Kirjastoverkkopalveluiden toimintasuunnitelma vuodelle 2013

Transkriptio

1 LIITE 2 1 (11) Kirjastoverkkopalveluiden toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Lähtökohtana on Kansalliskirjaston uudistettu toimintasuunnitelmarunko, joka perustuu strategiaan ja jota noudatetaan strategiakauden ajan. Kansalliskirjaston kärkihankkeet Kansallinen digitaalinen kirjasto, Finna Kuvaus Tavoitteet Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on varmistaa kulttuurin ja tieteen digitaalisten tietovarantojen tehokas ja laadukas hallinta, jakelu ja pitkäaikaissäilytys. Vuoden 2013 painopisteitä Finna-asiakasliittymän kehittämisessä ovat asiakaskunnan laajentaminen ja palvelun toiminnallisuuden kehittäminen sekä palvelun julkistus suurelle yleisölle. 1. neljänneksen aikana saada 1. aallon organisaatiot mukaan Finnaan tuotantoon ja samalla valmistella 2. aaltoon liittyvää prosessia: ohjeistukset, sopimukset, koulutukset, aineistojen haravointi, mahdollinen oman käyttöliittymän teko Finnaan 2. neljänneksen aikana aloitetaan 2. aallon organisaatioiden kanssa Finnaan tulo: sopimukset, koulutukset, metadatan haravoinnit, käyttöliittymien teko Finnan hakuliittymä ja hallintaliittymä kehitetään vaatimusmääritysten ja asiakasorganisaatioiden tarpeiden pohjalta sovittujen kehitysehdotusten priorisointisääntöjen mukaan Finnan 1.0-versio julkaistaan Finna-päivänä Vastuut Aloitetaan Melindan uuden käyttöliittymän korvaus määrittely- ja suunnittelutyö Osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön VuFindin kehittämisessä: Kansalliskirjaston omien tuotosten liittäminen VuFindiin ja kehityksen koordinointi muiden VuFind-yhteisön jäsenten kanssa Hallintaliittymän ja RecordManagerin OSS-lisensointi Osallistuminen kansalliseen OSS-työhön COSSin kautta Finnan osallistuminen SSYK - Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hankkeeseen Osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin: VuFind-konferensseihin, IFLA, Liber, ELAG, IGeLU ja HCII Kehittämispäällikkö vastaa projektisuunnitelmakokonaisuuden toteutumisesta ja kokonaisuuden seurannasta. Työpakettien vastuuhenkilöt on nimetty. Seuranta/Tulokset/Trendit Seuranta sisältyy Finna-projektisuunnitelman ja sen työpakettien seurantaan. Vuoden 2013 lopulla Finnan käyttäjinä ja konsortion jäseninä on kymmeniä erityyppisiä kirjastoja, arkistoja ja museoita. Toimintatapoja asiakasorganisaatioiden kanssa on kehitetty ja niitä kehitetään jatkuvasti, jotta varmistetaan asiakasorganisaatioiden ja Kansalliskirjaston välinen hyvä yhteistyö ja palvelun jatkuva kehittäminen. Kehittämisehdotusten koonti, käsittely ja valinta ovat

2 LIITE 2 2 (11) Seuranta: muotoutuneet. Kehittämisehdotuksia saadaan sekä asiakasorganisaatioilta että käyttäjiltä. Palvelun käyttäjäryhmät (kansalaiset, tutkijat, opettajat ym.) on integroitu palvelun kehittämiseen. Tutkimusyhteistyö eri sidosryhmien kanssa tuottaa lisäarvoa palvelun kehittämiselle. Yhteistyö Europeanan kanssa on aktiivista. Formulan avulla asiakasorganisaatioiden metadataa välitetään Europeanaan. Finna toimii mallina avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä laajan konsortion palvelun rakentamisessa, avoimien rajapintojen toteuttamisesta sekä OS-tuotteen hallitusta kehittämisestä. Finna-lähiohjausryhmä, Kansalliskirjaston johtoryhmä, KDK-asiakasliittymän konsortioryhmä ja OKM:n KDK-ryhmät Kansallinen metatietovaranto, Melinda Kuvaus Tavoitteet Kansallinen metatietovaranto on keskitetty tietovaranto, joka on kirjastojärjestelmäkokonaisuuden ydin. Kansallinen metatietovaranto tarjoaa kirjastojen metatiedon tuotannolle uuden työskentelyja toimintaympäristön ja tehostaa kuvailuprosessia kirjastoissa merkittävästi. Metatietojen yhteiskäytön myötä muiden kirjastojen tekemän työn täysipainoinen hyödyntäminen helpottuu ja erilliset kuvailutarpeet vähenevät. Vuoden 2013 painopisteitä: tiedontuottajien piirin laajentaminen kattamaan suurimman osan ammattikorkeakoulukirjastoista yleisten kirjastojen pilotoinnin laajennus auktoriteettitietokannan tuotantokäytön aloitus Fennica-kuvailun aloitus Melindassa luettelointityökalun kehittäminen. Vastuut Kehittämispäällikkö vastaa projektisuunnitelmakokonaisuuden toteutumisesta ja kokonaisuuden seurannasta. Työpakettien vastuuhenkilöt on nimetty. Seuranta/Tulokset/Trendit Seuranta: Seuranta sisältyy projektisuunnitelman ja sen työpakettien seurantaan. Melinda-lähiohjausryhmä, Kansalliskirjaston johtoryhmä, tiedonhallinnan ohjausryhmä

3 LIITE 2 3 (11) Ontologiapalvelu Kuvaus Tavoitteet Kansallinen ontologia-vastuu voidaan jakaa kolmeen osaan. ONKI-palvelun tekninen kehittäminen tuotantokuntoon ja ylläpito on turvattava, jotta se voi palvella sanastotyötä. Yleisen suomalaisen ontologian rakenne ja sisältö sekä sen suhteet erikoisalojen ontologioihin vaativat myös jatkuvaa kehittämistä ja täydentämistä, jotta se pysyy ajantasaisena ja palvelee käyttäjiä mahdollisimman tehokkaasti muuttuvissa tietoympäristöissä. Palvelun siirtäminen uuteen palvelinympäristöön ONKI-palvelun konsortion ja hallintomallin muodostaminen Ohjelmistovalinta ja kehitystyön käynnistäminen Ontologioiden yhteismitallistaminen Vastuut : tekniikka ja konsortio, kokonaisvastuu Tutkimuskirjasto sisältö. Seuranta/Tulokset/Trendit Alkuvuonna 2013 laaditaan yksityiskohtainen projektisuunnitelma. Seuranta on valtiovarainministeriön rahoituspäätöksen mukainen. Seurantaryhmiä: ONKI-lähiohjausryhmä, Kansalliskirjaston johtoryhmä, ONKI-johto- ja ohjausryhmä Uusi kirjastojärjestelmä, UKJ Kuvaus Tavoitteet Uusi kirjastojärjestelmä -hankkeen tavoitteena on määritellä kaikille kirjastosektoreille soveltuva modulaarinen järjestelmäkokonaisuus, joka muodostaa yhdessä asiakasliittymä Finnan ja metatietovaranto Melindan kanssa kirjastojen uuden palveluympäristön. Järjestelmäkokonaisuuden suunnittelun lähtökohtana ovat kirjastojen ja niiden asiakkaiden tarpeet. Järjestelmäkokonaisuuden toteuttamisessa huomioidaan kokonaisuuden yleinen kustannustehokkuus ja tarvittavien uusien järjestelmien yhteensopivuus olemassa olevien järjestelmien kanssa. Suunnittelussa otetaan huomioon tietohallintolaki ja siinä esitetty kokonaisarkkitehtuuri. Hanke toteutetaan yhdessä kaikkien kirjastosektoreitten kanssa. Uuden kirjastojärjestelmän vaatimusmäärittelyn laatiminen o UKJ:n ytimenä olevan metatietovarannon tietokannan rakenteen määrittely o Luettelointityökalun jatkomäärittely o Varasto- ja nidetietietokantojen määrittely

4 LIITE 2 4 (11) o Aineistojen hankintamodulin määrittely o Aineistojen käytönhallintamodulin määrittely Uuden kirjastojärjestelmän rakentamisen yksityiskohtaisen projektisuunnitelman laatiminen vaiheistuksineen Vastuut Kehittämispäällikkö vastaa projektisuunnitelmakokonaisuuden toteutumisesta ja kokonaisuuden seurannasta. Projektia johtaa eri kirjastosektoreiden ja Kansalliskirjaston edustajista koostuva ohjausryhmä. Kehittämispäällikkö vastaa vaatimusmäärittelyn ja projektisuunnitelman laatimisen toteutumisesta sekä kokonaisuuden seurannasta. Kansalliskirjaston projektiin rekrytoidut henkilöt vastaavat asioiden valmistelusta johtoryhmälle. Johtoryhmä: hyväksyy projektisuunnitelman vastaa projektin etenemisestä vastaa projektin viestinnästä perustaa tarvittavat projektin alatyöryhmät ja kutsuu niihin osallistujat Johtoryhmä raportoi projektista Kansalliskirjastolle, kirjastosektoreille ja OKM:lle. Johtoryhmä vastaa projektin esittelemisestä kokonaisarkkitehtuuria ajaville valtakunnan tason toimijoille. Seuranta/Tulokset/Trendit Alkuvuonna 2013 laaditaan yksityiskohtainen projektisuunnitelma vaatimusmäärittelyn ja järjestelmän rakentamisen projektisuunnitelman laatimisesta. Seuranta on osa projektisuunnitelman toteutuksen seurantaa. Seurantaryhmät: UKJ-lähiohjausryhmä, Kansalliskirjaston johtoryhmä, UKJ-ohjausryhmä Muita kärkihankkeita: Kuvailun kehittäminen - uudet tietomallit ja RDA Digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuuri Kirjastoverkkopalveluiden toiminnan painopisteet v. 2013: - Viestintä o Tapahtumat, tilaisuudet ja etäosallistuminen o Yhteistyön infrastruktuuripalveluiden kehittäminen - Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö - Verkkoaineistojen hankinta - Kirjastojen järjestelmäinfrastruktuurin tarjonta ja kehittäminen o Kansalliset tietokannat o Voyager-kirjastojärjestelmä o Nelli-palvelut

5 LIITE 2 5 (11) o Julkaisuarkistopalvelut o URN-palvelut - Palvelujen ja vaikuttavuuden arviointi - Työyhteisön kehittäminen Kirjastoverkon palvelut Viestintä viestintä on avointa, laadukasta ja ajantasaista asiakkaat, sidosryhmät ja muut kiinnostuneet tietävät kirjastoverkkopalveluiden palveluista ja erityisesti kärkihankkeista asiakkaat, sidosryhmät ja muut kiinnostuneet tuntevat käytössä olevat vuorovaikutuskanavat työyhteisöviestinnän tavoitteina on informointi, työyhteisöön kiinnittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen kärkihankkeissa mukana olevat asiakkaat ovat tyytyväisiä hankeviestintään henkilökunta on tyytyväisempi sisäiseen viestintään osallistutaan Kansalliskirjaston verkkosivu-uudistusprojektin suunnitteluun ja toteutetaan uudistusta projektisuunnitelman mukaisesti osallistutaan Kansalliskirjaston uuden viestintäohjelman laatimiseen ja jalkauttamiseen laaditaan Kiwi-infra-projektissa sisällöntuotannon pelisäännöt (ks. Yhteistyön infrastruktuuripalveluiden kehittäminen > Kiwi) kehitetään kärkihankkeiden projektiviestintää ja yhtenäistetään keskeisiä käytäntöjä viestintätyöryhmä kartoittaa henkilöstön kuulemiskanavat (ks. Työyhteisön kehittäminen) Tapahtumat, tilaisuudet ja etäosallistuminen tuntee asiakaskentän ja asiakkaiden tarpeet asiakaskenttä tuntee kirjastoverkkopalveluiden palvelut ja tulevaisuuden suunnitelmat kehitetään vuorovaikutusta asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut voi osallistua paikan päällä tai etänä mahdollisimman monen tilaisuuden tallenteet julkaistaan verkossa osallistetaan asiakaskenttää kirjastoverkkopalveluiden palveluiden kehittämiseen ennakoidaan kirjastopalveluiden tulevaisuutta ja viestitetään kansainvälisestä kehityksestä molemminpuolinen ymmärrys on parantunut

6 LIITE 2 6 (11) kirjastoverkko (sekä arkistot ja museot) tuntee kirjastoverkkopalveluiden kärkihankkeet ja niiden tulokset järjestetään koulutus- ja keskustelutilaisuuksia asiantuntijoille ja johtajille asiantuntijaseminaareja 4/v Kirjastoverkkopäivät (joiden yhteydessä Finna-päivä) etäyhteydet-palvelun tuotteistaminen (+ henkilökunnan kouluttaminen) Kirjastot.fi-yhteistyön kehittäminen: Kirjastot.fi kirjastoverkkopalvelut-yhteistyöohjelma Open Repositories suunnittelu Yhteistyön infrastruktuuripalveluiden kehittäminen - Kiwi, Halti3, Kitt2, CRM ja Crowd Asiakastyön järjestelmät tukevat asiakkaiden ja Kansalliskirjaston käytännön työprosesseja. Järjestelmät tukevat palveluiden kehittämistä. Järjestelmät toimivat hyvin yhteen keskenään ja oleellisten ulkoisten järjestelmien kanssa. Viestintäympäristö on selkeä. Kokonaisnäkemys järjestelmien vaatimista resursseista sekä resurssien varmistaminen. Kehitysprojektit on valittu ja vaiheistettu. Laaditaan resursoinnin sisältävä tiekartta kokonaisuuden kehittämiseksi ja päätetään projektien etenemisjärjestys Q1/2013. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Palveluiden ohjauskokonaisuus on selkeä ja tasapuolinen Yhteistyö lisää asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kirjastoverkkopalveluiden palvelujen ohjaukseen tuntee aiempaa paremmin asiakaskentän ja heidän arjen tarpeensa Asiakaskenttä tuntee kirjastoverkkopalveluiden palveluita ja henkilökuntaa asiakaskokemuksen parantamiseksi Kansainvälinen näkyvyys parantunut. Ohjausjärjestelmä on asetettu ja kaikki ryhmät toimivat 4 kansainvälistä esitelmää, 6 kansainvälistä artikkelia Kirjastoverkkopalveluiden palvelujen tunnettuus on parantunut kansainvälisesti

7 LIITE 2 7 (11) Jalkautumiset (Finna, Melinda, UKJ, Onki, julkaisuarkistot ja asiakasyhteistyön tuki) toteutettu ja niistä laadittu raportti kirjastoille Ohjausjärjestelmäkokonaisuus (Tiedonhallinta, KDK, FinELib, Onki) asetetaan Muu vuorovaikutus (sektorikokoukset, sektorien puheenjohtajien ja kirjastoverkkopalveluiden johdon tapaamiset) Jalkautumiset (johdon ja palveluiden), teemoina Finna, Melinda, UKJ, Onki, julkaisuarkistot ja asiakasyhteistyön tuki Esitelmiä kansainvälisissä tilaisuuksissa ja artikkeleita kansainvälisissä lehdissä, teemoina Finna, Melinda, UKJ, URN ja julkaisuarkistot Verkkoaineistojen hankinta Konsortion uudistus: päätökset ohjausryhmän kokouksessa 1/2013 yhteistyön suunnittelu yleisten kirjastojen konsortion kanssa e-kirjat: e-kirjat yleisille kirjastoille ja ammattikorkeakouluille hankittu, laaditaan ohjeistus ja palautejärjestelmä, otetaan käyttöön myös lue selaimessa -palvelu, kirjat ovat amkien käytössä ja yleisten kirjastojen käytössä kirjastojen ereading-hankkeen vetovastuu yhdessä VTT:n kanssa: hinnoittelumallit, kokoelman laajentaminen, sosiaalinen lukeminen, e-kirjaprosessin mallintaminen ja suositusten laatiminen, koekäyttöjakso Konsortion ohjaus: uuden ohjausryhmän työn käynnistäminen ad hoc -ryhmien toiminnan aloittaminen ja ensimmäiset arviot työskentelystä (vuorovaikutteinen työskentelyalusta) Nelli-asiat uuden tietohallinnon ohjausryhmän alla Uusien aineistojen hankintaprosessin uudistaminen Haltin kehittäminen (riippuu budjetista 2013) Aineistohankinta isot lehtipaketit (Wiley): hinnankorotusten leikkaaminen, tilausvaihtoehtojen lisääminen

8 LIITE 2 8 (11) Kirjastojen järjestelmäinfrastruktuurin tarjonta ja kehittäminen Kansalliset tietokannat Melindan kate kasvanut olennaisesti uusien tiedontuottajien liittymisen myötä Muiden kansallisten tietokantojen sisällöt jatkavat tasaista kasvuaan Suurin osa ammattikorkeakouluista mukana Melindassa tiedontuottajina Yleisten kirjastojen Melinda-pilotointi valmistunut ja käyttöönotot alkaneet Tietokantojen sisällöntuotannon kansallinen koordinointi Tietokantojen sisällön laadunvalvonta Voyager-kirjastojärjestelmä Voyagerin peruspalvelut katkottomasti käytössä o Voyager-järjestelmää pidetään yllä minimitasolla. Kirjastojärjestelmien kehitysresurssit kohdennetaan UKJ-hankkeeseen. OPACin palvelut saatavilla myös Finnassa Lisäosien ja laajennusten ylläpito ja jatkokehitys Voyagerin OPACin ja Finnan välinen suhde on selkiytynyt OPACin toiminnallisuus kokonaisuudessaan Finnassa Verkkomaksupalvelu otettu tuotantokäyttöön Kansallinen koordinointi Voyagerin käytön kehittäminen Järjestelmänhoitopalvelun tarjoaminen olemassa oleville asiakkaille Nelli-palvelut Selvitetään kirjastojen valmiudet ja aikataulut Metalib-ohjelmistosta luopumiseen Aineistot Nellin kautta käytettävissä koko vuoden

9 LIITE 2 9 (11) Nellin palvelutaso on parantunut Nellin, keskitetyn indeksin ja Finnan välinen suhde on selkiytynyt, jotta kirjastot pystyvät päättämään, miten pitkään Nelliä käyttävät jatkossa Nellin käytettävyys osana Finnaa on mahdollisimman hyvä Nelli-palveluja tarjotaan kirjastoille samaan tapaan kuin vuonna 2012 Nellin versiopäivitykset ja uusien piirteiden käyttöönotto sekä tiedotus ja koulutus Julkaisuarkistopalvelut Kansallista infrastruktuuripalvelua kehitetään siten, että se tukee myös organisaatiokohtaisten palveluiden kehittämistä Kansalliskirjaston tarjoamat julkaisuarkistopalvelut toimivat luotettavasti Käyttöönottoprojektien mallia kehitetään Otetaan uusia asiakasorganisaatioita mukaan palveluun Palveluissa on mukana 5 10 uutta asiakasorganisaatiota Käyttöönottoprojektit on toteutettu hallitusti asiakkaan kanssa sovitussa aikataulussa SYLI-syöttöjärjestelmä on otettu käyttöön ja DSpace päivitetty uuteen versioon (3.x) Julkaisuarkistopalveluiden ylläpito ja kehittäminen Asiakassuhteiden hoitaminen ja sopimusneuvottelut Kansallisen julkaisuarkistoyhteistyön ja julkaisuarkistoihin liittyvän asiantuntijuuden ylläpitäminen URN-palvelut URN on tutkimuksen, koulutuksen ja julkishallinnon lähinnä käyttämä tunnistejärjestelmä URN-palvelut ovat luotettavia ja perustuvat vakaaseen teknologiaan URN-palvelun käytön laajentaminen uusiin organisaatioihin Myönnetty 10 uutta nimiavaruutta URN-tietojärjestelmät uudistettu (resolveri; harava; generaattorit; käyttäjärekisteri) Valmisteltu URN-järjestelmän laajaa käyttöönottoa julkishallinnossa

10 LIITE 2 10 (11) Valmisteltu URN-järjestelmän laajaa käyttöönottoa tutkimusdatassa Teknologisen uudistamisen projektisuunnitelma (sisäinen) Teknologian kehittäminen Markkinointi, tiedotus, neuvonta; ohjeistuksien ja www-sivujen päivittäminen (ml. akatemian infrahaku) Tilanteen mukaan suunnittelun jatkaminen TTA- ja metatietopalveluhankkeiden osana. Palvelujen ja vaikuttavuuden arviointi Johtamisen ja palvelujen kehittämisen välineiden tarjoaminen kirjastokentän käyttöön Kirjastoverkkopalveluiden toimintaa koskevien tilastojen ja tunnuslukujen kehittäminen johtamisen välineeksi Kirjastoverkkopalveluja koskevan asiakaspalautteen kerääminen ja menetelmien kehittäminen Vaikuttavuuden arviointia sekä tilasto- ja kyselydatan hyödyntämistä on edistetty ja parhaita käytäntöjä kerätty Tilastovalmennuksiin osallistutaan aktiivisesti, osaamisen taso kirjastoissa säilyy vähintään entisellä tasolla ja tilastoja hyödynnetään kirjastoissa Kyselykoulutuksiin osallistutaan aktiivisesti kaikilta sektoreilta ja tuloksia hyödynnetään kirjastoissa Kirjastojen johtajat osallistuvat Kansalliskirjaston järjestämiin vaikuttavuuden arviointia koskeviin tilaisuuksiin Loppukäyttäjäkyselyn vastaajamäärä on vertailukelpoinen edelliseen kyselyyn Palvelukohtaisiin kyselyihin on kehitetty väline ja käytäntöjä Kirjastoverkkopalveluiden vaikuttavuustavoitteet on määritelty Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmän koordinointi Loppukäyttäjäkyselyn toteuttaminen ja tulosten raportointi Kirjastoverkkopalveluiden vaikuttavuusryhmän ja kyselyryhmän koordinointi Palvelukohtaisten kyselykäytäntöjen kehittäminen, muutaman kyselyn toteuttaminen ja raportointi Valtakunnallisen kirjastotoiminnan yhteistilaston kokoaminen Koulutukset: tilastovalmennukset tieteellisille kirjastoille sekä mahdollisuuksien mukaan yleisille kirjastoille yhteistyössä Ely-keskusten kanssa koulutukset loppukäyttäjäkyselydatan hyödyntämisestä Työyhteisön kehittäminen

11 LIITE 2 11 (11) Toiminnan yhteiset päämäärät ovat selkeät ja kaikkien tiedossa Toimenkuvat ja vastuut ovat selkeät Töiden organisointi on sujuvaa Kaikissa tehtävissä on tarpeeksi laaja osaajajoukko ja olemassa olevaa osaamista hyödynnetään täysipainoisesti Vuorovaikutus on avointa ja henkilöstö ja johto luottavat toisiinsa Hyvinvoiva työyhteisö Organisaatiotietopankki auttaa töiden organisoinnissa Tehtäville on määritelty vastuuhenkilöt ja näille varahenkilöt Johtoryhmän kokoukset ovat tehokkaita ja toimivia Pysyvät työryhmät toimivat täysipainoisesti Projektiosaaminen ja projektien johtaminen on ammattitaitoista Tiedonkulku on parantunut Uusien toimintamuotojen arviointi Organisaatiotietopankin arviointi Tyhy-toimenpideohjelman toteuttaminen Yhteiset kehittämispäivät ja -seminaarit