Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJAT 3/ (5) Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous Aika Keskiviikko klo Paikka Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1, Helsinki Kutsutut Kai Ekholm, Kansalliskirjasto, puheenjohtaja Dorrit Gustafsson, Kansalliskirjasto Tuula Haavisto, Yleisten kirjastojen neuvosto Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto Hanna Isoranta, Erikoiskirjastojen neuvosto Annu Jauhiainen, Kansalliskirjasto Aki Kangas, Erikoiskirjastojen neuvosto Eeva Klinga-Hyöty, AMKIT-konsortio Hanna Lahtinen, AMKIT-konsortio Tapani Sainio, Kansalliskirjasto, sihteeri Susanna Parikka, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Kimmo Tuominen, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa osallistujat. Keskustelu Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirja liitteineen on osoitteessa Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja. Päätös Hyväksyttiin 3. listan hyväksyminen Sektorikokouksen esityslista liitteineen on lähetetty kutsutuille keskiviikkona Hyväksytään esityslista. Päätös Hyväksyttiin. 4. Kirjastoverkkopalveluiden toiminnan painopisteet vuonna 2014 (Liite 1) Kansalliskirjaston toimintasuunnitelman laatiminen vuodelle 2014 on käynnistynyt. Kirjastojen yhteisten palveluiden kansalliset kehittämishankkeet jatkuvat:

2 PÖYTÄKIRJAT 3/ (5) Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä Finna Kansallinen metatietovaranto Melinda ja artikkelien metatietovaranto Artiva Ontologiapalvelu ONKI Uusi kirjastojärjestelmä, UKJ Kärkihankkeiden ohella tärkeää on perustoiminnan kehittäminen ja laadunvarmistus. Keskeisiä toiminta-alueita ovat verkkoaineiston hankinta, kirjastojen järjestelmäinfrastruktuurin tarjonta ja kehittäminen (kansalliset tietokannat, Voyager-kirjastojärjestelmä, Nelli-palvelu, julkaisuarkistopalvelut, URN-palvelu). Panostamme myös viestintään ja vuorovaikutukseen asiakaskentän kanssa, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä palvelujen ja vaikuttavuuden arviointiin. Erityinen painopiste vuonna 2014 on kirjastoverkkopalveluiden työyhteisön kehittäminen ja osaamisen jakaminen. Hyvinvoiva työyhteisö sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö mahdollistavat hyvät palvelut ja uusien ideoiden kehittämisen ja hyvän vuorovaikutuksen asiakaskentän kanssa. Kristiina Hormia-Poutanen esittelee kirjastojen yhteisiin palveluihin liittyviä kehittämishankkeita ja toiminnan painopisteitä kirjastoverkkopalveluiden vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa. Keskustellaan esityksen pohjalta. Esittelydiat on liitteenä 1. Finna, keskustelua Yleiset kirjastot toivovat Finnan tunnettuuden lisäämistä. Hormia-Poutasen mukaan haasteena Finnan viestinnässä on sen oikea-aikaisuus, jotta loppukäyttäjien odotukset voidaan täyttää. Vuonna 2015 ollaan laajassa tuotannossa, jolloin viimeistään panostetaan markkinointiin. Yliopistokirjastoille on noussut ongelmaksi kansainvälisiltä kustantajilta hankittujen e-kirjojen kuvailutietoon liittyvät rajoitukset. Sama ongelma koskee myös osittain muita kirjastosektoreita. Kristiina Hormia-Poutanen totesi, että osan, lähinnä FinELibin kautta hankittujen aineistojen oikeuksia selvitetään Kansalliskirjastossa, kirjastojen hankkimien aineistojen osalta oikeuksien selvittäminen kuuluu kirjaston vastuulle. Kansalliskirjasto toimittaa sektorikokouksen pöytäkirjan mukana tiedon, mikä Kansalliskirjaston selvittämien aineistojen tilanne on. Ammattikorkeakoulujen edustajat kysyivät miten Finnaan omaa näkymää muokatessa toteutetaan varaukset ym. kirjastojärjestelmän toiminnallisuudet. Hormia-Poutasen mukaan taustajärjestelmien integroinnista vastaa Kansalliskirjasto ja se toteutetaan yhdessä osallistuvan kirjaston kanssa. Oman näkymän ylläpito organisaation vastuulla. Yliopistokirjastot tarvitsivat tietoa siitä, missä menevät Finna-palvelun rajat suhteessa kirjastojärjestelmään ja mitä esimerkiksi organisaationäkymässä pystyy tekemään hakurelevanssin suhteen. Myös yleisillä kirjastoilla on odotuksia Finnasta nykyisten verkkokirjastojen korvaajina, mutta tarkempaa tieto tarvittaisiin. Hormia-Poutasen mukaan Finnan toisen aallon sektorikohtaiset tapaamiset ja sektorien omat Finna-tapaamiset ovat hyviä foorumeita näiden kysymysten käsittelyyn. Tiedetään, että tarpeet ovat erilaisia ja räätälöinti tarpeiden mukaisesti on turvattu. Sovittiin, että kirjastosektorit lähettävät selkeän tarvelistauksen, johon Kansalliskirjasto voi vastata, millä aikataululla asioihin voidaan tarttua ja selventää reunaehdot; mitä ei voi muuttaa ja mihin voi vaikuttaa ja esim. sektorikohtaisesti räätälöidä. Kansalliskirjastolle on tärkeää, että Finna on kaikkien sektorien yhteinen palvelu.

3 PÖYTÄKIRJAT 3/ (5) Erikoiskirjastot totesivat, että heidän kohdallaan kenttä on niin monipuolinen, että yhteisen kannan muodostaminen voi olla hankalaa. Metatietovaranto, keskustelua: Metatietovarannon myötä kuvailua voidaan tehdä suoraan metatietovarantoon, ensi vuonna ammattikorkeakoulujen mukaanotto jatkuu ja vuoden vuoden 2014 jälkeen jatkuu laajentaminen yleisiin kirjastoihin. Yleiset kirjastot ovat perustaneet oman kuvailuryhmän. Ammattikorkeakoulut selvittävät, mitä Melinda tarkoittaa luettelointiprosessin ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Yleisten kirjastojen mukaan kirjastojen mielikuva Melindasta on muuttunut paremmaksi sen jälkeen kun aloitetta on otettu enemmän omiin käsiin. Artiva, keskustelua: Artivalla pyritään parantamaan Arton katetta ja laatua. Siihen on tehty automaattinen syöttölomake jolla mm. kustantajat pystyvät viemään tietoja. Artivassa on kytkentä myös tutkimuksen laadun arviointiin. Ensi vuodelle pyritään saamaan lisäresursseja tekniseen ympäristön kehittämiseen. Yliopistokirjastot totesivat Artivan kiinnostavaksi hankkeeksi, jonka yhtenä haasteena on saada kustantajat sitoutettua. Tarpeena olisi saada importoitua dataa korkeakoulujen julkaisutietokantoihin. Onki, keskustelua: Onki on tällä hetkellä toiminnassa Kansalliskirjaston palvelimilla. Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta ensi vuoden rahoitus on vielä keskustelussa valtiovarainministeriön kanssa. Onkin ohjausryhmä pitää tärkeänä muiden ontologioiden päivitystä. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Sanastokeskuksen kanssa, joka ylläpitää erikoisalan sanastoja. Hankkeen uudeksi nimeksi on juuri sovittu Finto (Finnish thesaurus and ontology) UKJ, keskustelua: Vuonna 2013 Uutta Kirjastojärjestelmää on suunniteltu OKMn rahoituksella, ensi vuonna olisi tärkeä päästä kehittämään infrastruktuureja. UKJ ja Finto ovat kiinnostuneita pilotoimaan julkishallinnon palveluiden viestinvälitysympäristöksi toteutettavaa palveluväylää. Suunnitelman mukaan UKJ:ään viedään ensin Arto, seuraavaksi Melinda ja sitten Voyagerit Keskusteltiin kehittämishankkeiden rahoituksesta: OKM edellyttää korkeakoulujen osallistuvan UKJ:n kustannuksiin. Vuosille on anottu rahoitusta, mutta sen saamisesta ei ole tietoa. Kustannustenjakomalli pitää rakentaa 2014, joka voi johtaa tarpeeseen uudesta hallintomallista. Dorrit Gustafsson totesi, että OKMn kanssa käydyissä neuvotteluissa ollaan edellytetty keskitettyä rahoitusta, mutta nyt keskitettyjen palveluiden rahoituksessa täytyy etsiä uusia malleja. Gustafssonin mukaan palvelujen kustannushyödyt ja niiden osoittaminen tulee ottaa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Erikoiskirjastot toivoivat etukäteen suuntaa-antavaa tietoa kustannusvaikutuksista. Yliopistokirjastojen mukaan kirjastot eivät pysty kantamaan samanaikaisesti nykyisten palveluiden ja tulevien hankkeiden rahoitusta. Puheenjohtaja lupasi tiedottaa sektoreita rahamyönnöistä lähiviikkoina.

4 PÖYTÄKIRJAT 3/ (5) 5. Kirjastoverkkopäivät Kirjastoverkkopalvelut järjestää vuosittain 2-3 päivää kestävät Kirjastoverkkopäivät, jotka pidetään lokakuun lopussa Helsingin yliopiston tiloissa. Tilaisuuden ohjelma kattaa Kansalliskirjaston kirjastoverkolle tarjoamat palvelut. Tänä vuonna Kirjastoverkkopäivät olivat kaksipäiväiset, Osallistujia oli 472, joista noin puolet paikalla ja puolet etäyhteydellä. Tilaisuuden järjestäminen on osa Kirjastoverkkopalveluiden palvelutarjontaa ja niin ollen osallistujille maksuton. Kirjastoverkkopäivien juuret ovat Voyager- ja Nelli-käyttäjäryhmissä ja Triangeli-päivissä, joiden tapahtumapaikka ja järjestelyvastuu kiersi. Järjestävä taho vastasi kustannuksista. Kansalliskirjasto vastasi ohjelman suunnittelusta ja mahdollisista esiintyjien matkakustannuksista. Kansalliskirjasto toivoo sektoreiden edustajilta palautetta Kirjastoverkkopäivien ajankohdasta. On noussut myös kysymys, onko Helsinki paras tapahtumapaikka joka vuosi, vai onko syytä miettiä tilaisuuden jalkauttamista. Keskustellaan, miten saisimme enemmän osallistujia yleisistä kirjastoista ja erikoiskirjastoista. Keskustelu: Keskustelun perusteella Kirjastoverkkopäivien järjestämispaikkana Helsinki on paras, koska sinne on parhaat yhteydet. Yliopiston luentotauko sallii yliopistojen tilojen käytön Kirjastoverkkopäivillä, tätä ajankohtaa pidettiin hyvänä. Seuraamismahdollisuutta etäyhteydellä kiitettiin. Todettiin, että kaksikin päivää on monelle melko pitkä aika osallistua työpaikan ulkopuoliseen tapahtumaan. Yleisillä kirjastoilla on monia omia tapahtumia, ja vaikka Kirjastoverkkopäivien aiheet koskettavat yleisiäkin kirjastoja, ne saattavat olla kaukana kirjastolaisten käytännön työstä. Sektorit kannattivat Kansalliskirjaston näkemystä, että Kirjastoverkkopäivät on Kansalliskirjaston kirjastoverkolle tarjoama palvelu, johon Kansalliskirjasto tarjoaa tilat. 6. Ajankohtaista sektoreilta Keskustellaan kirjastosektoreille ajankohtaisista asioista. AMKIT-konsortio Ammattikorkeakoulujen toimintaa määrittää tulevat toimiluvat ja valmistellut yhdistymiset. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut on kutsuttu OKM:öön yhteiseen palaveriin. Amk-päivät järjestetään Arcadassa 2-päiväisinä, teemana muutos ja palveluiden uudistaminen. Opinnäytetyötietokanta Theseuksen kanssa on tehty yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. E- aineistot ja niiden prioriteetit kustantajien kanssa keskusteltaessa ovat olleet ajankohtaisina. Erikoiskirjastojen neuvosto Erikoiskirjastojen neuvosto on muuttanut nimensä syyskokouksessa Erikoiskirjastojen ja tietopalveluiden neuvostoksi, sillä monella erikoiskirjastolla perinteinen kokoelmatyö on jäänyt vähemmälle. Verkostossa on 75 jäsentä, joista noin 20 aktiivisia. Neuvosto on verkoston toimiva elin. Muutoksia tapahtuu paljon, tutkimuslaitosten yhdistymisen kautta. Trendinä on kirjastotoimintojen uudelleenorganisointi ja kirjaston lakkaaminen olemasta. Erikoiskirjastoja on esitelty Kirjastokaistan ohjelmassa.

5 PÖYTÄKIRJAT 3/ (5) Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) Yliopistokirjastojen johdossa on tapahtunut sukupolvenvaihdos: Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopiston, Tritonian sekä Tampereen teknillisen yliopiston kirjastot ovat saaneet tämän vuoden aikana uudet johtajat. Mentoroinnin käyttöönottomista suunnitellaan ja henkilökuntavaihdon periaattteet on tehty ja ensimmäinen vaihto toteutettu. Uusi työryhmä on perustettu tarkastelemaan järjestelmiä yliopistosektorien näkökulmasta. Yleisten kirjastojen neuvosto Yleisten kirjastojen konsortio on käynnistymässä, lähtökohtana on e-aineiston hankinta yleisille kirjastoille. E-kirjoille ollaan toteuttamassa käyttöliittymää. YLEn aineistojen välittämistä yleisten kirjastojen kautta on suunniteltu. Kansallisen käyttäjäkyselyn vastaamisaktiivisuutta pyritään parantamaan. Kirjastojen äänimaisema-tutkimukseen ollaan saatu esiselvitysrahat. Laajalla rintamalla ryhdytään suunnittelemaan digitaalisuutta kirjastotilassa. Ajankohtaisena puheenaiheena on vapaaehtoisten käyttö kirjastoissa. 7. Muut asiat Puheenjohtaja ehdotti, että Kansalliskirjasto-lehdessä voisi olla haastattelu kirjastosektorien uusista puheenjohtajista. Helsingin yliopisto on saanut digitaalisten aineistojen professorin, ja tehtävään on valittu henkilö, joka tulee edistämään mm. kirjastolähtöisten aineistojen näkyvyyttä. Suomi100 hanke on lähivuosien projekti, johon sisältyy mm luvun sanomalehti-sisältöjen digitoimista. Kansalliskirjaston Engelin suunnitteleman osan rakennuslupa on saatu. Kirjastoverkkopalveluiden muutto keskustaan tapahtuu todennäköisesti Tiedotusasiat - Open Repositories järjestetään 2014 Helsingissä, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston järjestämänä, - Liber 2014, Riika: Call for papers julkaistaan marraskuussa - Liber architectural group vierailee Helsingissä Liber-konferenssi järjestetään Suomessa Seuraavan kokouksen ajankohta Sovitaan seuraavan sektorikokouksen ajankohta. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen Liitteet Liite 1: Kirjastoverkkopalveluiden toiminnan painopisteet vuonna 2014