Kansalliskirjaston. kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2013

Transkriptio

1 Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2013

2 2 Sisällysluettelo 1. Johtajan katsaus.3 2. Toiminnan vaikuttavuus Kärkihankkeet Perustoiminnan tulokset Laatutyö: sisäinen laadunvalvonta Palveluiden ja vaikuttavuuden arviointi Finna ja Melinda palvelukyselyt Kansallinen käyttäjäkysely Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Hyvinvoinnin kehittäminen Osaamisen kehittäminen Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kansainvälinen yhteistyö Kansallinen yhteistyö Tutkimusyhteistyö Viestintä Viestintä ja vuorovaikutus Tapahtumat, tilaisuudet ja etäosallistuminen....34

3 3 1 Johtajan katsaus Toimintaympäristön digitalisoituminen ja samaan aikaan kiristyvä taloustilanne vaikuttaa siihen, että kirjastot arvioivat palveluratkaisujaan yhä tarkemmin. Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut on kirjastojen palvelukeskus. Tavoitteena palveluratkaisujen ja -infrastruktuurien kehittämisessä on ennakoiva asiakkaiden kuunteleminen. Kirjastoverkkopalveluissa rakennetaan digitaalisen kirjaston palveluja ja siihen liittyviä ratkaisuja sisällöntuotannon, kuvailun ja metatiedon kehittämisen sekä järjestelmäratkaisujen keinoin. Digitaalisia sisältöjä asetetaan käyttöön lisensioimalla tieteellisiä aineistoja kaupallisilta kustantajilta sekä tukemalla avointa julkaisutoimintaa. Kuvailutieto ja sen laadun merkitys korostuu digitaalisessa ympäristössä. Kirjastolla on keskeinen rooli tietoaineistojen kuvailun ja siinä tarvittavien tunnisteiden kehittämisessä. Joustavat tietojärjestelmät, kuten Finna saattavat tietoaineistot käyttäjän ulottuville. Uusien digitaalisen kirjaston palveluratkaisujen odotetaan tehostavan palvelu- ja työprosesseja ja lisäksi parantavan palvelujen laatua. Haasteena tällä hetkellä on se, että ylläpidämme yhdessä kirjastoverkon kanssa sekä nykyisiä palveluita (kirjastojärjestelmä, Nelli) että kehitämme uusia korvaavia ratkaisuja (Finna, uusi kirjastojärjestelmä). Uusien palveluratkaisujen hyödyt saadaan esiin laajassa mitassa vasta usean vuoden kuluttua. Uusien palveluiden kehittämisessä olennaista on vuorovaikutus kirjastojen kanssa. Jatkuva keskustelu kirjastojen tarpeista ja erilaisista ratkaisumahdollisuuksista on erityisen tärkeää. Osaamisen kehittäminen on keskiössä uusiin haasteisiin ja kehittämistarpeisiin vastaamisessa. Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö, työssä oppiminen sekä erityisesti tietojärjestelmien hallintaan liittyvä koulutus ovat kirjastoverkkopalveluiden henkilöstölle tärkeimmät osaamisen kehittämisen väylät. Henkilöstön osaamista on pyritty jakamaan käsittelemällä isoja hankkeita ja niihin liittyviä kysymyksiä yhdessä. Erityisenä painopisteenä vuonna 2013 oli projektiosaamisen lisääminen. Olennaista digitaalisen kirjaston kehittämisessä on järjestelmien sisällöllisen ja teknisen yhteentoimivuuden varmistaminen sekä osaamisen jakaminen kotimaassa ja kansainvälisesti. Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut -tulosalueen johtaja

4 4 2 Toiminnan vaikuttavuus 2.1 Kärkihankkeet Tietojärjestelmien kehittäminen Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymähankkeessa parannetaan kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen saatavuutta. Kansallisen metatietovarantohankkeen ytimessä on aineistojen löydettävyyden tehostaminen kirjastojen kuvailuympäristöä kehittämällä. Aineistojen kuvailukäytänteet muuttuvat lähivuosien aikana, ja kirjasto valmistautuu muutokseen kääntämällä RDAkuvailustandardin suomeksi. Sisältöä digitaaliseen kirjastoon saadaan digitoinnin, lisensioinnin ja avoimen julkaisemisen kautta. Uutena hankkeena vuonna 2013 käynnistyi kansallisen ontologiapalvelun (Finto) suunnittelu ja uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) suunnittelu jatkui. Tietojärjestelmiin ja niihin perustuviin palveluihin kohdistuu suuria muutoksia. Uudet palvelut korvaavat nykyisiä ratkaisuja ja uusilla työkaluilla voidaan kehittää nykypäivän ja huomisen käyttäjää tukevia verkkopalveluita. Esimerkiksi Finna tulee korvaamaan Nellin ja uusi kirjastojärjestelmä nykyisen korkeakoulukirjastojen kirjastojärjestelmän. Kansallinen digitaalinen kirjasto: asiakasliittymä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on opetus- ja kulttuuriministeriön toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus. Sen perustan muodostavat kirjastot, arkistot ja museot sekä kulttuuriperintöaineistoa säilyttävät muut organisaatiot ja näiden tietoteknisistä ratkaisuista vastaavat toimijat. Kansallisella digitaalisella kirjastolla on useita liittymäkohtia tutkimuksen tietoaineistoja tallentaviin, hallinnoiviin, välittäviin ja säilyttäviin organisaatioihin. Kansalliskirjasto vastaa KDKasiakasliittymän, Finnan kehittämisestä. Tieteen tietotekniikan keskus, CSC on vastuussa pitkäaikaissäilytysratkaisun (PAS) infrastruktuurin kehittämisestä. Kansalliskirjasto on mukana PAS-palvelun ohjauksessa ja kehittämisessä. Vuonna 2013 Finnan kehittämisen keskeisinä tavoitteina oli uusien organisaatioiden mukaantulo palveluun tiedontuottajiksi ja käyttäjiksi, avoimeen lähdekoodiin perustuvan ohjelmiston kehittäminen asiakkaiden palautteen ja käyttäjätestausten tulosten perusteella, Finna 1.0 julkistus, Finnan saaminen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle sekä projektin hallinnoinnin ja ohjausjärjestelmän vakiinnuttaminen. Finna-palvelun kansallinen näkymä avattiin tuotantokäyttöön ( Tiedontuottajina kansallisessa näkymässä on ensimmäisenä palveluun ilmoittautuneita organisaatioita arkisto-, kirjasto- ja museosektorilta. Aineistotietoja palvelussa oli vuoden lopussa noin 8 miljoonaa. Organisaatio- ja sektorikohtaisista näkymistä Jyväskylän yliopiston kirjaston, Kansalliskir-

5 5 jaston ja museoiden näkymä avattiin asiakkaiden käyttöön. Palveluun on tulossa mukaan suuri joukko arkistoja, museoita ja kirjastoja, joita on toimintavuoden aikana tuettu mukaantulossa kansalliseen palveluun sekä omien organisaatiokohtaisten näkymien kehittämisessä. Yhteistyö mukaan tulevien organisaatioiden kanssa on ollut tiivistä. Tärkeitä yhteistyömuotoja ovat olleet ohjaavien ryhmien kokoukset ja niissä saatu palaute, sektorikohtaiset koulutukset ja tapaamiset, yhteistyö sektoreiden omien työryhmien kanssa ja muu yhteistyö. Koulutuksista on koottu palaute ja se on ollut varsin positiivista. Ohjelmistoa on kehitetty asiakasorganisaatioilta saadun palautteen sekä käytettävyystestien tulosten perusteella. Esteettömän palvelun kehittämisessä on tehty yhteistyötä Celian kanssa ja ehdotukset on toteutettu palvelussa. Korkeakoulujen kannalta tärkeä keskitetyn indeksin integrointi Finnaan on toteutettu. Finnan metadatan avaamista on valmisteltu siten, että asiakassektoreilta on pyydetty kommentit CC0-lisenssiin. Lausunnot on koottu ja metadatan avaamisen esteiden poistamiseksi on laadittu toimenpideohjelma. Asiakasliittymän kehittäminen on laaja ja haasteellinen projekti. Projektinhallinta ja sen kehittäminen on ollut keskeistä toimintavuoden aikana. Projektisuunnitelman rakenne laadittiin siten, että se soveltuu pohjaksi myös tulevina vuosina. Finnaa on esitelty lukuisissa tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Finna herättää kiinnostusta ja ihastusta laajalti. Tutkimusinfrastruktuurien tiekartan laatiminen oli ajankohtaista Suomessa vuonna Finna hyväksyttiin tiekartalle. Finna-palvelun kehittäminen on edennyt erittäin hyvin. Ketterän kehittämisen menetelmä soveltuu hyvin ohjelmistokehitykseen ja ketteryyden ideaa on sovellettu myös käytettävyystestauksiin. Testauksia on tehty kohdennetusti määritellyille kohdealueille ja ryhmille, kuten esteettömyystestaukset näkövammaisille. Yhteistyö ja vuorovaikutus asiakkaiden ja sektorien omien ryhmien kanssa on olennaisen tärkeää, jotta palvelu kehittyy jatkossakin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Finna on ollut näkyvästi esillä sektoreiden ja Kansalliskirjaston järjestämissä tilaisuuksissa. Arkistot, kirjastot ja museot tuntevat palvelun jo hyvin. Sen sijaan suurelle yleisölle palvelu on vielä tuntematon. Projektinhallinta ei ole edennyt odotusten mukaisesti ja siihen kiinnitetään jatkossa vielä enemmän huomiota. Kansalliskirjaston digitaalinen kirjasto Kansalliskirjaston digitaalinen kirjasto muodostuu Finna-hakupalvelusta ja sitä tukevista verkkosisällöistä. Verkkosivuja, Finnaa ja muita digitaalisia palveluja kehitetään kokonaisuutena. Tämän digitaalisen palvelurajapinnan tulee olla looginen ja saavutettava kokonaisuus sekä kirjaston verkkoasiakkaille, että paikallisasiakkaille olivatpa he tutkijoita, opiskelijoita, kirja-alan edustajia tai Kansalliskirjaston tarjoamista sisällöistä kiinnostuneita kansalaisia.

6 6 Kansalliskirjaston omaa Finna-näkymää kehitettiin KDK-hankkeen vanavedessä. Näkymän beta-versio julkaistiin koko KDK-hankkeen julkistuksen yhteydessä lokakuussa Keskeisin puute kansalliskirjaston Finnassa tällä hetkellä on asiakaspalvelutoimintojen puuttuminen. Koko Helka-tietokannan mukaan saaminen jäi viime hetkeen sopimussyistä ja sen asiakastoimintoja ollaan vasta ottamassa käyttöön. Myös hakutulosten relevanssi on edelleen keskeinen kehityskohde, fasetteja tarvitaan lisää, ja uutuusluettelo puuttuu. Uuden kirjastojärjestelmän kehittäminen Kansalliskirjasto oli mukana perustamassa sektorirajat ylittävää uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) valmisteluryhmää vuonna Vuoden 2012 lopulla todettiin, että valmistelutyötä ei voida enää jatkaa kirjastokentän toimesta oman työn ohella tehtynä. Kansalliskirjasto haki joulukuussa 2012 opetus- ja kulttuuriministeriöltä kaikkien kirjastosektoreiden valtuuttamana rahoitusta määrittelyhankkeeseen viiden henkilötyövuoden kattamiseksi 12 kuukauden ajaksi. Rahoituksen turvin palkattiin projektiryhmä, jonka muodostivat projektipäällikkönä toimiva kehittämispäällikkö ja viisi tietojärjestelmäasiantuntijaa. Hankkeen ohjausryhmään on nimitetty edustajat kaikilta kirjastosektoreilta. Ohjausryhmässä ovat edustettuina myös kirjastojen kehysorganisaatioiden IT-johtajat sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kansalliskirjasto. UKJ-projektiryhmän toimeksiantona oli laatia vaatimusmäärittely avoimeen lähdekoodiin perustuvalle, kaikkia kirjastosektoreita palvelevalle modulaariselle järjestelmäkokonaisuudelle, joka asettuu Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän ja kirjastojen kansallisen metatietovarannon rinnalle osaksi suurempaa kirjastoja palvelevaa kokonaisuutta. Lisäksi UKJ-projektiryhmän tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma UKJ-hankkeen toteutusvaiheelle sekä selvittää toteutuksessa kyseeseen tulevat avoimen lähdekoodin kehityshankkeet. Vaatimusmäärittely uudelle kirjastojärjestelmälle valmistui vuoden 2013 aikana. Valmisteluvaiheen työ oli pohjana määrittelyssä. Vaatimusmäärittely on tehty noudattaen kokonaisarkkitehtuurimallia ja se sisältää järjestelmän toiminnallisen sekä teknisen rakenteen kuvauksen. Vaatimusmäärittelyä on tehty seuraavista toimintokokonaisuuksista: hankinta ja elinkaaren hallinta, kuvailu ja kokoelmienhallinta sekä aineistojen käytön hallinta. Toimintokokonaisuuksien kuvausten toimintoarkkitehtuuri on tehty käyttäjätarinoiden pohjalta. Työtapana dokumenttien laadinnassa on ollut suunnitelmien katselmointi projektiryhmässä. Merkittävänä tukena projektiryhmälle ovat olleet UKJ-hankkeen ohjausryhmän asettamat 55 kirjastojen asiantuntijaa, jotka neljään ryhmään jakautuneena ovat vielä katselmoineet suunnitelmat toiminto- ja tietoarkkitehtuurien osalta. Asiantuntijaryhmien tehtävänä on ollut varmistaa, että laadittujen suunnitelmien pohjalta voidaan toteuttaa kirjastojen tarpeet täyttävä järjestelmäkokonaisuus. Toimintokokonaisuuksien yhteisiä kuvauksia ovat muun muassa järjestelmänhallinnan, tilastoinnin ja raportoinnin kuvaukset. Vaatimusmäärittelyyn sisältyvien toiminnallisten kuvausten lisäksi kuvaukset järjestelmään toteutettavista rajapinnoista, standardeista, tietoturvavaatimuksista, selvityksen hankkeeseen liittyvistä

7 7 juridisista kysymyksistä ja muista yleisistä järjestelmälle asetetuista vaatimuksista. Uuden kirjastojärjestelmän kuvailun tietoarkkitehtuurin vaativuusmäärittely on tukeutunut RDA-kuvailustandardissa olevaan funktionaaliseen käsitemalliin, jossa lähtökohtana on tiedonhakijan tiedontarpeet. Kuvailun toiminnallisissa vaativuusmäärittelyissä on huomioitu linkitetyn datan vaikutukset kuvailijoiden työprosessiin uudessa järjestelmässä. Suunnittelun aikana on haettu yhteistyötä kirjastokentän ulkopuolisten tahojen kanssa. Valtionvarainministeriön palveluväylähankkeen kanssa on keskusteltu UKJ:n liittymisestä väylään, korkeakoulujen IT-johtajien kanssa on haettu yhtymäkohtia korkeakoulujen järjestelmien ja UKJ:n väliltä. Vuoden 2013 aikana on myös laadittu hankesuunnitelma vuosille Se sisältää toteutusvaiheen kuvauksen, vaiheistuksen sekä siihen liittyvän aikataulutuksen ja resurssitarpeiden määrittelyn. Koska hanke on asiakasorganisaatioiden kanssa yhteistyössä toteutettava iteratiivinen prosessi, sen aikana suunnitelmat täsmentyvät. Lisäksi on laadittu tarkempi projektisuunnitelma vuodelle Vaatimusmäärittelyn ja hankesuunnitelman lisäksi on tuotettu seuraavat kartoitukset, joita on käytetty hyödynnettävissä olevien avoimen lähdekoodin järjestelmien arviointiin: avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmien kartoitus muiden hyödynnettävissä olevien avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kartoitus muualla käynnissä olevien kirjastojärjestelmähankkeiden kartoitus UKJ-suunnittelua esiteltiin lukuisissa tapahtumissa vuoden aikana, muun muassa Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaareissa ja Kirjastoverkkopäivillä sekä yhteistyötahojen kanssa pidetyissä seminaareissa. Uuden kirjastojärjestelmän suunnittelu on osoittautunut odotetun laajaksi ja haastavaksi tehtäväksi. Erityisesti kuvailuosuuden suunnittelu osoittautui ajateltua haasteellisemmaksi, ja sen osalta vaatimuusmäärittelyä jatketaan pitkälle kevääseen UKJ-projektiryhmän rekrytointi vei myös aikaa, ja varsinaiseen työhön päästiin vasta keväällä. Edellytettyyn tulokseen on kuitenkin päästy. Kirjastokenttä on edelleen ollut aktiivisesti mukana hankkeessa ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmien kautta. Järjestelmien yhteentoimivuus ja tiedon yhteiskäyttöisyys ovat nousseet hankkeessa entistä selvemmin esille Digitaaliset sisällöt Kirjaston digitoitujen aineistojen käyttöönsaattaminen Digitoitujen aineistojen digitoinnista asiakaskäyttöön siirtymisen prosessien nopeuttaminen otettiin erityisen huomion kohteeksi jo Vuonna 2013 tavoitteina oli edelleen parantaa prosessien sujuvuutta, lisätä pysyvien, URNtunnukseen perustuvien linkitysten käyttöä kansallisissa tietokannoissa sekä selvittää käyttöön asettamisessa käytettäviin järjestelmiin kohdistuvia tarpeita. Vuoden aikana on aiempaa enemmän voitu turvautua vakiintuneisiin toimintatapoihin ja prosesseihin, eikä aineistojen käyttöönsaattamisessa ole ollut viiveitä.

8 8 Käyttöönasettamisen järjestelmissä ei ole tapahtunut vuoden aikana suuria muutoksia. Uudet digitaaliset kokoelmat on otettu hyvin vastaan nykyisillä järjestelmillä toteutettuina. URN-tunnukset on otettu käyttöön uusissa aineistoissa. Aineistojen käsittelyprosessissa on vielä manuaalisia vaiheita; toisaalta vuoden aikana on työskennelty hyvin monimuotoisten aineistojen parissa esimerkiksi harvinaiskieliset aineistot joiden käsittelyä ei voi täydellisesti standardoida. URN-tunnuksien takautuvaa käyttöönottoa on jatkettava. Tietojärjestelmien kehittämisessä on edelleen korostettava kokonaisuuden huomioon ottamisen merkitystä Metatiedon ja standardien kehittäminen Kuvailevan metatiedon kehittäminen (kuvailusäännöt ja standardit sekä kuvailutyön yhteiset työkalut) on Kansalliskirjaston keskeinen tehtäväalue. Kuluneena vuonna kehittämistyön painoalue on ollut kirjastojen yhteisen luettelointiympäristön eli Melinda-metatietovarannon kehittäminen sekä uusien kirjastojen integrointi sisällöntuottajiksi. Kuvailusääntöjen osalta on käynnissä suuri kansainvälinen muutos tietuepohjaisesta luetteloinnista funktionaaliseen luettelointiin. Muutoksen ensimmäinen vaihe on kääntää ja muuten täydentää kansainvälinen säännöstö soveltuvaksi suomalaiseen käyttöön. Muu kansainvälinen standardointityö sekä digitaalisten objektien metatiedon kehittäminen kuuluu Kansalliskirjaston perustyöhön. Kansallinen metatietovaranto (yhteisluettelo) Vuonna 2013 Kansallinen metatietovaranto -hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat tiedontuottajien piirin laajentaminen kattamaan suurimman osan ammattikorkeakoulukirjastoista ja yleisten kirjastojen pilotoinnin laajennus. Lisäksi tavoitteina olivat auktoriteettitietokannan tuotantokäytön aloitus, Fennican kuvailun aloitus Melindassa ja luettelointityökalun kehittäminen. Yhdeksän ammattikorkeakoulukirjastoa liittyi metatietovarannon tiedontuottajiksi vuoden alkupuoliskolla. Syksyllä liittymiset jatkuivat. Suurin osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisista ammattikorkeakoulukirjastoista saatiin mukaan Melindaan vuoden loppuun mennessä. Kirjastojen henkilöstölle järjestettiin koulutusta Melindassa työskentelyn periaatteista ja Aleph-järjestelmästä. Ammattikorkeakoulujen kanssa pidettiin lisäksi käyttöönottoja tukeva aloitustilaisuus tammikuussa ja jatkotilaisuus kokemusten vaihtoa varten elokuussa. Uusien kirjastojen mukanaan tuomaa metatietokartuntaa selvitettiin kesän aikana tehdyllä aineistokartoituksella. Yleisten kirjastojen pilotointi jatkui Kokkolan ja Tampereen kaupunginkirjastojen kanssa. Pilottia laajennettiin aloittamalla yhteistyö ulkoisten toimijoiden kanssa rajapintojen rakentamiseksi Melindan ja paikallisjärjestelmien kesken. Auktoriteettitietokanta Asterin ensimmäinen beta-versio otettiin käyttöön alkuvuonna, ja sen kehitystä jatkettiin saadun palautteen perusteella. Asteri kattaa ensimmäisessä vaiheessa asiasanastot ja kansallisbibliografian nimiauktoriteetit. Muille kirjastoille tehtiin kysely halukkuudesta tuottaa auktoriteetteja Asterissa. Kyselyn pohjalta valittiin pilottiehdokkaat. Suunnittelu ja valmistelu kansallisbibliografian, Fennican, kuvailutuotannon siirtämiseksi Melindaan tehtiin suurelta

9 9 osin loppuvuonna. Näin itse kuvailun aloitus voidaan tehdä melko pian vuodenvaihteen jälkeen. Luettelointiohjelman kehittämistä päästiin jatkamaan syksyllä. Ammattikorkeakoulukirjastojen koulutukset ja käyttöönotot ovat edenneet suunnitellusti. Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Kevään käyttöönottojen onnistumista selvitettiin asiakaskyselyllä, jonka pohjalta työstettiin joitakin kehityskohteita. Yleisten kirjastojen osalta etenemiseen ovat vaikuttaneet datan omistuksesta käydyt neuvottelut ja rajapintakysymykset. Auktoriteettitietokannan jatkokehityksessä on ollut haasteita niukkojen resurssien takia, jonka johdosta myös muiden kirjastojen auktoriteettituotannon pilotointi ajoittuu seuraavalle vuodelle. Luettelointiohjelman kehitystyö oli alkuvuoden pysähdyksissä resurssivajeen takia. Lisäresurssin saamisen jälkeen työ on edennyt hyvin. ONKI Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisrahoituksella perustettiin Kansalliskirjastoon ONKI-projekti. Projektin tavoitteena on vuosina rakentaan vakaa kansallinen ontologiapalvelu tiedon tallentajien käyttöön. Vuonna 2013 ONKI-projektin keskeisin tavoite oli pystyttää Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen ontologiapalvelu. Tähän liittyen tuli kehittää ONKI Light -ohjelmistoa toimimaan nopeasti ja luotettavasti, siirtää keskeisimmät ontologiat toimimaan palvelussa, kehittää edelleen Yleistä suomalaista ontologiaa sekä luoda perusteet ontologiatyön koordinoinnille kansallisella tasolla. Kansalliskirjaston käyttöön hankittiin uusia palvelimia ja kansallinen ontologiapalvelu pystytettiin toimimaan niillä. ONKI Light -ohjelmistosta julkaistiin ensimmäinen julkaisuversio, joka on vakaa ja nopea. Palvelun rajapinnat modernisoitiin, mutta niiden taaksepäin yhteensopivuus varmistettiin, jotta nykyiset ONKI-käyttäjät voivat siirtyä sujuvasti käyttämään Kansalliskirjaston ontologiapalvelua. Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO), joka tarjoaa peruskäsitteistön sisällönkuvailulle yleisesti ja jota täydennetään erikoisalojen ontologioilla tarvittaessa, lähdettiin kehittämään eteenpäin. YSOn ylärakenneuudistus aloitettiin, sen tavoitteena on edesauttaa niin YSOn kuin siihen linkittyvien erikoisontologioiden kehitystä. YSOn englannin käännöksen täydentäminen ja tarkastaminen aloitettiin ja siltaus Library of Congress Subject Headings-sanastoon aloitettiin. Lisäksi aloitettiin työstämään YSOn kehityksen yleisiä periaatteita. Projektin osana tehtiin laaja ontologioiden käyttäjien haastattelukierros, missä kartoitettiin nykyisiä ja tulevia kehitystarpeita. ONKI Light - käyttöjärjestelmätestaus aloitettiin ja lähdettiin kartoittamaan ontologiatyökaluja. Näistä kaikista selvityksistä julkaistiin raportit ja tulosten pohjalta laadittiin seuraavien vuosien suunnitelmat. Kansalliskirjaston ontologiapalvelun nimeksi on valittu Finto ( ONKI-projektille luotiin ohjausjärjestelmä ja tämä aloitti toimintansa. Ontologiatyötä kansallisella tasolla koordinoivaa hallintoratkaisua lähdettiin suunnittelemaan. Ontologiapalvelu pystytettiin suunnitellusti. Sen suorituskykyä on mitattu ja se

10 10 on todettu riittäväksi kansalliseen toimintaan. Ohjelmiston kehitystyö on edennyt tehokkaasti ja käyttäjätestauksien tulokset olivat rohkaisevia. YSOn kehityksessä on lähdetty melko varovasti liikkeelle ja pyritty luomaan vakaa osaamispohja, koska kyseessä on käytössä oleva, pitkään kehitetty ontologia, johon tehtyjen muutosten vaikutukset pitää varmistaa. 2.2 Perustoiminnan tulokset Kulttuuriaineistolain mukainen toiminta Kansalliskirjasto tallettaa kotimaisen julkaisutuotannon Lain kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) mukaisesti yhteistyössä julkaisualan toimijoiden kanssa. Painotuotteet ja tallenteet pyritään tallettamaan mahdollisimman kattavasti, kun taas eri aikoina yleisön saatavilla olevat verkkoaineistot tallennetaan edustavasti ja monipuolisesti. Aineistot kuvaillaan kansallisbibliografiaan (Fennica- ja Viola-tietokannat) kuvailulinjausten mukaisesti ja järjestetään asiakaskäyttöä varten kokoelmiin. Verkkoaineistot ovat käytettävissä paikallisesti vapaakappaletyöasemilla Tutkimuksen ja opetuksen palvelut Tutkimukselle korpuksia - hankkeita Kansalliskirjastossa on käynnissä ulkopuolisella rahoituksella kolme digitointihanketta, joihin Kirjastoverkkopalvelut osallistuu aktiivisesti. Koneen säätiön rahoittaman suomalais-ugrilaisten aineistojen digitointiprojektin tavoitteena on edistää näiden kielten dokumentointia ja tutkimusta. Koneen säätiön, Helsingin yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Kirjallisuuspankki-hanke, jota Helsingin yliopisto koordinoi, tähtää uudenlaisten tutkimusvälineiden luomiseen kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen käyttöön. Ilkka ja Ulla Paateron rahasto tukee Turun akatemian väitöskirjojen digitointia. Koneen säätiön hankkeiden tarpeisiin on KVP:ssa kehitetty ohjelmisto automaattisen tekstintunnistuksen tulosten käsin tapahtuvaan korjaamiseen. Se ottaa erityisesti huomioon aineistoon kuuluvien kielten erikoiset merkkivalikoimat sekä tutkijoiden tarpeet korjatun tekstin tutkimuskäytössä. Korjaustyötä on tarkoitus hajauttaa tutkijoille, opiskelijoille ja kenties laajemminkin talkootyöksi. Korjaustyökalua tullaan hyödyntämään myös Kirjallisuuspankki-hankkeessa. Suomalais-ugrilaiset kieliaineistot on kokelmistaan digitoinut Venäjän kansalliskirjasto Pietarissa, ja niiden tekijänoikeudet on myös selvitetty Venäjällä. Kirjastoverkkopalvelut on tähän mennessä julkaissut 150 kirjaa ja sivua sanomalehtiä inkeroiseksi, mariksi, vepsäksi sekä mordvalaiskielillä (fennougrica.kansalliskirjasto.fi). Lisäksi on julkaistu Eesti keele instituutin liivinkielistä aineistoa. Nämä ja eräät muut aineistot on koottu Uralica-portaaliin, joka on toteutettu Finna-hankkeessa kehitetyillä työkaluilla (uralica.kansalliskirjasto.fi). Siinä on mukana kokoelmia myös Karjalasta, Udmurtiasta ja Göttingenin yliopistosta. Kirjallisuuspankki-hankkeessa on julkaistu noin 600 suomalaista kaunokirjallista teosta, joiden julkaisuajat yltävät 1800-luvun alkuvuosista 1930-luvulle ( Arto-tietokantaan on lisätty tai siellä on täy-

11 11 dennetty yli 6 000:ta kirjallisuudentutkimuksen viitettä. Suunnitteilla on Arton viitteet, teokset ja kirjailijoiden biografiat yhdistävä käyttöliittymä sekä uusi, verkossa ilmestyvä kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja. Turun akatemian väitöskirjojen digitointihanke jatkaa aiemmin aloitettua työtä: 2010 julkaistiin ensimmäiset noin väitöskirjaa. Uusien aineistojen julkaiseminen tulee ajankohtaiseksi vuonna Hankkeet ovat toteutuneet varsin hyvin; Koneen säätiö myönsi suomalaisugrilaisten kielten digitointiprojektille jatkorahoitusta syksyllä Se on ollut merkittävä avaus yhteistyölle venäläisten kumppanien kanssa. Hankkeet antavat kirjastoverkkopalveluille tärkeää kokemusta tutkijoiden kanssa työskentelystä ja erityisesti humanistisen tutkimuksen digitalisoitumisen avaamista mahdollisuuksista. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurikartan päivitys Kansallisen tutkimusinfrastruktuuritiekartan päivitys on tehty vuonna 2013 ja kansallinen asiantuntijaryhmä on arvioinut kansallisen tiekartan hankkeiden kiireellisyyden sekä tärkeysjärjestyksen. Tutkimusinfrastruktuuri on tutkimusvälineiden, -laitteistojen, -aineistojen ja -palveluiden kokonaisuus, joka mahdollistaa tutkimuksen tekemisen. Suomen Akatemia rahoittaa kansallisesti merkittävien ja tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien hankkimista, perustamista tai vahvistamista. Kansalliskirjaston palveluista kansallinen elektroninen kirjasto, FinElib sekä KDK-asiakasliittymä Finna on valittu tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Tutkimuksen tietoaineistot (TTA) - hanke TTA-hanke oli vuosina toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, joka panosti tutkimuksen tietoaineistojen hyödyntämisen lisäämiseen sekä tutkimuksen tietoinfrastruktuurin rakentamiseen. Hankkeen aikana muun muassa rakennettiin federoitu tutkimusaineistojen tallennuspalveluratkaisu, luotiin tutkimusdatan metatiedon malleja sekä ryhdyttiin soveltamaan Kansallisen digitaalisen kirjaston pitkäaikaistallennusratkaisua tutkimusdataan. Kansalliskirjasto oli mukana TTA-hankkeen ohjausryhmässä ja kaikissa sen merkittävissä työryhmissä. Kirjaston tavoitteena oli varmistaa sen metadataasiantuntemuksen, avoimeen saatavuuteen liittyvän tietämyksen sekä yhteisten palveluiden tarjoamisesta saatujen kokemusten hyväksikäyttö. Kansalliskirjasto näkee kirjastoilla merkittävän roolin laadukkaiden tutkimusdatan hallinnan palveluiden mahdollistajina. TTA-hankkeen myötä on syntynyt uusia, tutkijoita tukevia palveluita. Kansalliskirjaston ja muiden tieteellisten kirjastojen edustajien panos hankkeessa oli tärkeä. Kansalliskirjaston monet palvelut pysyvät tunnisteet, ontologiat ja nimiauktoriteetit kiinnostavat suuresti myös tutkimusdatan hallinnan alalla. Keskustelu kirjastojen roolista ja tietotekniikan, tutkimishallinnon ja kirjastojen asiantuntijoiden yhteistyön tärkeydestä on virinnyt tieteellisissä kirjastoissa.

12 12 Tutkimusdatan ottaminen osaksi kirjastojen tiedonhakupalveluita, esimerkiksi Finnaa, vaatii vielä lisätyötä. Tietojärjestelmäpalvelut Helsingin yliopiston kirjastolle (HULib) sekä muu kehittä- misyhteistyö Helsingin yliopisto on suurin Kansalliskirjaston kirjastoille suunnattujen palveluiden käyttäjä. Palvelusopimuksiin perustuvia Helsingin yliopiston käyttämiä palveluita ovat verkkoaineiston hankinta (FinELib), Nelli-portaali, kirjastojärjestelmän ylläpito (Voyager), yhteistilasto (KITT), kansalliset kyselyt sekä koulutusja viestintäpalvelut. Vakiintuneen yhteistyön lisäksi Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto ovat keskustelleet Helsingin yliopiston kiinnostuksesta liittyä Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finnaan ja kirjastojen kansalliseen metatietovaranto Melindaan. Finnan kansallisessa näkymässä on haettavissa vuoden 2013 lopussa Helsingin yliopiston Helka-tietokannan aineisto. Helsingin yliopisto on lisäksi ollut kiinnostunut UKJ-hankkeesta. Helka-kirjastojen (Helsingin yliopiston kirjasto, SKS:n kirjasto, Kotuksen kirjasto, Työväenliikkeen kirjasto, Museoviraston kirjasto, Baltia-kirjasto) kanssa käytiin keskustelua halukkuudesta perustaa yhteinen Helka Finna-palvelu palvelemaan keskustakampuksen humanistisiin tieteisiin erikoistuneita asiakkaita. Keskustelu ja suunnittelu jatkuu edelleen Kirjastoverkon palvelut Kirjastoverkkopalveluiden toiminnan painopisteitä vuonna 2013 olivat kirjastojen yhteisiin palveluihin liittyvät kehittämishankkeet sekä perustoiminnan kehittäminen. Perustoiminnan osalta panostettiin erityisesti viestintään ja vuorovaikutukseen asiakaskentän kanssa, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, verkkoaineistojen hankintaan, kirjastojen järjestelmäinfrastruktuurin tarjontaan ja kehittämiseen, palvelujen ja vaikuttavuuden arviointiin sekä työyhteisön kehittämiseen. Kirjastojen yhteisten palvelujen rahoitus on erilainen eri sektoreille. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Kansalliskirjaston toimialalaajennuksen yhteydessä sovitut palvelut korkeakoulukirjastoille ja yleisille kirjastoille, mutta erikoiskirjastot maksavat itse käyttämistään palveluista. Keskitetty rahoitus kattaa niiden osalta vain viestinnän ja yhteisiin tilaisuuksiin osallistumisen. Verkkoaineistojen hankinta FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta. Vuonna 2013 FinELib-konsortiota uudistettiin uuden strategian mukaisesti. Tavoitteena on, että konsortion palvelut vastaavat entistä paremmin konsortion tarpeita, ohjausryhmän ja työryhmien työ tukee palveluyksikön työtä, koko konsortion asiantuntemus tulee konsortion käyttöön ja konsortion jäsenet hyötyvät ohjaavien ryhmien työstä. Tavoitteena oli lisäksi uudistaa konsortion viestin-

13 13 täympäristöä ja luoda ympäristö vuorovaikutteiseen viestintään. E-kirjojen osalta tavoitteena oli lisätä erityisesti kotimaisten e-kirjojen tarjontaa luomalla tarjontaa mahdollistavia rakenteita. Sopimusneuvotteluissa tavoitteena oli saada aineistojen hinnankorotukset maltilliselle tasolle ja löytää uusia joustavia hankintamalleja. Vuonna 2013 tavoitteena oli myös uusien aineistojen valintaprosessin uudistus. FinELibin ohjausryhmä päätti vuoden ensimmäisessä kokouksessa, missä aikataulussa konsortion uudistus etenee. Vuodeksi 2013 suunnitellut konsortion uudistukset toteutettiin vuonna Konsortion yhteistyöfoorumi on otettu käyttöön konsortion yhteisessä työskentelyssä ja foorumia on hyödynnetty muun muassa konsortion ad hoc -ryhmien toiminnassa ja ajankohtaistiedotuksessa. Tilastoinnin kehittäminen on aloitettu konsortion jäsenistä koostuvassa ad hoc -ryhmässä. Kotimaisten e-kirjojen hankintaa edistettiin ereading-hankkeessa ja kotimaisten e-kirjojen kilpailutushankkeella. ereading-pilotissa oli yli 100 kotimaista lähinnä kaunokirjaa käytössä vuoden 2013 ajan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kaikilla yleisillä kirjastoilla ja ammattikorkeakouluilla oli vuoden 2013 ajan mahdollisuus käyttää konsortion heille hankkimia e-kirjoja. Lisäksi yleisten kirjastojen konsortion kanssa on aloitettu neuvottelut työnjaosta. Uusien aineistojen valintaprosessia on uudistettu ja kehittämistä jatketaan vuonna Konsortion uudistus on lähtenyt hyvin käyntiin ja yhteisiä työskentelytapoja jäsenten väliselle työskentelylle on löytynyt. Kotimaisten kustantajien kanssa on edistytty e-kirjojen kirjastotarjonnassa ja teknisiä sekä prosesseihin liittyviä esteitä on poistettu. E-aineistojen sopimusneuvotteluissa hintoja on saatu neuvoteltua alas ja lehtipaketteihin on onnistuttu neuvottelemaan uusia malleja. Merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei kustantajien hinnoittelumalleissa vuonna 2013 kuitenkaan ole ollut. FinELib- aineistojen käyttö FinELib-aineistojen tilastot edelliseltä vuodelta saadaan kerättyä seuraavan vuoden maaliskuussa. Tästä syystä Kansalliskirjaston vuoden 2013 raportissa FinE- Lib-käyttötilastot raportoidaan vuodelta Opetusministeriön tulosneuvotteluissa on määritelty FinELib-aineistojen käytön tavoitetaso vuodelle Hakujen tavoitetaso konsortiotasolla vuonna 2012 oli 65 miljoonaa hakua ja artikkelilatausten tavoitetaso 18,5 miljoonaa artikkelilatausta. FinLEibin tavoitteena on myös saada käyttötilastot (joko haku- tai artikkelilataustilastot) kaikista FinELibin lisensioimista aineistoista. FinELib-aineistoista ladattiin vuonna 2012 yhteensä 24,5 miljoonaa artikkelia. Artikkelilatauksista 78 % (19 miljoonaa) tehtiin yliopistoissa, 17 % (4,2 miljoonaa) ammattikorkeakouluissa, 4 % (0,9 miljoonaa) tutkimuslaitoksissa ja 1 % (0,3 miljoonaa) yleisissä kirjastoissa (Kuva 1). Isoja muutoksia sektorien välillä ei käytössä ollut edelliseen vuoteen verrattuna. Aineistojen käyttö kasvoi kaikilla muilla kirjastosektoreilla paitsi tutkimuslaitoksissa, joissa käytössä oli lievää laskua. FinELib-aineistojen kokonaiskäyttö kasvoi kuitenkin 7,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

14 14 Kuva 1. FinELib-aineistojen käyttö. Artikkelilataukset kirjastosektoreittain 2012 Vuonna 2012 FinELib-aineistoista tehtyjen hakujen kokonaismäärä kasvoi 96 miljoonaan hakuun (vuonna miljoonaa). Luku ei ole kuitenkaan vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin nähden. Yleisten kirjastojen hakukäyttö on kasvanut räjähdysmäisesti kahden vuoden aikana lähinnä aineistojen monihakuun liittämisen vuoksi ( vuonna 2010, 11,4 miljoonaa vuonna 2011, 31 miljoonaa vuonna 2012). Lähes kaikista aineistoista saadaan joko haku- tai artikkelilataustilastot. Yksittäisistä lehdistä ei konsortiotasolla kerätä tilastoja, mutta niistäkin konsortion jäsenorganisaatiot voivat kerätä oman organisaationsa tilastot. FinELib-aineistojen käyttö kasvaa edelleen. Yleisten kirjastojen osalta käytön kasvu on ollut suhteellisesti suurinta (17 %), mutta koska elektronisten aineistojen käyttö on yleisissä kirjastoissa vielä pientä, kokonaiskäytön volyymi on altis vaihteluille aineistotarjonnassa. FinELib- aineistojen osuus asiakkaiden verkkoaineistojen hankinnasta FinELibin tavoitteena on ollut, että yliopistot voisivat hankkia FinElibin kautta 80 % verkkoaineistoistaan ja ammattikorkeakoulut 60 %. Vuonna 2012 ammattikorkeakoulut hankkivat FinELibin kautta 50 % verkkoaineistoistaan. Yliopistoilla vastaava luku oli 70 %. (Kuva 2)

15 15 Kuva 2. FinELib-aineistojen osuus asiakkaiden verkkoaineistojen hankinnasta Elektronisten aineistojen määrä lisääntyy koko ajan ja painettujen aineistojen hankinta vähenee. FinELib-konsortio hankkii tärkeimmät jäsenorganisaatioiden tarvitsemat elektroniset aineistot, mutta osa aineistoista jää jäsenten itse hankittaviksi. Kirjastojen järjestelmäinfrastruktuurin tarjonta ja kehittäminen Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää kansallisia bibliografisia tietokantoja ja kirjastojärjestelmiä tarjoten niitä palveluna suomalaisille kirjastoille, museoille ja arkistoille. Kansallisten tietokantojen osalta keskeisimmät kehitystoimet ovat liittyneet kuvailusääntöjen kehittämiseen (RDA) sekä nykyisten kuvailusääntöjen yhtenäistämisen koordinointiin. Tietokantojen sisältämien tietueiden määrä kasvoi keskimäärin 4 % mutta hakukäyttö väheni noin 2 % edelliseen seurantajaksoon nähden. Kirjastojärjestelmien osalta (Voyager, Nelli) pyrittiin säilyttämään nykyinen palvelutaso ja katkoton käyttö. Molempien järjestelmien osalta palvelu oli katkottomammin käytettävissä verraten edelliseen seurantajaksoon. Voyagerjärjestelmään kehitettiin lisäksi uutta toiminnallisuutta liittyen verkkomaksamiseen ja kansikuvien näyttämiseen. Kansalliskirjastossa kehitetään jatkuvasti myös muita palveluita tukevia ratkaisuja, joista kuluneella jaksolla tärkeimmät ovat keskitetty autentikointiratkaisu ja sähköisen vapaakappalerekisterin, Vasaran, kehittäminen. Kansalliset tietokannat Vuoden 2013 tavoitteena oli määritellä kansallisten tietokantojen osalta perustyö sekä taata tietokantojen ylläpitotyöllä ja laadunvarmistuksella palvelun luotettava jatkuminen. Kansallisten tietokantojen osalta määriteltiin perustyö. Tietokantojen sisällöntuotannon koordinoinnissa kirjastoverkkoa ohjeistettiin erityisesti ulkomailta poimittujen MARC 21 -tietueiden mukana tulleiden uusien RDA-elementtien käsittelyyn tietokannoissa ja käytiin läpi funktiokoodien eli RDA:n suhteiden merkitsemisen ohjeistusta.

16 16 Sisällöntuotannon koordinointia tehostamaan perustettiin uusi kuvailuasioiden joka on tarkoitettu kaikkien kirjastojen kuvailijoille. Uudelle listalle toivotaan keskustelua mm. luettelointisääntöjen tulkinnasta sekä MARC 21 -formaatin kenttien käytöstä. MARC 21 -formaatin uusimmat päivitykset huomioitiin suomalaisissa formaattikäännöksissä ja TagTable-kenttäluettelossa kevään ja syksyn aikana. Kansallisissa tietokannoissa oli yhteensä lähes 10 miljoonaa tietuetta. Niistä suurin osa, noin 6,4 miljoonaa tietuetta oli suomalaisten kirjastojen yhteistietokanta Melindan tietueita. Vuodesta 2007 alkavan aikasarjaseurannan aikana on kasvanut voimakkaimmin kansallisdiskografia ja kansallisen äänitearkiston luettelo Viola, joka saavutti tänä vuonna yli 1 miljoonan tietueen rajan. Violan kasvu raportointijakson aikana oli 4,1 %. Kansallisbibliografian (Fennica) koko oli lähes tietuetta, missä on kasvua edelliseen vuoteen 2,5 %. Kaiken kaikkiaan kansallisissa tietokannoissa kasvu on ollut tasaista, keskimäärin 4,6 % raportointijakson aikana. Kansallisten tietokantojen (Arto, Fennica, Melinda, Viola) hakukäyttö väheni tilastointijakson aikana 2,2 %, kun se vielä edellisen raportointijakson aikana kasvoi 15 %. Suurin hakujen vähenemä oli Viola- (-13,5 %) ja Arto-tietokannoissa (-7,2 %). Hakuja kansallisissa tietokannoissa tehtiin yhteensä n. seitsemän miljoonaa, mikä on noin vähemmän edelliseen vastaavaan 12 kuukauden jaksoon (runsaat 7,1 miljoonaa hakua) verrattuna. Vain Melindatietokannan hakujen määrä kasvoi (+1,5 %) (Kuva 3). Kuva 3. Hakujen kokonaismäärä kansallisissa tietokannoissa väheni lievästi raportointijakson aikana, mutta Melinda-tietokannan hakujen määrä kasvoi hieman. Tietokantojen hakukäytön vähenemisen syitä on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Melinda-tietokantaan on saatu mukaan uusia tiedontuottajia ja uusia aineistoja, mikä todennäköisesti heijastuu myös hakujen määrään positiivisesti. Uusi me-luetteloijat-postituslista on aktivoinut metatietoon liittyvää keskustelua yli sektorirajojen.

17 17 Korkeakoulukirjastojen luetteloinnin tehokkuus Edellisestä vuodesta on muutaman prosenttiyksikön vähennys poimintaluetteloinnin hyödyntämisessä uutuusluettelointia tehtäessä, mutta pitkän ajan trendi on jokseenkin ennallaan. Yliopistokirjastoissa poimintaluetteloinnin osuus uutuusluetteloinnista on noin 90 % ja ammattikorkeakoulukirjastoissa noin 70 %. Kuva 4. Yliopistokirjastoissa poimintaluetteloinnin osuus uutuusluetteloinnista. Kuva 5. Ammattikorkeakoulukirjastoissa poimintaluetteloinnin osuus uutuusluetteloinnista Artiva Vuonna 2013 Kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovarantohankkeen eli ARTIVA-hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat helppokäyttöisen artikkelimetatiedon syöttöjärjestelmän kehittäminen ja pilotointi, tiedekustantajien ja uusien kirjastojen saaminen Arton tiedontuottajiksi ja artikkelimetatiedon kehittäminen tukemaan paremmin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruuta. Artikkelien syöttöjärjestelmän ja artikkelimetatiedon vaatimusmäärittelyt tehtiin keväällä 2013, jolloin hanketta myös esiteltiin kirjastoille ja tiedekustantajille ja

18 18 ensimmäiset pilotoijat ilmoittautuivat mukaan. Kirjastojen pilotointi käynnistyi lokakuussa ja lomaketta on kehitetty edelleen kokemusten perusteella. Marraskuun aikana pilotointi laajeni tiedekustantajiin. Syöttöjärjestelmä hyödyntää muun muassa Melindassa ja ONKIssa valmiina löytyvää dataa ja tallentaa artikkeleihin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruussa tarvittavia tietoja. Artikkelien syöttöjärjestelmän kehittäminen eteni suunnitelmallisesti, vaikkakin hieman tavoiteaikataulusta jäljessä. Syöttöjärjestelmän tekniset vaatimukset ovat toisaalta täsmentyneet ja laajentuneet projektin edetessä. Kirjastot ovat antaneet artikkelien syöttöjärjestelmästä positiivista palautetta ja Arto on jo saanut uusia tiedontuottajia. Myös moni tiedekustantaja on sitoutunut osallistumaan pilotointiin. Voyager- kirjastojärjestelmä Voyager-kirjastojärjestelmä on käytössä kaikissa Suomen yliopistokirjastoissa, lähes kaikissa ammattikorkeakoulukirjastoissa (AMK) sekä muutamissa erikoiskirjastoissa. Kaikki Voyager-tietokannat on sijoitettu yhteiselle palvelimelle, jonka teknisestä toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Kansalliskirjasto koordinoi järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa yhdessä järjestelmätoimittaja Ex Libriksen ja asiakaskirjastojensa kanssa. Vuoden 2013 tavoitteena oli tarjota kirjastojen paikallisiin tarpeisiin soveltuva ja katkottomasti toimiva Voyager-kirjastojärjestelmä. Järjestelmän toimintavarmuus on parantunut viime vuodesta, jolloin ongelmia aiheutti uuden kehitysversion käyttöönotto. Voyager-järjestelmästä julkaistaan seuraava uusi versio vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä, jonka käyttöönottoa harkitaan siihen sisältyvästä uudesta toiminnallisuudesta sekä yleisestä tilanteesta riippuen. Vuoden 2013 aikana Kansalliskirjasto on tuottanut Voyager-järjestelmän yhteyteen merkittävää uutta toiminnallisuutta, joista keskeisimmät liittyvät verkkomaksamiseen, kirjojen kansikuviin, maksumuistutuksiin ja erilaisiin prosessien automatisointeihin. Voyagerin yhteydessä käytettävä ja runsaasti kiinnostusta herättänyt Kirjastokartta-ohjelma eteni uuteen kehitysversioon. Kirjastokartan käyttö lisääntyy jatkuvasti ja vuoden 2013 osalta karttahakuja suoritettiin jo noin Erillisiä käyttäjiä palvelulla oli yhteensä yli Järjestelmänhoitopalvelua jatkettiin nykyisille asiakkaille, joita ovat Maanpuolustuskorkeakoulu sekä Kansallisarkisto. Vuoden 2013 tavoitteena oli tarjota kirjastojen paikallisiin tarpeisiin soveltuva ja katkottomasti toimiva Voyager-kirjastojärjestelmä. Vuoden aikana järjestelmän toiminnassa ei esiintynyt merkittäviä ongelmia, mikä on parannus verrattuna edellisvuoteen. Vaikka uusia kehittämiskohteita ei vuodelle suunniteltu ja työtä keskitettiin Uuden Kirjastojärjestelmän (UKJ) vaatimusmäärittelyhankkeeseen, saatiin Voyager-palveluun tuntuvia parannuksia edellisvuoteen nähden. Verkkomaksaminen, kirjastokartta ja käyttäjätilien vanhenemisen automaattinen valvonta ovat merkittäviä Voyagerin yhteydessä tarjottavia uusia palveluita.

19 19 Nelli- palvelut Nelli-portaali on Suomen yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yleisten kirjastojen tarpeisiin rakennettu portaaliratkaisu. Nelli-portaalin kautta käytetään pääasiassa lisensoituja elektronisia aineistoja mutta myös vapaita aineistoja sekä kirjastoluetteloita. Nelli-palveluiden suurimpina haasteina ovat olleet portaalin heikoksi koettu käytettävyys ja toiminnalliset häiriöt. Palveluiden käytössä on kuitenkin aikaisempina vuosina todettu jatkuvaa kasvua. Vuoden 2011 loppupuolella portaalin taustalla olevan Ex Libriksen metahakuohjelmisto MetaLibin tilastoinnissa havaittiin ohjelmistovirhe, johon ei ole saatu korjausta ohjelmiston toimittajalta. Sen vuoksi luotettavia tietoja palveluiden käyttömääristä ei enää ole saatavilla. Vuonna 2013 Nelli-palveluiden keskeisinä tavoitteina olivat Nelli-portaalin ylläpidon tehostaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Palvelu pyrittiin pitämään käytössä korkealaatuisena ja ilman merkittäviä katkoja. Lisäksi tähtäimessä oli Nelli-toiminnallisuuden saattaminen käyttöön Finna-palvelun kautta sekä järjestelmätoimittajayhteistyö järjestelmässä esiintyvien puutteiden korjaamiseksi. Vuonna 2012 perustettu Nelli-ylläpitoryhmä jatkoi työskentelyään ja sen toimintatapoja kehitettiin. Käyttöön vakiinnutettiin tiketinhallintajärjestelmä, jonka kautta saatiin vuoden aikana yhteensä 270 toimintaa vaatinutta palvelupyyntöä. Alkuvuonna järjestelmässä ilmeni ajoittaisia ongelmia, jotka liittyivät järjestelmän päivityksiin. Ongelmiin onnistuttiin kuitenkin varautumaan siten, että loppukäyttäjille näkyviltä mainittavilta palvelukatkoilta vältyttiin. Nellin metahakukoneen (Metalib) kuormitus oli paikoin huolestuttavan suuri, mikä näkyi järjestelmän ajoittaisena hidastumisena. Kasvanut kuormitus on ollut ennen kaikkea seurausta laitteiston vanhenemisesta. Alkuvuodelle 2014 on suunniteltu laitteistoympäristön uudelleenorganisointi. Nelli-palveluissa on siirrytty ylläpitovaiheeseen. Uusia piirteitä tai ominaisuuksia toteutetaan enää pääsääntöisesti vain Ex Libriksen tarjoamien ohjelmistopäivitysten muodossa. Nelli-palveluiden käytettävyydessä esiintyviä ongelmia arvioidaan jatkossa erityisesti Finna-projektin näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä Finnaa pyritään tarjoamaan Nellin korvaavana asiakasliittymäratkaisuna. Julkaisuarkistopalvelut Kansalliskirjasto pyrkii kehittämään julkaisuarkistopalveluistaan ajanmukaista kansallisen tason infrastruktuuria, joka tarjoaa asiakasorganisaatioille kohtuuhintaisia, laadukkaita ja luotettavia palveluita. Kansalliskirjaston tarjoamia julkaisuarkistopalveluita käytti vuoden 2013 aikana yhteensä 38 asiakasorganisaatiota (25 ammattikorkeakoulua, seitsemän yliopistoa, kolme tutkimuslaitosta, yksi ministeriö, yksi virasto ja yksi yhdistys). Vuoden aikana avattiin käyttöön kaksi uutta DSpace-instanssia (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Jukuri ja Venäjällä digitoiduille suomalais-ugrilaisille aineistoille tarkoitettu, Koneen säätiön rahoituksella toteutettu Fenno-Ugrica). Kaikkiaan Kansalliskirjasto ylläpiti seitsemää julkista DSpace-instanssia, joista viidessä oli mukana ulkopuolisten asiakasorganisaatioiden aineistoja. (Kuva 6)

20 20 Kuva 6. Julkaisuarkistojen koko, tietueiden määrä Palveluiden kasvu jatkui vuonna 2013 voimakkaana: vuoden lopussa tuotantokäytössä oleviin DSpace-instansseihin oli tallennettu noin tietuetta ja kokotekstijulkaisua. Kaikkiaan Kansalliskirjaston ylläpitämään infrastruktuuriin tallennettuja kokotekstitiedostoja ladattiin tilastointikauden ( ) aikana lähes 17 miljoonaa kertaa. Aineistojen käyttö kasvoi edelliseen tilastointikauteen verrattuna noin 62 %. Vuoden aikana tehtiin myös merkittävää kehitystyötä palveluiden teknisiin rajapintoihin (mm. SimpleREST), prosesseihin ja suunniteltuun DSpace-ohjelmiston versiopäivitykseen liittyen. (Kuva 7) Julkaisuarkistopalvelut toimivat ilman keskitettyä rahoitusta, minkä vuoksi maksullisen palvelutoiminnan tuloilla rahoitetaan myös infrastruktuurin kehittämistä ja ylläpitoa. Tekninen infrastruktuuri toimi vuoden aikana erittäin luotettavasti. Myös aineistojen määrä ja käyttö kasvoivat nopeasti. Toisaalta palveluiden markkinointiin oli käytettävissä vain hyvin rajallisesti resursseja. Kuva 7. Julkaisuarkistojen yhteenlaskettu käyttö Juuli- julkaisutietoportaali Juulin perustavoitteena oli julkaisutiedonkeruun läpinäkyvyyden lisääminen, mikä oli erityisen tärkeää sen vuoksi, että julkaisutietojen painoarvo kasvoi merkittä-