.9.2010 Kansalliskirjasto KIRJASTOJEN YHTEISET PALVELUT JA TALOUDEN SEURANTA Kirjastojen yhteiset palvelut on kuvattu liitteessä 1. 1. Tausta YLIOPISTOUUDISTUS Uusi yliopistolaki astui voimaan 1. tammikuuta

Lisätiedot

Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous

Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 (6) Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous Aika Torstai 12.2.2015 klo 14 16 Paikka Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1, 2krs, Helsinki Läsnä

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista Nina Hyvönen 25.11.2011 Nykytilanne LINDA- tietokannassa on yliopistokirjastojen, eräiden erikoiskirjastojen ja yhteiskirjastoissa mukana olevien

Lisätiedot

KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA

KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA Maakuntakirjastokokous, Jyväskylä 16.3.2006 Lauri Aho SISÄLTÖ Mitä on kopioluettelointi? Tilastoja Tietokannat Tietoliikenneyhteydet Asiakasohjelmistot

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti Kokkolan kaupunginkirjasto maakuntakirjasto aloittaa pilotoinnin keväällä ja kesällä 2012 Pilotoinnin 1. vaihe Kokkolassa asennetaan Auroraan Linda poiminnan kohdetietokannaksi Kokkolassa asennetaan Aleph-luettelointiklientti

Lisätiedot

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Finto-tilannekatsaus Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Uutta Skosmoksessa ja Fintossa Nopeusparannukset Samalla myös palvelininfraan parannuksia, mm. uusi HY:n levyjärjestelmä

Lisätiedot

Kirjastojen tulevaisuuden haasteet. Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 24.9.2010 Kristiina Hormia-Poutanen

Kirjastojen tulevaisuuden haasteet. Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 24.9.2010 Kristiina Hormia-Poutanen Kirjastojen tulevaisuuden haasteet Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 24.9.2010 Kristiina Hormia-Poutanen Sisältö Tausta Toimintaympäristön keskeiset muutostekijät RAKE-raportin suositukset Palvelukysely

Lisätiedot

Finnaa arkistoille. Aki Lassila Arkistot 26.11.2012

Finnaa arkistoille. Aki Lassila Arkistot 26.11.2012 Finnaa arkistoille Aki Lassila Arkistot 26.11.2012 Finnan arkkitehtuuri Asiakasliittymä rakentuu useista moduleista, jotka on integroitu toisiinsa; uusia moduleita voidaan integroida järjestelmään tarpeen

Lisätiedot

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari KDK-Asiakasliittymä KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari Agenda Tavoitteet Ensimmäinen aalto Toinen aalto Järjestelmäarkkitehtuuri Demo Tavoitteet Asiakasliittymä Arkistojen, kirjastojen ja museoiden

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Nykytila Yleisillä kirjastoilla omat luettelot ja omat luetteloijat. Jotkut kirjastot poimivat

Lisätiedot

Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous

Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous PÖYTÄKIRJAT 3/2013 1 (5) Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous Aika Keskiviikko 6.11.2013 klo 12.00 14.00 Paikka Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1, Helsinki

Lisätiedot

Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous

Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (7) Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous Aika Tiistai 12.2.2013 klo 13.07 15.10 Paikka Kansalliskirjasto, Teollisuuskatu 23, 3. krs, huone D 326, Helsinki Läsnä

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

6 Hallinto ja johtaminen... 55 6.1 Johtaminen, organisaatio ja toiminnanohjaus... 55

6 Hallinto ja johtaminen... 55 6.1 Johtaminen, organisaatio ja toiminnanohjaus... 55 KANSALLISKIRJASTON KIRJASTOVERKKOPALVELUIDEN VUOSIRAPORTTI 2014 Sisällysluettelo 1 Johtajan katsaus... 5 2 Toiminnan vaikuttavuus... 7 2.1 Kärkihankkeet... 7 2.1.1 Tietojärjestelmien kehittäminen... 7

Lisätiedot

UKJ nyt. Asiantuntijaseminaari 23.4.2013. Ari Ahlqvist

UKJ nyt. Asiantuntijaseminaari 23.4.2013. Ari Ahlqvist UKJ nyt Asiantuntijaseminaari 23.4.2013 Ari Ahlqvist UKJ:n vaiheita Valmisteluprojekti huhtikuu 2011 31.12.2012 Valmisteluasiakirja, jonka pohjalta UKJ suunnitellaan Suunnitteluprojekti 2013 Tarkka projektikuvaus

Lisätiedot

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Sähköisen julkaisemisen päivä 28.9.2015 Kansalliskirjasto, tietoasiantuntija Paula Mikkonen Sisällys FinELibin e-kurssikirjahankkeen

Lisätiedot

Tavoite : Yhteinen metatietovaranto kaikille Suomen kirjastoille

Tavoite : Yhteinen metatietovaranto kaikille Suomen kirjastoille Kirjastojen kansallinen metatietovaranto (yhteisluettelo) kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena Nina Hyvönen / Laila Heinemann / Tarja Mäkinen / Ulla Ikäheimo / Terhi Mikkola ELY-kiertue 2012 Tavoite

Lisätiedot

E-aineisto Melindassa

E-aineisto Melindassa E-aineisto Melindassa Minttu Hurme, tietojärjestelmäasiantuntija Kuvailupäivät 26.3.2014 E-aineisto Melindassa Yleisesti e-aineistosta Melindassa ja sen lukumääriä Nykyisiä e-aineistoprosesseja Avoimia

Lisätiedot

KVP 2015. Asiakkaiden kanssa, asiakkaiden tarpeisiin. Kristiina. KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

KVP 2015. Asiakkaiden kanssa, asiakkaiden tarpeisiin. Kristiina. KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut KVP 2015 Asiakkaiden kanssa, asiakkaiden tarpeisiin Kristiina Kansalliskirjaston strategiakehys 2013-2016 Missio Visio Arvot Kansalliskirjasto turvaa kansallisen julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 MIKÄ ON AAHA? AHAA on arkistoille suunnattu palvelu ja työkalu arkistokuvailun toteuttamiseksi Arkistoille palvelu tarjoaa työkalun aineistojen kuvailuja järjestämisprosessin

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK-asiakasliittymä ja museot Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Asiakasliittymän tavoitteita Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyö Yhteinen asiakasliittymä

Lisätiedot

Aineistohankinnan toimintasuunnitelma 2010

Aineistohankinnan toimintasuunnitelma 2010 Aineistohankinnan toimintasuunnitelma 2010 Tehtävä Tavoite pilotit toteutettu yhdessä asiakaskirjastojen kanssa piloteista raportoitu konsortiolle mallisopimukset Aikataulut + työaika (htp) uusista pilotoivista

Lisätiedot

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu Luetteloinnin tulevaisuus 6.11.2013 Pohjois-Savon ELY-keskus Ulla Ikäheimo, Kansalliskirjasto Sisältö Kuvailutyö nyt RDA MARC 21:n seuraaja BIBFRAME Metatietovaranto

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymäkonsortion toimintaperiaatteet

KDK-asiakasliittymäkonsortion toimintaperiaatteet 1 (8) KDK-asiakasliittymäkonsortion Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymäkonsortion jäsenet ja Kansalliskirjasto noudattavat yhteistyössään näitä toimintaperiaatteita. Tarkemmin asiakasliittymän

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) OKM:n tiedonkeruu ja raportointiportaali Yliopistojen julkaisutiedot (v. 2011 lähes

Lisätiedot

Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä

Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä Kristiina Hormia-Poutanen Johtaja, Kirjastoverkkopalvelut Finna-päivä 10.11.2015 Kansallismuseo Abrahan Ortelius 1574, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

FinELib-konsortio kumppanina - tiede, tutkimus, opetus ja oppiminen huipulle

FinELib-konsortio kumppanina - tiede, tutkimus, opetus ja oppiminen huipulle Kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib TOIMINTASUUNNITELMA 2007 FinELib-konsortio kumppanina - tiede, tutkimus, opetus ja oppiminen huipulle Toimintaympäristön rakenteelliset muutokset vaikuttavat

Lisätiedot

Nykytilanne 20.4.2012 *

Nykytilanne 20.4.2012 * Avoin kirjasto 2013 Nykytilanne Kolme järjestelmää: PallasPro, Origo, Libra Kolme kirjastoryhmää ja Valtimo yksinään Palvelimet: PTTK/Joensuu, PTTK/Nurmes, Kirkas/Axiell, Valtimo/Axiell Kustannukset Axiellille

Lisätiedot

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Suomen korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän tulevaisuus, 2.12.2013 Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija, jyrki.ilva@helsinki.fi Avoimen julkaisemisen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015. Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä

Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015. Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015 Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä RDA-käyttöönotto Käännös kopioitu RDA toolkitin julkaisualustalle -> julkaiseminen

Lisätiedot

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä Digitaalisen kirjaston verkkopalveluryhmä Muistio 12.9.2007 Liite 1 Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä Verkkopalveluryhmä 12.9.2007 Esa-Pekka Keskitalo Jäsenet Puheenjohtaja

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

ATT-hankkeen tavoitteet vuonna 2015. Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo, 27.3.2015

ATT-hankkeen tavoitteet vuonna 2015. Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo, 27.3.2015 ATT-hankkeen tavoitteet vuonna 2015 Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo, 27.3.2015 Koulutus- ja tiedejärjestelmä dynaamisemmaksi Korkeakouluuudistus Tiede- ja tutkimusverkoston

Lisätiedot

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa Sisällönkuvailun koulutuspäivä erikoiskirjastoille 14.5.2014 Ontologiat Ontologia Tunnisteet Koneluettavat suhteet Termeistä käsitteisiin Monikielisyys

Lisätiedot

Museo 2015-hanke. Mikael Vakkari, Projektipäällikkö,

Museo 2015-hanke. Mikael Vakkari, Projektipäällikkö, Museo 2015-hanke Mikael Vakkari, Projektipäällikkö, Museo 2015-hanke Museo 2015 Museo 2015 on Museoviraston, Valtion taidemuseon ja Suomen Museoliiton yhteinen hanke, joka toteutetaan vuosina 2011 2015

Lisätiedot

Linnea2-konsortio vuonna 2011

Linnea2-konsortio vuonna 2011 Kansalliskirjasto, Linnea2-ohjausryhmä ja Linnea2-yleiskokous 24.4.2012 Linnea2-konsortio vuonna 2011 Toimintojen kehittäminen Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä Linnea2-konsortio oli mukana perustamassa

Lisätiedot

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Tutkimuksen tietoaineistot 2014-2017 Keskeinen tavoite edistää sähköisten tutkimusaineistojen hyödyntämistä,

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

UUDEN KIRJASTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ

UUDEN KIRJASTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ RAHOITUSHAKEMUS 1/2013 1 (5) UUDEN KIRJASTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Uuden kirjastojärjestelmän suunnittelun lähtökohtina ovat kansallisissa ICT-strategioissa asetetut tavoitteet

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Asiakasliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisille sähköisille

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä

Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto, FinELib FinELibin aineistopäivä 22.4.2013 Lähtötilanne vuonna 2011 Ulkomaisia, engl.kiel. e-kirjoja

Lisätiedot

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Fennica Melindassa Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Sisältö Mikä on Fennica Fennica-tietokanta ja Fennica-kokoelma Fennican lakisääteiset ja kansainväliset velvoitteet

Lisätiedot

Verkkoaineistojen lisensioinnin

Verkkoaineistojen lisensioinnin Verkkoaineistojen lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen 7.5.2009 FinELib-päivä Paula Mikkonen Suunnittelija, FinELib Mitä kirjastot/organisaatiot odottavat e-aineistohankinnalta? Palveluyksikkö selvitti

Lisätiedot

Kansalliskirjaston palvelut erikoiskirjastoille näkymiä tulevaisuuteen

Kansalliskirjaston palvelut erikoiskirjastoille näkymiä tulevaisuuteen Kansalliskirjaston palvelut erikoiskirjastoille näkymiä tulevaisuuteen Tiedotustilaisuus erikoiskirjastoille 28.11.2014 Minna-Liisa Kivinen, suunnittelupäällikkö Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Melinda nyt! Ajankohtaista hankkeesta

Melinda nyt! Ajankohtaista hankkeesta Melinda nyt! Ajankohtaista hankkeesta Minna Olkinuora-Tauru, kehittämispäällikkö Kuvailupäivät 26.3.2014 Melindassa työskennellään yhteistyössä Yhteisillä pelisäännöillä - Tavoitetila Erikoiskirjastot

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Ajankohtaista OKM:stä ja KDK:sta

Ajankohtaista OKM:stä ja KDK:sta Ajankohtaista OKM:stä ja KDK:sta Minna Karvonen 8.10.2012 Valtion talousarvioesitys 2013 Kansallinen digitaalinen kirjasto Valtion vuoden 2013 talousarvion menojen (54 093 milj. euroa) jakautuminen pääluokittain

Lisätiedot

CC0-lisenssi: case Finna

CC0-lisenssi: case Finna CC0-lisenssi: case Finna Avoin data levällään? STKS:n seminaari 22.1.2014 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Missä ollaan nyt? Finnan lähtökohtana on ollut metatiedon avoimuus ja yhteiskäyttöisyys. Nykyisen

Lisätiedot

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 5.3.2013, Finnan 2.

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 5.3.2013, Finnan 2. Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen Heli Kautonen, palvelupäällikkö 5.3.2013, Finnan 2. aallon kick-off eli miten tehdään meidän Finna Heli Kautonen, palvelupäällikkö

Lisätiedot

TP1: Metatietovaranto-konsepti muuttuvassa ympäristössä

TP1: Metatietovaranto-konsepti muuttuvassa ympäristössä TP1: Metatietovaranto-konsepti muuttuvassa ympäristössä Kirjastoverkkopäivät 2013 Melinda EI OLE: järjestelmä = tekniikka ON: tietovaranto = sisältö Perinteinen yhteisluettelo = paikalliskantojen kokoelma

Lisätiedot

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus avointiede.fi www.avointiede.fi -> Datanhallinnan opas Tutkimusdatan hallinnan

Lisätiedot

FinELib-konsortion tuoreimmat kuulumiset

FinELib-konsortion tuoreimmat kuulumiset FinELib-konsortion tuoreimmat kuulumiset Iina Peltonen, Arja Tuuliniemi 15.5.2014 FinELib-konsortion tuoreimmat kuulumiset Viestintä - mistä tuoreimmat kuulumiset löytyvät nyt ja jatkossa? E-kurssikirjaprojekti

Lisätiedot