6 Hallinto ja johtaminen Johtaminen, organisaatio ja toiminnanohjaus... 55

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Hallinto ja johtaminen... 55 6.1 Johtaminen, organisaatio ja toiminnanohjaus... 55"

Transkriptio

1 KANSALLISKIRJASTON KIRJASTOVERKKOPALVELUIDEN VUOSIRAPORTTI 2014

2 Sisällysluettelo 1 Johtajan katsaus Toiminnan vaikuttavuus Kärkihankkeet Tietojärjestelmien kehittäminen Digitaaliset sisällöt Metatiedon ja standardien kehittäminen Perustoiminnan tulokset Kulttuuriaineistolain mukainen toiminta... Error! Bookmark not defined Tutkimuksen ja opetuksen palvelut Kirjastoverkon palvelut Laatutyö: sisäinen laadunvalvonta Palvelukysely asiakasorganisaatioille Palvelukohtaiset kyselyt: Finna, Melinda, Nelli ja KITT Tekniset palvelut Palvelutason hallinta kansallisissa tietojärjestelmäpalveluissa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstösuunnitelma ja kehittämistoimenpiteet Osaamisen kehittäminen Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kansainvälinen yhteistyö Kansallinen yhteistyö Viestintä- ja kulttuuritoiminta Tutkimusyhteistyö Hallinto ja johtaminen Johtaminen, organisaatio ja toiminnanohjaus Tilat Liite 1: Osallistuminen kansainvälisiin yhteistyöelimiin Liite 2: Ohjaus- ja konsortioryhmät Kannen kuva: Finna-käyttäjäfoorumin tapaaminen (kuvaaja: Veikko Somerpuro)

3 1 Johtajan katsaus Muutoksen tuulia kirjastopalvelujen kehittämisessä Eurooppalaiset ja kansalliset politiikat ja linjaukset ohjaavat tutkimuksen ja koulutuksen painopistealueita sekä palvelujen kehittämistä kansalaisille. Uutena painopistealueena Euroopassa on avoimen tieteen konsepti (Science 2.0 tai Open Science), joka on jatkumoa pyrkimykselle lisätä tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta ja kehittää tutkimusdatan hallinnointiratkaisuja. Suomi on ollut avoimen tieteen edistämisessä edelläkävijä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) hanketta ( ) edelsi kaksi muuta projektia, joissa laadittiin linjauksia ja kehitettiin infrastruktuureja avoimen tieteen mahdollistamiseksi. Avoimeen tieteeseen liittyvän valmistelun taustalla on useita tekijöitä, kuten teknologian nopea kehitys, tutkimuksen globalisoituminen ja tutkijoiden ja tutkimuslaitosten määrän kasvu erityisesti Aasiassa, digitaalisessa muodossa olevan aineiston ja big datan määrän kasvu, suurten aineistomäärien käsittelyssä tarvittavan laskentatehon kasvu. Kansainväliset painotukset näkyvät myös Suomen kirjastopalveluiden kehittämisessä. Avoimuus palvelujen kehittämisessä korostuu ja avoimuus näkyy monella eri tavalla. Avoimen lähdekoodin käyttö lisääntyy, avoimia rajapintoja, jotka mahdollistavat palvelujen aiempaa helpomman integroinnin toisiinsa, kehitetään aktiivisesti ja avoimen yhteiskäyttöisen metadatan tuotanto yleistyy. Merkittävimmät Kansalliskirjaston avoimeen lähdekoodiin perustuvat kansalliset palvelut ovat Finna-tiedonhakuportaali, Finto-ontologiapalvelu, DSpace-ohjelmistoon perustuva julkaisuarkistopalvelu sekä vapaakappaletoimintaan liittyvä Suomen verkkoavaruuden haravointipalvelu. Teknologian kehitys tuo verkkopalvelujen tuotantoon uusia mahdollisuuksia. Perusteknologioiden muutos tai uuden teknologian käyttöönotto laajoissa käyttäjäkunnissa vie kuitenkin aikaa, kuten on havaittu esimerkiksi uuden kirjastojärjestelmän suunnitteluprojektissa. Suomessa kirjastopalveluiden perusteknologioiden uudistamisprosessi on kuitenkin osittain päässyt alkuun. Finna-projektissa toteutetaan uuden sukupolven käyttöliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden järjestelmiin. Finna tulee lähivuosina korvaamaan korkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen Nelli-portaalin. Finto-projektissa rakennetaan luotettava ja pysyvä ontologiapalvelu, joka vuoden 2015 lopulla korvaa nykyisen verkkosanasto VESA:n ja yleisen suomalaisen asiasanaston YSA:n. Melinda-projektissa kehitetään kirjastojen yhteistä kuvailuympäristöä, joka aikanaan tulee helpottamaan uusien kuvailusääntöjen ja kuvailuformaatin käyttöönottoa. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotantotapa muuttuu olennaisesti. Palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta, josta käyttäjät valitsevat tarvitsemansa palvelun. Ajan ja paikan merkitys vähenee entisestään. Pilvipalveluja sovelletaan sekä palvelininfrastruktuurien että sisältöpalvelujen tuotannossa. Kirjastoverkon palveluista Finna on toteutettu kansallisena pilvipalveluna. Käyttäjien tarpeet kehittyvät verkkopalvelujen kehittyessä. Uudet palveluratkaisut ruokkivat uusia tarpeita, joten kehittämisen tulee olla jatkuvaa ja nopeaa. Käytettävyys- ja esteettömyysselvitysten tulisi olla rutiininomainen osa palvelujen kehittämistä. Tänä päivänä 5

4 metatiedon ja datan uudelleenkäyttö ja yhdistäminen uuden tiedon tai uusien palvelujen tuottamiseksi on ajankohtaista. Kaiken kaikkiaan metatiedon ja erilaisten tunnisteiden merkitys korostuu digitaalisissa palveluissa ja pitkäaikaissäilytysratkaisuissa. Nykypäivän haasteista ei selvitä ilman kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomen kirjastojen yhteistyökyky on havaittu maailmalla ja se voikin toimia mallina esimerkiksi avoimen tieteen haasteisiin vastaamisessa. Toinen merkittävä esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä on kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistyö, joka lisääntyy koko ajan ja löytää uusia käytännöllisiä soveltamisaloja. Metatiedon ja kuvailun kehittäminen on yksi uusista kehittämiskohteista. Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut -tulosalueen johtaja 6

5 2 Toiminnan vaikuttavuus 2.1 Kärkihankkeet Digitalisoituminen muuttaa tiedon tuottamista ja välittämistä. Tutkijoiden, opiskelijoiden ja muiden tiedon tarvitsijoiden tavat käyttää informaatiota ovat jatkuvassa muutoksessa. Kärkihankkeilla Kansalliskirjasto vastaa tähän nopeaan toimintaympäristön muutokseen. Kärkihankkeissa olennaista ovat avoimet palvelut ja tietojärjestelmät, uudet digitaaliset sisällöt, avoin metadata ja data. Kärkihankkeet mahdollistavat käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämisen hyödyntäen vahvaa alan asiantuntemusta ja kansainvälistä yhteistyötä. Keskitetty, vuorovaikutteinen toimintamalli tuo kustannussäästöjä. Yhteiset palvelut tuovat näkyvyyttä muistiorganisaatioille parantaen aineistojen saatavuutta ja mahdollistaen entistä laadukkaampien uusien palveluiden kehittämisen asiakkailleen. Kehitettyjen rajapintojen avulla tiedon yhteiskäyttöisyys paranee. Digitaalisia sisältöjä tuotetaan digitoimalla kulttuuriperintöaineistoja ja lisensioimalla tieteellisiä aineistoja kaupallisilta kustantajilta. Metatieto ja sen laadun merkitys korostuu digitaalisessa ympäristössä. Kärkihankkeet tukevat opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2014 alkanutta avoimen tieteen ja tutkimuksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on julkaisujen, tutkimusdatan ja -menetelmien avoimuus. Kärkihankkeita ohjaa myös Helsingin yliopiston visio Huipulle ja yhteiskuntaan, jossa erityisenä painoalana on humanistisen huippututkimuksen tuki Tietojärjestelmien kehittäminen Suomessa kirjastojen käytössä olevat tietojärjestelmät ovat pääosin elinkaarensa päässä olevia ratkaisuja. Yhtenä keskeisenä tavoitteena Kansalliskirjaston koordinoimien tietojärjestelmien viimeaikaisessa kehittämisessä onkin ollut vanhentuneiden järjestelmien korvaaminen uusilla. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna tulee lähivuosina korvaamaan Nellihakuliittymän. Nellin taustalla olevat keskitetyt tietämystietokannat ovat kuitenkin jatkossakin edelleen tärkeitä ja ne integroidaan Finnaan. Kustannussäästöä muodostuu pääosin erillisen hakuliittymän ylläpitotyön poistumisesta Kansalliskirjastossa, yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen kirjastoissa sekä yleisissä kirjastoissa. Sanasto- ja ontologiapalvelu Finto tulee vuoden 2015 lopulla korvaamaan Vesa-verkkosanaston. Avoin lähdekoodi on tuonut palvelujen kehittämiseen uudenlaista ketteryyttä ja mahdollisuutta reagoida käyttäjien tarpeisiin huomattavasti nopeammin kuin aiemmin, jolloin pääosin toimittiin yhteistyössä kaupallisten järjestelmätoimittajien kanssa. Finnan ja Finton avoimen lähdekoodin hallintaa ja ohjelmistoja kehitetään yhteistyössä kansainvälisten kehittäjäkumppaneiden kanssa. Finnan kehittämisen tukena on kansainvälinen VuFind-kehittäjäyhteisö. Finto on omalla toiminnallaan luonut yhteistyötä erityisesti YK:n alaisen FAO:n kanssa. 7

6 Finna Tavoitteet Vuonna 2014 Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän, Finnan kehittämisen keskeisinä tavoitteina olivat kirjastojen mukaantuloa edistävien ominaisuuksien kehittäminen, VuFindohjelmiston versiopäivitys, avoimien rajapintojen toteuttaminen, käytettävyyden parantaminen, palvelusopimuksen uudistaminen, sekä mukaantulon prosessin ja projektin hallinnoinnin parantaminen. Tulokset Korkeakoulukirjastojen kirjastojärjestelmän, Voyagerin, integrointia Finnaan parannettiin niin, että Finna pystyy korvaamaan kaikki olennaiset kirjastojen nykyisissä käyttöliittymissä tarjoamat palvelut. Korkeakoulukirjastojen lisensioitujen aineistojen käytettävyyttä parannettiin keskitetyn indeksin (PCI), e-lehtien (SFX) ja aineistotietokantapalvelun (Metalib) integroinnin parantamisella. Yhteiskirjastojen kanssa suunniteltiin malli, jossa useat lisensoituja aineistoja hankkivat organisaatiot voivat tarjota yhden yhtenäisen yhteiskirjastopalvelun Finnassa. Tähän liittyvää ohjelmiston kehitystä on tehty ja toiminnallisuutta on pilotoitu Lapin korkeakoulukirjaston kanssa. Lisäksi on edistetty korkeakouluille omien aineistojen tuomista Finnaan parantamalla indeksointia ja tietojen näkymistä korkeakoulujen tarpeiden mukaan. Yleisten kirjastojen Axiell-kirjastojärjestelmien (Aurora ja Origo) rajapintojen hyväksymisen ja asentamisen jälkeen Vaski-kirjastojen (Turun seudun yleiset kirjastot) pilotointiin liittyvää Finnan ohjelmiston kehitystä jatkettiin. Vaski-kirjastojen edellyttämät tärkeimmät kirjastotoiminnallisuudet saatiin integroitua Finnaan syksyn aikana ja Vaskin Finna-näkymän koekäyttö henkilökunnalle voitiin avata marraskuun lopulla. Rajapintatyö ja pilottikirjastojen käyttöönotto on oleellisen tärkeää yleisten kirjastojen mukaantulon kannalta. Yleisten kirjastojen tulee saada nykyisissä käyttöliittymissä käytössä olevat tärkeimmät verkkopalvelunsa mahdollistettua Finnassa ennen kuin ne voivat liittyä Finnaan. Muiden Axiel-järjestelmän omaavien kirjastojen aineistojen tuontia Finnaan edistettiin ja Finnan kehityspuolelle haravoitiin kolmen uuden kirjastokimpan aineistoja. Lisäksi on suunniteltu yhdessä Kirjastot.fi kanssa yleisille kirjastoille tärkeiden aineistojen ja palveluiden tuomista Finnaan. Kuva 1: Finna-päivän juhlistustilaisuus Säätytalolla (kuvaaja: Veikko Somerpuro) 8

7 Finnan aineistoja hyödyntävien avoimien rajapintojen toteuttamista on suunniteltu ja sen toteuttamista on aloitettu oppilaitosyhteistyönä Tampereen Demolan kanssa. Projektissa on esimerkiksi suunniteltu monitieteellisen opiskelijaryhmän voimin FinnaOppi -niminen konsepti siitä, miten Finnan aineistoja voitaisiin tuoda perusopetuksen käyttöön. Yhteistyöprojekti loppuu helmikuussa Demolan kaltaisen oppilaitosyhteistyön avulla saadaan kustannustehokkaasti edistettyä innovatiivisten ja ennakkoluulottomien sovellusten syntymistä. Finna-palvelun ja sen käyttöliittymien kehittämisessä otetaan huomioon käyttäjien tarpeet. Käytettävyys näkyy palvelun suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Yhdeksi erityiseksi hakupalvelun käytettävyyttä parantavaksi tekijäksi on tunnistettu hakutulosten relevanssin parantaminen. Ohjelmiston nykyistä relevanssia tutkittiin, asiakastarpeita kartoitettiin ja tarpeiden pohjalta relevanssia parannettiin. Erityistä käytettävyyden parantamiseen tähtäävää työtä on tehty myös oman tilin toimintojen parantamisessa, jossa otettiin huomion mm. useamman kirjautumistavan käytettävyysongelmat sekä monen kirjastokortin käyttäminen. Myös omien suosikkilistojen jakaminen ja kommentointi tehtiin mahdolliseksi. Lisäksi tehtiin kaikki puuttuvat ja tunnistetut esteettömyyden parantamiseen tähtäävät tehtävät. Palvelun käyttöä seurattiin koko vuoden ajan käyttötilastoihin ja lisäksi loppuvuonna kerättiin käyttäjien palautetta verkkokyselyllä. Käyttäjäkyselyyn vastasi yli eri näkymien käyttäjää. Näin kerätyn datan pohjalta tehdään arvioita palvelun käytöstä ja kehittämistarpeista. Vuoden lopulla tehtiin myös selvitys Finnan soveltuvuudesta eri alojen tutkijoiden tarpeisiin. Selvityksen tuloksena on syntynyt konkreettisia kehitysehdotuksia erityisesti korkeakoulujen Finna-näkymiin. Tutkimuksen tuloksista laadittua raporttia käydään läpi palvelussa mukana olevien organisaatioiden kanssa keväällä Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän palvelusopimus uudistettiin ja siihen lisättiin palvelutasoa määrittelevä liite. Sopimukseen liitettiin konsortioryhmän päätöksellä myös metadatan käyttöoikeuksia määrittelevä CC0-liite. Sopimusuudistuksen myötä konsortion nimi muutettiin Finna-konsortioksi ja palvelun kehittämistä ohjaava ryhmä Finna-konsortioryhmäksi. Uusi konsortioryhmä nimitettiin kaudelle Osana kirjastoverkkopalveluiden ohjausjärjestelmän arviointia arvioidaan myös Finna-konsortion toiminta. Vuoden 2015 alussa sovitaan mahdollisesti tehtävistä toimenpiteistä yhdessä palveluissa mukana olevien organisaatioiden kanssa. Finnan mukaantulossa siirryttiin jatkuvan mukaantulon malliin aikaisemman aallottaisen mukaantulon sijasta. Mukaantulon seurantaa parannettiin ja jatkuvan prosessin mallia kehitettiin. Uusia organisaatioita otetaan jatkossa mukaan Finnaan puolen vuoden välein. Joulukuussa kysyttiin osallistuvien organisaatioiden tyytyväisyyttä palveluun kyselyllä. Kyselyn tuloksia käytetään vuoden 2015 suunnitelmia tehtäessä palvelun eri osien parantamiseen. Joulukuussa järjestettiin Finna-päivä, joka kokosi yhteen mukana olevia organisaatioita, sidosryhmiä sekä Finna-palvelun käyttäjiä. Päivän tapahtumien suunnittelussa olivat mukana vuoden aikana aktiivisesti mukana olleiden organisaatioiden edustajia. Finna-päivän tapahtumista pääosa, mm. ensimmäinen Finna-käyttäjäfoorumin tapaaminen, järjestettiin Helsingissä, mutta palvelua lanseerattiin myös Lahden ammattikorkeakoulun kirjaston asiakkaille Lahdessa. Finnan viestintäkanavia lisättiin. Osallistuvien organisaatioiden kysymysten ratkomista varten pilotoitiin keskustelufoorumia, joka osoittautui etenkin korkeakoulukirjastoille helpoksi vuorovaikutuskanavaksi. Finna-päivänä lanseerattiin erityisesti Finnan käyttäjille suunnattu Finnan Facebook-sivu, joka keräsi lyhyessä ajassa satoja seuraajia. 9

8 Finnan tunnuslukuja 2014: Indeksin viitteiden määrä... 16,7 milj. Aineistojen määrä finna.fi:ssä... 9 milj. Verkossa saatavilla olevia aineistoja... 1 milj. Mukana olevat organisaatiot Aineistoja tarjoavat organisaatiot finna.fi:ssä Tuotannossa olevien näkymien määrä Arviointi Kirjastojen tuotantoon siirtymisen esteet vähenivät huomattavasti vuoden 2014 aikana. Korkeakoulukirjastojen siirtyminen tuotantoon on nyt tehdyn kehitystyön vuoksi mahdollista. Korkeakoulukirjastojen omien arvioiden mukaan suurin osa ottaa Finnan käyttöön nykyisen kirjastojärjestelmän rinnalle vuoden 2015 alkupuolella ja loput saman vuoden syksyllä. Yleisten kirjastojen mukaantuloa on hidastanut merkittävästi kirjastojärjestelmien rajapintojen puutteet. Ensimmäisen yleisten kirjastojen Finna-näkymän koekäyttö mahdollistaa kuitenkin yleisten kirjastojen mukaantulon ja havainnollistaa millainen yleisten kirjastojen Finna-käyttöliittymä voisi olla. Kirjastojärjestelmien rajapintoihin liittyvien riskien hallintaan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Finnan kehityksessä ei ole kuitenkaan ollut resursseja toteuttaa kaikkia suunniteltuja asioita vuoden 2014 aikana, vaan osa siirtyy vuoteen Tuotantoon menon esteiden poistamista on priorisoitu ja mm. VuFind-ohjelmiston versionpäivitystä ja avoimien rajapintojen kehitystä on tehty suunnitelmia hitaammin. Finnan käyttäjäkyselyyn vastanneiden arviot palvelusta olivat melko myönteisiä. 89 % kyselyyn vastanneista pitää palvelua hyödyllisenä ja 74 % helppokäyttöisenä. Suuria eroja sektoreiden välisissä tuloksissa ei ollut. Finnan myötä kansalaisille avautuu ennen näkemättömän suuri määrä avoimia kulttuuriperintöjä yhden käyttöliittymän kautta. Erityisesti museot saavat sen kautta mahdollisuuden tarjota aiemmin saavuttamattomissa olleita digitoituja aineistoja nyt verkossa. Tieteellisille kirjastoille Finna tuo mahdollisuuden integroida keskeisiä sähköisiä aineistoja yhteen käyttöliittymään. Uuden kirjastojärjestelmän kehittäminen Kansalliskirjasto oli mukana perustamassa sektorirajat ylittävää uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) valmisteluryhmää vuonna Tavoitteena oli tuottaa vaatimusmäärittely, jonka avulla voidaan vertailla markkinoilla olevia kirjastojärjestelmiä ja mahdollisesti kehittää kirjastojärjestelmää suomalaisten kirjastojen tarpeisiin. Erityisesti tavoitteena oli etsiä mahdollisia avoimen lähdekoodin järjestelmiä. Aluksi uuden kirjastojärjestelmän määrittelytyötä tehtiin kirjastojen asiantuntijoiden voimin ilman erillistä rahoitusta. Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeen määrittelytyötä varten erityisavustuksen kattamaan viisi henkilötyövuotta 12 kuukauden ajaksi. Hankkeen toteutukselle ei enää myönnetty haettua keskitettyä rahoitusta, vaan linjauksena on, että järjestelmää käyttävien kirjastojen tulee kattaa järjestelmän hankinta- ja toteuttamiskustannukset. Myönnetyn euron erityisavustuksen, vuonna 2013 käyttämättä jääneen avustuksen osan sekä Kansalliskirjaston oman panostuksen turvin voitiin kuitenkin 10

9 aloittaa uuden järjestelmän toteuttamisen valmistelua supistetuilla resursseilla. Hankkeen tärkeäksi tavoitteeksi tuli löytää sopiva kustannustenjako- ja hallintomalli vuoden 2014 aikana. Hankkeen ohjausryhmään on nimitetty edustajat kaikilta kirjastosektoreilta. Ohjausryhmässä ovat edustettuina myös kirjastojen kehysorganisaatioiden IT-johtajat sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kansalliskirjasto. Tavoitteet UKJ-hankkeen tavoitteena oli saada vuoden 2014 alkupuolen aikana sovittua kustannustenjakoja hallintomalli, jonka turvin hanke voitaisiin viedä loppuun kirjastojen omarahoituksen turvin. Mallia oli tarkoitus käsitellä elokuussa AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden koolle kutsumassa strategiaseminaarissa, jonka työpajoissa aiottiin myös kirkastaa kuvaa kirjastojen järjestelmätarpeista. Tavoitteena oli myös tiivistää edellisenä vuonna laaditusta vaatimusmäärittelystä ne kohdat, joka uuden järjestelmän on täytettävä käyttöönottovaiheessa. Lisäksi oli tarkoitus tutustua toteutusvaihtoehtoihin ja syventää tietämystä parhaalta näyttävästä ratkaisusta. Toteutuksen aloitusta oli tarkoitus edistää myös uuden järjestelmän kannalta keskeisen metatietovarannon rakentamisen valmistelulla ja palveluväylämallien hyödyntämissuunnitelman tarkentamisella. Tulokset UKJ-ohjausryhmän asettama kustannustenjakoa ja hallintomallia valmisteleva työryhmä sai työnsä valmiiksi kesäkuussa. Ohjausryhmä päätti, että kustannustenjakomalli viedään keskusteluun kirjastoverkolle ja työ jatkuu sen jälkeen, kun saadaan kommentteja kirjastokentältä. Asia ei ole kuitenkaan edennyt. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden elokuussa järjestettäväksi aiottu strategiaseminaari jouduttiin viime vaiheissa peruuttamaan. Sen koolle kutsuneet konsortiot päätyivät lopulta siihen, että aika ei ollut vielä kypsä hankkeessa etenemiseen. UKJ-projektiryhmä supistui kesän aikana, jonka vuoksi loppuvuoden tavoitteita tarkasteltiin uudestaan. Tavoitteiksi asetettiin vuonna 2013 laaditun vaatimusmääritelyn viimeistely ja UKJ:n käyttöönoton vähimmäisvaatimusten määrittely sekä UKJ:n toteutusvaihtoehtojen vertailu. Nämä toteutettiin vuoden loppuun mennessä. Toteutusvaihtoehtojen vertailu suoritettiin yhdessä kirjastokentän kanssa järjestämällä yhteensä viisi kirjastojärjestelmäesittelyä. Lisäksi järjestettiin tutustumiskäynti KU Leuvenin kirjastojärjestelmäyksikköön, jossa on käytössä yksi mahdollinen uuden järjestelmän toteutusvaihtoehto. Tutustumiskäynnillä oli mukana myös kirjastokentän edustus. UKJ-hankkeen asiantuntijat vierailivat myös Joensuun seutukirjastossa, jossa on otettu käyttöön avoimen lähdekoodin järjestelmä KOHA. Arviointi UKJ:n toteuttamisvaiheelle havitellun keskitetyn rahoituksen kariuduttua hankkeen eteneminen käytännössä pysähtyi vuoden kuluessa. UKJ-ohjausryhmän toimikauden päättyessä koko hanke loppui tässä muodossaan Rahoitusrakenteen muutos sai kirjastosektorit arvioimaan uudelleen aiemmin asettamansa tavoitteet. Työ kirjastojärjestelmien uusimiseksi kuitenkin jatkuu kirjastoissa, kirjastojen kimpoissa ja kirjastosektoreitten tasolla sekä Kansalliskirjastossa sen omilla vastuualueilla. Tarve kirjastojärjestelmien uusimiselle ei ole kadonnut. UKJ:n aikana on syntynyt paljon verkostoja kirjastojen kesken yli sektorirajojen ja hankkeessa tehty työ on kaikkien hyödynnettävissä. UKJohjausryhmä suosittaa konsortion tai vastaavan järjestäytyneen yhteistyöorganisaation 11

10 perustamista niiden kirjastojen kesken, jotka haluavat tehdä tiivistä työtä uuden kirjastojärjestelmän ympärillä. Kuva 2: Toiminnan suunnittelua CoCo-työvälineistön avulla (kuvaaja: Jukka Pennanen) 12

11 2.1.2 Digitaaliset sisällöt Yhteistyössä kohti digitaalista tietoyhteiskuntaa Kansalliskirjaston tavoitteena on saattaa aineistojaan ja kokoelmiaan mahdollisimman laajaan käyttöön tutkimuksen, opetuksen ja kansalaisten tarpeisiin. Tätä varten kirjasto digitoi kansallisia kokoelmiaan yksin ja yhteistyössä useiden eri kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on avata luvun lehtiä laajempaan käyttöön. Digitoinnin painopisteenä on laajojen aineistokorpusten tuottaminen arvokokoelmien rinnalla. Vuoden aikana digitoitiin ja saatettiin käyttöön miljoonaa tekstisivua ja 1500 C-kasettia. Digitoidun aineiston tablettikäytön mahdollistava kehitystyö saatiin päätökseen. Osa digitoinneista on mahdollista toteuttaa vain kansallisina tai kansainvälisinä kehittämis- ja yhteistyöhankkeina: aineistojen digitointiprosessien rakentaminen ja käytettävyyden varmistaminen on edellyttänyt uusien infrastruktuurien ja käytäntöjen luomista. Joukkoistamisen avulla digitoitujen aineistojen uudelleen käyttö ja jakaminen sosiaalisen median kautta on nyt mahdollista Metatiedon ja standardien kehittäminen Kuvailevan metatiedon kehittäminen (mukaan lukien kuvailusäännöt ja metatietoformaatit sekä kuvailutyön yhteiset työkalut) on Kansalliskirjaston keskeinen tehtäväalue. Metatiedon kehittämishankkeissa valmistaudutaan metatiedon ja sisältöjen avaamiseen linkitettynä avoimena datana. Kuvailusääntöjen osalta on käynnissä suuri kansainvälinen muutos tietuepohjaisesta luetteloinnista funktionaaliseen luettelointiin. Muutoksen ensimmäinen vaihe on kääntää ja muokata kansainvälinen säännöstö (RDA) soveltuvaksi suomalaiseen käyttöön. Kirjastoalan standardien kehittäminen kuuluu Kansalliskirjaston perusvastuisiin. Standardoinnin tavoitteena on muun muassa parantaa järjestelmien yhteentoimivuutta ja tiedon yhteiskäyttöisyyttä sekä tukea digitaalisten tietovarantojen pitkäaikaistä säilyttämistä. Kansallista ja kansainvälistä standardointityötä kuvataan luvuissa 5.1 ja 5.2. Kansallinen metatietovaranto Melinda on pääsääntöisesti käyttöönottohanke, joka tulee aikanaan helpottamaan ja tehostamaan uusien kuvailusääntöjen käyttöönottoa Melinda-kirjastoissa. Tavoitteena on edelleen laajentaa Melinda-metatietovarannon kattavuutta, jotta siinä vaiheessa, kun kirjastometatietoa ryhdytään konvertoimaan linkitetyksi dataksi, se tapahtuu taloudellisesti ja tehokkaasti. Kuluneena vuonna on jatkettu kirjastojen yhteisen luettelointiympäristön eli Melinda-metatietovarannon kehittämistä sekä uusien kirjastojen integrointia sisällöntuottajiksi. Julkisen hallinnon metatietopalveluiden kehittämisen tavoitteena on järjestelmien ja organisaatioiden välisten tietojen vaihdon mahdollistaminen ja varmistaminen sekä yhteisten toimintatapojen omaksuminen. Tähän pyritään mm. mahdollistamalla semanttinen yhteentoimivuus. Kansalliskirjaston vastuulla olevat Finto- ja URN-palvelut ovat keskeisessä roolissa semanttisen yhteentoimivuuden varmistamisessa. 13

12 Kansallinen metatietovaranto, Melinda Tavoitteet Vuonna 2014 Kansallinen metatietovaranto -hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat Melindan tiedontuottajien piirin laajentaminen kattamaan loput ammattikorkeakoulukirjastot sekä yleisten kirjastojen Melindaan liittymisen edistäminen ja valmistelu. Lisäksi tavoitteina olivat Fennican (kansallisbibliografia) kuvailutuotannon siirto Melindaan, auktoriteettitietokannan ja luettelointiohjelman jatkokehitys. Tulokset Opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset ammattikorkeakoulukirjastot liittyivät suunnitellusti Melindan tiedontuottajiksi. Yhteensä 19 ammattikorkeakoulukirjaston kuvailutuotanto siirtyi Melindaan. Käyttöönotot päättyivät kesäkuussa. Ammattikorkeakoulukirjastojen yksittäisten kokoelmien täydennyksiä ja poistoja tehtiin kirjastojen pyynnöstä vuoden aikana. Amk-aineistosiirtojen yhteydessä Melindaan tuli lähes puoli miljoonaa uutta tietuetta. Valtaosa uusista aineistoista on englanninkielistä. Kokonaan uudenlaisia aineistoja saatiin myös Melindaan kuten viittomakieliset aineistot ja elokuvat. Suhteellisesti merkittävintä lisääntyminen oli joidenkin ammattikorkeakoulukirjastojen erikoisalojen aineistoissa esimerkiksi hotelli- ja ravintola-ala sekä turvallisuus- ja kauneudenhoitoalat. Osakohdetoiminnallisuuden kehittäminen eteni. Kansallisdiskografian (Viola) nuottiaineisto siirrettiin keväällä ja viiden kirjaston musiikkiaineistot ajettiin syksyn aikana Melindaan. Kirjastojen henkilöstölle järjestettiin osakohde- ja musiikkiaineistojen koulutusta sekä kertauskoulutusta Melindassa työskentelyn periaatteisiin ja Aleph-järjestelmään liittyen. Valmistelut yleisten kirjastojen pilottien tuotantoon siirtämiseksi jatkuivat Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaan maakuntakirjaston (PIKI) sekä Kokkolan kaupunginkirjaston maakuntakirjaston (Anders) kanssa. Axiell ja Kansalliskirjasto allekirjoittivat Auroran ja Melindan välisiä rajapintoja koskevan yhteistyösopimuksen. Rajapintoja hyväksymistestattiin vuoden aikana. Teknisten kysymysten lisäksi valmisteltiin pilottien koulutukseen, ohjeistukseen ja tukeen liittyviä asioita. Arviointi Ammattikorkeakoulukirjastojen Melindaan liittyminen sekä Fennica-kuvailun aloitus Melindassa etenivät suunnitellusti ja hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kesken. Ammattikorkeakoulukirjastoille tehdyn hyötyselvityksen tulokset kertovat kuvailun tehostuneen aiempaan verrattuna. Haasteena nähdään tietokannan laadun säilyttäminen käyttöönottojen ja aineistosiirtojen yhteydessä. Tarve automaattisten laadunparannusmentelmien kehittämiseen korostuu. Auktoriteettitietokannan jatkokehityksessä haasteena ovat niukat resurssit, jonka johdosta auktoriteettituotannon katteen laajennuksen suunnitelmia tarkistettiin. Osakohdetoiminnallisuuden kehittäminen vei odotettua enemmän aikaa. Yleisten kirjastojen pilottikirjaston (PIKI) osalta valmistelut Melindan tuotantokäytön aloittamiseksi vuoden 2015 alkupuolella ovat edenneet merkittävästi, vaikka sitä on paikoin hidastanut pilottikirjastojen sekä ulkoisen toimittajan valmiusaste. Yleisten kirjastojen metatietoprosessin uudistamiseen liittyvät suunnitelmat vaikuttavat yleisten kirjastojen etenemiseen kokonaisuutena. Luettelointiohjelman kehitystyö keskeytettiin syksyllä hankkeen priorisointien, resurssivajeen ja tulevaisuuden järjestelmäkokonaisuudesta vallitsevan epätietoisuuden takia, samalla kun 14

13 kehittäjäresurssi siirtyi opintovapaalle. Jo tehtyjä luettelointiohjelman osia hyödynnetään jatkossa Melindan laadunparannustoimissa. Kansallinen metatietovaranto -hankkeen toimintaa ohjaa Tiedonhallinnan ohjausryhmä. Ohjausjärjestelmää arvioidaan Vuoden 2015 alussa sovitaan mahdollisesti tehtävistä toimenpiteistä yhdessä palveluissa mukana olevien organisaatioiden kanssa. Melindassa yhtenäiset käytänteet ja toimintatavat parantavat metatiedon laatua, mikä edistää metadatan yhteentoimivuutta ja edesauttaa datan avaamista. Kirjastojen kuvailutyötä ja siihen liittyvää osaamista on helpompi jakaa, kun työtä tehdään yhteiseen metatietovarantoon. Kansallisbibliografiakuvailu ja auktoriteettityö kansallisessa Melinda-metatietovaranto Tavoitteet Kansallisbibliografiatuotannon siirtäminen metatietovaranto Melindaan. Kansallisbibliografian kuvailutiedot siirtyvät Melindasta tallennuksen jälkeen Voyager-järjestelmässä pysyvään Fennicatietokantaan. Kansallisbibliografia säilyy itsenäisenä kansallisbibliografiatyön kansainväliset laatuvaatimukset täyttävänä kokonaisuutena huolimatta siitä, että se tuotetaan kirjastoverkon yhteisessä työskentely- ja toimintaympäristössä. Tulokset Fennican bibliografinen kuvailu, sisällönkuvailu ja auktoriteettityö siirrettiin Melindaympäristöön tammikuussa. Kansallisbibliografiatason tietueiden luotettava tuotanto Melindassa ja niiden kopioituminen edelleen Fennica-tietokantaan on osoittautunut haasteelliseksi. Käytännön luettelointityö on ensimmäisen vuoden aikana ollut aiempaa hitampaa, ja aiheuttanut selvän viiveen kansallisbibliografiatuotantoon. Arviointi Kansallisbibliografian kuvailuviive on kasvanut. Työtapoja kansallisbibliografian tuottamiseksi Melinda-tuotantoympäristössä joudutaan edelleen hiomaan alkuvuonna Vuoteen 2013 verrattuna kuvailutyön viive on 1000 monografianimekettä ja 800 nimiauktoriteettitietuetta. Sama kuvailuviive näkyy myös vuonna 2013 ilmestyneiden monografioiden julkaisutilastossa. Kuvailun kehittäminen uudet tietomallit ja RDA (Resource Desctiption and Access) Tavoite RDA-kuvailusäännösten suomennosteksti viimeistellään, jotta teksti voidaan siirtää kansainväliseen RDA toolkit -palvelun julkaisualustalle. Julkaisusopimus RDA toolkit -palvelun ylläpitäjän kanssa neuvotellaan. Kuvailun ohjausryhmä valmistelee yleiset linjaukset ja lisäohjeet RDA-säännön soveltamisesta. RDA:n käyttöönottoon ja kuvailun muutokseen liittyvä koulutus ja viestintä suunnitellaan. RDA-määritykset mapataan MARC-määrityksiin konversion helpottamiseksi, RDA:n käyttöönottoa tukevan Metatietosanaston avaamista linkitettynä datana testataan. Metatiedon avaamisessa pyritään käyttämään RDA-määrityksiä metatiedon linkittymisen tukemiseksi. 15

14 Tulokset RDA-kuvailusääntöjen suomennos on julkaisukunnossa. Julkaisusopimus RDA-suomennoksesta on solmittu RDA toolkit -palvelun ylläpitäjän kanssa. Kansallinen kirjastoaineistojen kuvailun ohjausryhmä, jossa on edustajat kaikilta kirjastosektoreilta, on käynyt läpi ja sopinut suomalaisista kuvailusovelluksista sekä järjestelmään tallennettavista esimerkeistä. Sovellusten ja esimerkkien avulla kuvailua tekeviä kirjastoammattilaisia tuetaan päivittäisissä kuvailutyössä tehtävissä päätöksissä. Kaikkiaan kuvailusäännöstö on massiivinen, noin sivun ohjeistus. RDA:n käyttöönottokoulutuksen materiaaleja on valmisteltu ja ajankohtaistiedotusta lisätty mm. uusien RDA-tiedotussivujen ja palveluosoitteen kautta. RDA/MARC-mappaus on tehty. Metatietosanaston siirtoa Finto-palveluun on testattu. Yhteisökuvailujen (nimiauktoriteettien) avaamisessa linkitettynä datana käytettiin RDA-määrityksiä. Arviointi RDA:n käyttöönotossa on edetty Kansalliskirjaston Kilda-projektin (Kirjastometatieto linkitetyksi dataksi) suunnitelman mukaisesti. RDA-tietoisuus kirjastoverkossa on lisääntynyt. Metatietosanaston siirtäminen Finto-palveluun on tehdyn testauksen jälkeen mahdollista. Kansainvälisten RDA-määritysten käyttäminen metatietoa avattaessa tekee suomalaisesta kirjastometatiedosta helpommin hyödynnettävää globaalisti ja myös kirjastomaailman ulkopuolella. FINTO Tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisrahoituksella toimivan ONKIprojektin (Finto-palvelu) tavoitteena on perustaa pysyvä, keskitetty, kansallinen sanasto- ja ontologiapalvelu Finto. Vuoden 2014 keskeisimmät tavoitteet teknisen toteutuksen osalta olivat palvelun nopeuden ja käytettävyyden saattaminen tuotantokäytön vaatimalle tasolle. Projektissa tehdään myös sisältötyötä Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) kehittämiseksi. Vuoden 2014 tavoitteina oli aloittaa YSO:n systemaattinen läpikäyminen ja kehittäminen sekä tuottaa YSO:n käsitteille englanninkieliset vastineet. Kolmantena laajana tavoitteena oli laatia Finto-verkoston periaatteet ja Finto-palvelun palvelusopimus. Tulokset Finto-palvelun uusi ulkoasu valmistui ja implementoitiin. ONKI-palveluun tulleet rajapintakutsut ohjattiin Fintoon ja Finton nopeutta ja käytettävyyttä kehitettiin edelleen. Hitaimpien operaatioiden vasteajat saatiin laskettua neljäsosaan alkuperäisestä ja niiden voidaan nyt katsoa olevan tyydyttävällä tasolla. Ohjelmakoodia varten alettiin kirjoittaa systemaattisesti yksikkötestejä. Finto-palvelun taustalla toimivan ohjelmiston nimi vaihdettiin muotoon Skosmos ja sitä kohtaan on osoitettu kiinnostusta kansainvälisesti. Käyttöön asti Skosmoksen on ottanut mm. YK:n alainen FAO, joka käyttää sitä Agrovoc-sanastonsa esittämiseen. Yleisen suomalaisen ontologian YSO:n ylärakenneuudistus saatettiin loppuun ja raportoitiin. YSO:n systemaattinen läpikäynti etenee ja samalla luodaan ja dokumentoidaan yleisiä kehitysperiaatteita myös muiden ontologiankehittäjien käyttöön. 16

15 YSO:a on kehitetty yhdessä Yleisen suomalaisen asiasanaston YSA:n ja Allmän tesaurus på svenska Allärsin kanssa niin, että YSA:n ja Allärsin uudet asiasanat ja muutokset on päivitetty myös YSO:on. Samalla on pyritty varmistamaan yhteentoimivuus sanastojen ja niillä tehtyjen kuvailujen välillä. YSO:n kaikilla käsitteillä on nyt englanninkieliset vastineet. Aikaisemmin tehtyjä, osin huonolaatuisia käännöksiä on tarkastettu ja yhtenäistetty. Käännöstyön yhteydessä on jatkettu YSO:n käsitteiden siltaamista Library of Congress Subject Headings-sanastoon. Työ jatkuu edelleen vuoden 2015 aikana. Lisäksi YSO:n monikielisyyteen on panostettu tarkastamalla aikaisempien ruotsinkielisten termien keskinäinen koherenssi ja oikeellisuus kuvailu- ja tiedonhakukontekstissa. Finto-palvelusopimuksesta ja Finto-verkoston periaatteista valmistuivat ensimmäiset versiot, jotka on lähetetty sidosryhmille kommenttikierrokselle. Arviointi Finto-palvelun kehitys on edennyt aikataulussa. Palvelun nopeus ja varmuus ovat tuotantokäytön edellyttämällä tasolla ja uudet ominaisuudet mm. haun rajaamisessa mahdollistavat yhä monipuolisemman käytön. YSO:n ylärakenneuudistus toteutettiin aikataulussa. Ontologian systemaattinen läpikäynti on osoittautunut vaativaksi ja aikaavieväksi, mutta uudistustyö on edennyt vakaasti. Finto-verkoston periaatteet ja Finto-palvelusopimus ovat hieman myöhässä aikataulusta, mutta etenevät muutoin suunnitellusti ja sopimuksen on tarkoitus olla valmis allekirjoitettavaksi vuoden 2015 keväällä. Finto -ontologiapalvelu on tärkeä askel kohti linkitettyä dataa ja sen käyttö sisällönkuvailussa parantaa datan käytettävyyttä. Finto luo sanastotyön tekijöille vakaan alustan, jonka varaan voi rakentaa pitkäjänteistä kehittämistyötä. Keskitetty ontologiapalvelu yhtenäistetyillä julkaisukäytännöillä ja rajapinnoilla on kätevä niin sisällönkuvailijoille kuin sovelluskehittäjillekin. Kuva 3: Kirjastoverkkopäivät 2014 (kuvaaja: Jukka Pennanen) 17

16 2.2 Perustoiminnan tulokset Tutkimuksen ja opetuksen palvelut Tutkimuksen ja opetuksen palvelut koostuvat uuden tiedeaineiston hankinnasta, aineistojen käytöstä paikallisesti ja verkon kautta, erilaisista tutkimushankkeista ja yhteistyöstä mm. muiden muistiorganisaatioiden kanssa sekä uudempana kokonaisuutena tutkijayhteistyöstä ja Digital Humanities -hankkeista Kansalliskirjasto on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa EduCloud Alliancessa pyrkimyksenään selvittää sen tarjoamia mahdollisuuksia saattaa digitoituja aineistoja tutkimus-ja opetuskäyttöön nykyistä laajemmin. Kansalliskirjaston digitoituja aineistoja on käytetty hankkeessa opetuspalvelussa. Tietojärjestelmäpalvelut Helsingin yliopiston kirjastolle (HULib) sekä muu kehittämisyhteistyö Kansalliskirjaston suurin kirjastoille suunnattujen palvelujen käyttäjä on Helsingin yliopisto. Palvelusopimuksiin perustuvia Helsingin yliopiston käyttämiä palveluita ovat verkkoaineiston hankinta (FinELib), Nelli-portaali, kirjastojärjestelmän ylläpito (Voyager), yhteistilasto (KITT), kansalliset kyselyt sekä koulutus- ja viestintäpalvelut. Vakiintuneen yhteistyön lisäksi Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto ovat keskustelleet Helsingin yliopiston kiinnostuksesta liittyä Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finnaan ja kirjastojen kansalliseen metatietovaranto Melindaan. Asia ei toistaiseksi ole edennyt. Avoin tieteen ja tutkimuksen hanke (ATT) Tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeen (ATT) vuosille Tavoitteena on nostaa Suomi johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Lisäksi tavoitteena on edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen toimintatapoja tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta. Kansalliskirjaston tavoitteena vuonna 2014 oli parantaa Kansalliskirjaston ja koko kirjastoalan palvelujen ja osaamisen näkyvyyttä ATT-hankkeen piirissä sekä lisätä omaa ymmärrystään nykyaikaisen tutkimuksen tarpeista yhteistyössä valittujen kumppaneiden kanssa. Kirjasto halusi varmistaa metadata-asiantuntemuksensa, avoimeen saatavuuteen liittyvän tietämyksensä sekä yhteisten palveluiden tarjoamisesta saamiensa kokemusten hyödyntämisen hankkeessa. Kansalliskirjasto näkee kirjastoilla merkittävän roolin laadukkaiden tutkimusdatan hallinnan palveluiden mahdollistajina. ATT-hankkeeseen liittyen on tehty yhteistyötä myös Helsingin yliopiston tutkimushallinnon kanssa. Tulokset 18

17 Kansalliskirjasto on ollut aktiivisesti mukana ATT-hankkeessa. Kansalliskirjaston asiantuntijoita on ollut jäseninä ATT-hankkeen strategiaryhmässä sekä useissa työryhmissä, kuten avoimen saatavuuden edistämisen työryhmässä, tietomallityöryhmässä sekä oikeuksien hallinnan työryhmässä. Erityisesti mainittakoon kirjaston rooli Open Access -periaatteita koskevan suosituksen sekä kotimaiset tieteelliset lehtien rahoitusmalleja koskevassa selvityksessä. Vuoden aikana pyrittiin erityisesti lisäämään Kansalliskirjaston ja CSC:n asiantuntijoiden välisiä yhteyksiä. Muun muassa ATT-hankkeen koulutuksen koordinoinnissa tullaan käyttämään hyväksi Kansalliskirjaston osaamista ja verkostoja. Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston tutkimushallinnon välinen yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Arviointi Kansalliskirjasto on onnistunut tuomaan hankkeen käyttöön erityisesti metadataan liittyvää pitkää kokemustaan. Myös julkaisujen avoin saatavuus on ilahduttavasti saanut uutta huomiota. Kansalliskirjaston rooli kansallisten infrastruktuurien tarjoajana näyttää vahvistuvan Kirjastoverkon palvelut Kirjastoverkkopalveluiden toiminnan painopisteitä vuonna 2014 olivat kirjastojen yhteisiin palveluihin liittyvät kehittämishankkeet (Finna, Melinda, Arto, Finto) ja perustoiminnan kehittäminen. Kehittämishankkeissa syntyvät uudet palvelut korvaavat nykyiset palvelut joko osittain tai kokonaan silloin kun peruspalvelujen asiakkaat ovat ottaneet uudet palvelut käyttöönsä. Perustoiminnan osalta panostettiin erityisesti viestintään ja vuorovaikutukseen asiakaskentän kanssa, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, verkkoaineistojen hankintaan, kirjastojen järjestelmäinfrastruktuurin tarjontaan ja kehittämiseen, palvelujen ja vaikuttavuuden arviointiin sekä työyhteisön kehittämiseen. Joka toinen vuosi toteutettava palvelukysely tehtiin keväällä 2014 ja sen perusteella kirjastojen tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt. Palvelujen onnistuminen sai asteikolla 1 4 arvosanan 3,1. Vuoden 2012 kyselyssä onnistumisen keskiarvo oli 2,9. Kirjastojen yhteisten palvelujen rahoitus on erilainen eri sektoreille. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Kansalliskirjaston toimialalaajennuksen yhteydessä sovitut palvelut korkeakoulukirjastoille ja yleisille kirjastoille, mutta erikoiskirjastot maksavat itse käyttämistään palveluista. Keskitetty rahoitus kattaa niiden osalta vain viestinnän ja yhteisiin tilaisuuksiin osallistumisen. Kansalliskirjasto pitää tärkeänä tutustua yhteistyökumppaneidensa arkeen. Tärkeänä osana tutustumista ovat kirjastoverkkopalveluiden johdon ja asiantuntijoiden vierailut eri sektoreiden kirjastoissa eri puolilla maata. Verkkoaineistojen hankinta FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen 19

18 saatavuutta. Konsortion palveluyksikkö toimii Kansalliskirjastossa. FinELibin toimintaa ohjaa FinELibin ohjausryhmä. Ohjausjärjestelmää arvioidaan ja vuoden 2015 alussa sovitaan mahdollisesti tehtävistä toimenpiteistä yhdessä palveluissa mukana olevien organisaatioiden kanssa. FinELib konsortiossa hankitaan elektronisia aineistoja konsortion jäsenten henkilökunnan, opiskelijoiden ja kirjaston asiakkaiden käyttöön. Hankintaa ohjaavat konsortion lisensiointiperiaatteet, joissa määritellään millaisin käyttö- ja sopimusehdoin konsortio hankkii aineistoja. Konsortiohankinta kohdistuu laajoihin aineistokokonaisuuksiin, joita useat konsortion jäsenet tarvitsevat. Konsortiohankinnalla pyritään mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen. Tavoitteet Vuonna 2014 FinELib-konsortion tavoitteena oli toteuttaa konsortion strategiaa toimenpideohjelman mukaisesti. Aineistohankinnan osalta tavoitteena oli saada konsortion jäsenille nykyistä enemmän kotimaisia e-kurssikirjoja käyttöön ja nykyistä paremmin ehdoin sekä laajentaa aineistojen tarjontaa rajatusti aikuis- ja täydennyskoulutukseen. Tavoitteena oli myös edistää julkaisujen avointa saatavuutta. Konsortion toiminnan osalta tavoitteena oli arvioida konsortion ohjausjärjestelmän toimintaa, aloittaa strategiatyö uudelle strategiakaudelle ja tehdä yhteistyötä yleisten kirjastojen konsortion kanssa. Tulokset Konsortion 2-vuotinen e-kurssikirjaprojekti on aloitettu (projektisuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmässä, työryhmä on kokoontunut useita kertoja, pilotoivat kustantajat on valittu ja haastateltu ja alustavat keskustelut pilotoitavista hinnoittelumalleista on käyty). Konsortion jäsenille on tarjottu syksystä 2014 lähtien mahdollisuus laajentaa aineistohankintaa konsortion määrittelemään aikuis- ja täydennyskoulutukseen. Avointa saatavuutta on edistetty mm. hallinnoimalla SCOAP3-konsortiota Suomen osalta. Ohjausjärjestelmän arviointi on käynnistetty ja valmistuu alkuvuonna Strategiatyö on aloitettu ja saadaan päätökseen vuonna Yleisten kirjastojen konsortion kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä muutaman aineiston osalta. Arviointi E-kurssikirjaprojekti on osoittautunut hyödylliseksi etsittäessä malleja kotimaisten e-kurssikirjojen tarjontaan. Aineistohankintaa laajennettiin entistä isommalle joukolle aikuis- ja täydennyskoulutuksen opiskelijoita ja haastava määrittelytyö saatiin tehtyä. E-aineistojen sopimusneuvotteluissa hintoja on saatu neuvoteltua alas, mutta ei niin paljon kuin taloustilanne edellyttäisi. FinELib-aineistojen käyttö FinELib-aineistojen tilastot edelliseltä vuodelta saadaan kerättyä seuraavan vuoden maaliskuussa. Tästä syystä Kansalliskirjaston vuoden 2014 raportissa FinELib-käyttötilastot raportoidaan vuodelta Tavoitteet Opetusministeriön tulosneuvotteluissa on määritelty FinELib-aineistojen käytön tavoitetaso vuodelle Hakujen tavoitetaso konsortiotasolla vuonna 2013 oli 65 miljoonaa hakua ja artikkelilatausten tavoitetaso 22 miljoonaa artikkelilatausta. FinELibin tavoitteena on myös saada käyttötilastot (joko haku- tai artikkelilataustilastot) kaikista FinELibin lisensioimista aineistoista. Tulokset 20

19 FinELib-aineistoista ladattiin vuonna 2013 yhteensä 24,9 miljoonaa artikkelia (vrt. 24,5 miljoonaa v. 2012). Kirjastosektoreiden välillä on kuitenkin eroja. Yliopistoissa käyttö edelleen kasvaa (2012: 19,1>2013: 19,9), mutta ammattikorkeakouluissa ja yleisissä kirjastoissa vähenee (kuva 5). Vuonna 2013 tiedonhakujen määrä putosi kaikilla kirjastosektoreilla tuntuvasti. Yliopistosektorilla tiedonhakujen määrä oli yhteensä 44,2 miljoonaa (2012: 52 milj.), ammattikorkeakouluilla 9,9 miljoonaa (2012: 11,6 milj.) ja tutkimuslaitoksilla (2012: 1,3 milj.). Yleisillä kirjastoilla muutos oli muita kirjastosektoreita tuntuvampi. Mittarina hakuluvut ovat erittäin alttiita virhetulkinnoille. Hakutilastoihin vaikuttaa merkittävästi se, miten kustantajan käyttöliittymä on rakennettu ja miten tilastot sieltä kerätään. Tilastointitavan muutokset aiheuttavat myös vaihteluita hakutilastoihin. Lähes kaikista aineistoista saadaan joko haku- tai artikkelilataustilastot. Yksittäisistä lehdistä ei konsortiotasolla kerätä tilastoja, mutta niistäkin konsortion jäsenorganisaatiot voivat kerätä oman organisaationsa tilastot. Kuva 4 Arviointi FinELib-aineistojen kokonaiskäyttö kasvaa edelleen, mutta kirjastosektoreiden välillä on eroja. FinELib-aineistojen osuus asiakkaiden verkkoaineistojen hankinnasta Tavoitteet FinELibin tavoitteena on ollut, että yliopistot hankkisivat FinELibin kautta 80 prosenttia verkkoaineistoistaan ja ammattikorkeakoulut hankkisivat 60 prosenttia. Tulokset Vuonna 2013 FinELibin kautta hankittujen aineistojen osuus oli korkeakouluissa jonkin verran edellisvuotta pienempi. Ammattikorkeakoulut hankkivat FinELibin kautta 41 prosenttia verkkoaineistoistaan ja yliopistot 66 prosenttia (kuva 6). Kun kaikkia korkeakouluja tarkastellaan yhdessä, luku on 64 prosenttia. 21

20 Kuva 5 Arviointi Korkeakouluissa on kaiken kaikkiaan käytetty vähemmän rahaa aineistoihin vuonna 2013 kuin edellisenä vuonna. Elektronisten aineistojen osuus korkeakoulukirjastojen kaikesta aineistohankinnasta on kymmenessä vuodessa kohonnut 40 prosentista 74 prosenttiin. Vuonna 2013 elektronisten aineistojen osuus nousi yliopistoissa 75:stä 78 %:iin, ammattikorkeakouluissa 36:sta 41 %:iin ja painetun aineiston osuus puolestaan väheni. FinELibin kautta tehtyjen hankintojen osuus on vähitellen laskenut yliopistoissa vuodesta 2008 ja ammattikorkeakouluissa vuodesta 2009 lähtien. Korkeakoulukirjastojen FinELibin aineistoihin käyttämä rahamäärä on kuitenkin noussut 26 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana (kuva 7). Korkeakoulut hankkivat yhä enemmän aineistoja elektronisessa muodossa ja FinELibin ei ole mahdollista hankkia kaikkea jäsenorganisaatioiden tarvitsemaa aineistoa. (Lähde: Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto, ) Kuva 6 22

21 Järjestelmäalustapalvelut Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää kansallisia bibliografisia tietokantoja ja kirjastojärjestelmiä tarjoten niitä palveluna suomalaisille kirjastoille, museoille ja arkistoille. Merkittävimmät kehittämishankkeet ovat Finna- ja Melinda-palvelujen kehittäminen, kuvailusääntöjen kehittäminen (RDA) sekä nykyisten kuvailusääntöjen yhtenäistämisen koordinointi. Tietokantojen sisältämien tietueiden määrä kasvoi keskimäärin 4 %:a, mutta hakukäyttö väheni noin 2 %:a edelliseen seurantajaksoon nähden. Kirjastojärjestelmien osalta (Voyager, Nelli) pyrittiin säilyttämään nykyinen palvelutaso ja katkoton käyttö. Nellin osalta palvelutason voidaan katsoa hieman laskeneen edellisvuoteen nähden. Toistuvat palvelukatkot ovat todennäköisesti johtuneet järjestelmäviasta ja järjestelmän toimittaja ei ole onnistunut paikantamaan sitä. Ohjelmistojen tuottaminen on tullut viime vuosina yhä merkittävämmäksi osaksi kirjastoverkkopalveluiden toimintaa. Vuoden 2014 alussa luotiin yhteisen lähdekoodin versiohallinnan alusta ja määriteltiin lisensioimisen, tekijänoikeuksien sekä avaamisen periaatteet. Tekniseksi alustaksi valikoitui GitHub-palvelu, johon kaikki lähdekoodi (poislukien salattavaa tietoa sisältävät tiedostot) tallennetaan. Käytettäväksi lisenssimalliksi valikoitui GPL tai AGPL tilanteen mukaan. Myös poikkeustapauksien varalle laadittiin omat suositukset. Kuva 7 Tietojärjestelmäsiantuntijatyötä 2014 (kuvaaja: Heli Kautonen) 23

22 Voyager-kirjastojärjestelmä Voyager-kirjastojärjestelmä on käytössä kaikissa Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa (AMK) yhtä lukuunottamatta sekä joissakin erikoiskirjastoissa. Kaikki Voyager-tietokannat on sijoitettu yhteiselle palvelimelle, jonka teknisestä toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Kansalliskirjasto koordinoi järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa yhdessä järjestelmätoimittaja Ex Libriksen ja asiakaskirjastojensa kanssa. Tavoitteet Vuoden 2014 tavoitteena oli tarjota kirjastojen paikallisiin tarpeisiin soveltuva ja katkottomasti toimiva Voyager-kirjastojärjestelmä. Lisäksi pyrkimyksenä oli parantaa Voyager-järjestelmätuen ja maksullisen systeemihoitopalvelun laatua. Tulokset Voyager on vuoden 2014 aikana ollut katkottomasti korkeakoulujen käytössä. Joitain ongelmia on esiintynyt Finnan käyttöönottaneiden kirjastojen osalta. Ongelmat ovat liittyneet järjestelmien yöllisten uudelleenkäynnistysten synkronointiin. Palvelutasoa ryhdyttiin mittaamaan vuoden alussa kehittämällä tikentinhallintaa ja luomalla tavoitteet reagointiajalle. Osana palvelutasonhallintaa Kansalliskirjasto seuraa saapuneitten palvelupyyntöjen määrää sekä keskimääräistä reagointi- ja vasteaikaa. Alla yhteenveto palveluun saapuneista pyynnöistä kiireellisyysluokittain ja tyypeittäin taulukoituna marraskuun 28. päivään mennessä. Palvelu on pysynyt asetettujen vasteaikatavotteiden puitteissa. Tyyppi/kiireellisyysluokka Kriittinen Vakava Normaali Alhainen Palvelupyyntö Häiriötilanne Luokittelematon Systeemihoitopalvelun osalta asiakkaina jatkoivat Kansallisarkiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastot. Palvelua kehitettiin samoja periaatteita hyödyntäen, jotka otettiin käyttöön Voyager-järjestelmäpalvelussa. Asiakasorganisaatioille toimitettiin neljännesvuosittainen raportti palvelun toteutumisesta ja seurannan tehostamiseksi sovittiin myös laatupalavereista. Varsinaista kehittämistyötä tehtiin edellisvuotta vähemmän. Verkkomaksamisen yhteyteen toteutettiin tuki Vetuma-rajapinnalle. Lisäksi lisättiin automaatiota vähän ja eniten lainatun aineiston tunnistamiseksi sekä hankinnan ja poistojen tueksi. Kirjastokartta-palvelun suosio kasvoi edelleen ja käyttäjämäärä kasvoi noin kaksinkertaiseksi viime vuoteen nähden (käyttäjiä oli marraskuun alkuun mennessä ja suoritettuja hakuja ). Lisäksi kehitettiin työkalu Voyager-tietojen anonymisoimiseksi, mikä helpottaa työskentelyä järjestelmäkehityksen kumppaneiden kanssa. Arviointi Tavoitteet saavutettiin melko hyvin. Joidenkin korkeakoulujen yhteydessä esiintyneet ongelmat ovat johtuneet Finnan tekemistä rajapintakutsuista ja niiden ratkaisemiseksi tehdään yhteistyötä IT-infrastruktuuria ylläpitävän CSC:n kanssa. Palvelun seurantaan ja mittaamiseen kehitettiin työkalut, jotka tekevät palvelussa ilmenevien ongelmien tunnistamisesta helpompaa ja mahdollistavat johdonmukaisen jatkuvan kehittymisen ja työn tehokkaamman kohdentamisen. 24

23 Nelli-palvelut Nelli-portaali on Suomen yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yleisten kirjastojen tarpeisiin rakennettu portaaliratkaisu. Nelli-portaalin kautta käytetään pääasiassa lisensoituja elektronisia aineistoja mutta myös vapaita aineistoja sekä kirjastoluetteloita. Nelli-palveluiden suurimpina haasteina ovat olleet portaalin heikoksi koettu käytettävyys ja toiminnalliset häiriöt. Palveluiden käytössä on kuitenkin aikaisempina vuosina todettu jatkuvaa kasvua. Vuoden 2011 loppupuolella portaalin taustalla olevan Ex Libriksen metahakuohjelmisto MetaLibin tilastoinnissa havaittiin ohjelmistovirhe, johon ei ole saatu korjausta ohjelmiston toimittajalta. Sen vuoksi luotettavia tietoja palveluiden käyttömääristä ei enää ole saatavilla. Tavoitteet Vuonna 2011 Nelli-palveluiden keskeisinä tavoitteina olivat Nelli-portaalin ylläpidon tehostaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Palvelu pyrittiin pitämään käytössä korkealaatuisena ja ilman merkittäviä katkoja. Tavoitteena oli edelleen edistää lisensioitujen aineistojen käytön siirtymistä osaksi Finna-palvelua. Tulokset Metalib-ohjelmistossa on esiintynyt toistuvia ongelmia, jotka ovat näkyneet loppukäyttäjille palvelukatkoina. Ongelmat on raportoitu järjestelmätoimittajalle ja asiaa on pidetty esillä myös laatupalavereissa. Toistaiseksi ongelmien syy ei ole kuitenkaan selvinnyt. Koska Metalib on jo elinkaarensa loppupäässä ja sitä käyttävien kirjastojen määrä maailmalla vähenee, ei se ole myöskään järjestelmätoimittajan prioriteetti. Asiaa pidetään kuitenkin aktiivisesti esillä. Edellisvuonna raportoitu tarve laitteistoresurssien lisäämiselle (joka ilmeni palvelun hitautena) ei ole vielä ratkennut. Samaan laitteistoon on asennettu myös Voyager ja Aleph -järjestelmät, joten laitteiston uusiminen edellyttää koordinoitua yhteistyötä korkeakoulukirjastojen kanssa. Aluksi suunnitelma oli siirtää Aleph-järjestelmä pois nykyiseltä laitteistolta, mutta sittemmin ongelma kytkeytyi laajempaan tarpeeseen uudistaa laitteistoa ja järjestelmiä. Asiasta on keskusteltu Linnea2- ja AMKIT-konsortioiden kanssa ja ratkaisu laitteiston uusimisesta tai uusimatta jättämisestä tehdään vuoden 2015 alussa. Nellin toiminnallisen tavoitteen: lisensoitujen aineistojen käyttöön saattaminen siirtämistä Finnapalveluun jatkettiin. Työ on edistynyt hyvin, minkä seurauksena osa Finnaa käyttävistä organisaatioista ei ole lainkaan toteuttanut erillistä metahakuun perustuvaa monihakua omiin Finna-näkymiinsä. Pitkän ajan tavoitteena on, että erillisestä monihausta voidaan luopua kokonaan. Nelli-palveluun saapui reagointia edellyttäneitä palvelupyyntöjä (28.11 mennessä) yhteensä 256 kappaletta (noin 1.1/työpäivä). Asiakaspalvelu on pystynyt vastaamaan palvelupyyntöihin pysyen hyvin asetetuissa vasteajoissa. Tyyppi/kiireellisyysluokka Kriittinen Vakava Normaali Alhainen Palvelupyyntö Häiriötilanne Luokittelematon Arviointi 25

24 Palvelussa esiintyi joissain määrin häiriöitä ja niistä seuranneita käyttökatkoja, minkä vuoksi palvelutasoa ei pystytty nostamaan edellisvuotisesta. Häiriöiden syy on kuitenkin järjestelmän osissa, jotka ovat järjestelmätoimittajan vastuulla. Tiivistä yhteistyötä toimittajan kanssa jatketaan. On oletettavaa, että korkeakoulujen Finna-käyttöönottojen edistyessä Nellin käyttö vähenee entisestään. Käytöstä ei kuitenkaan saada luotettavaa tietoa, sillä Metalib-järjestelmästä ei saada käyttäjätilastoja. Jatkossa Nellin kehittämistä tehdään entistä vähemmän ja tarveharkintaan perustuen resurssien kohdetuessa Finnaan. Julkaisuarkistopalvelut Tavoitteet Kansalliskirjaston ylläpitämät julkaisuarkistopalvelut toimivat luotettavasti. Palveluihin otetaan mukaan uusia asiakasorganisaatioita ja kehitetään nykyisille asiakkaille tarjottavia palveluita resurssien puitteissa mm. niin, että aineiston löydettävyys ja näkyvyys eri yhteyksissä on mahdollisimman hyvä. Kansalliskirjasto on myös aktiivisesti mukana julkaisuarkistoihin liittyvässä kansainvälisessä yhteistyössä. Tulokset Vuoden 2014 lopulla Kansalliskirjaston ylläpitämissä seitsemässä julkisessa DSpace-instanssissa (Doria, Theseus, Julkari, Jukuri, TamPub, Fenno-Ugrica, Fragmenta membranea) oli yhteensä yli tietuetta, joista noin :een liittyi vapaasti käytettäviä kokotekstiaineistoja (kuva 9). Kokotekstidokumentteja ladattiin tilastointivuoden ( ) aikana lähes 24 miljoonaa kertaa eli noin 40 % enemmän kuin edellisenä vuonna (kuva 10). Julkaisuarkistopalveluihin tulivat vuoden aikana mukaan uusina asiakkaina Fimea ja Säteilyturvakeskus. Teknisessä kehitystyössä saatiin SimpleREST-rajapinta valmiiksi ja DSpaceohjelmisto päivitettiin versioon 3.2. Myös SYLI-syöttölomake oli pilotoitavana useissa organisaatioissa. Julkaisuarkistopalvelun hallinnan ja kehittämisen tueksi perustettiin syksyllä 2014 oma asiantuntijaryhmä tiedonhallinnan ohjausryhmän alaisuuteen. Kansalliskirjasto vastasi yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston ja kansainvälisen ohjausryhmän kanssa Helsingissä järjestetyn Open Repositories konferenssin (or2014.helsinki.fi) järjestelyistä. Nyt yhdeksättä kertaa järjestetty konferenssi on julkaisuarkistoalan merkittävin vuosittainen kansainvälinen tapahtuma, joka saatiin ensimmäistä kertaa Pohjoismaihin. Konferenssi keräsi Helsinkiin 472 osallistujaa yhteensä 37 maasta eri puolilta maailmaa. Eniten osallistujia oli USA:sta (109), Suomesta (90) ja Iso-Britanniasta (73). Kaikkiaan konferenssin ohjelmaan sisältyi noin 160 esitystä, työpajaa tai paneelia sekä 55 posteria. Kansalliskirjasto oli mukana neljällä esityksellä ja kahdella posterilla. Konferenssin esitykset on tallennettu Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistoon (www.doria.fi/handle/10024/97524). Open Repositories 2014 oli tähän mennessä suurin kansainvälinen konferenssi, jonka järjestelyissä kirjastoverkkopalveluilla on ollut päävastuu. Paasitornissa ja Helsingin yliopiston keskustakampuksella järjestetty tapahtuma rahoitettiin osallistumismaksuilla ja sponsorituloilla. 26

25 Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella konferenssi onnistui kokonaisuutena erinomaisesti (165 vastaajaa, vastausten keskiarvo 3,57/4,00). Julkaisuarkistojen koko, tietuetta Tampub % Julkari % Doria % Jukuri % Fragmenta membranea % Fenno- Ugrica % Kuva 8 Theseus % Kuva 9 Arviointi Julkaisuarkistopalvelut ovat vakaita ja toimivia ja niiden käyttöluvut kasvavat edelleen voimakkaasti. Jatkossa palveluiden resursoinnissa on tärkeää pystyä säilyttämään tasapaino infrastruktuurin yleisen kehitystyön ja asiakaskohtaisesti räätälöitävien palvelujen välillä. Kansainvälisen yhteistyön osalta vuoden aikana saavutettiin merkittäviä edistysaskelia. Juuli-julkaisutietoportaali Tavoite 27

26 Juuli-julkaisutietoportaali on tarkoitettu suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulukirjastojen julkaisutietojen selailuun ja niistä tehtäviin hakuihin. Portaalin ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja CSC:n kanssa. Juulin sisältämä data on koottu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen tiedonkeruun yhteydessä suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisurekistereistä. Vuoden 2014 osalta tavoitteena oli, että Kansalliskirjaston ylläpitämä Juuli-julkaisutietoportaali toimii luotettavasti ja sen tunnettuus ja käyttö kasvavat. Palvelun käyttöliittymää kehitetään saadun palautteen pohjalta. Tulokset Vuotta 2013 koskeva data lisättiin palveluun sovitun aikataulun mukaisesti kesä-heinäkuun vaihteessa 2014 ja palvelun käyttöliittymää kehitettiin tarvittavin osin. Arviointi Vuoden 2014 osalta tavoitteet saavutettiin hyvin. Palvelun käyttäjämäärät vaihtelevat vuodenajasta riippuen, mutta käyttö on kuitenkin vähitellen kasvanut. Syyskuussa 2013 palvelussa oli vierailua, joiden yhteydessä siitä ladattiin yhteensä verkkosivua. Vuotta myöhemmin syyskuussa 2014 vastaavat luvut olivat vierailua ja sivulatausta. Metatietovarantopalvelut Kansalliset tietovarannot Tavoitteet Vuoden 2014 tavoitteena oli, että kuvailuyhteistyö sektoreiden kanssa toimii ja kuvailuryhmien puheenjohtajien yhteistyö on vakiintunut. Lisäksi tavoitteena oli, että musiikin kuvailun linjaukset ja ohjeistus tunnetaan kirjastoissa ja vuosittaiset MARC 21 -päivitykset ja niihin liittyvä tiedotus on hoidettu onnistuneesti. Melinda-tietokannan sisältöjen laatu on parantunut ja tuplatietueet ovat vähentyneet. Elektran toimintamallin tarkistus käynnistetään. Tulokset Kuvailuryhmien puheenjohtajat ovat kokoontuneet viisi kertaa vuoden aikana. Kuvailuryhmien toimintasuunnitelmat on käyty yhdessä läpi ja varmistettu, että toimenpiteet ovat kuvailun muutoksen kannalta oikean suuntaisia. Kuvailuryhmät ovat käytännössä osallistuneet RDAsuomennoksen ja tapausesimerkkien tekemiseen omien vastuualueidensa osalta. Lisäksi MARC 21 -sovellusohjeen ja sisällönkuvailuohjeistuksen yhdistäminen on aloitettu. MusaMelinda-työryhmä sai valmiiksi musiikin kuvailun linjaukset ja ohjeistuksen. MusaMelindaryhmälle saatiin viimein puheenjohtaja kirjastosektoreilta, kun Ilkka Haataja Sibelius-Akatemiasta aloitti ryhmän puheenjohtajana. TSV:n kanssa yhteistyössä tehty selvitys Kotimaiset tieteelliset lehdet ja avoin julkaiseminen: selvitys mahdollisista rahoitusmalleista toimitettiin opetus- ja kultuuriministeriöön. Elektran toimintamallin tarkistus kytkeytyy tähän kokonaisuuteen. Toimintamallin tarkistuksessa tullaan huomioimaan selvityksen tulokset sekä mahdolliset tulevat kansalliset linjaukset. Kansallisissa tietokannoissa (Arto, Fennica, Melinda, Viola) on tällä hetkellä yhteensä noin 10,5 miljoonaa tietuetta (kuva 11). Vuoden 2014 aikana voimakkaimmin on kasvanut kirjastojen yhteistietokanta Melinda, joka sisältää jo noin 6,9 miljoonaa tietuetta ja jonka kasvu raportointijakson aikana oli 7,1 %. Myös Arton koko on kääntynyt taas kasvuun. 28

27 Raportointiaikana tietokanta kasvoi 2,2 %. Violan kasvu sen sijaan melkein pysähtyi raportointijakson aikana ja oli vain 0,7 % (kuva 12). Kaiken kaikkiaan kansallisissa tietokannoissa kasvu on ollut Violaa lukuun ottamatta melko tasaista, keskimäärin 5,2 % raportointijakson aikana. Kuva 10 Kuva 11 Kansallisten tietokantojen (Arto, Fennica, Melinda, Viola) hakukäyttö sen sijaan väheni kokonaisuudessaan tilastointijakson aikana 19,4 %, kun se vielä edellisen raportointijakson aikana oli laskenut vain 2,2 %. Suurinta lasku on ollut Viola- (-28,9 %) ja Melinda - tietokannoissa (-26,8 %). Hakuja kansallisissa tietokannoissa tehtiin yhteensä noin 5,6 miljoonaa (kuva 13). Finnan kautta tehtävät haut eivät ole mukana näissä luvuissa. 29

28 Kuva 12 Arviointi Kuvailuryhmien puheenjohtajien yhteistyö on vakiintunut ja kuvailuryhmät osallistuvat perustyön ohella aktiivisesti kuvailuun liittyvien muutosten valmisteluun. Kansallisten tietokantojen osalta näyttää siltä, että tiedonhaku on siirtymässä entistä enemmän asiakasliittymä Finnan puolelle, mikä taas korostaa kansallisten tietokantojen luonnollista roolia kuvailun tuotantoympäristöinä. Korkeakoulukirjastojen luetteloinnin tehokkuus Poimintaluetteloinnin osuus kuvailussa on säilynyt samalla tasolla kuin edellisvuonna. Yliopistokirjastoissa poimintaluetteloinnin osuus uutuusluetteloinnista on noin 90 % (kuva 14) ja ammattikorkeakoulukirjastoissa noin 70 % (kuva 15). Kuva 13 30

29 Kuva 14 Artiva Tavoitteet ARTIVA-projekti käynnistyi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana ARTO:n kehittämishankkeena, jonka tavoitteena oli edistää kotimaisissa julkaisukanavissa julkaistujen tieteellisten artikkelien viitetietojen tallentamista ja saatavuutta. Vuoden 2014 keskeisiä tavoitteita olivat hankkeessa kehitetyn artikkelien syöttölomakkeen ominaisuuksien kehittäminen ja tallentajayhteistyön laajentuminen uusiin kirjastoihin ja tiedekustantajiin. Tavoitteena oli myös lisätä muualta saatavan metatiedon hyödyntämistä ARTO:ssa sekä ARTO:n metatiedon hyödyntämistä muissa järjestelmissä. Tulokset Projektissa kehitetty artikkelien syöttölomake otettiin alkuvuodesta tuotantokäyttöön ja siitä valmistui syksyllä uusi versio, jonka keskeiset uudet ominaisuudet (tuplakontrolli ja tallennettujen artikkelien muokkausmahdollisuus) paransivat syöttölomakkeen käytettävyyttä huomattavasti. ARTO:on on tullut hankkeen ansiosta vuoden 2014 aikana n. 15 uutta tiedontuottajaorganisaatiota ja artikkelien syöttölomaketta on käyttänyt n. 70 yksittäistä tallentajaa. Käyttö on vakiintunut ja lomakkeella on tallennettu vuoden aikana yli viitettä. Artikkelien tallennuksesssa hyödynnetään mm. Fintossa ja Melindassa olevia valmiita tietoja.tallennettu artikkelimetadata on aikaisempaa monipuolisempaa ja yhdenmukaisempaa ja sitä voidaan hyödyntää paremmin mm. Finnassa ja korkeakoulujen tutkimustietojärjestelmissä. Hanke on lisännyt yhteistyötä tiedekustantajien ja tieteellisten seurojen kanssa ja toimintaa on esitelty vuoden aikana useissa seminaareissa. Arviointi Artikkelien syöttölomakkeen käyttäjät ovat olleet pääosin tyytyväisiä lomakkeen helppokäyttöisyyteen ja tallennuksen sujuvuuteen. Tallennusyhteistyö ei ole laajentunut tiedekustantajien keskuudessa niin nopeasti kuin on toivottu, mutta loppuvuoden aikana ARTO:on on alettu tuoda viitteitä myös suoraan tieteellisten seurojen OJS-julkaisujärjestelmästä. Suuri osa kirjastoista on siirtynyt syöttölomakkeella tallentamiseen arvioituaan sen tehostavan omaa tallennustyötään. Artikkelitietojen hyödyntämisestä korkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa saadaan tuloksia vasta vuonna

30 Muita järjestelmiä ja kehitysprojekteja KITT2 kirjastotilastotietokannan kehittäminen Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja on kerätty Kansalliskirjaston koordinoimana vuodesta 2002 lähtien KITT-tietokantaan. Tietokannasta on keskitetysti tuotettu tieteellisten kirjastojen toimintaa ja palveluita kuvaavat vuosittaiset tilastotiedot. KITT-järjestelmää on vajaan kymmenen käyttövuoden aikana kehitetty maltillisesti esiin nousseiden tarpeiden mukaan. Vuonna 2011 aloitettiin uuden KITT2-järjestelmän kehittäminen. Projektin tavoitteena oli valtakunnallisten kirjastotilastojen kerääminen uuden järjestelmän avulla vuodesta 2014 lukien. Tavoitteet Vuoden 2014 tavoitteena oli saattaa KITT2-projekti päätökseen ja ottaa uusi järjestelmä käyttöön. Tulokset KITT2-kehittämisprojekti saatiin päätökseen keväällä 2014 ja projektin lopputulokset esiteltiin Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmän kokouksessa helmikuussa. Uusi kirjastotilastotietokanta KITT2 otettiin täysimittaisesti käyttöön ja vuoden 2013 tilasto toteutettiin uudella ohjelmistolla. Kevään 2014 tilastokoulutuksissa esiteltiin uuden tietokannan ominaisuuksia ja tilastotietojen kokoamista uuteen alustaan. Arviointi Käyttöönottovaiheessa havaittujen teknisten ongelmien vuoksi vuositilastojen julkaisu viivästyi hieman. Kokonaisuudessaan KITT2-kehittämisprojekti oli kuitenkin onnistunut. Palvelukyselyn tulokset osoittavat, että asiakkaiden tyytyväisyys KITT-palveluun on kasvanut edellisistä vuosista. Halti-tietokanta FinELibin asiakkuuksien ja tilausten hallintaan Tavoitteet Haltin tilasto-osiota uudistetaan automatisoimalla aineistojen käyttötilastojen keräämistä HALTI:in ulkopuolisista järjestelmistä ja tietojen siirtoa HALTI:sta KITT-yhteistilastokantaan. Käytössä on joustava ja helppokäyttöinen raportointityökalu sekä FinELib-palveluyksikön että kirjastojen tarpeisiin. Tilasto-osion terminologia ja aineistokategoriat ovat ajantasaiset ja toimivat kirjastojen, KITT:in ja FinELib-palveluyksikön näkökulmasta. Tulokset Tilasto-osion uudistus toteutettiin niin, että tilastotietojen siirto HALTI:sta KITT:iin sujuu mahdollisimman automaattisesti. Haltin ja KITT:n aineistokategorioiden rakennetta yhtenäistettiin mm. käytettävyyden ja tilastotietojen siirron täsmäytyksen helpottamiseksi. Tietojen täsmäytys KITT:iä varten tehdään edelleen manuaalisesti. Kahden palveluntarjoajan käyttötilastot haetaan HALTI:iin joko kokonaan tai osittain automatisoidusti. Tilasto-osion käytettävyyttä parannettiin mm. lomakepohjaisen käyttöliittymän avulla. Tilastojen lomakepohjainen käyttöliittymä valmistuu alkuvuodesta

31 Arviointi Tietojen siirto HALTI:n, KITT:in ja ulkopuolisten järjestelmien välillä parani ja tilastojen keräämiseen käytettävää työmäärää onnistuttiin vähentämään. Automatisointi vähentää virheiden mahdollisuutta. Tilasto-osion käytettävyys paranee kun lomakepohjainen käyttöliittymä valmistuu alkuvuonna Keskustelufoorumi Vuonna 2013 kirjastoverkkopalveluiden IT-palveluissa (erityisesti Finna-palvelussa) havaittiin ruuhkautumista. Huomattiin myös, että osa pyynnöistä on sisällöltään toisteisia tai muuten yleisluoteisia, esim. reaktioita joihinkin kaikkia asiakasorganisaatioita koskeviin tapahtumiin. Palvelun kehittämiseksi päätettiin ryhtyä edistämään asiakasorganisaatioiden keskinäistä keskustelua ja näin vähentää palveluun tulevien yksittäisten pyyntöjen määrää. Selkeimmäksi etenemistavaksi valikoitui verkkofoorumin luominen kirjastoverkkopalvelun palveluita koskeville keskusteluille. Keskustelufoormi-palvelun luominen projektoitiin alkuvuodesta ja varsinainen työ käynnistyi helmikuussa. Alkuvaiheessa valittua keskustelufoorumi-ohjelmistoa pilotoitiin Finna- ja FinElibpalveluissa. Kokemukset olivat hyviä ja palvelu päätettiin ottaa marraskuussa vakinaiseen käyttöön. Keskustelufoorumin vaikutusta saapuvien palvelupyyntöjen määrään on vaikea arvioida luotettavasti, koska selvästi eniten pyyntöjä keräävä Finna-palvelu on voimakkaassa kehitysvaiheessa ja mukana olevien organisaatioiden määrä kasvaa jatkuvasti. Kuva 15: Arkista työtä (kuvaaja: Susanna Eklund) 33

32 3 Laatutyö: sisäinen laadunvalvonta 3.1 Palvelukysely asiakasorganisaatioille Kansalliskirjasto seuraa säännöllisesti asiakasorganisaatioiden tyytyväisyyttä sen tarjoamiin palveluihin. Asiakasorganisaatioille suunnattu palvelukysely toteutetaan joka toinen vuosi. Säännöllisten kyselyjen avulla voidaan seurata asiakastyytyväisyyden kehitystä ja ennakoida tulevia tarpeita. Tuloksia hyödynnetään sekä toiminnan arvioinnissa että suunnittelussa. Tavoitteet Vuonna 2014 toteutettiin verkkokysely ja lähetettiin se ammattikorkeakoulu-, erikois-, yliopistoja yleisille kirjastoille sekä muille Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden asiakasorganisaatioille. Kyselyn tavoitteena oli kerätä ajantasaista tietoa asiakasorganisaatioiden tyytyväisyydestä Kansalliskirjaston tarjoamiin palveluihin. Kyselyllä tavoiteltiin vähintään yhtä suurta vastaajamäärä kuin edellisenä vuonna. Tulokset Palvelukysely järjestettiin viidennen kerran Vuoden 2014 palvelukyselyyn vastasi 439 asiakasorganisaation edustajaa. Vastaajamäärä laski selvästi edellisistä kyselyistä. Tieteellisten kirjastojen vastaajamäärät pysyivät lähellä aiempia vuosia, mutta yleisten kirjastojen vastausaktiivisuus laski merkittävästi. Kyselyn tulosten perusteella Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden vahvuuksia ovat ammattitaito ja palveluiden innovatiivinen kehittäminen. Kyselyyn vastanneista 90 % piti palveluita laadukkaina. Kriittisempiä arvioita saivat asiakasyhteistyöhön liittyvät tekijät: vain 39 % vastaajista katsoi, että Kirjastoverkkopalveluissa tunnetaan organisaatioiden tarpeet ja 43 % uskoi organisaatioiden voivan vaikuttaa palveluihin. Kyselyssä arvioitiin palveluiden tärkeyttä ja onnistumista asteikolla 1 4. Kun kaikkien palveluiden keskiarvot laskettiin vastaajamäärän mukaan painotettuina, palvelujen keskimääräinen tärkeys sai arvosanan 3,4 ja onnistuminen arvosanan 3,1 (kuva 17). Kyselyssä annettujen arvosanojen valossa yleinen asiakastyytyväisyys palveluihin parani jonkin verran edelliseen kyselyyn nähden. Kaikki edellisessä kyselyssä mukana olleet palvelut saivat onnistumisestaan paremmat arvosanat kuin vuonna 2012 ja yhä suurempi osa palveluista (85 %) sai onnistumisen keskiarvoksi vähintään 3 (melko hyvin onnistunut). Selkeimmäksi kehittämisen kohteeksi erottui arvosanojen valossa Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna. Neljän peräkkäisen kyselyn perusteella asiakasorganisaatioiden näkemys palveluiden tärkeydestä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla vuodesta 2008 lähtien. Palveluiden onnistumisen arvioissa vaihtelu oli kolmen ensimmäisen kyselyn välillä vähäistä. Viimeisimmissä tuloksissa on sen sijaan tapahtunut pientä kohentumista. Palveluiden vastaavuus asiakkaiden odotuksiin näyttää vähitellen parantuneen vuodesta

33 Kuva 16 Asiakkaiden saama hyöty palveluista, keskiarvot asteikolla ,5 2 2,5 3 3,5 4 Kirjastojärjestelmäpalvelu (Voyager, Aleph) Elektronisten aineistojen hankinta (FinELib) Kansalliset tietokannat (Arto, Fennica, Viola) Julkaisuarkistopalvelu (Doria, Theseus, Kirjastoverkolle suunnattu koulutus Tapahtumat (esim. Kirjastoverkkopäivät, Kirjastojen käyttäjäkyselyt Kansallinen metatietovaranto hanke ( Nelli-portaali Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta Julkaisutietoportaali Juuli ONKI kansallinen ontologiapalvelu -hanke Kansallisen digitaalisen kirjaston Uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) 3,8 3,7 3,4 3,6 3,7 3,4 3,4 3,3 3,1 3,3 3,0 3,2 2,9 3,2 3,1 3,0 3,1 3,0 3,0 2,8 2,7 2,7 2, Kuva 17 35

Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen

Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen Annu Jauhiainen Kirjastojen yhteiset palvelut Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut Johtaminen Talous Viestintä Koulutus Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin toisiltamme oppien. KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Yhdessä eteenpäin toisiltamme oppien. KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Yhdessä eteenpäin toisiltamme oppien Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut palveluiden kehittäminen korkeakouluille, kirjastoverkolle ja muille asiakasryhmille Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjaston

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä - tilannekatsaus. OKM kirjastopäivät Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä - tilannekatsaus. OKM kirjastopäivät Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä - tilannekatsaus OKM kirjastopäivät 15.11.2011 Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä tavoitteita Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistyö Yhteinen asiakasliittymä kansallinen,

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat KANSALLISKIRJASTO

Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat KANSALLISKIRJASTO Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat 2015 Johtajan katsaus vuoteen 2015 Tulevaisuuden rakentaminen kuvaa hyvin vuotta 2015 työstimme Finna- ja FinELib-strategioita yhdessä asiakkaidemme

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Korkeakoulukirjastojen johtajien neuvottelupäivät 10.2.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakouluverkon muutokset -

Lisätiedot

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Asiantuntijaseminaari 18.9.2014 Palvelukyselyn tulosten käsittely Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014 Tulokset on raportoitu keväällä ja julkaistu verkossa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Kansalliskirjaston palvelupaletti erikoiskirjastoille

Kansalliskirjaston palvelupaletti erikoiskirjastoille Kansalliskirjaston palvelupaletti erikoiskirjastoille Heli Kautonen Palvelupäällikkö, Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut 25.11.2013 Erikoiskirjastojen ja tietopalvelujen verkoston syyskokous Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma 2011 9.6.2011 Nina Hyvönen Agenda Mikä yhteisluettelo? toimintakonsepti ja sisällöt Ajankohtaista YKN:n yhteisluettelotyöryhmä Sopimukset

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena Pori 8.12.2010 Nina Hyvönen Agenda Kansallinen yhteisluettelo- tavoiteltavat hyödyt Lindasta liikkeelle Jatkosuunnitelmat Muuta huomioitavaa

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalveluiden. toiminta Kristiina Hormia- Poutanen KANSALLISKIRJASTO

Kirjastoverkkopalveluiden. toiminta Kristiina Hormia- Poutanen KANSALLISKIRJASTO Kirjastoverkkopalveluiden toiminta 2016 Kristiina Hormia- Poutanen Kirjastoverkon palvelut Asiakkuuksien hallinta Viestintä, koulutukset, tapahtumat ja etäosallistuminen Kansallinen ja kv yhteistyö Verkkoaineiston

Lisätiedot

Kansalliskirjaston palvelut kirjastoille näkymiä tulevaisuuteen

Kansalliskirjaston palvelut kirjastoille näkymiä tulevaisuuteen Kansalliskirjaston palvelut kirjastoille näkymiä tulevaisuuteen KINE 9.10.2014 Oulu Kristiina Hormia-Poutanen Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos mihin kirjastojen pitäisi palveluillaan vastata

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Korkeakoulujen kirjastojärjestelmien uusiminen

Korkeakoulujen kirjastojärjestelmien uusiminen Korkeakoulujen kirjastojärjestelmien uusiminen Finnan konsortioryhmä 9.2.2017 Minna-Liisa Kivinen, Tommi Jauhiainen Kirjastojärjestelmän uusiminen Mitä järjestelmiä uusiminen koskee Kirjastojärjestelmän

Lisätiedot

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta Asiantuntijaseminaari Helsinki 26.11.2013 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT) KITT = Kirjastotilastotietokanta

Lisätiedot

Kasvun vuosi Melindassa. Yhteistyö jatkuu!

Kasvun vuosi Melindassa. Yhteistyö jatkuu! Kasvun vuosi Melindassa. Yhteistyö jatkuu! Minna Olkinuora-Tauru, kehittämispäällikkö Kirjastoverkkopäivät 23.10.2013 Kasvun vuosi Melindassa Oppiminen Muutos Laajeneminen Melinda Kansallinen metatietovaranto

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2014

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2014 Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2014 Asiantuntijaseminaari 29.4.2014 Anna Niemelä Palvelukyselyn tarkoitus Kehittämisen väline asiakastyytyväisyyden kartoittaminen tieto asiakastyytyväisyyden muutoksista

Lisätiedot

KANSALLINEN DIGITAALINEN KIRJASTO Asiakasliittymä

KANSALLINEN DIGITAALINEN KIRJASTO Asiakasliittymä KANSALLINEN DIGITAALINEN KIRJASTO Asiakasliittymä Triangelipäivät Turku 30.10.2008 Ari Rouvari Agenda KUI? Haasteet digitaalisessa ympäristössä Hankkeen tavoitteet KUI? Kansallinen digitaalinen kirjasto

Lisätiedot

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, YSAsta YSOon Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, 1.12.2016 1 Sisällys 1. Miksi 2. Miten 3. Milloin 2 YSAsta YSOon eli Asiasanastosta ontologiaan?

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? 3.4.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto 2008 2011 Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Melinda ja yleiset kirjastot Tilannekatsaus

Melinda ja yleiset kirjastot Tilannekatsaus Melinda ja yleiset kirjastot Tilannekatsaus Minna Olkinuora-Tauru, kehittämispäällikkö Kirjastoverkkopäivät 23.10.2014 Pilotit tuotantoon Avoimia kysymyksiä Monitahoinen prosessi Pilotit tuotantoon Askelia

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Kansalliskirjaston strategiatyö

Kansalliskirjaston strategiatyö Kansalliskirjaston strategiatyö 2016 2020 Erikoiskirjastojen verkoston kokous 9.12.2015 Heli Kautonen Kansalliskirjaston strategiatyö Kansalliskirjaston strategia FinELib strategia Finna strategia Bonus:

Lisätiedot

UKJ nyt. FUCIO:n kevätkokous Ari Ahlqvist

UKJ nyt. FUCIO:n kevätkokous Ari Ahlqvist UKJ nyt FUCIO:n kevätkokous 16.4.2013 Ari Ahlqvist Mikä? Uusi Kirjastojärjestelmä Kaikille kirjastosektoreille soveltuva järjestelmäkokonaisuus verkkopalveluna Ei ILS, vaan modulaarinen järjestelmäkokonaisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Helka-kirjastojen sisällönkuvailun iltapäivä, 09.09.2015 1 Finto-projektin kuulumisia Henkilöstömuutoksia:

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

Auktoriteettitietokanta

Auktoriteettitietokanta Auktoriteettitietokanta Linnea2 yleiskokous 24.11.2010 Laila Heinemann Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut Nykytila Kirjastojen auktoriteettitietoja ylläpidetään kirjastojärjestelmällä, jossa ei

Lisätiedot

Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet!

Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet! Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Tieteen tekemisen prosessi on muutoksessa kohti avoimia toimintamalleja. Avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa pyrkimyksiä tukea tätä muutosta tieteellisessä tutkimuksessa.

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Finna ja ontologiat tms.

Finna ja ontologiat tms. Finna ja ontologiat tms. Erkki Tolonen 3.9.2014 Finna.fi - taustaa FINNA on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto hanketta, sen asiakasliittymä, joka on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistojen päälle.

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus Minna Olkinuora-Tauru Missä mennään -webinaari 22.11.2016 Tavoitteet kaudella 2017-2020 Melindan toimintamallin kehittäminen tulevaisuuden vaatimusten

Lisätiedot

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti JUHTA 31.10.2013 Ontologia Jonkin aihealueen käsitteiden eksplisiittinen määrittely Käsitehierarkia, joka kuvaa käsitteiden väliset suhteet Ontologia Jos eri organisaatiot käyttävät sisällönkuvailussaan

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmä Voyagerin elinkaari & näkökulmia tulevasta ratkaisusta

Kirjastojärjestelmä Voyagerin elinkaari & näkökulmia tulevasta ratkaisusta Kirjastojärjestelmä Voyagerin elinkaari & näkökulmia tulevasta ratkaisusta SYN 8.10.2014 Kristiina Hormia-Poutanen Agenda Palvelinympäristön uudistus Ohjelmistopäivitys Kirjastojärjestelmän hankinta Näkökulmia

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista Nina Hyvönen 25.11.2011 Nykytilanne LINDA- tietokannassa on yliopistokirjastojen, eräiden erikoiskirjastojen ja yhteiskirjastoissa mukana olevien

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 3/2008 1 (5) OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2008 Aika 15.9.2008 klo 12.00 15.00 Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs,

Lisätiedot

RDA-käyttöönoton tuomat muutokset. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

RDA-käyttöönoton tuomat muutokset. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi RDA-käyttöönoton tuomat muutokset RDA-koulutus 2.10.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi RDA-käyttöönotot Suomessa Kansalliskirjasto ja AMK-kirjastot ottavat RDA-säännön käyttöönsä

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalveluiden yhteistyömuotoja

Kirjastoverkkopalveluiden yhteistyömuotoja Kirjastoverkkopalveluiden yhteistyömuotoja Minna-Liisa Kivinen suunnittelupäällikkö Yhteistyö KAM sektorin kanssa Määrämuotoiset ja edustukselliset yhteistyöelimet Yhteistyö sektoreiden päättävien elinten

Lisätiedot

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2012

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2012 Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden VUOSIRAPORTTI 2012 2 Sisällysluettelo 1. Johtajan katsaus... 3 2. Toiminnan vaikuttavuus... 4 2.1 Kärkihankkeet... 4 2.2 Perustoiminnan tulokset... 9 3. Laatutyö:

Lisätiedot

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Finto-tilannekatsaus Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Uutta Skosmoksessa ja Fintossa Nopeusparannukset Samalla myös palvelininfraan parannuksia, mm. uusi HY:n levyjärjestelmä

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Asiakasliittymän tilannekatsaus Ari Rouvari Kirjastopäivät. Kansallinen digitaalinen kirjasto 1/26

Asiakasliittymän tilannekatsaus Ari Rouvari Kirjastopäivät. Kansallinen digitaalinen kirjasto 1/26 Asiakasliittymän tilannekatsaus 9.6. 2011 Ari Rouvari Kirjastopäivät Kansallinen digitaalinen kirjasto 1/26 Agenda Tavoitteet Haasteet ja niiden ratkaisut Rajapinnat yleiselle sektorille Turku/VASKI tilanne

Lisätiedot

Ajankohtaista Kansalliskirjaston palveluissa

Ajankohtaista Kansalliskirjaston palveluissa Ajankohtaista Kansalliskirjaston palveluissa Erikoiskirjastojen kokous 25.11.2016 Minna-Liisa Kivinen Kuva: Yhteistyö-karamellipaperi. Helsingin kaupunginmuseo. Lähde Finna.fi Kansalliskirjaston palvelut

Lisätiedot

Linnea2-konsortion yleiskokous

Linnea2-konsortion yleiskokous MUISTIO 1 (2) Kirjastoverkkopalvelut -konsortion yleiskokous Aika Torstai klo 14.15 14.40 Paikka Helsinki, Yliopistokatu 1, Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio Osallistujalista liitteenä. 1. Kokouksen

Lisätiedot

PIKIn Melinda-kokemuksia

PIKIn Melinda-kokemuksia PIKIn Melinda-kokemuksia Petri Tonteri, 7.4.2016 etunimi.sukunimi@tampere.fi Eräitä lähtökohtia PIKIssä käytössä Aurora + Arena järjestelmäympäristö usean kunnan käytössä mukana 22 kuntaa yli 60 kirjastoa

Lisätiedot

Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta

Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta Tuula Haavisto 6.11.2015 Yleisten kirjastojen neuvosto Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto 11.9.2015 Kuvailutiedon

Lisätiedot

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE?

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? Erikoiskirjastojen neuvosto Helsingissä 21.11.2006 Esittelijä: Nanna Jokinen TAUSTOJA LYHYESTI ja lisää osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatti/

Lisätiedot

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Tutkimuksen tietoaineistot 2014-2017 Keskeinen tavoite edistää sähköisten tutkimusaineistojen hyödyntämistä,

Lisätiedot

Finna-tilannekatsaus. Erkki Tolonen Asiantuntijaseminaari KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Finna-tilannekatsaus. Erkki Tolonen Asiantuntijaseminaari KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Finna-tilannekatsaus Erkki Tolonen Asiantuntijaseminaari 18.9.2014 Finnan uudet aineistot ja näkymät Uusia aineistoja kesän aikana seuraavilta organisaatioilta: Hotelli- ja ravintolamuseo Turun museokeskus

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

RDA mitä, miten, milloin. Asiantuntijaseminaari Marja-Liisa Seppälä

RDA mitä, miten, milloin. Asiantuntijaseminaari Marja-Liisa Seppälä RDA mitä, miten, milloin Asiantuntijaseminaari 25.11.2014 Marja-Liisa Seppälä RDA mistä on kysymys? RDA (Resource Description and Access) = säännöt kirjastoaineistojen kuvailuun korvaavat nykyiset ISBD-kuvailusäännöt

Lisätiedot

Kansalliskirjasto seurantaryhmä

Kansalliskirjasto seurantaryhmä Kansalliskirjasto 2005 -seurantaryhmä Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 15.11.2005 Hellevi Yrjölä EriKin tavoitteet Kansalliset tietokannat maksutta kaikkien käyttöön Perusinfrastruktuurille keskitetty

Lisätiedot

ATT-hankkeen tavoitteet vuonna 2015. Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo, 27.3.2015

ATT-hankkeen tavoitteet vuonna 2015. Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo, 27.3.2015 ATT-hankkeen tavoitteet vuonna 2015 Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo, 27.3.2015 Koulutus- ja tiedejärjestelmä dynaamisemmaksi Korkeakouluuudistus Tiede- ja tutkimusverkoston

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään

Lisätiedot

Uuden kirjastojärjestelmän valmistelusta. Minttu Hurme Kirjastojen tietojärjestelmät

Uuden kirjastojärjestelmän valmistelusta. Minttu Hurme Kirjastojen tietojärjestelmät Uuden kirjastojärjestelmän valmistelusta Minttu Hurme 20.9.2012 Kirjastojen tietojärjestelmät HIEMAN HISTORIAA KANSALLISKIRJASTO JA KIRJASTOJÄRJESTELMÄT LSP Kirjastojärjestelmien historia Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Virva Nousiainen- Hiiri

Virva Nousiainen- Hiiri Metatiedon uudistamisprosessi Virva Nousiainen- Hiiri 2015-10-20 Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Kuvailutiedon tuottamisessa uudelleenarvioinnin tarve Ympäristö muuttuu,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING FinELib-konsortio uudistuu Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING 11.3.2013 Konsortion toiminnan perusteet Yhteiset toimintaperiaatteet, palvelusopimukset, lisensiointiperiaatteet Strategia

Lisätiedot

Kilda-projektin tulokset. Kildan ohjausryhmä Marja-Liisa Seppälä

Kilda-projektin tulokset. Kildan ohjausryhmä Marja-Liisa Seppälä Kilda-projektin 2014-2016 tulokset Kildan ohjausryhmä 21.12.2016 Marja-Liisa Seppälä Kildan tavoitteet 2014-2016 Tukea kirjastometatiedon muokkaamista linkitetyn dataksi Vahvistaa Kansalliskirjaston roolia

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Sähköisen julkaisemisen päivä 28.9.2015 Kansalliskirjasto, tietoasiantuntija Paula Mikkonen Sisällys FinELibin e-kurssikirjahankkeen

Lisätiedot

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Käsitteitä Sanasto asiasanasto, tesaurus, ontologia, auktoriteettitiedosto, toimijaontologia, paikkaontologia

Lisätiedot

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti Tärkeitä kysymyksiä Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Fennica Melindassa Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Sisältö Mikä on Fennica Fennica-tietokanta ja Fennica-kokoelma Fennican lakisääteiset ja kansainväliset velvoitteet

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön

Lisätiedot

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu Luetteloinnin tulevaisuus 6.11.2013 Pohjois-Savon ELY-keskus Ulla Ikäheimo, Kansalliskirjasto Sisältö Kuvailutyö nyt RDA MARC 21:n seuraaja BIBFRAME Metatietovaranto

Lisätiedot

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa Korkeakoulujen julkaisutiedonkeruuseminaari 19.9.2014 Lassi Lager ARTO Kotimainen artikkeliviitetietokanta Yli 1,5 milj. viitettä Yli 1,5 milj. tiedonhakua

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

Kirjastojen kuvailutiedot Finnassa

Kirjastojen kuvailutiedot Finnassa Kirjastojen kuvailutiedot Finnassa 14.12.2016 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, https://finna.fi/record/hkm.hkms000005:km0000nf9x Hakutoimintoihin ja kuvailutietojen näyttämiseen yhteiset säännöt Yhteinen

Lisätiedot

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016

Lisätiedot

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Mikä Melinda on? (Diojen 1-7 sisältö: Johanna Jauhonen)

Lisätiedot

YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017

YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017 1 (6) YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017 YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017...

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Tutkimuksen tietoaineistot

Tutkimuksen tietoaineistot IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Tutkimuksen tietoaineistot Johanna Blomqvist CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Data challenges Tutkimuksen tietoaineistot keskeisiä haasteita Miten selviämme tietovirran

Lisätiedot

Finna, UKJ YKN Matti Sarmela, Kirjastot.fi-toimitus

Finna, UKJ YKN Matti Sarmela, Kirjastot.fi-toimitus Finna, UKJ 4.4.2014 YKN Matti Sarmela, Kirjastot.fi-toimitus Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla Finna ja yleiset kirjastot Aurora-kirjastojärjestelmän rajapinnat (indeksointi,

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Verkkoaineistojen lisensioinnin

Verkkoaineistojen lisensioinnin Verkkoaineistojen lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen 7.5.2009 FinELib-päivä Paula Mikkonen Suunnittelija, FinELib Mitä kirjastot/organisaatiot odottavat e-aineistohankinnalta? Palveluyksikkö selvitti

Lisätiedot