Kansalliskirjaston palvelut yleisille kirjastoille 2013

Transkriptio

1 (17) Kansalliskirjaston palvelut yleisille kirjastoille 2013 Kansalliskirjasto ja yleisten kirjastojen keskuskirjasto tuottavat palveluita yleisille kirjastoille. Työnjaoksi on selkeytynyt se, että Kansalliskirjasto tuottaa laajoja infrastruktuuriratkaisuja ja keskuskirjasto lähempänä kirjaston arkea tai asiakkaita olevia palveluita. Infrastruktuuripalveluita ovat FinELib, metatiedon ja standardien kehittäminen, kansallisten tietokantojen tarjonta, Nelli ja vaikuttavuuden arviointityökalut. Projektirahoituksella kehitettäviä palveluita ovat Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä Finna, kansallinen metatietovaranto Melinda ja kansallinen ontologiapalvelu Finto. Valmisteilla on myös uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) suunnittelu. Kansallisten hankkeiden ohella myös perustoimintaa kehitetään voimakkaasti. Verkkoaineistojen hankinta FinELib-konsortio FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta.

2 (17) Vuonna 2013 FinELib-konsortiota uudistettiin uuden strategian mukaisesti. Tavoitteena on, että konsortion palvelut vastaavat entistä paremmin konsortion tarpeita, ohjausryhmän ja työryhmien työ tukee palveluyksikön työtä, koko konsortion asiantuntemus tulee konsortion käyttöön ja konsortion jäsenet hyötyvät ohjaavien ryhmien työstä. Vuonna 2013 tavoitteena oli uusien aineistojen valintaprosessin uudistus. Vuodeksi 2013 suunnitellut konsortion uudistukset toteutettiin toimintavuoden aikana. Konsortion yhteistyöfoorumi on otettu käyttöön konsortion yhteiseen verkkotyöskentelyyn. Foorumia on hyödynnetty muun muassa konsortion työryhmien toiminnassa ja ajankohtaistiedotuksessa. Aineistojen käyttötilastoinnin kehittäminen on aloitettu konsortion jäsenistä koostuvassa työryhmässä. Kotimaisten e-kirjojen hankintaa edistettiin ereading-hankkeessa ja kotimaisten e-kirjojen kilpailutushankkeella (ks. s. 16 Kansalliskirjaston osallistuminen ereading-hankkeeseen). Kilpailutushankkeen puitteissa kaikilla yleisillä kirjastoilla oli vuoden 2013 ajan mahdollisuus käyttää konsortion heille hankkimia e-kirjoja. Uusien aineistojen valintaprosessia on uudistettu ja kehittämistä jatketaan vuonna Yleiset kirjastot valmistelivat vuonna 2013 yleisten kirjastojen konsortiota valmisteluryhmän ja hankkeeseen palkatun suunnittelijan voimin. Vuoden 2014 aikana konsortio aloittaa toimintansa. Vuoden 2013 aikana FinELib-palveluyksikön ja yleisten kirjastojen konsortion edustajat tapasivat muutaman kerran. Näissä tapaamisissa päivitettiin tietoja yleisten kirjastojen konsortion ja FinELib-konsortion ajankohtaisista asioista. Yleisten kirjastojen konsortion valmisteluryhmän jäsen on myös FinELibin ohjausryhmän jäsen. Keskusteluilla halutaan varmistaa, että konsortiot eivät tee päällekkäistä työtä. FinELib-konsortion uudistus on lähtenyt hyvin käyntiin ja yhteisiä työskentelytapoja jäsenten väliselle työskentelylle on löytynyt. Kotimaisten kustantajien kanssa on edistytty e-kirjojen kirjastotarjonnassa ja teknisiä sekä prosesseihin liittyviä esteitä on poistettu. E-aineistojen sopimusneuvotteluissa hintoja on saatu neuvoteltua alas ja lehtipaketteihin on onnistuttu neuvottelemaan uusia malleja. Uusista lisensioiduista aineistoista Suomen Media-arkistoon ilmoittautui tilaajaksi 41 yleistä kirjastoa. Kotimaisten e-kirjojen hankinta FinELib käytti vuoden 2010 ylijäämästä varoja kotimaisten e-kirjojen hankintaan. Hankinnan tavoitteena oli edistää kotimaisten aineistojen tarjontaa ja saatavuutta konsortiossa, selvittää ja arvioida e-kirjojen hankinta-, lisensiointi- ja hinnoittelumalleja osana hankinnan toteuttamista, hankkia kotimaisia e-kirjoja kilpailukykyisin ja kokonaistaloudellisin perustein em. konsortion jäsenten käyttöön ennakkoon määritellyllä arvolla ja saada kirjastoille kokemusta e-kirjoista. Hankinta toteutettiin kilpailutuksella käyttäen neuvottelumenettelyä sekä osittain suorahankinnalla.

3 (17) Yleisille kirjastoille hankittiin kymmenen e-kirjaa. Kirjat hankittiin käyttöön määräajaksi. E-kirjat olivat kirjastojen asiakkaiden käytettävissä maksutta Ellibsin e-kirjapalvelun kautta. E-kirjojen käyttäjiksi ilmoittautui noin 270 kuntaa 18 maakuntakirjastoalueelta. Kirjastoilla on mahdollisuus hankkia vuonna 2014 suoraan Ellibsilta projektissa hankittuja kirjoja kahta nimekettä lukuun ottamatta. E-kirjojen käyttö jäi melko vähäiseksi. Yleisille kirjastoille hankittuja kirjoja lainattiin yhteensä noin kertaa. E-kirjojen tilaajille tehdyn kyselyn mukaan ongelmia aiheuttivat käyttäjäntunnistukseen liittyvien menetelmien monimutkaisuus, organisaatioiden omaan tietohallintoon liittyvät asiat ja käyttöönottoa varten laadittujen ohjeiden epäselvyys. Yleisesti kyselyyn vastanneet organisaatiot pitivät hankittuja sisältöjä melko kiinnostavina, joskin kokoelmaa suppeana ja totesivat hankkeen olleen hyödyllinen e-kirjatietoisuuden lisäämisessä. E-kirjojen hankkiminen kilpailuttamalla on haastava, mutta kehityskelpoinen hankintamalli. Hankinnan onnistumisen kannalta tärkeitä osa-alueita ovat hankinnan sisällön eli kohteen määrittäminen sekä tarjouspyynnön ja etenkin tarjouksilta edellytettävien ehdottomien vaatimusten ja tarjousten vertailuun käytettävien valintakriteerien laatiminen. E-kirjojen käyttöönoton ja käytön helpottamisessa olennaisia tekijöitä ovat teknisten asioiden (mm. käyttäjätunnistus) organisointi sekä riittävä ohjeistus ja markkinointi. Kansalliskirjaston osallistuminen ereading-hankkeeseen Kansalliskirjasto on osallistunut vuodesta 2011 lähtien valtakunnalliseen viestintäalan NextMedia/eReading-hankkeeseen. Osaprojekti, johon Kansalliskirjasto osallistuu, pyrkii edistämään kotimaisten e-kirjojen saatavuutta kirjastoissa. Projektiryhmässä oli vuonna 2013 edustettuina Kansalliskirjaston lisäksi Otava, Tammi ja WSOY, Helsingin kaupunginkirjasto, Ellibs, Kirjavälitys, Aalto ARTS, VTT, Viestinnän Keskusliitto/Kustannusyhdistys ja Metropolia. Hankkeen tavoitteena vuonna 2013 oli laajentaa edellisenä vuonna aloitettua koekäyttöä laajemmalla kirjakokoelmalla, kehittää lisensiointimalleja ja kehittää pilotissa luotua käyttöliittymää edelleen vuonna 2012 saadun käyttäjäpalautteen perusteella. Lisäksi tavoitteena oli tutkia sitä, miten metadataa tuotetaan kirjaketjun (kustantaja-välittäjäkirjasto) eri vaiheissa, miten eri toimijoiden tuottamaa metadataa voidaan hyödyntää koko kirjaketjussa ja miten sähkökirjojen hankintaprosessin tulee toimia eri toimijoiden näkökulmasta. Vuonna 2013 hankkeessa pilotoitiin yli 100 kauno- ja tietokirjanimekkeen käyttöä pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Kirjakokoelma laajeni edellisestä vuodesta yli 70 kaunokirjanimekkeellä. Lisensiointimalleista kokeiltiin kahta uutta mallia. Käyttöliittymän hakuominaisuuksia parannettiin ja käyttöliittymää uudistettiin muun muassa niin että kirjakokoelma oli haettavissa ilman kirjautumista. Metadataprosesseja kuvattiin ja käyttöliittymään lisättiin kirjastojen hankinnan tarvitsemia ominaisuuksia. Hankkeessa

4 (17) tutkittiin myös sosiaalisen lukemisen mahdollisuuksia kirjastoissa. Vuoden 2013 tuloksista on julkaistu kolme eri raporttia. Hankkeen vuoden 2013 tavoitteet toteutuivat. Vuonna 2014 uudistettu e-kirjapalvelu ja laajentunut kokoelma laajenee hankkeen lisäksi muihinkin kirjastoihin. FinELib-aineistojen käyttö FinELibin tavoitteena on saada käyttötilastot (joko haku- tai artikkelilataustilastot) kaikista FinELibin lisensioimista aineistoista. FinELib-aineistoista tilastoja saadaan kaikista aineistoista. Yksittäisistä lehdistä ei konsortiotasolla kerätä tilastoja, mutta niistäkin konsortion jäsenorganisaatiot voivat kerätä oman organisaationsa tilastot. Tiedonhakujen tilastointi on hankalaa ja mittarina hakuluvut ovat alttiita virhetulkinnoille. Hakutilastoihin vaikuttaa merkittävästi se, miten kustantajan käyttöliittymä on rakennettu ja miten tilastot sieltä kerätään sekä se, mitä muutoksia tilastojenkeruussa tehdään eri vuosina. Yleisten kirjastojen asiakkaat latasivat vuonna 2013 FinELib-aineistoista artikkelia. Viimeisten kolmen vuoden aikana yleisten kirjastojen käyttö on ollut yli artikkelilatausta. Vuonna 2012 yleisten kirjastojen asiakkaat tekivät yhteensä yli 30 miljoonaa hakua FinELib-aineistoista, vastaava luku oli vuonna 2013 hieman yli hakua. Selittävänä tekijänä tähän isoon muutokseen oli mm. se, että vuonna 2013 EBSCO-aineistoista kerättiin vain artikkelilatausten määriä, ei enää hakutilastoja. EBSCOaineistojen isoihin hakulukuihin puolestaan vaikuttaa se, miten aineistot asetetaan asiakkaiden käyttöön (aineistot ovat olleet mukana monihaussa). Vuonna 2013 yleisillä kirjastoilla oli yhteensä tilausta 30 eri aineistoon. Tilatuimpia aineistoja olivat konsortion keskitetysti rahoittamat aineistot (E-kirjapaketti yleisille kirjastoille, Periodicals Index Online, Early English Books Online ja Eighteenth Century Collections Online). Näiden jälkeen tilatuimpia aineistoja olivat e-kirja-alusta Ellibs Web (148 tilausta), viitetietokanta Aleksi (137 tilausta) ja e-lehtipalvelu PressDisplay (100 tilausta). Tilattujen aineistojen yhteismäärä (30) oli lähes sama kuin ed. vuonna (31). Yleiset kirjastot käyttivät kuitenkin vähemmän rahaa aineistohankintoihin kuin edellisenä vuonna. Yleisten kirjastojen tilaukset ovat kasvaneet kolmen viimeisen vuoden aikana, vuoden 2013 aineistotilausten määrää kasvattaa FinELibin vuoden 2013 keskitetty e-kirjahankintaprojekti. (Taulukko 1) Aineistot Tilaukset Taulukko 1. Lisensioitujen aineistojen määrät ja aineistotilaukset per vuosi

5 (17) Vuodelle 2014 tilausten määrä väheni merkittävästi, 1 527:stä tilaukseen. Suurimpana syynä tähän olivat keskitetysti rahoitettujen E-kirjapaketin ja Periodicals Index Onlinen päättyminen. Tilatuimpia aineistoja olivat vuonna 2014 edelleen Ellibs Web (181 tilausta), PressDisplay (129 tilausta) ja Aleksi (126 tilausta). Tietokannat ja kirjastojärjestelmät Metatiedon ja standardien kehittäminen Kuvailevan metatiedon kehittäminen (kuvailusäännöt ja standardit sekä kuvailutyön yhteiset työkalut) on Kansalliskirjaston keskeinen tehtäväalue. Kuluneena vuonna kehittämistyön painoalue on ollut kirjastojen yhteisen luettelointiympäristön eli Melindametatietovarannon kehittäminen sekä uusien kirjastojen integrointi sisällöntuottajiksi. Kuvailusääntöjen osalta on käynnissä suuri kansainvälinen muutos tietuepohjaisesta luetteloinnista funktionaaliseen luettelointiin. Muutoksen ensimmäinen vaihe on kääntää ja muuten täydentää kansainvälinen RDA-säännöstö soveltuvaksi suomalaiseen käyttöön. Muu kansainvälinen standardointityö sekä digitaalisten objektien metatiedon kehittäminen kuuluu Kansalliskirjaston perustyöhön. Kansalliset tietokannat Vuoden 2013 tavoitteena oli määritellä kansallisten tietokantojen osalta tehtävä perustyö sekä taata tietokantojen ylläpitotyöllä ja laadunvarmistuksella luotettavat palvelut. Sisällöntuotannon koordinointia tehostamaan perustettiin uusi kuvailuasioita käsittelevä me-luetteloijat@helsinki.fi-sähköpostilista, joka on tarkoitettu kaikkien kirjastojen kuvailijoille. Uudelle listalle toivotaan keskustelua mm. luettelointisääntöjen tulkinnasta sekä MARC 21 -formaatin kenttien käytöstä. Yleisten kirjastojen henkilökunta on jo osaltaan osallistunut aktiivisesti listalla käytyyn keskusteluun. Tietokantojen sisällöntuotannon koordinoinnissa kirjastoverkkoa ohjeistettiin erityisesti ulkomailta poimittujen MARC 21 -tietueiden mukana tulleiden uusien RDA-kenttien käsittelyyn tietokannoissa ja käytiin läpi funktiokoodien eli RDA:n suhteiden merkitsemisen ohjeistusta. MARC 21 -formaatin uusimmat päivitykset huomioitiin suomalaisissa formaattikäännöksissä ja TagTable-kenttäluettelossa kevään ja syksyn aikana. Lisäksi MARC 21- formaatista järjestettiin vuoden aikana kaksi koulutusta yleisille kirjastoille, helmikuussa Kajaanissa ja marraskuussa Jyväskylässä. Kansallisissa tietokannoissa oli yhteensä lähes 10 miljoonaa tietuetta. Niistä suurin osa, noin 6,4 miljoonaa oli suomalaisten kirjastojen yhteistietokanta Melindan tietueita. Vuodesta 2007 alkavan aikasarjaseurannan aikana on kasvanut voimakkaimmin kansallisdiskografia ja kansallisen äänitearkiston luettelo Viola, joka saavutti tänä vuonna yli 1 miljoonan tietueen rajan. Violan kasvu raportointijakson aikana oli 4,1 %.

6 (17) Kansallisbibliografian (Fennica) koko oli lähes tietuetta, missä on kasvua edelliseen vuoteen 2,5 %. Kaiken kaikkiaan kansallisissa tietokannoissa kasvu on ollut tasaista, keskimäärin 4,6 % raportointijakson aikana. Kansallisten tietokantojen (Arto, Fennica, Melinda, Viola) hakukäyttö väheni tilastointijakson aikana 2,2 %, kun se vielä edellisen raportointijakson aikana kasvoi 15 %. Suurin hakujen vähenemä oli Viola- (-13,5 %) ja Arto-tietokannoissa (-7,2 %). Hakuja kansallisissa tietokannoissa tehtiin yhteensä n. seitsemän miljoonaa, mikä on noin vähemmän edelliseen vastaavaan 12 kuukauden jaksoon (runsaat 7,1 miljoonaa hakua) verrattuna. Vain Melinda- tietokannan hakujen määrä kasvoi (+1,5 %). Kansalliset tietokannat ovat avoimessa hakukäytössä. Lisäksi yleisillä kirjastoilla on opetusministeriön rahoitukseen perustuva oikeus vapaaseen poimintaluettelointiin Fennica-, Viola-, Melinda- ja Arto-tietokannoista. Uusi kirjastojärjestelmä Kansalliskirjasto oli vuonna 2011 mukana perustamassa sektorirajat ylittävää uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) valmisteluryhmää. Vuoden 2012 päättyessä todettiin, että valmistelutyötä ei voida enää jatkaa kirjastokentän toimesta oman työn ohella tehtynä. Kansalliskirjasto haki joulukuussa 2012 keskitettyä rahoitusta määrittelyhankkeeseen, viiden henkilötyövuoden kattamiseksi 12 kuukauden ajaksi. Hakemukselle oli kaikkien kirjastosektoreiden valtuutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoituksen, jolla palkattiin projektiryhmä: projektipäällikkö ja viisi tietojärjestelmäasiantuntijaa. Hankkeen ohjausryhmään nimettiin edustajat kaikilta kirjastosektoreilta. Projektiryhmän toimeksiantona oli laatia vaatimusmäärittely kaikkia palvelevalle uuden sukupolven kirjastojärjestelmälle, joka sisältäisi kansallisen yhteisluettelon (nykyinen Melinda) ja käyttäisi hakukäyttöliittymänä KDK-asiakasliittymää (Finna). Lisäksi UKJprojektiryhmän tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma hankkeen eri toteutusvaiheelle sekä selvittää mahdollisuudet käyttää avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja pohjaratkaisuna. Vaatimusmäärittelyä tehtiin pitkälti vuoden 2013 aikana ja se pohjautui aiemmin yhdessä kirjastosektoreiden kanssa valmisteltuun materiaaliin. Se kattaa seuraavat toimintokokonaisuudet: hankinta ja elinkaaren hallinta, kuvailu ja kokoelmienhallinta sekä aineistojen käytön hallinta. Vaatimusmäärittelyä tehtiin yhdessä ohjausryhmän asettamien neljän asiantuntijaryhmän kanssa, joissa työskenteli yhteensä 55 kirjastojen asiantuntijaa. Asiantuntijaryhmien tehtävänä oli varmistaa, että suunnitelmat vastaavat kirjastojen tarpeita. Vaatimusmäärittelyn pohjalta parhaimmaksi avoimen lähdekoodin vaihtoehdoksi valikoitui Kuali-säätiön OLE-järjestelmä ( Muita selvityksen kohteena olleita järjestelmiä olivat Koha ( sekä Evergreen ( Tästä joukosta valikoitunut Kuali OLE -järjestelmä on

7 (17) kuitenkin vielä tuore, ja sen ensimmäiset käyttöönotot tapahtunevat kesällä vuonna Käyttöönottoja tullaan seuraamaan Kansalliskirjastossa tarkkaavaisesti. UKJ on laaja kansallinen järjestelmähanke ja siksi uuden järjestelmän käyttöönotto ensimmäisten joukossa koettiin riskialttiiksi. Ennen lopullista valintaa tulevan järjestelmä pohjaksi päätettiin odottaa näyttöä Kuali OLE:n käytännön toimivuudesta. Vuoden 2014 alusta UKJ-hankkeen rahoituspohja muuttui OKM:n keskitetystä rahoituksesta käyttäjien kustantamaan. Tästä syystä tulevan vuoden aikana tarkastellaan vielä uudelleen myös kaupallisia vaihtoehtoja ja tehdään vertailuja vaatimusmäärittelyä vasten sekä kustannuksia arvioiden. Vuoden 2014 alusta on myös käyty kirjastojen johdolla neuvotteluita uuden järjestelmän kustannuksien jaon periaatteista. Nelli Nelli-portaali on Suomen yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yleisten kirjastojen tarpeisiin rakennettu portaaliratkaisu. Nelli-portaalin kautta käytetään pääasiassa lisensoituja elektronisia aineistoja mutta myös vapaita aineistoja sekä kirjastoluetteloita. Nellipalveluiden suurimpina haasteina ovat olleet portaalin heikoksi koettu käytettävyys ja toiminnalliset häiriöt. Vuonna 2013 Nelli-palveluiden keskeisinä tavoitteina olivat Nelli-portaalin ylläpidon tehostaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Palvelu pyrittiin pitämään käytössä korkealaatuisena ja ilman merkittäviä katkoja. Lisäksi tähtäimessä oli Nellitoiminnallisuuden saattaminen käyttöön Finna-palvelun kautta sekä järjestelmätoimittajayhteistyö järjestelmässä esiintyvien puutteiden korjaamiseksi. Vuonna 2012 perustettu Nelli-ylläpitoryhmä jatkoi työskentelyään ja sen toimintatapoja kehitettiin. Käyttöön vakiinnutettiin tiketinhallintajärjestelmä, jonka kautta saatiin vuoden aikana yhteensä 270 toimintaa vaatinutta palvelupyyntöä. Alkuvuonna järjestelmässä ilmeni ajoittaisia ongelmia, jotka liittyivät järjestelmän päivityksiin. Ongelmiin onnistuttiin kuitenkin varautumaan siten, että loppukäyttäjille näkyviltä mainittavilta palvelukatkoilta vältyttiin. Nellin metahakukoneen (Metalib) kuormitus oli paikoin huolestuttavan suuri, mikä näkyi järjestelmän ajoittaisena hidastumisena. Kasvanut kuormitus on ollut ennen kaikkea seurausta laitteiston vanhenemisesta. Laitteistoon tullaan kiinnittämään huomiota vuoden 2014 aikana. Nelli-palveluissa on siirrytty ylläpitovaiheeseen. Uusia piirteitä tai ominaisuuksia toteutetaan enää pääsääntöisesti vain Ex Libriksen tarjoamien ohjelmistopäivitysten muodossa. Nelli-palveluiden käytettävyydessä esiintyviä ongelmia arvioidaan jatkossa erityisesti Finna-projektin näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä Finnaa pyritään tarjoamaan Nellin korvaavana asiakasliittymäratkaisuna.

8 (17) Julkaisuarkistopalvelut Kansalliskirjasto pyrkii kehittämään julkaisuarkistopalveluistaan ajanmukaista kansallisen tason infrastruktuuria, joka tarjoaa asiakasorganisaatioille kohtuuhintaisia, laadukkaita ja luotettavia palveluita. Kansalliskirjaston tarjoamia julkaisuarkistopalveluita käytti vuoden 2013 aikana yhteensä 38 asiakasorganisaatiota (25 ammattikorkeakoulua, seitsemän yliopistoa, kolme tutkimuslaitosta, yksi ministeriö, yksi virasto ja yksi yhdistys). Vuoden aikana avattiin käyttöön kaksi uutta DSpace-instanssia (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Jukuri ja Venäjällä digitoiduille suomalais-ugrilaisille aineistoille tarkoitettu, Koneen säätiön rahoituksella toteutettu Fenno-Ugrica). Kaikkiaan Kansalliskirjasto ylläpiti seitsemää julkista DSpace-instanssia, joista viidessä oli mukana ulkopuolisten asiakasorganisaatioiden aineistoja. Palveluiden kasvu jatkui vuonna 2013 voimakkaana: vuoden lopussa tuotantokäytössä oleviin DSpace-instansseihin oli tallennettu noin tietuetta ja kokotekstijulkaisua. Kaikkiaan Kansalliskirjaston ylläpitämään infrastruktuuriin tallennettuja kokotekstitiedostoja ladattiin tilastointikauden ( ) aikana lähes 17 miljoonaa kertaa. Aineistojen käyttö kasvoi edelliseen tilastointikauteen verrattuna noin 62 %. Vuoden aikana tehtiin myös merkittävää kehitystyötä palveluiden teknisiin rajapintoihin (mm. SimpleREST), prosesseihin ja suunniteltuun DSpaceohjelmiston versiopäivitykseen liittyen. Julkaisuarkistopalvelut toimivat ilman keskitettyä rahoitusta, minkä vuoksi maksullisen palvelutoiminnan tuloilla rahoitetaan myös infrastruktuurin kehittämistä ja ylläpitoa. Tekninen infrastruktuuri toimi vuoden aikana erittäin luotettavasti. Myös aineistojen määrä ja käyttö kasvoivat nopeasti. Toisaalta palveluiden markkinointiin oli käytettävissä vain hyvin rajallisesti resursseja. Vaikuttavuus, koulutus, tapahtumat ja viestintä Vaikuttavuus Kansalliskirjasto edistää vaikuttavuuden arviointia omien palveluidensa suhteen sekä yhteistyössä muun kirjastoverkon kanssa. Toimintavuoden 2013 sisäisen toiminnan tavoitteina olivat Kirjastoverkkopalvelujen omien vaikuttavuustavoitteiden asettaminen sekä tavoitteiden toteutumisen mittarien kehittäminen. Kansalliskirjasto koordinoi myös kansallisen Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmän toimintaa. Toimintavuonna ryhmän kokoonpano uudistettiin ja tavoitteet tarkistettiin. Toimintavuoden tavoitteena oli lisäksi toteuttaa kolmas kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely. Kansalliskirjasto on koordinoinut käyttäjäkyselyn toteuttamista edellisen kerran vuosina 2008 ja Yhteisten, keskitettyjen ja säännöllisten kyselyjen

9 (17) tarkoituksena on mahdollistaa tulosten vertailu organisaatioiden ja kirjastosektorien välillä. Kolmannen käyttäjäkyselyn tavoitteena oli tarjota kirjastoille välineitä palveluiden arviointiin ja kehittämiseen sekä tuottaa tietoa kirjastopalveluiden käytön ja asiakastyytyväisyyden kehitystrendeistä. Lisäksi päämääränä oli edistää kyselydatan hyödyntämistä ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Kyselyllä tavoiteltiin vuoden 2010 kyselyyn nähden vertailukelpoista vastaajamäärää. Kansallisen Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmän uusi kokoonpano aloitti kolmivuotisen kautensa. Uudessa ryhmässä ovat edustettuina kaikki Suomen kirjastosektorit, Kansalliskirjasto ja Pohjanmaan ELY-keskus sekä tästedes myös Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median oppiaine. Ryhmän tavoitteiksi kirjattiin muun muassa kirjastosektorien yhteistyön tiivistäminen, datan yhteiskäytön edistäminen, e-aineistojen käyttötilastoinnin kehittäminen, oppilaitosyhteistyön käynnistäminen sekä ryhmän laatiman mittaripaketin jatkojalostaminen. Näitä tavoitteita edistettiin järjestämällä useampia tilaisuuksia ja tilastotyöpajoja, joissa keskusteltiin muun muassa datan havainnollistamiskeinoista. Oppilaitosyhteistyö aloitettiin Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median oppiaineen kanssa. Kansallisen kirjastojen käyttäjäkyselyn vastauksia kerättiin samaan aikaan yleisissä kirjastoissa, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa sekä useissa erikoiskirjastoissa. Suunnittelusta vastasi kirjastosektorien sekä Kansalliskirjaston edustajista koottu työryhmä. Kyselyyn vastasi kirjastoasiakasta. Heistä arvioi yleisiä kirjastoja, korkeakoulukirjastoja, ja erikoiskirjastoja. Kyselyn vastaajamäärä nousi hieman edellisestä, vuonna 2010 järjestetystä kyselystä. Erityisesti yleisten kirjastojen kyselyyn vastattiin tänä vuonna aiempaa aktiivisemmin. Tulosten käsittelyä ja hyödyntämistä edistettiin yhteisillä tilaisuuksilla, joiden materiaalit lisättiin myös verkkoon. Kirjastoille järjestettiin kaksi koulutusta kyselyohjelmiston käytöstä ja tulosten analyysista. Koulutuksiin osallistui yhteensä 167 henkilöä. Kyselyn päätyttyä järjestettiin yhteinen tilaisuus, jonka aiheena oli tulosten tulkinta ja hyödyntäminen kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Tilaisuuden osallistujamäärä oli 75. Kyselyn tuloksia ja datan käyttöä käsiteltiin myös talven tilastovalmennuksissa, Kirjastopäivillä Mikkelissä, Kansalliskirjaston järjestämien Kirjastoverkkopäivien työpajassa, vaikuttavuuden arviointiryhmän tilastoseminaarissa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivillä. Vaikuttavuuden arvioinnin osalta toimintavuoden tavoitteet saavutettiin hyvin. Tilastointiin liittyvää yhteistyötä jatkettiin Kansalliskirjaston järjestämissä tilaisuuksissa, joissa jaettiin hyviä käytäntöjä ja osaamista. Yleisten kirjastojen osallistuminen oli aktiivista ja palaute myönteistä. Palveluiden ja vaikuttavuuden arvioinnin merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ja osaamisen jakaminen kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa yli sektorirajojen tulee entistä tärkeämmäksi osaksi vaikuttavuustyötä.

10 (17) Koulutus, tapahtumat ja viestintä Kansalliskirjaston palveluihin kuuluu olennaisena osana järjestää erilaisia seminaareja ja koulutuksia kirjastoverkolle. Suurin vuosittainen tapahtuma on Kirjastoverkkopäivät, joka on järjestetty vuorovuosin kaksi- ja kolmipäiväisenä. Kansalliskirjasto kerää aktiivisesti palautetta tapahtumiin osallistuneilta henkilöiltä, minkä perusteella tulevia tapahtumia voidaan kehittää. Toimintavuoden tavoitteena oli, että kirjastolaiset kaikilta sektoreilta osallistuvat aktiivisesti tilaisuuksiin ja ovat niiden sisältöön ja järjestelyihin tyytyväisiä. Tavoitteena oli myös tarjota etäosallistumismahdollisuus suurimmalle osalle kirjastoverkolle tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Toimintavuoden tavoitteena oli myös tarjota yhtenäistä ja ajantasaista tietoa kirjastoverkolle Kansalliskirjaston palveluista, kärkihankkeista (Finna, Melinda ja UKJ) sekä niiden tuloksista. Yhteistyötä viestintäkumppaneiden kanssa oli tarkoitus kehittää. Vuoden 2013 Kirjastoverkkopäivät oli kaksipäiväinen ( ). Uutena suurena tapahtumana järjestettiin Finna-päivä, jossa julkistettiin Finna-hakupalvelun uusin versio. Lisäksi järjestettiin kaikille kirjastosektoreille yhteinen Asiantuntijaseminaari neljä kertaa vuodessa. Seminaarien lisäksi Kansalliskirjasto järjesti palveluihinsa liittyviä koulutuksia sekä osallistui muiden isännöimien koulutusten ja tapahtumien järjestämiseen. Vuonna 2013 järjestettiin yhteensä 40 tilaisuutta. Kansalliskirjaston tilaisuuksista yli 80 prosenttiin oli mahdollisuus osallistua etäyhteydellä, kasvua on noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Etäyhteydellä osallistujien määrä on pysynyt prosentuaalisesti samana; etäyhteysmahdollisuutta käytti 67 prosenttia kaikista osallistujista. Toimintavuonna alettiin myös julkaista tapahtumien tallenteita Kansalliskirjaston verkkosivuilla. Ajankohtaista tietoa kirjastoverkolle suunnatuista palveluista välitettiin muun muassa Uutiskirjeissä, sähköpostitiedotteilla, verkkosivuilla, wikeissä, tapahtumissa ja lehdissä. Kirjastolaiset ovat voineet seurata useiden projektien ja palveluiden kehittymistä ja osallistua sisältöjen tuotantoon edellisenä vuonna käyttöön otetussa Kiwi-nimisessä verkkojulkaisupalvelussa. Viestintäyhteistyö Kirjastot.fi:n kanssa aloitettiin tapaamisilla, joissa koordinointiin ja yhtenäistettiin kansallista viestintää kirjastoille tärkeistä asioista. Tilaisuuksien palautteen sekä erillisen palautekyselyn perusteella kirjastoissa oltiin pääosin tyytyväisiä kansallisen kirjastojen käyttäjäkyselyn toteuttamiseen, kyselyohjelmistoon, raportteihin ja yhteisiin tilaisuuksiin. Palautekyselyyn vastanneista 90 % katsoi kyselyn tarjoavan välineitä oman organisaation palveluiden kehittämiseen ja 98 % piti keskitettyä toteuttamista hyvänä ratkaisuna. Jatkossa kyselyä tulee kuitenkin kehittää niin, että se palvelee entistä paremmin kirjastosektorien yksilöllisiä tarpeita. Eri asiakasryhmät tulee tavoittaa kattavammin erityisesti yleisten kirjastojen kyselyssä. Myös tulosten yhteiseen käsittelyyn tarvitaan uusia käytäntöjä. Koulutuksista ja tapahtumista kerättiin palautetta vakiolomakkeella. Lomakkeessa pyydettiin arviota tilaisuuden kokonaisuuden ja viestinnän onnistumisesta asteikolla 1 4,

11 (17) jossa 4 on paras. Lisäksi tiedusteltiin, miten hyvin tilaisuus vastasi osallistujien odotuksia sekä antoiko tilaisuus uusia tietoja tai ajatuksia. Kaikkien palautteiden keskiarvo oli 3,33. Arviot nousivat vuoteen 2012 verrattuna, jolloin koulutusten palautteiden keskiarvo oli 3,29. Etäyhteydellä tarjottua osallistumisvaihtoehtoa pidettiin tärkeänä ja toimivana. Palautteiden valossa koulutukset onnistuivat pääasiallisesti hyvin. Erityisesti etäyhteysmahdollisuus ja koulutusviestintä saivat positiivisia arvioita. Projektikohtaisten kyselyjen tulosten perusteella projektien viestinnässä on vielä kehitettävää, vaikka esimerkiksi koulutuksiin ja työpajoihin liittyvää viestintää kiitettiin. Kokonaisuudessaan kirjastoverkon palveluista viestimisen onnistumista päästään arvioimaan vuonna 2014 toteutettavan palvelukyselyn tuloksista. Kansallinen yhteistyö Yhteistyö kirjastoverkon kanssa Kansalliskirjaston kansainvälisen arvioinnin 2010 arviointipaneeli korosti raportissaan (International Evaluation of the National Library of Finland, Reports of the Ministry of Education and Culture, Finland 2011:14) kirjaston onnistumista keskitettyjen palvelujen tarjoajana. Neljän kirjastosektorin tarpeet saattavat olla hyvin erilaisia ja siksi on panostettava jatkuvaan dialogiin kaikkien sidosryhmien kanssa. Kirjasto sai kiitosta siitä, että keskustelua varten on luotu mekanismit kuten ohjausryhmät ja käyttäjäkyselyt ja että niihin on resursoitu voimavaroja. Paneeli suositti, että kirjaston johdon tulisi säännöllisesti arvioida ja kehittää yhteistyötä ja yhteistyön rakenteita sidosryhmien kanssa. Arvioinnit ja uudistamiset tulee olla kirjastosektoreiden ja sidosryhmien tiedossa. Tätä taustaa vasten koottiin kuvaus rakenteista, jotka helpottava yhteistyötä ja vuorovaikutusta asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa: Kansalliskirjaston johtokunta Yhteisten palvelujen ohjaus Sektorikokoukset Sektoripuheenjohtajien tapaamiset Jalkautumiset Palvelukyselyt Asiantuntijakokoukset Kirjastoverkkopäivät Osallistuminen sektorineuvostojen ja KiFin kokouksiin Tapaamiset Helsingin yliopiston kirjaston johdon ja asiantuntijoiden kanssa Säännölliset palaverit yleisten kirjastojen keskuskirjaston johtajan kanssa. Kirjastosektoreilta saadun palautteen perusteella yhteistyörakenteet helpottavat ja selkeyttävät vuorovaikutusta ja parantavat tiedonkulkua.

12 (17) Kirjastoverkkopalveluiden asiakasohjauksen kehittäminen Kirjastoverkkopalveluiden asiakasohjausta kehitettiin vuonna Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjausjärjestelmän uudistamisen tavoitteena oli asiakasohjauksen vahvistaminen, päätöksenteon ja roolien selkeyttäminen, palvelujen parempi koordinointi, läpinäkyvyyden lisääminen sekä yhteistyömuotojen ja vuorovaikutuksen kehittäminen kansalliskirjaston ja kirjastosektoreiden välillä. Uudistus tehtiin yhteistyössä kirjastosektoreiden kanssa. Kirjastoverkkopalveluiden asiakasohjauksen uudistusta viimeisteltiin vuonna Edellisenä vuonna suunniteltu ohjauskokonaisuus virallistettiin asettamalla Tiedonhallinnan ohjausryhmä sekä uusi FinELib-ohjausryhmä, joka korvaa entisen FinELibohjausryhmän ja FinELib-konsortioryhmän. Hankekauden ajaksi perustettiin ohjausryhmät seuraaville kansallisille hankkeille: Uusi kirjastojärjestelmä (UKJ), Artikkelien metatietovaranto (Artiva) sekä Ontologiapalvelu (ONKI). Hankekauden jälkeen kirjastojärjestelmä sekä artikkelien metatietovaranto tulevat siirtymään Tiedonhallinnan ohjausryhmän ohjaukseen, mutta ontologiapalvelulla tulee jatkossakin olemaan oma erillinen ohjausjärjestelmä. Ohjausryhmien kokouskäytäntöjä varten luotiin yhteiset periaatteet. Yhteisillä ohjeilla varmistetaan, että kaikilla ryhmillä on yhtenäiset toimintatavat ryhmien jäsenten valinnassa, kokouskäytänteissä sekä ryhmän toimintaan liittyvissä kustannuksissa. Ohjeet koskevat myös ohjausryhmän alaisuudessa toimivia asiantuntijaryhmiä. Uusien ohjausryhmien toiminta on käynnistynyt hyvin. Palveluiden ohjauskokonaisuus on selkeämpi ja tiedonkulku parantunut. Yhteiset toimintatavat ja käytännöt ovat helpottaneet asioiden käsittelyä. Kuvailu- ja julkaisuyhteistyö Kansallinen kirjastoaineistojen kuvailun ohjausryhmä Kansallisen kirjastoaineistojen kuvailun ohjausryhmään nimettiin vuosiksi uusia edustajia eri kirjastojen ehdotuksien mukaisesti ja ryhmää vahvistettiin metatiedon kehittämisen asiantuntijalla ja Kirjastoverkkopalveluiden formaatti- ja yhteisluetteloasiantuntijoilla. Kuvailun ohjausryhmän työn painopiste on nyt RDA-standardin suomalaisten sovelluskäytäntöjen määrittäminen ja standardin käyttöön oton valmistelu tiedotuksen ja koulutuksen avulla. ISBD-kuvailustandardin käännös on viimeistelty ja standardiin sisältyvä sanasto on julkaistu. RDA-kuvailustandardiin liittyviä yleisiä linjauksia ja lisäohjeistuksia on alettu valmistella ohjausryhmässä. Linjaukset koskevat sekä kansallisbibliografista kuvailua että kuvailua kansallisessa metatietovarantoympäristössä.

13 (17) Kuvailevan metatiedon asiantuntijatyöryhmä Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä (KUMEA) on Melinda-metatietovarannon kuvailua ohjaava työryhmä. Ryhmä keskittyy käytännön kuvailukysymyksiin ja MARC 21 -formaatin sovellusohjeiden ylläpitoon. Kuvailevan metatiedon asiantuntijatyöryhmää täydennettiin vuoden 2013 aikana yleisten kirjastojen edustajalla, joten ryhmässä on nyt edustajia kaikilta kirjastosektoreilta ja Kansalliskirjastosta. KUMEAn alatyöryhmänä toimii musiikkiaineiston kuvailukysymyksiä käsittelevä MusaMelinda-työryhmä, jossa on myös yleisten kirjastojen edustus. Ryhmän tarkoituksena on luoda yhteiset periaatteet musiikkiaineiston kuvailulle metatietovarantoon. Vuosittaiset kuvailutiedotuspäivät järjestettiin Kansallisen kirjastoaineistojen kuvailun ohjausryhmän ja Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä yhteistyönä. Kuvailun tiedotuspäiville osallistui yhteensä 698 kirjastoverkkolaista (206 paikan päällä ja 492 etäyhteydellä). Julkaisuala-yhteistyö sekä yhteistyö tekijänoikeusjärjestöjen kanssa Osallistuttu kansallisen julkaisulan Kirjatieto (KT) -ryhmän toimintaan, jossa tiedotettu mm. ISNI-hankkeiden etenemisestä sekä ISBN-standardiuudistuksen käynnistymisestä. Tietohuoltokomitea Kansalliskirjasto johtaa SFS:n Tietohuoltokomitean (Suomen standardidoimisliiton tekninen komitea 115) toimintaa. Komitea osallistuu kansainvälisten ISO-standardien kehittämiseen sekä kansallisten SFS-standardien laadintaan tietohuollon alalla. Sen toimialaan kuuluvat kansainvälisen ISO TC46 -komitean alat, "Information and documentation", lisäksi komitea seuraa ISO TC171:n "Document management applications" työtä. Viime vuosina komitea on seurannut aktiivisesti myös elektronisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvien standardien kehitystä, riippumatta siitä, mikä ISO:n tekninen komitea niistä vastaa. Julkishallinnon standardisalkku Kansalliskirjastolla on puheenjohtajavastuu työryhmässä, joka kehittää julkishallinnon standardisalkkua osana julkishallinnon metatietopalvelua. Vierailut kirjastokentällä Kansalliskirjasto pyrkii vierailuilla tutustumaan yhteistyökumppaneidensa arkeen. Vierailuja toteutetaan eri sektoreiden kirjastoihin eri puolilla maata. Vuoden 2013 vierailujen tavoitteena oli tutustua erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin kirjastoihin. Kristiina Hormia-Poutanen tutustui muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjaston toimintaan. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto kehittää toiminta-aluettaan koskevia verkko- ja tietopalveluja, perehdyttää toiminta-alueensa kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin, toteuttaa yhteistyössä muiden kirjastojen

14 (17) kanssa yleisten kirjastojen alueellisia ja valtakunnallisia kehittämishankkeita. Rovaniemen kaupunginkirjasto tukee ja kehittää toiminta-alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua sekä kirjastoaineiston muuta välitystä ja edistää toiminta-alueensa kirjastojen yhteistyötä. keskusteluissa nousi esiin erityisesti saamenkielisen aineiston hakupalvelujen kehittäminen. Osana kärkihankkeita on tavattu kirjastojen ja muistiorganisaatioiden asiantuntijoita hankkeiden eri vaiheissa. Kirjastoverkkopalveluiden johdon ja asiantuntijoiden jalkautuminen kirjastoihin on lisännyt ymmärrystä käyttäjien tarpeista. Vuorovaikutus ja tiedonkulku ovat parantuneet ja asiakkailta ja sidosryhmiltä on saatu palautetta ja kehittämisehdotuksia hankkeiden ja palveluiden kehittämiseen. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna Vuonna 2013 Finnan kehittämisen keskeisinä tavoitteina oli uusien organisaatioiden mukaantulo palveluun tiedontuottajiksi ja käyttäjiksi, avoimeen lähdekoodiin perustuvan ohjelmiston kehittäminen, Finna 1.0 julkistus, Finnan saaminen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle sekä projektin hallinnoinnin ja ohjausjärjestelmän vakiinnuttaminen. Yleisten kirjastojen mukaantuloa on hidastanut toimivien rajapintojen saaminen yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmiin. Kansalliskirjasto on neuvotellut sopimuksen rajapinnoista kirjastojärjestelmätoimittaja Axiellin kanssa, mutta vuonna 2013 emme olleet saaneet vielä toimivia rajapintoja emmekä siksi päässeet aloittamaan yleisten kirjastojen palvelujen siirtämistä Finnaan. Finna-palvelun kansallinen näkymä ( avattiin tuotantokäyttöön Ohjelmistoa on kehitetty alkuperäisen vaatimusmäärittelyn mukaisesti, mukana olevilta organisaatioilta saadun palautteen sekä käytettävyystestien tulosten perusteella. Esteettömän palvelun kehittämisessä on tehty yhteistyötä Celia-kirjston kanssa ja ehdotukset on toteutettu palvelussa. Korkeakoulujen kannalta tärkeä keskitetyn indeksin (Primo Central Index) integrointi Finnaan on toteutettu. Finnan metadatan avaamista on valmisteltu siten, että konsortion jäseniltä on pyydetty kommentit CC0-lisenssiin. Lausunnot on koottu ja metadatan avaamisen esteiden poistamiseksi on laadittu toimenpideohjelma. Finna-palvelun kehittäminen on edennyt erittäin hyvin. Ketterän kehittämisen menetelmä soveltuu hyvin ohjelmistokehitykseen ja ketteryyden ideaa on sovellettu myös käytettävyystestauksiin. Testauksia on tehty kohdennetusti määritellyille kohdealueille ja ryhmille, kuten esteettömyystestaukset näkövammaisille. Yhteistyö ja vuorovaikutus

15 (17) mukana olevien organisaatioiden ja sektorien omien ryhmien kanssa on olennaisen tärkeää, jotta palvelu kehittyy jatkossakin loppukäyttäjien tarpeita vastaavaksi. Finna on ollut näkyvästi esillä sektoreiden ja Kansalliskirjaston järjestämissä tilaisuuksissa. Arkistot, kirjastot ja museot tuntevat palvelun koko ajan paremmin. Sen sijaan suurelle yleisölle palvelu on vielä tuntematon. Kansallinen metatietovaranto Melinda Vuonna 2013 Kansallinen metatietovaranto -hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat tiedontuottajien piirin laajentaminen kattamaan suurimman osan ammattikorkeakoulukirjastoista ja yleisten kirjastojen pilotoinnin laajennus. Lisäksi tavoitteina olivat auktoriteettitietokannan tuotantokäytön aloitus, Fennican kuvailun aloitus Melindassa ja luettelointityökalun kehittäminen. Yleisten kirjastojen pilotointi jatkui Kokkolan ja Tampereen kaupunginkirjastojen kanssa. Pilottia laajennettiin aloittamalla yhteistyö ulkoisten toimijoiden kanssa rajapintojen rakentamiseksi Melindan ja paikallisjärjestelmien kesken. Auktoriteettitietokanta Asterin ensimmäinen beta-versio otettiin käyttöön alkuvuonna, ja sen kehitystä jatkettiin saadun palautteen perusteella. Asteri kattaa ensimmäisessä vaiheessa asiasanastot ja kansallisbibliografian nimiauktoriteetit. Muille kirjastoille tehtiin kysely halukkuudesta tuottaa auktoriteetteja Asterissa. Kyselyn pohjalta valittiin pilottiehdokkaat. Suunnittelu ja valmistelu kansallisbibliografian, Fennican, kuvailutuotannon siirtämiseksi Melindaan tehtiin suurelta osin loppuvuonna. Näin itse kuvailun aloitus voidaan tehdä melko pian vuodenvaihteen jälkeen. Luettelointiohjelman kehittämistä päästiin jatkamaan syksyllä. Kansallinen metatietovaranto -hanke ja Melinda-palvelu ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Osallistuvilta organisaatioilta kerätyn palautteen mukaan Melindan laajenemisesta nähdään koituvan hyötyjä. ONKI Finto ONKI-projekti on valtiovarainministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama projekti, jonka tavoitteena on vuosina rakentaa Kansalliskirjastoon kansallinen ontologiapalvelu. Palvelulle on annettu nimeksi Finto ( Finto hyödyttää sekä ontologioiden ja sanastojen tuottajia että niiden käyttäjiä. Tuottajille Finto tarjoaa vakaan julkaisuympäristön sekä tukea mm. editointityökalujen suhteen. Käyttäjille, ennen kaikkea sisällönkuvailijoille, Finto tarjoaa ontologioita yhdestä paikasta, toisiinsa linkitettyinä ja sekä ihmis- että koneluettavasti.

16 (17) Vuonna 2013 Kansalliskirjaston pystytettiin palvelun vaatima tekninen infrastruktuuri. Käyttöliittymästä julkaistiin vakaa ja nopea versio. Palvelun rajapinnat on modernisoitu. Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) termihierarkian kaikkein ylimmän tason uudistus aloitettiin, samoin YSOn englanninkielisen käännöksen täydentäminen ja tarkistaminen sekä siltaaminen Library of Congress Subject Headings -sanastoon. Projektissa toteutettiin laaja ontologioiden käyttäjien haastattelukierros, jossa kartoitettiin kehitystarpeita. Ontologioiden kehittämisen työkaluista tehtiin perusteellinen vertailu. Ontologiatyön kansallisen koordinoinnin rakenteita ja YSOn kehityksen yleisiä periaatteita on ryhdytty laatimaan. Ontologiapalvelun suorituskykyä on mitattu ja se on todettu hyväksi. Ohjelmiston kehitystyö on edennyt tehokkaasti, ja käyttäjätestauksien tulokset ovat olleet rohkaisevia. YSOn kehityksessä on pyritty ennen kaikkea luomaan vakaa osaamispohja, koska YSOn ratkaisuilla on suuri vaikutus koko palvelukokonaisuuteen. Projektin työstä on julkaistu useita raportteja. Talous Täydentävä rahoitus Kirjastojen yhteisten palvelujen rahoitus perustuu vuonna 2006 Kansalliskirjaston toimialan laajentamisen yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin. Sen mukaan Kansalliskirjasto saa vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolta määrärahaa yleisten kirjastojen palvelujen tuottamiseen. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen palveluita katetaan perusrahoituksella ja erikoiskirjastot maksavat palveluistaan liiketoiminnan hinnoittelun mukaisesti. Rahoituksella katetaan myös näistä palveluista johtuvat tilakustannukset. Yleisille kirjastoille tuotettujen kirjastosektoripalvelujen rahoituksen lisäksi täydentävään rahoituksen sisältyy projekteihin myönnettyä rahoitusta. Koska nämä ovat pitkäaikaista toimintaa, käyttämätön osa rahoituksesta siirtyy kyseisen projektin tai palvelun käytettäväksi seuraavana vuonna. Laitoksen yleiskustannus on ylikirjastonhoitajan päätöksen mukaan uusien täydentävän rahoituksen projektien osalta 10 prosenttia menoista. Sen lisäksi täydentäville hankkeille kohdistetaan niiden toiminnan vaatimien tilojen vuokrakustannukset. Laitoksen yleiskustannuksella katetaan laitoksen hallinnollisia menoja kuten tietoteknistä tukea, talous- ja henkilöstöhallintoa ja johtamista. Laitoksen yleiskustannuksen lisäksi myös yliopiston kvestuuri perii täydentävästä rahoituksesta pääsääntöisesti viiden prosentin yleiskustannuksen omien kulujensa kattamiseksi. Koska osa täydentävän rahoituksen hankkeista on osittain tai kokonaan vapautettu yleiskustannuksesta, ovat toteutuneet yleiskustannukset olleet vain noin viisi prosenttia täydentävän rahoituksen menoista.

17 (17) Täydentävällä rahoituksella kirjastoverkolle tuotettavat sektoripalvelut Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa kehittämis- ja veikkausvoittovaroja pysyväisluonteiseen valtakunnalliseen toimintaan, jota ei ole sisällytetty perusrahoituksen piiriin. Yleisille kirjastoille suunnattujen valtakunnallisten kirjastosektoripalvelujen rahoituksen myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Yleisten kirjastojen yhteisiä sektoripalveluja varten Kansalliskirjasto sai vuonna 2013 käyttöönsä 0,8 miljoonaa euroa. Kansalliskirjaston palveluita yleisille kirjastoille ovat verkkoaineistojen hankinta, kansallisten tietokantojen (Arto, Fennica, Linda, Viola) tarjonta, formaattien ja standardien kehittäminen ja niihin liittyvä koulutus, Nellitiedonhakuportaalin ylläpito ja kehittäminen, julkaisuarkistotietokantojen tarjonta sekä Vaikuttavuuden arviointi, koulutus- ja viestintäpalvelut. Vuonna 2013 Kansalliskirjasto tuotti täydentävällä rahoituksella yleisten kirjastojen palveluja 0,8 miljoonalla eurolla. Tästä summasta palkkojen osuus oli 78 prosenttia ja tilakustannusten osuus 12 prosenttia. KDK-hanke Finna-hankkeen rahoitus alkoi vuonna 2008 ja se koostuu erillisistä myönnöistä. Vuodelle 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle euroa perusrahoitusta ja noin euroa täydentävää rahoitusta. Hankkeen vuosikustannukset olivat noin 1,3 miljoonaa ja hankkeelle myönnettyä määrärahaa siirtyi 1,1 miljoonaa euroa vuodelle Hankkeen talous on toteutunut pääpiirteissään budjetoidusti. Ostettujen palvelujen budjettiin sisältyy noin euroa yleisten kirjastojen käyttämien Axiellin kirjastojärjestelmien haravointi- ja verkkopalvelulisenssejä, jotka maksetaan vasta hyväksyttyjen testausten jälkeen vuoden 2014 aikana. Metatietovaranto Metatietovaranto-hankkeen rahoitus alkoi vuonna 2010 ja se koostuu erillisistä myönnöistä. Hankkeelle myönnettyä rahoitusta siirtyi 0,1 miljoonaa euroa vuodelle Vuodelle 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle euroa perusrahoitusta ja noin euroa täydentävää rahoitusta. Täydentävään rahoitukseen sisältyi euroa yleisten kirjastojen puolelta. Hankkeen vuosikustannukset olivat noin 0,6 miljoonaa, joten hankkeelle myönnettyä määrärahaa siirtyi 0,2 miljoonaa euroa vuodelle Hankkeen talous toteutui pääosin budjetoidusti. Ostettuihin palveluihin ja muihin kuluihin on budjetoitu kuluja, jotka toteutuvat vuoden 2014 puolella.