Luk enne vira sto. Maanteiden tulvakohteiden kartoitus

Transkriptio

1 Luk enne vira sto 2014 Maanteiden tulvakohteiden kartoitus IF

2

3 Maanteiden tulvakohteiden kartoitus Liikennevirasto Helsinki 2014

4 Kannen kuva: Kuvatoimisto Rodeo Verkkojulkaisu pdf ( ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Esipuhe Liikennevirasto tilasi maanteiden tulvakohteiden kartoituksen tiestötietojen hankinnan puitesopimuksen puitteissa Carement Oy:ltä keväällä Tilaajan yhdyshenkilönä toimi Tuovi Päiviö. Carement Oy:ssä työn teki Minna Honka; Tiina Leiviskä, Henna Pulkkinen ja Juha-Pekka Lamminsivu osallistuivat. Lisäksi työssä olivat mukana ELY-keskusten liikennevastuualueen tulvayhdyshenkilöt ELY-keskusten liikennevastuualueilta ja Liikennevirastosta. Asiantuntijatukea työlle antoi Mikko Sane Suomen Ympäristökeskuksesta. Helsingissä kesäkuussa 2014 Liikennevirasto Kunnossapito-osasto

6 4 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KARTOITUKSEN SISÄLTÖ LÄHTÖAINEISTO Liito-ilmoitusten jakautuminen eri selitetyyppeihin Liito-ilmoitusten selitetyyppien vaihtelu vuosittain AINEISTON KÄSITTELY ELY-keskusten oli Tulvan syy Alueellinen vaihtelu TIETOJEN VIENTI TIEREKISTERIIN Tulvakohteet-tietolaji (tl 15 7) Tierekisteriin viedyt kohteet Tulvatietojärjestelmä Teidentulvakohteet ja merkittävät tulvariskikohteet JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tulvakohteiden merkitseminen Rumpujen aiheuttamat tulvat Tulvatietojen ylläpito Aineiston sisällön ja käytön jatkokehitys Liito-tietojärjestelmä Urakoitsijan ajantasainen seuranta Tulvavaarakartat LOPPUSANAT...45 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Tierekisteriin viedyt maanteiden tulvakohteet Kartta maanteiden tulvakohteista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueilla Kartta maanteiden tulvakohteista Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueilla Kartta maanteiden tulvakohteista Keski-Suomen ELY-keskuksen alueilla Kartta maanteiden tulvakohteista Lapin ELY-keskuksen alueilla Kartta maanteiden tulvakohteista Pirkanmaan ELY-keskuksen alueilla Kartta maanteiden tulvakohteista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueilla Kartta maanteiden tulvakohteista Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueilla Kartta maanteiden tulvakohteista Uudenmaan ELY-keskuksen alueilla Kartta maanteiden tulvakohteista Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueilla Tulvien seurantataulukko

7 5 1 Johdanto EU:n tulvadirektiivi tuli voimaan vuonna Sen kansallista täytäntöönpanoa ohjaavat laki tulvariskien hallinnasta ( ) sekä valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010). Asetuksessa on annettu määräajat tulvariskien alustavan arvioinnin, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatimiselle sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelulle. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (myöhemmin ELY-keskus) ehdotusten perusteella merkittävät tulvariskialueet joulukuussa Alueista 17 sijaitsee sisämaassa vesistöjen varrella ja neljä rannikolla. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulva riski kartat vuoden 2013 loppuun mennessä ja tulvariskien hallintasuunnitelmat vuoden 2015 loppuun mennessä. ELY-keskusten Y-vastuualueiden tekemät tulvavaarakarttoja on laadittu 0,1 %, 0,4 %, 1 %, 2 %, 5 %, 10 %, 20 % ja 50 % vuotuisilla todennäköisyyksillä. Tulvavaarakartat ovat yleispiirteisiä. Käytetyn maanpinnan korkeusmallin tarkkuus vaikuttaa oleellisesti tulvavaarakartoituksen tarkkuuteen. Korkeustiedon tarkkuus on yleensä 1 2 metrin luokkaa, joten kartoista ei voida varmasti selvittää tulvan nousemista tielle tai rakennuksiin. Liikennevirastossa on tulvatyöryhmä, jossa on mukana Liikenneviraston edustajat sekä kunkin ELY-keskuksen liikenne-vastuualueen nimetty tulvayhdyshenkilö. Tulvaalttiita maantiekohteita on aiemmin kartoitettu ELY-keskusten liikennevastuualueilla vaihtelevasti. Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta tulvakohteita on listattu joulukuun 2005 merivesitulvista lähtien. Lähteenä on käytetty mm. Liito-viestejä (tien kuntoa koskevien asiakasyhteydenottojen hallintajärjestelmä). Kohteet on eritelty rannikkoja sisämaakohteisiin. Kohteista on kirjattu sijainti, tulvan syy, toistuvuus, tulvan syvyys, viimeisin tulvimisajankohta, toistuvuus sekä kiertotie ym. lisätietoa. Pirkanmaan ELY-keskuksen Liikenne-vastuualueen toimesta tulvakohteita on kartoitettu konsulttityönä vuonna Lähtötietoina käytettiin tulvavaarakarttoja, SYKEn tulvatietojärjestelmän tietoja, Liito-viestejä ja ELY-keskuksessa kirjattuja tulvariskikohteita. Kohteet on jaettu sen perusteella, ovatko ne määritetty historiavai ennustetiedoista. Kohteista on kirjattu sijainti, tulvan syy, toistuvuus, korjattavuus ja tarvittavia lisätietoja. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa maanteiden tulvakohteet on kartoitettu Listaa on ylläpidetty vuosittain. Kohteiden sijainnin lisäksi on kirjattu tulvan esiintymistiheys, kiertotiemahdollisuus, mahdolliset tulvakohteen takana sijaitsevat merkittävät kohteet, ongelman syy sekä korjausmahdollisuus ja sen kustannusarvio. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen maanteiden ja ratojen tulvaherkistä kohteista on tehty insinöörityö. Muiden ELY-keskusten Liikenne-vastuualueiden toimesta maanteiden tulvakohteita ei ole systemaattisesti kartoitettu aiemmin tai tiedot ovat vanhentuneet. Kokemusperäistä tietoa tulvista on ollut, mutta sitä ei ole välttämättä kirjattu ylös.

8 6 Liikennevirasto tilasi maanteiden tulvakohteiden kartoituksen tiestötietojen hankinnan puitesopimuksen puitteissa Carement Oy:ltä keväällä Tilaajan yhdyshenkilönä toimi Tuovi Päiviö. Carement Oy:ssä työn teki Minna Honka; Tiina Leiviskä, Henna Pulkkinen ja Juha-Pekka Lamminsivu osallistuivat. Lisäksi työssä olivat mukana ELY-keskusten liikennevastuualueen tulvayhdyshenkilöt. Tulvakohteiden kartoituksen tavoitteena oli koota tieto toteutuneista tulvista, niiden sijainnista, syistä ja toistuvuudesta maantieverkolla. Työn aikana tierekisteriin perustettiin tietolaji, jolle kartoitetut tulvakohteet tallennettiin. Tierekisteriin vietiin vain oleelliset tulvakohteet eli ne kohteet, joissa tulva on todellinen ongelma ja siitä on vaaraa liikenteelle. Tulvakohteiden kartoittamisen ja tierekisteriin kirjaamisen lisäksi laadittiin tämä raportti, jossa kuvataan kartoituksen sisältö ja eteneminen sekä pohditaan maanteiden tulvakohteiden kartoituksen jatkoetenemistä.

9 7 2 Kartoituksen sisältö Tämän työn perustana on Tiehallinnon riskienhallintasuunnitelmassa 2009 tunnistettu riski siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt aiheuttavat hallitsemattomia häiriöitä tienpidolle ja liikenteelle, ja riskienhallintasuunnitelman osatehtävä Tulva-alttiiden kohteiden kartoittaminen ja varautuminen sääoloista johtuviin poikkeustilanteisiin. Lähdeaineistona käytettiin aiheeseen liittyviä Liito-yhteydenottoja aikaväliltä Liito-viestien avulla kartoitettiin alustavasti tulvakohteiden sijainti, minkä jälkeen ELY-keskusten tulvayhdyshenkilöt ja aluevastaavat kommentoivat ja muokkasivat tulvakohteita paikallistuntemuksensa avulla. Tuloksena syntyi lista maanteiden tulva kohteista, jotka vietiin tierekisteriin tietolajille 157, tulvakohteet. Kartoituksen kohteina olivat sekä vesistö- ja meritulvat että esimerkiksi rumpujen, ojien ja pumppaamoiden toiminnan puutteiden vuoksi tulvivat kohteet. Kartoituksen tavoitteena oli koota tieto toteutuneista tulvista, niiden syystä ja summittaisesta toistuvuudesta maantieverkolla. Pyrkimyksenä on hallita ja vähentää tulvien aiheuttamia ongelmia maanteillä. Tietoa tarvitaan myös mm. hoitourakkaa kilpailutettaessa. Tietojen systemaattinen keruu ja tallentaminen tierekisteriin edesauttavat kokemusperäisen tiedon säilymistä ja siirtymistä. Perimmäinen tarkoitus on vähentää tulvien aiheuttamia ongelmia korjaamalla tieverkkoon liittyviä puutteita (rummut, ojat, pumppaamot, tasausviiva jne.) sekä suunnittelemalla varareittejä ja tarvittava liikenteenohjaus ennakkoon.

10 8 3 Lähtöaineisto Maanteiden tulvakohteiden kartoituksen lähtötietoina käytettiin hätätietojärjestelmään (HÄTI) tulleita Liito-ilmoituksia. Aineistoon valittiin ilmoitukset, joiden syynä oli jokin seuraavista: - Alikulkukäytävässä vettä - Rumpuun liittyvä ilmoitus - Tie on sortunut - Tulvavesi on noussut tielle - Vesi syövyttänyt tien reunaa - Vettä tiellä HÄTI-ilmoituksissa selitekenttiä voi olla neljä. Aineistoon valikoitiin mukaan ilmoitukset, joissa jokin yllämainituista syistä esiintyy missä tahansa neljästä selitekentästä (selite 1, 2, 3, 4). Tästä syystä alkuperäisessä aineistossa esiintyi joitakin ilmoituksia kahteen kertaan. Esimerkiksi jos SELITE1 oli Rumpuun liittyvä ilmoitus ja SELITE2 Vettä tiellä, ilmoitus oli tullut aineistoon kahdesti. Nämä ilmoitukset karsittiin vertaamalla ilmoituksia. Lähtöaineistossa oli yhteensä erillistä Liito-ilmoitusta. Osa ilmoituksista ei liittynyt maanteillä oleviin tulvakohteisiin, sillä esimerkiksi rumpuun liittyvä ilmoitus -tunnuksella aineistossa oli mukana ilmoituksia rumpukohoumista ja painumista. Nämä selvitettiin ilmoituksen kommentti-kentän avulla, ja niitä ei huomioitu tulvakohteiden tarkastelussa. Paikannuksen epätarkkuus nousi aineiston käsittelyn suurimmaksi ongelmaksi. Liitoilmoitukset tulevat suurelta osin tienkäyttäjiltä ja ne paikannetaan tieosoiteverkolle valmiiden paikannuspisteiden avulla, jonka vuoksi paikannus ei välttämättä ole kovin tarkkaa. Usein kohde on useita satoja metrejä, jopa useita kilometrejä pitkä. Hyvin yleistä oli, että sijainniksi oli merkitty kokonainen tieosa. Aineistossa oli myös useita tieosia käsittäviä kohteita. Niinpä mahdollisia tulvakohteita päädyttiin listaamaan tieosan pituisina, ellei tarkempaa tietoa ollut saatavilla. Osa paikannuksesta tehtiin toimistotyönä Lisätieto-kentän avulla. Vaikka samalta tieosoiteväliltä olisi tullut useita ilmoituksia, varmuutta siitä, että ne koskivat samaa paikkaa, ei ollut. Siksi varsinaisten tulvakohteiden määrittämisessä merkittävä oli oli ELY-keskusten tulvayhdyshenkilöillä, aluevastaavilla ja alueurakoitsijoilla, joiden paikallistuntemuksen avulla lopulta selvitettiin, onko tietyllä tieosoitevälillä toistuva tulvakohde.

11 9 Taulukossa 1 on esitetty lähdeaineistona käytettyjen Liito-ilmoitusten määrän jakautuminen ELY-keskusten ja tarkastelujakson vuosien välillä. Taulukko 1. Liito-ilmoitusten määrä ELY-keskuksittain ELY-keskus Yhteensä Etelä-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Kuvassa 1 on esitetty ilmoitusten psentuaalinen osuus ELY-keskuksittain koko tarkastelujakson aikana. Tarkastelujaksona eniten ilmoituksia on tullut Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun (17 % ) sekä Pohjois-Savon (22 % ) alueilta, kun taas vähiten ilmoituksia on tullut Lapin (7 % ) ja Kaakkois-Suomen alueilta (5 % ). Lähtöaineiston Etelä-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Kuva 1. Liito-ilmoitusten jakautuminen ELY-keskuksittain

12 10 Taulukossa 2 on esitetty Liito-ilmoitusten määrä vuosittain eri tieluokilla. Harmaalla taustavärillä on merkitty tieluokka, jolta on tullut vähiten ilmoituksia, ja kehyksellä se tieluokka, jolta on tullut eniten ilmoituksia. Kaikkien ELY-keskusten alueilta on jokaisena tarkastelujakson vuotena tullut eniten ilmoituksia paikallisteiltä. Vähiten ilmoituksia on tullut kantateiltä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Pohjois- Savossa vuonna 2011 ja Lapissa vuonna 2013 vähiten ilmoituksia on tullut valtateiltä. E kantateihin on kuitenkin pieni. Kaikkien ELY-keskusten alueilla eniten tulviin liittyviä ilmoituksia tuli vanhan Lain yleisistä teistä (243/1954) mukaisilta paikallisteiltä, eli 5-numeisilta teiltä, jotka nykyisen maantielain mukaan luetaan yhdysteihin. Paikallisteiden tarkoitus on nimensä mukaisesti palvella paikallista liikennettä. Ilmoitustyyppien tarkastelussa nähdään, että yleisin ilmoitustyyppi oli Rumpuun liittyvä ilmoitus.

13 11 Taulukko 2. Liito-ilmoitusten määrä tieluokittain eri ELY-keskuksissa ELY-keskus Vuosi Valtat. Kantat. Seutut. Yhdyst. Paikallist. Yht. Etelä-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä

14 12 Kuvassa 2 on esitetty tarkastelujakson aikana tulleet ilmoitukset tieluokittain. Selkeästi suurin osa ilmoituksista, 63 %, on tullut paikallisteiltä. Vähiten ilmoituksia on kantateiltä. Tilanne on sama kaikkien yhdeksän ELY-keskuksen alueilla, mikä selviää taulukosta 1. Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Paikallistiet Kuva 2. Liito-ilmoitusten määrä tieluokittain Liito-ilmoitusten jakautuminen eri selitetyyppeihin Kuvassa 3 on esitetty tarkasteluun valikoitujen selitetyyppien psenttiosuudet kaikissa tarkastelujakson Liito-ilmoituksissa. Huomioitavaa on, että samalla ilmoituksella voi olla 1-4 eri selitettä, ja psenttiosuuksien summa on yli 100 %. Kuvasta 3 nähdään, että selkeästi yleisin selitetyyppi on ollut rumpuun liittyvä ilmoitus, joka on esiintynyt 63,7 % :ssa ilmoituksista. Toiseksi yleisin selitetyyppi on vettä tiellä, 40,6 % :ssa ilmoituksista. Muita selitteitä on esiintynyt huomattavasti vähemmän, 0,9-2,3 % :ssa ilmoituksista.

15 13 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70, ,3 Rumpuun liittyvä ilmoitus 63, Tie on sortunut 0,9 Tulvavesi on noussut tielle 1,1 Vesi ~ H 1 1,9 Vettä tiellä 40,6 Kuva 3. Eri selitetyyppien %-osuudet kaikissa tarkastelujakson Liitoilmoituksista (n=12002) Kuvissa 4-12 on esitetty eri selitetyyppien osuudet ELY-keskuksittain. Eri selitteiden osuudet ovat hyvin samanlaiset eri ELY-keskusten alueilla. Rumpuun liittyvän ilmoituksen osuus on suurin kaikissa muissa paitsi Uudenmaan ELY-keskuksessa, jossa rumpuun liittyvä ilmoitus oli selitteenä 48,9 % :ssa ilmoituksista ja yleisin selite oli vettä tiellä, 50,9 % :ssa ilmoituksista. Kaikkiaan rumpuun liittyvien ilmoitusten osuus vaihteli välillä 48,9-71,4 %. Vettä tiellä -selitettä oli käytetty eri ELY-keskusten alueilla 33,9-50,9 %:ssa ilmoituksista. Muiden selitetyyppien osuudet olivat huomattavasti pienempiä kuin kahden yleisimmän. Vähiten esiintyi tie on sortunut -selitettä, 0,5-l,6 %:ssa ilmoituksista, sekä tulvavesi on noussut tielle -selitettä, 0,3-3,3 % :ssa ilmoituksista. Etelä-Pohjanmaan sekä Uudenmaan ELY-keskusten alueilta tuli alikulkukäytävässä vettä -ilmoituksia hieman muita ELY-keskuksia enemmän. Selite esiintyi Etelä Pohjanmaalla 4,8 % :ssa ja Uudellamaalla 4,0 % :ssa ilmoituksista, kun muiden ELYkeskusten alueella sen osuus oli l,l-,8 %. Etelä-Pohjanmaalla oli käytetty myös tulvavesi on noussut tielle -selitettä muita alueita useammin, 3,3 % :ssa ilmoituksista. Muualla kyseisen selite oli 0,3-2,0 % :lla ilmoituksista. Keski-Suomen ELYkeskuksen alueella taas esiintyi selitettä vesi on syövyttänyt tien reunaa useammin kuin muualla: Keski-Suomessa 3,6 % :ssa ilmoituksista, muiden ELY-keskusten alueilla l,0-2,7 % :ssa ilmoituksista.

16 14 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Alikulkukäytävässä vettä 4, 8 Rumpuun liittyvä ilmoitus 64, Tie on sortunut 0,5 Tulvavesi on noussut tielle 3,3 Vesi syövyttänyt tien reunaa 1 1,7 Vettä tiellä 35,2 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kuva 4. Eri selitetyyppien %-osuudet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle tarkastelujakson aikana tulleissa Liito-ilmoituksissa (n=1093) 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Alikulkukäytävässä vettä 2,7 Rumpuun liittyvä ilmoitus 69,3 Tie on sortunut 1,1 Tulvavesi on noussut tielle 0,5 Vesi syövyttänyt tien reunaa 2,7 Vettä tiellä 33,9 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kuva 5. Eri selitetyyppien %-osuudet Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle tarkastelujakson aikana tulleissa Liito-ilmoituksissa (n=626)

17 15 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Alikulkukäytävässä vettä 1,7 Rumpuun liittyvä ilmoitus 61,6 Tie on sortunut 1,6 Tulvavesi on noussut tielle 0,5 Vesi syövyttänyt tien reunaa 3,6 Vettä tiellä 43, 2 Keski-Suomen ELY-keskus Kuva 6. Eriselitetyyppien %-osuud et Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelle tarkastelujakson aikana tulleissa Liito-ilmoituksissa (n=1136) Lapin ELY-keskus Kuva 7. Eri selitetyyppien %-osuudet Lapin ELY-keskuksen alueelle tarkastelujakson aikana tulleissa Liito-ilmoituksissa (n=882)

18 16 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Alikulkukäytävässä vettä 1 1,9 Rumpuun liittyvä ilmoitus 65,3 Tie on sortunut 1,2 Tulvavesi on noussut tielle 0,3 Vesi syövyttänyt tien reunaa 2,4 Vettä tiellä 38,0 Pirkanmaan ELY-keskus Kuva 8. Eri selitetyyppien %-osuudet Pirkanmaan EL Y-keskuksen alueelle tarkastelujakson aikana tulleissa Liito-ilmoituksissa (n=1030) 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Alikulkukäytävässä vettä 1,8 Rumpuun liittyvä ilmoitus 67,0 Tie on sortunut 0,8 Tulvavesi on noussut tielle 1,5 Vesi syövyttänyt tien reunaa 1,3 Vettä tiellä 38,7 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuva 9. Eri selitetyyppien %-osuudet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle tarkastelujakson aikana tulleissa Liito-ilmoituksissa (n=2046)

19 17 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Alikulkukäytävässä vettä 1,1 Rumpuun liittyvä ilmoitus 71,4 Tie on sortunut 1,1 Tulvavesi on noussut tielle 0,3 Vesi syövyttänyt tien reunaa 2,2 Vettä tiellä 37,6 Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva 10. Eriselitetyyppien %-osuud et Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueelle tarkastelujakson aikana tulleissa Liito-ilmoituksissa (n=2630) 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Alikulkukäytävässä vettä 4, ) Rumpuun liittyvä ilmoitus 48,9 Tie on sortunut 0,5 Tulvavesi on noussut tielle 0,5 Vesi syövyttänyt tien reunaa Vettä tiellä 1,0 Uudenmaan ELY-keskus Kuva 11. Eri selitetyyppien %-osuudet Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle tarkastelujakson aikana tulleissa Liito-ilmoituksissa (n=1441)

20 18 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Alikulkukäytävässä vettä 2,8 Rumpuun liittyvä ilmoitus 57,6 Tie on sortunut 0,7 Tulvavesi on noussut tielle 2,0 Vesi syövyttänyt tien reunaa 1,3 Vettä tiellä 42, 5 Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuva 12. Eriselitetyyppien %-osuudet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle tarkastelujakson aikana tulleissa Liito-ilmoituksissa ( n = lll8 ) 3.2 Liito-ilmoitusten selitetyyppien vaihtelu vuosittain Kuvissa esitetään eri selitetyyppien esiintymiskerrat vuosittain tarkastelujakson aikana. Alikulkukäytävässä vettä -, rumpuun liittyvä -, vesi syövyttänyt tien reunaa - sekä vettä tiellä -ilmoitusten määrien vaihtelu eri vuosina ovat samankaltaisia: vuonna 2011 on nähtävissä selvä piikki, joka tasoittuu seuraavina vuosina. Vuoden 2013 tilanne on tiedossa vain asti, johon mennessä ilmoitusmäärä on ollut näiden selitetyyppien osalta lähellä edellisvuoden määrää. Luultavasti kyseisten selitetyyppien kokonaismäärä ilmoituksissa kasvaa vuotta 2012 suuremmaksi (n=3157) 2 011(n=3938) 2012 (n=2580) (n=2327) Kuva 13. Alikulkukäytävässä vettä -ilmoitusten määrä vuosittain

21 19 Rumpuun liittyvä ilmoitus 2010 (n=3157) 2011 (n=3938) 2012 (n=2580) 2013 (n=2327) Kuva 14. Rumpuun liittyvien ilmoitusten määrä vuosittain (n=3157) 2011 (n=3938) 2012 (n=2580) 2013 (n=2327) Kuva 15. Tie on sortunut -ilmoitusten määrä vuosittain

22 (n=3157) 2011 (n=3938) 2012 (n=2580) 2013 (n=2327) Kuva 16 Tulvavesi on noussut tielle -ilmoitusten määrä vuosittain Tie on sortunut -ilmoitusten määrä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Vuosina kasvu on ollut verkkaista, mutta vuonna 2013 jo tarkastelujakson lopussa kyseistä selitettä on esiintynyt yli kolminkertainen määrä edellisvuoteen nähden. Tulvavesi on noussut tielle -ilmoituksia on tullut vuonna 2012 huomattavasti enemmän kuin vuosina 2010 ja 2011, ja yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2013 tarkastelujakson loppuun mennessä (n=3157) 2011 (n=3938) 2012 (n=2580) 2013 (n=2327) Kuva 17. Vesi syövyttänyt tien reunaa -ilmoitusten määrä vuosittain

23 21 Vettä tiellä 2010 (n=3157) 2011 (n=3938) 2012 (n=2580) 2013 (n=2327) Kuva 18. Vettä tiettä -ilmoitusten määrä vuosittain Selitetyyppien osuudet eri vuosina tarkastelujakson aikana on esitetty kuvassa 19. Eniten ilmoituksia on tullut vuonna 2011, kappaletta (n=3157) 2011 (n=3938) 2012 (n=2580) 2013 (n=2327) 80, ,0 0,0 Kuva 19. Eri ilmoitustyyppien %-osuudet vuosittain Selitetyyppi ei ker aukottomasti millaisesta tulvasta on ollut kyse, sillä liikennekeskuspäivystäjä valitsee sopivan selitteen/selitteet ilmoittajan kuvauksen perusteella. Näin ollen selitetyyppien tarkastelulla saadaan lähinnä suuntaviivoja siitä, mistä tulvat ovat johtuneet. Aineiston perusteella voidaan huomata ainakin se, että rumpuihin liittyviä ilmoituksia on tullut huomattavan paljon. Kaikki rumpuun liittyvän ilmoitukset eivät ole olleet tulviin liittyviä, sillä kyseisellä selitteellä on merkitty esimerkiksi rumpuheittoja ja -painumia koskevia ilmoituksia. Tarkempi ilmoitusten tarkastelu tehtiin tulvakohteita kartoitettaessa, jolloin kaikki ilmoitukset käytiin läpi ja tulviin liittymättömät jätettiin huomioimatta.

24 22 4 Aineiston käsittely Tulvakohteiden määrittämiseksi tarkastelujakson Liito-ilmoitukset käytiin läpi ja tarkasteltiin ilmoitusten ajankohtaa, ilmoituksen kohteeksi merkittyä tieosoiteväliä sekä tulvan syytä. Erillisiä tulvakohteita tunnistettiin kappaletta. Tulvakohteen sijaintia ja tulvan syytä tarkennettiin mahdollisuuksien mukaan ilmoitusten sanallisten kommenttien avulla. Ilmoitusajankohtia tarkastelemalla saatiin selville, kuinka usein tarkastelujakson aikana sama kohde oli tulvinut. Vuosikohtaisesti määritettiin tulvimiskertojen määrä. Peräkkäisinä päivinä samalta tieosoiteväliltä tulleiden ilmoitusten oletettiin koskevan samaa tulvakohdetta, ellei kommenteista voinut toisin päätellä. Lisäksi kirjattiin tieto siitä, oliko tie ollut kohteella tulvan vuoksi suljettuna. Tien sulkemisesta tulee oma ilmoituksensa Häti-järjestelmään, ja nämä ilmoitukset olivat aineistossa mukana. Tulvakohteiden alustavan määrittämisen jälkeen aineistosta karsittiin otos ELYkeskusten kommentoitavaksi. Tähän suppeampaan aineistoon valittiin kohteet, jotka olivat tulvineet kolmena tai neljänä vuonna tarkastelujakson aikana sekä kohteet, joilla tie oli jouduttu sulkemaan tulvan vuoksi. ELY-keskusten tehtävänä oli käydä aineisto läpi ja tehdä tarvittavat korjaukset tulvakohteiden sijaintiin, syihin ja toistuvuuteen. Paikallistuntemuksen avulla pystyttiin myös karsimaan aineistosta ne kohteet, joilla tulvasta ei ollut ollut vaaraa liikenteelle. 4.1 ELY-keskusten oli Listat Liito-ilmoitusten avulla tunnistetuista tulvakohteista toimitettiin ELY-keskuksiin kesällä Tulvayhdyshenkilöt, aluevastaavat ja tarvittaessa esimerkiksi alueurakoitsijat kommentoivat ja täydensivät ELY-keskuksiin toimitettuja tulvakohdetaulukoita. Lisäksi listattiin sellaisia tulvakohteita, joita ei Liito-aineiston perusteella luoduissa taulukoissa ollut. ELY-keskusten paikallistuntemuksen avulla Liitoaineistoa täydennettiin ja myös karsittiin sellaisten kohteiden osalta, joilla tulvasta ei ollut aiheutunut vaaraa liikenteelle. Kaikkien yhdeksän ELY-keskuksen liikennevastuualueiden tulvayhdyshenkilöiden luona vierailtiin heinä-syyskuussa Vierailuilla käytiin läpi ELY-keskuksiin toimitettu, Liito-järjestelmän viestien avulla muodostettu tulvakohdetaulukko. Liitoviesteissä kostuivat erityisesti rumpujen tukkeutumisesta ja jäätymisestä aiheutuneet tulvatilanteet, ja ne herättivätkin eniten keskustelua. Osa tulvayhdyshenkilöistä ja aluevastaavista piti rumpukohteita vähemmän merkittävinä. Lisäksi käynneillä annettiin ohjeita tulvakohdeaineistoin jatkokäsittelyä varten Tulvan syy Liito-viestien perustella pyrittiin selvittämään kunkin kohteen tulvimisen syy. Samalla kohteelle saattoi olla ilmoitettu useita syitä, ja niitä merkittiin tierekisterin tulvakohteet-tietolajin mukaisesti korkeintaan kolme. Eri tulva kohteille tunnistettujen tulvan syiden psenttiosuudet on esitetty kuvassa 20. Koska yhdellä kohteella voi olla 1-3 tulvan syytä, osuuksien summa on suurempi kuin 100 %. Syiden jaottelussa on käytetty tulvakohteet-tietolajin mukaista jaottelua.

25 ,0 0,0 Yhteensä Kuva 20. Tulvan syiden %-osuudet kaikilla tulvakohteilla (n=3544) Yleisin tulvan syy aineistossa oli rummun tukkeutuminen (rumpu-/silta-aukko padottaa), joka oli syynä 41,2 % :ssa tulva kohteista. Toiseksi yleisin syy, jäätymistukos, viittaa sekin useimmiten jäätyneeseen rumpuun. Jäätymistukos on aiheuttanut tulvan 30,9 % :ssa kohteista. Useissa kohteissa tulvan syyksi oli ilmoitettu sekä rummun jäätyminen että tukkeutuminen. Varmuutta siitä, kumpi on kyseessä, ei aineistossa useinkaan ollut saatavilla. 10,8 % :ssa kohteista tulvan syy oli viemärin/ojan/pumppaamon toiminnan puute. Näissä kohteissa tulva johtui useimmiten tukkeutuneista sadevesikaivoista tai pumppaamon toimintahäiriöstä. Kohteita oli etenkin kevyen liikenteen väylien alikuluissa sekä paikoissa, joissa tie alittaa rautatien. Hulevesitulvia taajama-alueella ei lähdeaineistosta tunnistettu lainkaan ja merivesitulvia vain 1 kappale. Taajama-alueilla sijaitsevat hulevesitulvat selvitettiin jatkokäsittelyssä vertaamalla tulvakohteet tieosoitetta tierekisterin taajamatietolajiin. Merivesitulvakohteita tuli ilmi lähinnä ELY-keskusten erikseen ilmoittamissa tulvakohteissa. Rummuista johtuvien tulvien lisäksi kuvasta 20 nähdään, että suurella osalla tulvakohteita tulvan syy ei ollut Liito-viesteistä pääteltävissä. Tunnistetuista tulvakohteista 27,5 % :ssa tulvan syy ei selvinnyt lähdeaineistosta. Useimmiten syyn puute johtunee siitä, ettei ilmoittaja osaa eritellä tulvimisen syytä. Muita mahdollisiasyitä tulvan syyn kirjaamattomuudelle ovat kiire sekä järjestelmän luonne. Liikennekeskuksen päivystäjä kirjaa Liito-viesteihin vain lyhyesti ilmoituksen sisällön, jolloin tarkempi tulvan syykin voi jäädä kirjaamatta.

26 Alueellinen vaihtelu ELY-keskuskohtainen tulvien syiden jakautuminen on esitetty kuvissa Rumpu-/silta-aukko padottaa oli yleisin tulvan syy kaikkien ELY-keskusten alueella lukuun ottamatta Varsinais-Suomen ELY-keskusta, jossa eniten oli kohteita, 34,2 %, oli kohteita, joissa tulvan syy ei selvinnyt lähdeaineistostaa. Rumpu-/silta-aukko padottaa oli kuitenkin Varsinais-Suomessa toiseksi yleisin syytyyppi; se tunnistettiin tulvan syyksi 30,1 % :ssa kohteista. Kohteita, joissa tulvimisen syy ei selvinnyt aineistosta, oli kunkin ELY-keskuksen alueella 19,4-34,8 % kohteista. Kuva 21. CU D +-* :0 -M 'tn O) D D cu cu cu < k s. D C C CU CU Q. Q. CU E to tn 13 Q. C S 'c - O) «E t o D Q. :CU Egj :CU :CU CU IB _cu 5 "öi ^ CD k QJ QJ CU E CU 12 CU CD O D D Q. O en (D 3 Tulvan syiden % -osuudet Etelä-Pohjanmaan ELYn tulvakohteilla (n=371) O T D (D

27 25 Kaakkois-Suomen ELY-keskus ,0 0,0 Kuva 22. Tulvan syiden % -osuudet Kaakkois-Suomen ELYn tulvakohteilla (n=186) ,0 0,0 Kuva ,4 Keski-Suomen ELY-keskus 35,8 14,4 3,0 0,0 0, m, o D +-* D D D E :0 to (D ' r o M 4_ s. a D C C Q. Q. E D Q. C o :r o E0J f c O) E E 5 -M - J ^ O. E -M :r o :r o (D CU D D O) O) O) O) _0J o D Q. O 28,0 Tulvan syiden % -osuudet Keski-Suomen ELYn tulvakohteilla (n=271) O T D O)

28 26 Lapin ELY-keskus ,0 0,0 42,7 7,6 2,0 0, * * * m, +-* D D Q. D :0 ' Q. </ LO M a c <S (D c" o 'a; E s. a D C C ö" ' 2 E c a S I 36,8 O D E -M :r o :r o 24,5 4,0 0, E ^ Q j CU 3 13 O) O) ' JS S O ^ "5 43 O 'lo 3 O) o T D O) Kuva 24. Tulvan syiden % -osuudet Lapin ELYn tulvakohteilla (n=302) Pirkanmaan ELY-keskus ,0 0,0 Kuva 25. Tulvan syiden %-osuudet Pirkanmaan ELYn tulvakohteilla (n=279)

29 27 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,0 0,0 46,6 Kuva 26. Tulvan syiden %-osuudet Pohjois-Pohjanmaan ELYn tulvakohteilla (n=549) Pohjois-Savon ELY-keskus ,0 0,0 Kuva 27. Tulvan syiden %-osuudet Pohjois-Savon ELYn tulvakohteilla (n=749)

30 28 Uudenmaan ELY-keskus CU +-* D :0 -M 'tn O) Kuva 28. Tulvan syiden %-osuudet Uudenmaan ELYn tulvakohteilla (n=471) Varsinais-Suomen ELY-keskus ,0 0,0 Kuva 29. Tulvan syiden %-osuudet Varsinais-Suomen ELYn tulvakohteilla (n=366)

31 29 5 Tietojen vienti tierekisteriin 5.1 Tulvakohteet-tietolaji (tl 157) Tässä työssä kerättyjen tulvakohdetietojen tallentamista varten tierekisteriin luotiin tulvakohteet-tietolaji. Tietolaji on välikohtainen, eli tulvakohde paikannetaan tietylle tieosoitevälille. Tietolajille kirjataan seuraavat tiedot: Tulvan syy (tulvasyyl, tulvasyy2, tulvasyy3): tulvasyyl on pakollinen kenttä, joka kuvaa tulvan keskeisintä syytä. Tulvasyy2 ja tulvasyy3 ovat vapaaehtoisia kenttiä, joille voidaan kirjata saman kohteen muut mahdolliset tulvaongelmien syyt. Tulvan syy koodataan seuraavasti: 1 = vesistötulva 2 = meritulva 3 = rumpu/silta-aukko padottaa 4 = viemärin/ojan/pumppaamon toiminnassa puutteita 5 = jäätymistukos 6 = sade- tai sulamisvesitulva taajama-alueella (hulevesitulva) 7 = sade- tai sulamisvesitulva taajaman ulkopuolella 9 = ei tiedossa Toistuvuus (tulvatoist): Toistuvuus on pakollinen kenttä. Tähän kenttään kirjataan tulvan toistuvuus suuntaa-antavasti. Toistuvuus koodataan seuraavasti: 1 = erittäin yleinen (useamman kerran vuodessa, vuosittain tai joka toinen vuosi) 2 = yleinen (1-4 kertaa 10 vuodessa) 3 = melko yleinen (kerran 20 vuodessa) 4 = melko harvinainen (kerran 50 vuodessa) 5 = harvinainen (kerran 100 vuodessa) 6 = erittäin harvinainen (kerran 250 vuodessa) 9 = ei tiedossa Todettu svvvvs (syvyystod) on vapaaehtoinen kenttä. Siihen merkitään tulvan todettu maksimisyvyys senttimetreinä. Kentän maksimipituus on 3 merkkiä. Arvioitu syvyys (syvyysarv) on vapaaehtoinen kenttä. Siihen merkitään tulvan arvioitu maksimisyvyys senttimetreinä. Kentän maksimipituus on 3 merkkiä. Varareitti-kentät (tulvakierto1, tulvakierto2) ovat vapaaehtoisia kenttiä. Niihin merkitään tulvakohteen varareitin nume/numet. Lisätieto-kenttään voidaan kirjata muuta sanallista lisätietoa tulvakohteesta, esimerkiksi tulvan virtausnopeudesta tai tulvan torjunnan kannalta keskeisistä seikoista. Kenttä on vapaaehtoinen. Kentän maksimipituus on 99 merkkiä. Taulukossa 3 on esitetty periaatteita tietolajin tietojen määrittelylle.

32 3 0 Taulukko 3. Tieosoiteväli Tulvan syy Tulvakohteet-tietolajin tietojen määrittäminen Liito-viesteistä Liito-ilmoitusten paikannus, kommenteista ilmenevä sijainti. Pistekohtaisina paikannettavissa olevat kohteet (esim. alikulkupaikka, silta) merkittiin 1 m pituisina. 1 Ilmoitustyyppi tulvavesi on noussut tielle tai kommenttien ja kohteen sijainnin perusteella pääteltävissä tulvan johtuvan joen tai järven tulvimisesta. 2 Kommenttien ja kohteen sijainnin perusteella pääteltävissä tulvan johtuvan meren tulvimisesta. 3 Kommenteissa rumpu tukossa, liian pieni, noussut tai laskenut niin, ettei vesi pääse virtaamaan, majavien rakentamat padot. 4 Sadevesikaivon, ojan tukkeutuminen, pumppaamon tukkeutuminen toimintahäiriö, alikulussa oleva tulva 5 Ilmoituksen mukaan rumpu, sadevesikaivo, oja jäässä 6 Kommenttien perusteella pääteltävissä tulvan johtuvan hulevesistä. Sijainti taajama-alueella tarkistettu tierekisteristä (tl 139 Taajama) Todettu syvyys Arvioitu syvyys Varareitti Lisätieto 7 Kommenttien perusteella pääteltävissä tulvan johtuvan hulevesistä. Sijainti taajama-alueen ulkopuolella tarkistettu tierekisteristä (tl 139 Taajama) Mitattu syvyys Tulvan syvyys kommenttien perusteella Kirjattu kommenteista ilmenevä kiertotie, ei varsinaista varareittinumea. Jatkokäsittelyssä sisällytetty lisätietoihin, jos mahdollista. Kirjattu tarkempia tietoja sijainnista, syystä, kiertotiestä ja korjaavista toimenpiteistä Tulvan syy kirjattiin alustavaan aineistoon vain, jos se oli Liito-viestien kommenteissa esitetty. On huomioitava, että ilmoitukset ovat pääasiassa tienkäyttäjien tekemiä, joten ilmoitukseen kirjattu tulvan syykin on tienkäyttäjän arvio. Syitä tarkennettiin ELY-keskusten tarkastaessa lähdeaineistosta määritellyt tulvakohteet. Alustavassa tarkastelussa kaikki hulevesistä johtuvat tulvat kirjattiin koodille 7 (sade- tai sulamisvesitulva taajama-alueella). Mahdollinen sijainti taajama-alueella tarkistettiin myöhemmin ja tarvittaessa korjattiin syyksi 6 (sade- tai sulamisvesitulva taajaman ulkopuolella). Näille koodeille kirjattiin myös kohteita, joissa vesi oli ilmoituksen mukaan jäänyt seisomaan tielle reunapalteiden tai lumivallien vuoksi. Tietolajiin on mahdollista kirjata useita tulvan syitä. Myös Liito-ilmoituksissa saattoi esiintyä useita mainittuja syitä samalle tulvakohteelle. Yleisin yhdistelmä oli, että samalta kohteelta oli ilmoitettu rummun olevan sekä tukossa että jäässä. On huomioitava, että kyseessä on useimmiten tienkäyttäjän arvio tilanteesta.

33 31 Tässä työssä tarkasteltiin vain toteutuneita tulvakohteita, joiden toistuvuus arvioitiin tarkastelujakson aikaisen esiintymistiheyden ja aiempien tietojen perusteella. Käytännössä suurin osa kohteista oli erittäin yleisesti tai yleisesti toistuvia. Harvemmin toistuvien tulvien kartoittamiseksi tulisi käyttää esimerkiksi erisuuruisille vuotuisille todennäköisyyksille määritettyjä tulvavaarakarttoja. Tulvakohdetietolajiin on tarkoitus kirjata sen varareitin nume, joka toimii vaihtoehtoisena reittinä tulvivalle tieosuudelle. Varareitit ovat ennalta käsin suunniteltuja reittivaihtoehtoja tilanteisiin, joissa pääreittejä ei voida käyttää. Pääreitit ovat liikenteellisesti merkittäviä tieyhteyksiä, joiden liikennöinti häiriötilanteessa halutaan turvata ohjaamalla liikenne varareitille. Varareititettävän tieverkon minimilaajuudeksi tavoitetilassa on esitetty merkittäväksi määritetyn tieverkon ydinosa täydennettynä alueellisilla erityistarpeilla. Varareiteille on tierekisterissä oma tietolajinsa Varareitti, tl 158, jolla ilmoitetaan niiden varareittien numet, jotka toimivat kiertotienä kyseiselle tieosuudelle. Lisäksi tietolajilla Varareitit, tl 159, ilmoitetaan, mitkä varareitit kulkevat kyseisen tieosuuden kautta. Vuoden 2009 tilanteessa varareittisuunnitelmia oli tehty koko Suomessa yhteensä 32 kpl. Suunnitelmat koskivat lähinnä valta- ja kantateitä. Monet tässä työssä kartoitetuista tulva kohteista sijaitsevat alemmalla tieverkolla, jolloin varsinaista varareittiä ei ole olemassa. Ongelmatilanteissa käytetyn kiertotien kuvaus on kirjattu tulvakohteen lisätietoihin, jos se on ollut tiedossa. Lisätietoihin kirjattiin tarkempaa tietoa tulvan syystä, sijainnista ja kiertotiestä. Koska lisätietokentän pituus on vain 99 merkkiä, kaikissa tapauksissa kaikki saatavilla oleva tieto ei mahtunut kenttään. 5.2 Tierekisteriin viedyt kohteet Selvityksen tuloksena koottiin taulukko niistä tulvakohteista, jotka toimitettiin tierekisteriin (liite 1). Tierekisteriin vietyjen kohteiden määrä ELY-keskuksittain on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. ELY-keskus Tierekisteriin vietyjen tulvakohteiden määrä ELY-keskuksittain Kohteiden lukumäärä Etelä-Pohjanmaa 68 Kaakkois-Suomi 14 Keski-Suomi 16 Lappi 27 Pirkanmaa 20 Pohjois-Pohjanmaa 63 Pohjois-Savo 40 Varsinais-Suomi 69 Uusimaa 149 Yhteensä 466

34 32 Rekisteriin vietyjen tulvakohteiden määrään vaikutti ELY-keskuksen aktiivisuus toimitettujen tulvataulukoiden kommentoinnissa. Mikäli erillistä kommenttia kohteen pois jättämisestä ei tullut, rekisteriin vietiin kaikki kohteet, jotka olivat tulvineet vähintään kolmena vuotena tarkastelujakson aikana, tai joilla tie oli ollut tulvan takia suljettuna. Kuvassa 30 on esitetty tierekisteriin vietyjen tulvakohteiden tulvien syiden jakautuminen. Tulvakohteet-tietolajille on mahdollista kirjata kolme tulvan syytä, joten psenttiosuuksien summa on yli 100 %. Koko maa (rekisteriin viedyt kohteet) ,0 0,0 Kuva 30. Tulvan syiden %-osuud et kaikilla tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=466) Verrattaessa kuvaan 20 nähdään, että rekisteriin viedyissä kohteissa vesistötulvan osuus on suuri verrattuna kaikkiin kohteisiin. Vesistötulvien vaikutukset ovat suurempia kuin yksittäisten esimerkiksi yksittäisten rumpujen tai viemärien tulviminen, ja niiden vienti rekisteriin on koettu ELY-keskuksissa tärkeäksi. Toinen huomattava e tierekisteriin vietyjen ja kaikkien tulvakohteiden välillä on niiden kohteiden määrä, joilta tulvan syytä ei saatu selville. Tierekisteriin viedyissä kohteissa vain 6,9 % oli sellaisia, joissa tulvan syytä ei saatu selville. Kaikkien kohteiden osalta määrä oli 27,5 %. Viemärin, ojan tai pumppaamon toiminnan puutteen vuoksi tulvivia oli 16,7 % kohteista. Nämä kohteet sijoittuivat usein rautateiden alikulkupaikkoihin tai kevyen liikenteen väylien alikulkuihin. Kuvissa on esitetty tulvien syyt tierekisteriin viedyissä tulva kohteissa ELYkeskuksittain. Lisäksi raportin liitteinä ovat kartat tulva kohteista kaikkien ELYkeskusten alueilla. Kartoilla on esitetty myös maa- ja metsätalousministeriön nimeämät merkittävät tulvariskialueet sekä tulvavaarakartoitetut kohteet.

35 33 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ,0 0,0 Kuva 31. Tulvan syiden %-osuudet Etelä-Pohjanmaan ELYn tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=68) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella huomattavan suuri osa tierekisteriin viedyistä tulvista, 77,9 % on vesistötulvia. Vesistötulvien suuri määrä selittyy mm. alhaisella järvisyydellä ja maaston tasaisuudella. Lisäksi alueella esiintyy hyydepatoja. Etelä-Pohjanmaalla on myös jonkin verran rummuista, ojista ym. johtuvia tulvia. Meri- tai hulevesitulvakohteita ei ole rekisteriin viedyssä aineistossa. D +-* :0 (D QJ Qj (D s _D T "S gj _oj o D Q. O O TD O) ai TD o n oi "O ^ Kuva 32. Tulvan syiden %-osuud et Kaakkois-Suomen ELYn tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=14) Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella huomattavalla määrällä rekisteriin viedyistä tulvakohteista tulvan syynä on joko rummun padotus (64,3 % ) tai jäätymistukos (50 % ). Meritulva, vesistötulva tai viemärin/ojan/pumppaamon toimintapuute olivat tulvan syynä 14,3 % :lla kohteista.

36 34 Keski-Suomen ELY-keskus Kuva 33. H3 D +-* :0 H3 0 D ' ± j + j < s. a 01 D Q. Q. E D Q. c = E «O o \ -M D Q..E c i i OJ o D E D.ti to OJ oi i S E ai (D t d o n ai D = OI </ "5 g w Q. e M JS = 3 S "O oi ^ o n Tulvan syiden %-osuudet Keski-Suomen ELYn tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=16) 0 TD 01 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella pääosalla rekisteriin viedyistä tulvakohteista tulvan syy on rummun padotus (31,3 % ), viemärin/ojan/pumppaamon toimintapuute (25,0 % ) tai jäätymistukos (43,8 % ). Vesistötulvakohteita on 6,3 % tierekisteriin viedyistä kohteista. Lisäksi 6,3 % :lla kohteista tulvan johtuu hulevesistä. Vesistötulvakohteiden vähyys selittyy ainakin osittain Keski-Suomen alueen runsaalla järvisyydellä. Tulvavedet mahtuvat vesistöihin, eivätkä kovin usein nouse tielle. Lapin ELY-keskus 60, ,0 0,0 _ D+-* :0 (D D D < s. a D C C Q. Q. E D to to Q. f C c O) O :r o E0J E ii 5 M -3 r - O. :r o :r o D QJ QJ (D TD w E (D.2, 3 d ^ oi g w Q. E 2 _ ^ S. E ii ' o 0 TD 01 Kuva 34. Tulvan syiden %0-osuudet Lapin ELYn tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=27)

37 35 Lapin ELY-keskuksen alueella suurin osa tulvista on johtunut rumpujen padotuksesta (55,6 % ) ja jäätymistukoksista (51,9 % ). Vesistötulvia oli 11,1 % tierekisteriin viedyistä kohteista ja viemärin/padon/pumppaamon toimintapuutteista johtuvia 18,5 %. D+-* :0 (D H3 D < k s. D C C Q. Q. </ to a c {S "c i, S S' 2 \ -M.E c l i OJ :r o :r o = D.ti to OJ ai qj -Sfi = E _ D (D TD OJ E (D 2, s. D = Qj </ "5 S a. E J JS 3 c E "O di ' ^ O TD O) Kuva 35. Tulvan syiden %-osuudet Pirkanmaan ELYn tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=20) Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen tierekisteriin viedyistä tulvista 55 % :lla syynä oli rummun padotus ja 35 % :lla jäätymistukos. Pirkanmaalta tierekisteriin on viety myös jonkin verran hulevesitulvakohteita: hulevesitulvia taajamissa oli 5 % ja taajamien ulkopuolella 15 % kohteista. Vesistötulvia oli 15 % kohteista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,0 0,0 Kuva 36. Tulvan syiden %-osuudet Pohjois-Pohjanmaan ELYn tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=63)

38 36 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tierekisteriin viedyistä tulvakohteista 61,9 % :lla syynä oli rummun padotus ja 50,8 % :lla jäätymistukos. Vesistötulvia oli 31,7 % kohteista. Vesistötulvat johtuvat mm. hyydepadoista. Pohjois-Pohjanmaan kohteista 1,6 % johtui hulevesistä. Pohjois-Savon ELY-keskus 80, ,0 0,0 c c _ D+-* :0 CD c c 72,5 D D ' M s. a D C C 67,5 7,5 7,5 1 1 Q. Q. E D Q. d c - C +J ai c + J O o D Q. :r o E0J O D E -M :r o :r o c c n D = OI 00 to <D CD g O CD D Q. E 2 OJ 3 C 3 to c CD to CD TD o n o i 5 (O E dj 5' n 1 O TD CD Kuva 37. Tulvan syiden %-osuud et Pohjois-Savon ELYn tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=40) Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueelta tierekisteriin viedyillä tulvakohteista 72.5 % :lla tulvan syy oli rummun padotus ja 65,7 % :lla rummun jäätyminen. Lisäksi 2.5 % :lla kohteista tulvan syy oli hulevesitulva ,0 0,0 Uudenmaan ELY-keskus Kuva 38. Tulvan syiden %-osuudet Uudenmaan ELYn tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=149)

39 37 Uudenmaan ELY-keskuksen alueen tierekisteriin viedyistä tulvakohteista 30,9 % :lla syy oli meritulva. Tämä johtuu siitä, että rekisteriin vietiin lähdeaineistosta kartoitettujen kohteiden lisäksi tammikuussa 2005 tulvineita kohteita. Tuolloin meriveden pinta Helsingissä nousi korkeimpaan koskaan mitattuun arvoonsa. Varsinais-Suomen ELY-keskus ,0 0,0 29,0 Kuva 39. Tulvan syiden %-osuudet Varsinais-Suomen ELYn tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla (n=69) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tierekisteriin viedyillä tulvakohteilla tulvien syiden välinen vaihtelu oli muita ELY-keskuksia tasaisempaa. Yleisin syy oli viemärin/ojan/ pumppaamon toimintapuutos, 29 % :lla kohteista. Kohteiden, joiden tulvimisen syytä ei saatu selville, määrä oli 15,9 % eli huomattavan suuri. Muiden ELY-keskusten alueilla näitä kohteita oli l,5-7,5 % kohteista Tulvatietojärjestelmä Ympäristöhallinnon tulvatietojärjestelmään kootaan erilaista tulvatietoa tietokantaan ja paikkatietojärjestelmään Tulvatietojärjestelmästä on säädetty laissa tulvariskien hallinnasta sekä asetuksessa tulvariskien hallinnasta, ja sen avulla voidaan varautua muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin. Järjestelmän tavoitteena on koota tulvatiedot valtakunnalliseen ja yhtenäiseen muotoon, mikä varmistaa tiedon ja osaamisen siirtymisen tuleville käyttäjäpolville. Aineistosta vastaa Suomen ympäristökeskus. Marraskuun 2013 tilanteessa tulvatietojärjestelmä koostuu seuraavista aineistoista: - havaitut tulvavedenkorkeudet ja tulvavirtaamat - havaitut tulva-alueet - määritetyt (mallinnetut) tulvavedenkorkeudet ja tulvavirtaamat - määritetyt alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet - esiintyneet tulvat - tulevaisuuden tulvat - tulvariskialueet - tulvariskikohteet

40 38 Ympäristöhallinto jakaa tulvat vesistö-, merivesi- ja hulevesitulviin. Maanteiden tulvakohdeaineistossa on myös rumpujen tukkeutumisesta tai jäätymisestä sekä kuivatuksen toiminnan puutteista johtuvia tulvakohteita. Mikäli tulvatietojärjestelmään halutaan viedä myös tulvakohteet, tulee selvittää aineiston soveltuvuus järjestelmään. 5.3 Teidentulvakohteet ja merkittävät tulvariskikohteet Liitteinä 2-10 on kartat tierekisteriin viedyistä tulvakohteista eri ELY-keskusten alueilla. Kohteet on merkitty eri väreillä sen mukaan, mikä on niiden ensisijainen tulvimisen syy (tulvasyyl tierekisterissä). Tierekisteriin vietyjen kohteiden lisäksi kartoilla on esitetty maa- ja metsätalousministeriön nimeämät merkittävät tulvariskialueet sekä tulvavaarakartoitetut alueet. Kartoista selviää, että tierekisteriin vietyjä maanteiden tulvariskikohteita on suhteellisen tasaisesti eri puolilla ELY-keskusten alueita. Noin 5 % maanteiden tulvakohteista sijaitsee merkittävillä tulva riskialueilla. Suurin osa näistä kohteista on vesistö- tai meritulvakohteita, mutta myös muita kohteita esiintyy. Aineistojen vähäinen päällekkäisyys selittyy ainakin osin käsiteltyjen tulvien toistuvuudella. Tämän työn tarkastelussa on tullut lähtöaineiston tarkastelujakson pituuden vuoksi esiin lähinnä usein toistuvia tulvia. Merkittävien tulvariskialueiden määrittämisessä on käytetty perusteena harvinaisen, tilastollisesti kerran vuodessa toistuvan tulvan vaikutuksen alle jääviä alueita. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen tierekisteriin viedyistä vesistötulvista 10 sijaitsee merkittävillä tulvariskialueilla. Loput vesistötulvista (58 kpl) sekä muista syistä johtuvat maanteiden tulvakohteet sijaitsevat merkittävien tulvariskialueiden ulkopuolella. Vesistötulvakohteet sijaitsevat jokien varsilla, muut kohteet ovat jakautuneet eri puolille aluetta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella viedyistä vesistötulvakohteista kaksi sijaitsee merkittävällä tulvariskialueella. Lisäksi lähellä rannikkoa on kaksi meritulvakohdetta ja eri puolilla aluetta rumputukoksista ja rumpujen jäätymisestä johtuvia tulvakohteita. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella yksi viemärin/ojan/pumppaamon toiminnasta johtuva tulvakohde sijaitsee merkittävällä tulvariskialueella. Loput kohteet ovat jakautuneet melko tasaisesti eri puolille aluetta. Muut kohteet ovat jakautuneet eri puolille aluetta. Aivan pohjoisimmassa Lapissa ei ole tunnistettuja maanteiden tulvakohteita. Lapin ELY-keskuksen alueen maanteiden tulvakohteista kolme sijaitsee merkittävällä tulvariskialueella. Kohteiden tulvan syy on vesistötulva, padottava tai jäätynyt rumpu. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Maanteiden tulvakohteet ovat jakaantuneet eri puolille aluetta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen maanteiden tulvakohteista yksi sijaitsee merkittävällä tulvariskialueella. Tulvan syyksi on kirjattu jäätymistukos. Muut tulvakohteet ovat sijoittuneet tasaisesti eri puolille aluetta.

41 39 Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella ei ole nimetty merkittäviä tulvariskialueita. Maanteiden tulvakohteet ovat levittäytyneet melko tasaisesti ELY-keskuksen alueelle. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevista maanteiden tulvakohteista n. 10 sijaitsee merkittävillä tulvariskialueilla. Tulvien syyksi on kirjattu meritulva tai viemärin/ojan/pumppaamon toimintapuute. Loput kohteet sijaitsevat tasaisesti eri puolilla aluetta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen maanteiden tulvakohteista neljä sijaitsee merkittävillä tulvariskialueilla. Tulvien syiksi on kirjattu vesistö- tai meritulva tai padottava rumpu. Muut kohteet sijaitsevat eri puolilla aluetta. Kohteita on muuta aluetta tiheämmin Turun kaupungin ympäristössä.

42 40 6 Jatkotoimenpide-ehdotukset 6.1 Tulvakohteiden merkitseminen Maanteiden tulvakohteille viedään tarvittaessa vedestä tiellä vaittavat liikennemerkit. Joissakin tapauksissa myös ennakoiva vaittaminen saattaa tulla kyseeseen. Kohteilla, jotka tulvivat usein ja joilla tulvavedestä on erityisen suurta vaaraa liikenteelle, voidaan harkita kohteen merkitsemistä pysyvällä liikennemerkillä. Tällaisia merkkejä on pystytetty ainakin katuverkolle, esimerkiksi Ritokalliontiellä Helsingissä (kuva 40). Vastaavalla tavalla tiestölle on asetettu kuopista ja päällystevaurioista vaittavia liikennemerkkejä. Kuva 40. Ajoittain vettä tiellä -merkki Ritokalliontiellä Helsingissä Etenkin alikulkupaikoissa on tapahtunut useita ajoneuvorikkoja, kun kuljettaja on alikulussa olevasta vedestä huolimatta yrittänyt ajaa tulvakohteen läpi. Tulvavaarasta vaittavan liikennemerkin lisäksi esimerkiksi Oulun Kajaaninkadulla pohjoiseen alikulkuun on sijoitettu mitta-asteikko, josta voi lukea alikulussa olevan veden syvyyden. Edellä kuvatuilla merkintätavoilla voidaan vähentää ajoneuvoille aiheutuvia vahinkoja ja näin ollen välillisesti myös tienpitäjälle aiheutuneita kustannuksia, koska tienkäyttäjät voivat hakea vahingonkorvauksia tulvaveden aiheuttamista vahingoista.

43 Rumpujen aiheuttamat tulvat Huomattavan suuri osa tieliikennekeskukseen tarkasteluaikana ilmoitetuista tulvista johtui tierummun jäätymisestä tai tukkeutumisesta. Jäätyneet ja tukkeutuneet rummut voivat nostaa vettä tielle niin, että liikennöinti vaikeutuu tai jopa estyy. Vaikka rumpuongelmia esiintyykin lähinnä vähäliikenteisillä teillä, voivat vaikutukset yksittäiseen tienkäyttäjään olla huomattavat. Niin yksityisautoilu, koulukyydit kuin kuljetusliikennekin (esim. maitoautot) kärsivät tilanteesta. Jäätyneiden rumpujen sulattaminen ja tukkeutuneiden aukaiseminen ovat pienehköjä toimenpiteitä. Jos tapauksia on paljon, kasvavat myös kustannukset. Tien alittavien poikkiumpujen aukaiseminen ja sulatus ovat alueurakoissa joko kokonaishintaisia töitä tai äkillisiä hoitotöitä, joista maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Yksityistieliittymän rummun hoitaminen kuuluu liittymän omistajalle. Jäätyneestä tai tukkeutuneesta rummusta aiheutuviksi kustannuksiksi voi laajemmin ajateltuna laskea myös esimerkiksi myöhästymisistä johtuvat tulonmenetykset. Rumpujen aukaisemisesta ja sulatuksesta aiheutuvien kokonaiskustannusten selvittämiseksi asiaa voitaisiin seurata ELY-keskustasolla ja maanlaajuisesti. Jos kustannukset ovat merkittävät, jatkotoimenpiteenä tulisi miettiä mahdollisuuksia vähentää tukkeutumis- ja jäätymistapauksia. Tämä työn yhteydessä tiedusteltiin kahden aluevastaavan mielipidettä rumpujen sulattamisen kustannuksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Aluevastaavien mukaan rumpujen avoimena pitämiseen ei juurikaan käytetä lämmityskaapeleita. Rummun sulatuksen hinta on n eua/kerta. Osassa alueurakoista rumpujen sulattaminen on kokonaishintaista työtä, osassa äkillistä hoitotyötä. Aluevastaavien mukaan ongelmana on, että rumpujen jäätyminen johtuu esimerkiksi tehokkaasta ojituksesta ja kuivatuksesta metsissä ja pelloilla. Rumpu jäätyy tukkoon vähitellen, eikä rummun vaihtaminen suurempaan ratkaisisi ongelmaan. Koska rumpujen jäätymiseen johtavat syyt ovat laajemmalla kuin varsinaisella tiealueella, ongelmien ratkaiseminen vaatisi laajempaa yhteistyötä esimerkiksi ELYkeskusten ympäristövastuualueen ja maanomistajien kanssa. Tierumpuihin virtaavan sulamisveden määrään voidaan vaikuttaa mm. ojituksilla, tasausaltailla ja kosteikkojen rakentamisella. Nämä toimenpiteet ovat kalliita, ja niiden oikea kohdistaminen tulee taata valuma-alueiden huolellisella tarkastelulla. Toimenpiteet pitää kohdistaa niin, että aikaan saatava hyöty kattaa kustannukset.

44 Tulvatietojen ylläpito Tämän työn liitteeksi on valmisteltu Excel-taulukkopohja (liite 11), johon havaittuja tulvia voidaan kerätä. Apuna on käytetty Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais- Suomen ELY-keskusten aiempia tulvakohdetaulukoita sekä Suomen ympäristökeskuksen kuntien käyttöön laatimaa Tapahtuneet ja tulevat hulevesitulvat -taulukkoa. Tulvien seurantataulukkoon kirjataan seuraavat asiat: - tieosoiteväli - tapahtuma-aika - kuvaus tilanteesta - tulvan syvyys - kiertotie - oliko tie suljettuna, aikaväli - tulvan aiheuttamat vahingot - tehdyt toimenpiteet - onko sama paikka tulvinut aiemmin Tieosoitevälillä kuvataan tulvan vaikutusalue. Jos tulvapaikalle on saatavilla selvä pistemäinen sijainti tieverkolla, esimerkiksi tietty rumpu tai rautatien alikulku, se voidaan kirjata tilanteen kuvaukseen. Tapahtuma-ajaksi kirjataan se aikaväli, jolloin vettä on ollut tiellä niin paljon, että siitä on ollut vaaraa liikenteelle. Tilanteen kuvaukseen kirjataan lyhyesti, mitä on tapahtunut ja missä. Jos tulvan syvyys on mitattu tai arvioitu, se merkitään taulukkoon. Jos tie on jouduttu sulkemaan tulvan vuoksi, merkitään aikaväli, jolloin tie on ollut suljettuna. Jos tulva on noussut rakennuksiin, aiheuttanut ajoneuvojen rikkoutumisen tai muuta vahinkoa omaisuudelle, kirjataan siitä merkintä taulukkoon. Taulukkoon kirjataan myös tulvan vuoksi tehdyt toimenpiteet, esimerkiksi rummun sulatus/aukaisu tai vettä tiellä -merkkien asentaminen. Jotta usein toistuvat tulvat saadaan selville, tulee taulukon täyttämisessä kiinnittää huomiota kohtaan Onko sama paikka tulvinut aiemmin. Tämä vaatii mahdollisesti eri vuosien taulukoiden vertaamista toisiinsa. Taulukkoon merkitään vuoden aikana esiintyneet tulvapaikat. Seurantajaksona voidaan käyttää urakkavuotta ( ). Tietojen täydentämisen voi tehdä esimerkiksi urakoitsija tai aluevastaava. Taulukot toimitetaan ELY-keskuksen tulvayhdyshenkilölle vuoden seurantajakson jälkeen, esimerkiksi kuluvan kalenterivuoden loppuun mennessä. Tulvayhdyshenkilö, mahdollisesti yhteistyössä aluevastaavien kanssa, vertaa kerättyjä tietoja aiemmin tierekisteriin vietyihin tietoihin ja tarvittaessa lisää tai poistaa tulvakohteita rekisteristä. Vastaavasti voidaan pitää kirjaa korjatuista tulvakohteista, eli esimerkiksi rumpujen korjaamisista ja teiden nostoista. Korjaustiedot voidaan kirjata samaan taulukkoon tapahtuneiden tulvien kanssa, jolloin korjattu tulvakohde on helppoa löytää taulukosta ja poistaa tierekisteristä.

45 Aineiston sisällön ja käytön jatkokehitys Liito-tietojärjestelmä Lähdeaineistona olleiden Liito-yhteydenottojen käsittely oli suuritöistä. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui paikannuksen epätarkkuus. Lisäksi viesteissä ei aina ollut minkäänlaista lisätietoa kohteesta, mikä on ongelma etenkin rumpuun liittyvien ilmoitusten kohdalla. Rumpuun liittyvät ilmoitukset saattavat koskea jäätymis- ja tukkeutumisongelmien lisäksi esimerkiksi rumpujen painumia tai kohoamisia. Mikäli tulvakohteita kartoitetaan jatkossa Liito-ilmoitusten avulla, tulisi liikennekeskuksia ohjeistaa tarkentamaan kirjauksiaan em. asioiden suhteen. Tulvakohteen sijainnin tarkentamiseksi ilmoittajalta voitaisiin tiedustella esimerkiksi paikan postiosoitetta tai muuta helposti paikannettavaa kohdetta. Rumpuja koskeviin ilmoituksiin voitaisiin systemaattisesti kirjata selitteeksi myös vettä tiellä, jolloin ei jäisi epäselväksi, koskeeko ilmoitus tulvakohdetta. Lisäksi myöhempää käsittelyä helpottaisi, jos ilmoitukseen kirjattaisiin, onko kyseessä maantien alittava poikkirumpu vai yksityistieliittymärumpu Urakoitsijan ajantasainen seuranta ELY-keskusten kunnossapidon ja hoidon alueurakoitsijoilta vaaditaan töiden ajantasaista seurantaa tiettyjen talvi- ja kesähoitotoimenpiteiden osalta. Käytössä tulee olla sähköinen seurantajärjestelmä, johon tarvittavat tiedot raportoidaan urakoitsijan ja aliurakoitsijoiden tekemien toimenpiteiden osalta. Tiedoista tulee selvitä ajankohta, sijainti ja toimenpiteen luonne interaktiivisella ja zoomattavalla karttapohjalla. Seurantaa ei vaadita vähäisiä toimenpiteitä tekeviltä aliurakoitsijoilta. Yksi järjestelmään kirjattavista ta lvi hoitotöistä on sulamisveden haittojen torjunta. Työhön kuuluu sadevesikaivojen kansien ja aukkojen pitäminen auki, aukkojen puhkaisu lumivalleihin, lumivallien painaminen päällysteen reunan ulkopuolelle ulkokaarteissa sekä kaiteiden alustojen ja valumia aiheuttavien saarekkeiden puhdistaminen. Lisäksi työhön kuuluu ns. sohjo-ojan teko eli lumivallin siirtäminen keväällä niin, että luiskan yläreuna paljastuu tien pinnan tason alapuolelle n. 0,5 m leveydeltä sisäluiskan kaltevuudessa. Tulevaisuudessa ajantasaista seurantajärjestelmää voitaisiin käyttää hyväksi maanteiden tulvakohteiden kartoituksessa. Järjestelmään kirjattaisiin kohteen tiedot, kun urakoitsija käy tarkistamassa ilmoituksen vedestä tiellä ja tekee tarvittavat toimenpiteet ongelman hoitamiseksi. Tämä vaatii muutoksia alueurakoiden sopimusasiakirjoihin ajantasaisessa järjestelmässä seurattavien töiden osalta Tulvavaarakartat Nyt käsitellyn aineiston avulla saatiin selville usein toistuvia tulvakohteita. Jos halutaan kartoittaa, mitkä tieosuudet jäävät harvoin toistuvan tulvan alle, on verrattava tiestön korkeustietoja tulvavaarakarttoihin, joista selviää, kuinka korkealle vesi nousee tietyllä todennäköisyydellä toistuvassa tulvassa. ELY-keskusten ympäristövastuualueet ovat kartoittaneet vedenkorkeuksia tulville joiden vuotuinen todennäköisyys on 50 %, 20 %, 10 %, 5 %, 2 %, 1 % ja 0,5 %. Kartoista selviää, mitkä alueet jäävät tulvaveden alle, ja kuinka syvä tulva on. Nämä kartat ovat

46 44 kuitenkin yleispiirteisiä, eivätkä sovellu esimerkiksi rakennuskohtaiseen tarkasteluun. Tarkempien karttojen laatiminen vaatisi käytetyn korkeusmallin tarkkuuden lisäämistä. Tällä hetkellä tarkin valtakunnallinen maankorkeutta kuvaava malli on ruutukooltaan 10 m * 10 m, ja sen korkeustiedon tarkkuus on 1,4 m. Tarkempi korkeusmalli voidaan luoda esimerkiksi laserkeilaamalla, jolloin saavutetaan parhaimmillaan 2-3 cm tarkkuus. Keväällä 2013 laserkeilattua korkeusaineistoa oli saatavilla km2 alueelta.

47 45 7 Loppusanat Maanteiden tulvakohteiden kartoituksen tuloksena tierekisteriin vietiin 466 tulvakohdetta. Suuri osa rekisteriin viedyistä tulvakohteista aiheutui tukkeutuneista tai jäätyneistä rummuista. Rumpujen ongelmat eivät johdu pelkästään tierakenteista, vaan niihin vaikuttavat myös esimerkiksi ojitus ja kuivatus. Rumpuongelmien vähentäminen vaatii yhteistyötä ko. asioista päättävien tahojen kanssa. Varsinaisia vesistötulvia vietiin rekisteriin etenkin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois Pohjanmaa ELY-keskusten alueilta. Tulviin varautuminen on ollut viime vuosina ajankohtaista EU:n tulvadirektiivin myötä. Merkittävät tulvariskikohteet on nimetty ja tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laadittu. Tiestöön vaikuttavien, harvoin toistuvien vesistötulvien selvittämiseksi käytössä on oltava tarkka korkeusaineisto. Suurtulvien aiheuttamat haitat ja vahingot ovat suuria, ja niihin varautumiseksi käytössä olisi hyvä olla riittävän tarkat tulvakartat. Jatkossa tulvakohdetietoja ylläpidetään ELY-keskuksissa yhteistyönä tulvayhdyshenkilöiden, aluevastaavien ja alueurakoitsijoiden kanssa. Tulvakohteiden selvittäminen Liitoyhteydenottojen avulla on tämän työn suuruisessa laajuudessa työläs psessi, jota ei ole tarvetta toistaa joka vuosi. Tarkastelu voi kuitenkin olla tarpeen muutaman vuoden välein, jolloin saadaan lisäaineistoa ELY-keskusten päivittämien tulvatietojen tueksi.

48

49 Tie Aosa Aet Losa Let Piiri Tp_pvm loppupvm tulvasyy1 tulvasyy2 tulvasyy3 tulvatoist syvyystod syvyysarv tulvakierto1 tulvakierto2 tulvateksti Vt 10 alitus 10/2/ Ei ole kiertomahdollisuutta. Tulvapaikka on Telakkatien molemmin puolin Ongelma liikenneympyrän rakentamisen jälkeen. Liikennettä ei ole tarvinnut katkaista N. 2-3 vuoden välein. Kiertotienä käytetty Kankaanpään kaupungin hoitamaa yksityistietä Alikulku 52/8/5192. Perniönjoen tulviessa Kt 52 alittava KLV:n alikulku täyttyy vedellä Lehmijärven yt-liittymä. Kovilla sateilla vesi nousee tielle. Ei kunnollisia laskuojia, ratapenkka V km Paraisilta, kotetun suojatien kohdalla Kun merivesi korkealla niin padottaa ojien virtaamaa Tulvii, kun merivesi korkealla. Tie suljettu liikenteeltä Kun merivesi korkealla niin padottaa ojien virtaamaa Useita paikkoja. Rankkasateilla ja keväällä lumien sulaessa laskuojien kapasiteetti ei riitä Alikulkutunneli. Tulvii runsailla sateilla Alikulkutunneli. Tulvii runsailla sateilla Tulvii erittäin runsailla sateilla. Vinkkilän ja Uhlun puolivälissä Kihisten alikulkusilta (rautatie) 224/1/1424. Tie suljettu liikenteeltä ja N. 2-3 vuoden välein. Ei kiertotietä Kiertotiemahdollisuus kaupungin katuverkon kautta tai yleistä tietä 12161,12163 ja V m ennen Samppaantien risteystä (mt 12151, n. 1821/3/3100) Ei kiertotietä. Tulvii lähes joka vuosi, ei katkaise liikennettä. Tapanin myrsky, pengertie Pullola-Äijälä.Sulj Tulvii,kun satanut pitkään ja virtausta Perniönjokeen säännöstellään Alikulku. Tie suljettu liikenteeltä Tulvii, kun merivesi korkealla. Kotettu murskeella. Ei kiertotietä Ainakin sähkölaitoksen silta 2172/1/ Räpälän alikulkusilta 2341/2/5112.Tulvii rankkasateilla. Painovoimainen vedenpoisto, ei aina riitä Ainakin Rikalan alikulkusilta 2351/1/1881. Tie suljettu liikenteeltä ja Tulvakeväinä.Viereinen järvi tulvii,tulevaisuudessa järven kesävesipintaa säännöstellään/nostetaan Tie suljettu liikenteeltä 9.7. ja Vuosittain mutta vain toiselle kaistalle, hiljainen tie. Ei kiertotietä Useita kohtia. Meriveden ollessa korkealla nousee vesi tielle, molemmille kaistoille Tulvii lähes joka vuosi mutta ei mene koko tien yli. Ei kiertotietä V Länsiniementie 507 kohdalla Joka vuosi kun merivesi on korkealla. Kiertomahdollisuus yleistä tietä 12161,12163 tai mt Useita paikkoja Tie suljettu liikenteeltä Kun merivesi korkealla,laskuoja tulvii ja ympäröivät pellot ja tie veden alla.kiertot. mt Paimalan risteyssilta (vt 9 alitus). Tie suljettu liikenteeltä V Huiskulan puutarhan kohdalla (Paimalantie 130) Rauhakylän alikulkusilta 12269/1/4193 (rautatie). Tie suljettu liikenteeltä Haaganmäen alikulkusilta (rautatie) 12274/1/ Tennuksen alikulkusilta (rautatie) 12276/1/2150. Tie suljettu liikenteeltä V ja 2011 Isovuorentie 240 kohdalla Vesi syövyttänyt tietä V Sorvastojan ahteen kohdalla Runsailla sateilla ja keväällä paannejäätä Runsailla sateilla joki tulvii ja vesi nousee tielle jyrkässä mutkassa.kiertotie esim.vt 8:n kautta Tulvapaikka on 200 m ennen mt 12519, kiertotie liikenne yksityistien kautta Useita paikkoja V Joenkäyräntien liittymän kohdalla (12431/2/739) Harvoin (vain erittäin runsailla sateilla). Kiertotie yksitystien kautta n. 10 km. Suljettu Tie suljettu liikenteeltä Tulvakeväinä Tie suljettu liikenteeltä Useita paikkoja Merivesi nousee joskus tielle Nousee herkästi. Viereiset järvet tulvivat Tie suljettu liikenteeltä Ei kiertotietä. Tulvii lähes joka vuosi, ei katkaise liikennettä. Tapanin myrsky, pengertie V m tieltä Nousee tulvakeväinä. Viereiset järvet tulvivat Tie suljettu liikenteeltä Useita paikkoja LIITE 1

50 L IIT E 2 )Rickleá Somenkylä T y n tä lr Yli-Tynkä' Kärkinen Himankakylä. äänteiden tulvakohteet, merkittävät tulvariskialueet ja tulvavaarakartoitetut alueet Ohtakari Pahkala1 Etelä-Pohjanmaa f V esistötu lv a R u m p u /silta-au kk o p ad o ttaa Jä ä ty m istu k o s Tflehtäperä, KARLEBY S y y ei tie d o s s a Vesimäkr Krekilä i ] Raudasky, ^Sievin as. eli] Korhoskylä ß ^Markkula R'uo,4:;, Marinkainen ^ n T X A i. Ruotsalo V iem ärin /o jan /p u m p p aam on to im in n a ss a puutteita - ; Kantakylä /Iväsperä,.--^ Sarjankylä/.Jämsä' Oikemus" M erk ittavat_tulv ariskialu eet Jokikylä Aittoperä^ Töllinperö Karjulanmäki' Kiiskiiä] T u lv av aarak arto ite tu t_alu e e t_v e sisto tu lv a Koskenperä T o h o la m p i y ^ K r o n o b y «r/kruunupfi (ällby 1 PIETAI (olppi Torson E N K U R K K U *A K V A R K E N.Kangaskylä NYKARLES kl0t, BY/ / UUSIKAARLEPYY#? E \ Lskkipera Puntaka' Jöuser ifaj^^bonnäs ^ Punainen E<^n mw ForsbyCTcÄbtävä p yjo k iv\ r P e d e fs ö r f n Määttä ä. UI lava Emnes isalonkytäy JPVlikula J ITVexala/T^p*^ \ Hanhisalo,Köyhäjoki Puumala* Terjärvln^..Teerijärvi \ o... \ \ HognabaaJ Purmo^^f Norra gloppet Härkäneva Marken Niskanko rpi K a u s tin e n ryenetjoen sr-tekojärvi Junkkari L V e t e li.lestijärvi Meriläinerv Sääksjärvi i Yli-Lesti Kanala Kerttua Björköby' Vilobacka Kókloñ Brändövik.Pekkala í Ö ravais OfSärkimo Kangaskylä] ESärkikylä Pulkkinen* 'O ravainen, Kivikangas Raippaluoto kväs«rhankm^ Södra Vallqtmnd, ;V ö rä-m äxn itjt ucki VAASA Gloppet, Tarvola, ihärmä pt/öyrt. v -Ko r sh Patanan ' tekojäm Jy/nlsmaa Perämäkii ir i-m a k s a m iä V ö r ä ^ V A S A Vähäkyrö] \ '.Karvala Ly3smrraa/ Lappajärvi 1~\ 69 Lakaniemii Kokkoni o. r ipeurallnna) JPaalljän/l Kauhajärvi] 'Saunakylä T Nurmijok Vehkaaera H rvijoki.haapakoski MarjoperäJ 'Koskenvarsi f/ Menki ärvi Kylänpää Jokikylä M K Sorvari Jlistenjoki I Nurm o # _ Hui-ja Uvdlammen y^jrj/ckojärvi A Pörtom.Kortejärvi Jokisalo^ SarvijokiSvarvar Korpiperä Mustapuio" Saukonkylä Haisen Toes oi: Hoikanp Lahdenperä l Noposenahc Untairala imustama ikorsbäck Salamönpcrärt Poranen Leirrraio-'.: Petolahtl Aatkusjokl.Oksakoski ihumalajqta i.puisit, J Viinikka Lummukka Kainajä. Sundorrr S c J l\ SaiamajärvL -Vakkuri, 'Kailsor ikan/sor Länsikylä Vasu: atk; EINÄJOKI 'Vahanka4 Länsiranta' : Niemen^lärf^i Taliiuskyl^ 'Lehtimäen kkl Ruismäki r^vy, PörtmDsse Kangasaho Raitaperä Hautakylä [Kitorasjär:, Ranttila'; rnäs Jtä-Ähtäri Kampinkylä* /Rangsby : Honkylä Pylkönmäki; Norinkyä Taivalmaa'! Harjankylä^ m T eu va Alavuden as? ; Myllykylä 1 Hakuni/ Lohiluoma/ 'Östra Yttermark tr '^Käpylänmaa Jalasjärvi! Mantila, Sahankylä KAUHAJi Konttlmäkr Raacati ornc 'Peiäseinäiokil^Liia' l Pitkämönkylä antiainen. Ä H TÄ RI Hlrvikylä.Rahikka )semäßni Liedenpohja] yopä ESTAD Fanrikyiä Juonikylä' Rajamaenkylä Lappfjärdj Lapvaartt/, Linnankylä Liesjärvi Sapsalampi rä ^ L Ikkeläjärvl Peränne] Kattelus1 Juupakylä Luovank\ (Myllymäki Vuorimäki'1 S Kalakoski j Soininkvlä Koivumäki Killinkoski J ^0 5pVajkeajärvi n warft Suojarvi' Pihlajavesi # 1 Pihlajaveden a s?\ \ = Lavi<ko Ohtola \ i Kuusijärvenpera Nummijärvi Sahrajärvy JL-<J;Jukojärvi fz y r'ampialal Kuljenkylä Dagsma'k T j Nummikoskif VIRRA1. - y g j Kauhanevan-fl Kauhajaryi hjankankatu Träskvik \ / -N (vänhak v Uttermossa ^ l Leppikyläi \ jf \j-p uis! JrK ikarjenkoskl Sarviluorna. ^ u Vesijärvi! Vaskuu Sarvea Karvia L Tuulenk Kallträsk!Í V rwucium j 1Koionkylä \\ Jähdyspohja1 Vatajankylä' Leppijärvi Kuvaskangas Rynkäinec KuivakangäS läädetkeitaan Yj I l.puisto (r -Saunakylä-^ mkajoki^v Laholuoma o ' Lapinnev Ala-Kolkki 'opajiskyläkok ruuhoskylä- jkarttiperä Riuttanen Aurejärvi' kansallispuisto VÄ Mustajärvi AvL h Kovelahti Kuusijoki' Otämo, Ala-HonkajokJ annrlam:. j o "^Huhtjarví'l MÄNTTÄ 'yse/ts 332 Kovera^ karkalhsp. \ Niinisalo, Kaidankylä; LahceV Pihiajaiahti, Jäminkipc Vflkjärvi Lohikost Leväsjoki Heräkulma5 ujärvi HapuaS Lammela ElimäkL p p u la Ruove* Vatajankylä" \ Porkkakylä? Tjirjannevexii Korvaluoma M e r ik a r v ia V Kukka Visuvesi 'Linnankylä tvuorijärvii,honkajärvj Johjoislahti.Mäkikylä 'Myllykylä -Oirás o: : jnerkoo' imminkoskr jfoflesjärvi Pengerjoki' KEURUU# (Juhtlmäkl (ekkonen Pihlaisto \'éneskoski Köpsamo^ Juunajärvi Verttuu o m a rk k u Vehuvarpe^?^ (Lauttakulma Ahlainein] TampaluotQj Enckunta Hi'Silä Har aseso Lassila j \ Kokkola Puukkoinen Isojärven Tu [Aluskylä ^k.pukln Lavajärvr tvyoiitaia1 ^ «enrkk» Í Petä^ärvi^ f p # ( F

51 L IIT E 3 ransaari Lievistä Melkoniei Mnralfka M a a n te id e n t u lv a k o h t e e t, m e r k it t ä v ä t t u lv a r is k ia lu e e t j a t u lv a v a a r a k a r t o it e t u t a lu e e t jj T o K a a k k o is -S u o m i [ikkala Vesistötulva Pellosniemi _ Niinisaari Peräkylä Rumpu/silta-aukko padottaa Lin tu sa lo Kietävälä Jäätymistukos. Tommola ^ \ ifioftijärm r Ansaiahti \Komtweit VVäitol^ :'J - R e p o v c t le n.,..vuolenkoski Koskenniska Solkei R6l»n Uiska-Pietilä Im m qlanjty Saikkoia L- Valkamo Korvenkyl: Taipalsaari - i SVETOGORSK CBETOrOPCK I rv S ^ V p a r t la Q J \ \ t: mpi-j'^öpurnujärvi \ V ~., _ (v<s V y " H a rg ä rv A fp A J f Rautjarvej kk. * _ ^ ^ )t _ T ^ K L ^ y r k k ä lä, _JZ(1 «T % k Z \ r i^ E ^ f c.k a s k e i H,:1kka^nliti N %kansailispuisto^j ^=A^Huhdas i..o V Junnikkala ia.i! ä iv e n ä s.% tti Savitaipaft ^. ^Kaävänkyläl Nillosensalmi Laikko ^ Metsäk ivirmutjokl -n Rahikkala?;, Partakosk^,. / tsd^var/ mm * n t i ii i v 'c * f i i\l\. n, ^jp lytjjkhujansalol»< % A S 'A 1MA A Halmeniemi J im,korpiwrti X HEINOLA $t, ^ Laam alat^ :' A u ^ M h ti? ^ ijiv a in e ji Tulvavaarakartoitetut_alueet_Vesistotulva. Suomenniemi Merkittavat_tulvariskialueet T O i f;, \ s* ^U(6 M y lly o jä l^ V. ^ U im ila t i 'Hauklappi Himalansaari g r ' ; _ Viemärin/ojan/pumppaamon toiminnassa puutteita l n tuokotaipale uomiokoski Meritulva r s a Pohja-Lankila?/' Torsansalo1-' Kelkanmäki Vekaranjärvi J Siikakoski ENSO Tuohikoöi Bodi nskoa Metsä-Rämä n Jaala'\\ Toikkala U u k k a li^ Luum äki S l- Jur nennogi -Taavetti f ' rlfun k k.^ jfu u s A Somerharju KvmnT Vainikkala Nutikka, Perheniei ipa-kimoia Teuraine "Suoknuuti U /V ä rä lä X ' Takamaa g i Ummeljoki Rautakorpi lamaa ANJALA YUjarvi SippOlE Raussila iehikkälä luurikkala B b lc O ljk i Tessjö Torfjanovka lopiiimobka Y lä-i Irn ala letivoton ;k. Västerby Siltakyläl V < jv - * Bby K Ä j ii Säkkijärvi g.. M uo Sovetskijy COBeTCKtIM Johannes K irillo vsko e KiipnnnoBCKoe, g. LOVIIS y U U RAS KohApareao Viini Vähä-Ahvenkoskl i U V ^PVYSO CK K o n d ratevo \g T Ruotsinpyhtä Stmfoi jggj^jliiiabborrfois BblBOPr VIIPURI Säkäjärvi Kuninkaankyla..Jvunqsböle Sarvlax BORG Väkevä trheiltidkylä Yuoks. j-tostikka Onkamaa F o rsb y V g ; Koskenkylä [[ Bo3po»Aeniifi * ^mmi. -Kirm lompuka Pockar Vuotoa Vozzdenie Kavantsaaifyii, T Myllykoski. rtjarvi IBHNOrOpC ^Haapajärvi Luumäen Kk. UUSANK '^ T i "oia Sairala JlecopCKViM teisanmaki T M r::m 4 ' EopoAHHCKoe Lesogorskij Hermunen' r j \ A P y h ä jä m 1 ELyöttilä v Antina Perkjarven as. Kamenka ^varthb^lf luqoaiu fr OTKA ^ (-^rtt ^ K u u t s a lo KaviehKa i p t L4356 Vili ikkala; 1 S Y K E, ELY-keskukset (rantaviiva-aineist i

52 LIITE 4 rat O T 1 Hnlmk nprá KLinpumäki Maanteiden tulvakohteet, merkittävät tulvariskialueet ja tulvavaarakartoitetut alueet kiakangas Noposenalu Pahkamäki K e s k i-s u o m i iärämäki Vesistötulva uralinna Jokijärvi rasaari Viemärin/ojan/pumppaamon toim innassa puutteita Jäätymistukos T Nurmijol Leppäselkä ikymönkoski Rumpu/silta-aukko padottaa m Kiminki\v- Hamula k ] «K S yy ei tied ossa Vehkaperä i Merkittavat_tulvariskialueet llmolahti Korpiper; KO Tulvavaarakartoitetut_alueet_Vesistotulva Haarala V \ V V O inaskylä Ayskoski \ Niinivesi Punkyl; Kortejärvi Lakomäki NiinilahtiA \ Kannonjärvl Vahanka" Rantakyl Aho-Vastinki Tiitilänkvia Heinäpohja Pyhä-Häkin m Keski-Vahanka ^/KElfELE K a n sa llisp.jfe Kangasaho Sonkari Kalmari L Vihtajärvi.Särkisalo,M J Kiesimä Konginkangas Viitakyli ; rpyhä/qrni f ^ ip a a ja la Aholankylä \ ARIJÄRVI e Ä l a - K e i i e l e -^v. ^ L_-_L!ivia in n á ^ r ^ V N Rautionmai.Unen 1 Laajaranta;- Pylkönmäki I Párantela la v - a a u tx ': SimvnanenJ^. Pajupu Rämälä X Kb \ Lannevesi r3 Istunmaki 'M Konnekoski mnevesi,evesi Vaatälskyla H rvlkangas Plhtisulku Hanhitalpali Honkola Kartiila IL 6 NikaranparäÍ ^ Linnankylä1 T Uurainen ; Säkinmäl ] Valkola.Vehniä Kotaperä Valkeajärvi Tartiapi \ Suojärvi' Sirkkamäl ^ AKyynämöinen *fssafirajärvl P Liesjärvi1 Koivisto Kangashäkki LVÉLeihQla'K? V\ V. ^ ^ la n k a m a a É u u lg H Í\ Toysänpera l j Pihlajaveden a s t \ f *r Savikko ' Rjstim^^ Hankav&Armisvei YrWSü'esr ^Vrarvaaia Hankasi Kuikka' Venekosi Kulvasmäki j Jukojärvi " Ampíala Pengerjoki V Ü o n te S ln Saarilampr EURUU Asuntan Huttula 'i r\ J K.* 1 kskyla Ij : Piesalankyla Pohjoislaiiti Lievestuori V e s a iik il J k p Petäjävesi Katoton ir 1 /Iän, ml k. Kintaus. Isolahti Kukka iuppila«fejl liv * trutakoski Saukko!; V ip i..a Miiuratjärvry^ Muurame Porkkakylät Roosinpohja Häkkiskylä MÄNTTÄ Hirvimäki Elimäki Kokonkylä WNiittyaho ^ &? ) Haukanmaa S WiPohia Toivakl! m-.* 'Synsiö \ h o ' Haarajoki Särkimäki,R istikan jas\,\ lenkylä Räiväkunta Haavisto Rekola V, P yh jjp ä, Laitisia J f trem a n nmäen k.p u isto 'Juokslal Kivisuo Heräkulma l j^vanfianselkä^sl Pihlaisto Koittila Huikko Musratsalo '^ K o s k e n pää?! r 1 Leivonmäki.Putkilahti Himosvuorifi Kortesalmi Savena!» Simpiänniemi Tammikoski Tammi lopsamo t o ä ä e n kk. Pappinen Petääjärvi0 I Kokkola P uula Hiirvenlahti K, K a j rt Pämämäki Su o h i e e. ihja ' Puukkoinei Ä j isojärven LTVfcf.ir.piHsto CC Juukkala-t^. t\c Pihlajakoski Hämeenmäki'

53 LIITE 5 Tankaplrtti (Pu irtsinturt\ Ätkijäjohka 'Pallastuniuri Bátlasduottar. äänteiden tulvakohteet, merkittävät tuivariskiaiueet ja tulvavaarakartoitetut alueet Tompclo S3 e- irajärv Korvatunturi, Bsatljeduottar \ Vesistötulva ' Keiimotunrjri fc6,3l N ntnstiintiir7%i w Särkijärvi 'onjosj.rv:. Äfcisjör "i Rumpu/silta-aukko padottaa Viemärin/ojan/pumppaamon toiminnassa puutteita Jäätymistukos Syy ei tiedossa Miekka liikonkumpu TiurajärvU : -:-.i Aakenustunt LaitiictunkTi l~ l lihaiki Merkittavat_tulvariskialueet Huulina "462 Ahmatuntun Tulvavaarakartoitetut_alueet_Vesistotulva Koivikko Lieloval Mylykyiänpä Sodankylä Kiurujävi' Siumnmaa,. 478, Joutsituntur) MalttotunEiri» Yiiüsjokisuu Kolari 455rr- "Oratunturi Maunujärn Pohjasenvaara' Venejärvi Savukoski Saukkokange 519 Karhjtunturii Torvinen Suvanto Luostö PasmajärviT Horjumaa 'C ^ Vnrjäiv väylät jää Pyhäjäjyi^,Prhä-luoston^.Haapakumpu kansallispuisto AMSKuiPli Pyhätunturi V'v. M0, Perttaus Riipisenvaara Tunturitytär s.tiukuva Vuostlmojä Käyrämöj Ruuhijärvi Vaaranperä SaukkofipL Rovanaäa, Tapionniemil Alajärvi suopajärvi j r Tärmänki Kattosjarvi Vaaclinselk g. Rghmojva l,ia;,v..iarn PatukoskjT Morkkaperä Ritakumpu -mkinnpu Q Iso Pyhätunturi. Onkamojärvij rraskoski Kastano Inkana Perunkajärvi MantyjarvL 432 Vkinalunluri Pohtimolampi ipoikaiärvi. Killu: -a Palotwturi palojärvi äipirpuii Juokser.gl, -.a/csaani;: F"t-- \ i= 1 Suomu Suomutunturi - Laaksola Karsi i Lohijärvi Pikku-KulusVy :r T v^ a Jengoliä Mellajärvi nrtimojärvi ynririkylä..ia'] nula i;vanttausk Y lito rn io 'Kainuunkylä. liksaa l aktiivaaä yäi.nki 'allakka Karjäiaisennierru l ii S i.y/ni/rrj S ituna le a-' osio /. : \Matojarvi Kaisajoki, jnkangasj [ i, Ö^MatäneT Uimalanperitä J e r v o la. Suónnank 'Posio -Votpnkulma^ _Portimo.Saukkojarvi Oivanki Hm pns mjärvt. Mäntyjärvi J!SE. Meskusvaarac KUUSAMO JokilampL n a Paakkola Kjlohjrjj Helnlsuo tuotta la ^1 ^Kuusijärvi Petäjäjärvi j Oljusluomá Loytovaara -.Kuukasjärvi Penttilänvaara i Loukusaj Pentinnierrti-o f isyötteen k.puisto _ ] ^Virkkunen" f Sukkmer f Syötekylä tuonela Yli-Siiri.a: Lamminperä' J A iv a lk o s k i A Isokumpir ^ -^ITyräyaaraj*=- ^ 'plntamo Kiuttupera Kuujr : ^Hirvaskoski o V' Keminperä Korentokylä Vengasalic J PerankaJ ' Kivivaara^ Taipaleenharju; 0 - -f. Haikioniiiemi Onkamo Kotajärvi1 Loukkojärvi Levo-oja Kurkikylä Haukipudas' Takkuranl Suplljän Jcuk/ls CEN -.Yrittäperä OULU Tonilla' Parkkila fkuurtola pr/enkyls.,< iuä listo

54 L IIT E 6 TTLTTpTTTTJI Rahikka Sahrajäryi Sapsaiampi Lyövänkvlä ä ä n te id e n t u lv a k o h te e t, m e r k itt ä v ä t t u lv a r is k ia lu e e t ja t u lv a v a a r a k a r t o it e t u t a lu e e t Pirkanm aa B J IiO Ir to la R u m pu /silta-au kk o pad o ttaa \ Walkeajarvi ;# 'T S // Kurjenkylä Pihlajavesi A Suqän«I Pihlajaveden T X S Töysänpera L v,», liv Ik k o E ^ i " Ampíala Karhunkylä VIRRA Jä ä ty m istu k o s S a d e - tai su lam isvesitu lva ta a ja m a n ulkopuolella Konkylä S y y ei tie d o s s a EURUU r imminkoski Linnan kylä iä a d e tk e ita a n Saunakylä lo n k a jo k i oi lipuista O Laholuoma i. LapinnevL Korvaluoma Riitijokn TarjarmwesjM I ( { A u r e jä r v i y_ Bnnall A la - K o lk k i^ r \ 'N, Vuorijärvi 1 Karttiperä liottanen liikainen isaalaht Ala-Honkajoki A, Niinisalo, V a f c j ä r a. o h kosi Juupaj IU Q.=,...: Poikelus kapee Korkeaito! idpsamo 0 J luupajoen kk. / / KAAUNENk Verttuu 2271 Himosvuorij Partal: Nlemlkylä unkaanlähde Tuunajarvi W Pihlaisto ikonperä jjnfsisättö Pomarkku Heräkulma J<ekkanery jf Juhtimäkl IVepeskoskl Jaminkipi r4 Tevaniemi Leväsjoki Haavisto Pihlajalahti iyseiisemisen KovefQjp kansalli-ip. Kuusljoki V Hirvimäki Elimäki Ruove; Vatajankylä Hirvijärvi Saukkol; f - K o s k e n pää MÄNTTÄ Tammi lahti Helvetinjärven Í MUStäjärvi Ä ^ jx i ^ H u h t y a n / i :kansallispuisto )\ I thovilppula f) JaakkolankyläAurejärvi 4, E W,.Piesalankylä Porkkakylät Roosinpohja Häkkiskylä yfe^jdsffiuhoskyläv Yliskylä Ä \ 'yntälnen \ ' -.Pajuskyiä Kokkaskyiä' Laakarperä' }\ ( Mäkikylä Myllykylä ia r V lis k u e s i1 T u lv a v a a ra ka rtoitetu t_ a lu eet_ V esisto tu lv a./tpetäiävesi - JL -r.\i 1 F Pohjoislahti i\\ r vatajankylä M erkittavat_tulvariskialu eet Kuivakang; Kintausj Kaletcn \ Jäfidyspohja' Rynkäiner Pengerjokl s r f Á s u n t a jf í S a d e - tai su lam isvesitu lva ta a ja m a -a lu e e lla (hulevesitulv a) leppijärvi, Kuivasmäki güífjukojarvi itämeri\ 1 o.hj V iem ärin/o jan /pum ppaam o n to im in n a s s a puutteita. Tartiapää I Pihlajavesi i / JL^Kuusijarvenpera Äijännevä V esistötulva Kotaperä Soininkyiä^X? Killinkoski Liedenpohja Sammatti VehuvarpeeJf?; Lauttakulma Petääjarvi (f lenokunta Hirsilä V Kokkola Harjakoski ipúukkoinen/ks 1 isojärven 'mtarjunsalml hk.puisfo J N äsijärvi Lassila Pihlajakoskl yu Lavajärvn Takam aa A imstsakylä. Soodennii Järventausta Haukijärvi S5Ö Kallaan, Kuorsumaa ^ Y lin en K - js f ;! kkä m m en n iei t;:. V qfkolunkylä 1.. OJARVI 1 SlivikkaJal irjä r v i Suonrasema IMERFORS smarkku Kärki ampi : rarvenpää Tjä n g elm ä resi ^^/S^Hahmajärvi Kuhmoinen K lv is a Ir t ik x í e ik ä.evangelio 'S a im in i Suoniemi, Kuhm alal tpyhäjäni Lievikoski, HARJAVA «taxkaaren m ; iäksjärvi Kulju Kauvatsa KuohenmaaVI^V Rämsöo '-Aetsä b^salm entaka,. Rautajärvi : ) Lúikala^Jr^ ^ Sappee i Haitia (5 Kaukela P a t ja n i ) S. p ilé Pälkäne T a u s # Onkkaala, v J Peltula- * :. Painojjv p M sltasvesi fp u u n jiú Iso n su o i Aitoo T Luopioinen V e s ij a o n J Kasuri.. 'V Padasjoki\ / \ M yystölä VALKEAKOSKI ^Harfiala lautanieml U Harmangi Vehkajärvisi Pakkala = M )S o r v a rmlstonnjäki f JsQ, Auttotnen laakeski KrääkkS Halkivaha, r \X P ä i j ä n n e :).Kulovesi nnkn, ^añtaviiva-aineisti

55 L IIT E 7 rkuivaniemen as. 'Syötteen k.puhto Vadin-ua Lamminperä' livalkoski Isokumpir äänteiden tulvakohteet, merkittävät tulvariskialueet ja tulvavaarakartoitetut alueet Teerirantal '^LTyravaara/ S*WTmjärvi( Maunula Kärkelä Plntomo P o h jo is -P o h ja n m a a vj Kiuttuperä Vesistötulva Keminpera Keskikyrä Rumpu/silta-aukko padottaa 7 4X Korentokylä Aittojärvi Vengasaho Perankaj [Pajuvaara Koivua. 'Hokanranto Pahkala' Haukijärvi Viemärin/ojan/pumppaamon toiminnassa puutteita Jäätymistukos Taipaleenharju Somevaarai Onkamo [Piispajärvi Syy ei tiedossa Mustavaara Levo-o a Loukkojärvi Kurkikylä Vojnica Hsi-ky a. BuiiHnua Vuonninen Merkittavat_tulvariskialueet / /s. SLVai/aar r Korpinen 384 Joloskylä Tulvavaarakartoitetut_alueet_Vesistotulva Csuolijärvi..Kiimtujiirvi.-Yrittaperä '...s: a Korvenkylä «Luppoperä Paasikoski KBORG Karahka. : Myllylahti r (j Tervavaara< AittuvaaraJ Aia-kläljänkä Pajunieml»^fc_,Nauiaperä~-. Oulunsalo. Vaijakka Toravaara ZJ Parkkila - JSammakk Särkijärvi IS.PesiOkylä' Suom ussalm i Honkaner Ämmänsaari Seikäma Parvavaara Sanginkylä Vihajarv jeslevä _: n. ' Kytömäki Hoikanvaara Lauttakylä Tjyäisaläc RAAHE BRAHESTAD J Temmeksen kk.^ Saarikoski fikkakangas Arkkiko rjumaiskyta Kormunkylä Naamarkyia. Somere JKankari Möykkyperä Heinoanoatäj Pirttikoski* Lukkaistenperä0 Kopistu ^Sreöl.Keskikylä Torniänmäki Jokikylä Heikkisenvaara Malkavaara* Vartius, iraappananmäidj Vihanti ozikamennoe Vanhakylä Kuusirati, f/i/iyceia^ Lamminkyii^. Kivesjärvi ; a 'oski Lairj ii'sei i Polusperä Jiinenoja llaaraoja Kuusamonkylä Peikoperä y - CISC Pyhänkoski Myllyperä/ KALAJOKI U/Juari, vtekojärui Pulkkila Hyvärilä Pilkäsenkylä Pihkalarranta [Lievoperä Jatkaniva Jjncjncia kvaitiniemi isomenkylä Pohkoari uhin Ke$tilä \ / Et \Rivinpsra Järviky ä.hyvölänranta \ f MöykkylänperäS [Kontiomäki m bümsa ; V Kuusiranta KAJA/ KAJANA.Itäranta Rytkynkyläj Pahkala* Niemiskyla Hcnkaperä Vatjusjärvi Ainali Mutkalan Pyhäntä Kantokylä Pyrrönper Sarjankylä Sievin as. eljj Korhoskylä E Markkula ll-'jilrre\ Kungas Ojalehto Randes <y.; Musblanmutka: /Murtomäki Porkkala KANNlfe IKamula [Maaralanperä Sydänmaaokyläj Oikcmus' Jokikylä Karjulanmäklj ' Kesseiinkylä Hatulanmaki1 Sivakka Saviaho r 1 Toholam pi. ; 'VlJuttuperä perä Nurmesper Riihivaara.. y Lauvuskyia niir. JärvenpääN Karankamäki - Hautaok LVenetpalo Aittoperä s j löhinpm Haukela Jyrkänkylä' Tipasoja ituhkäkyiä] K'i i!ii;i:rpf:rn Vesimäki Emmes.Maaselkä Kaliiojoki, Koskenmäki O U L U JÄ R V I JhjänseBsä. Mieluskylä ^».Humalojaf Kotkana" Vuosanka M.stamaa Mehta-yla Sineni HietajärvL Kuivajärvi/? Oravivaarä %Peuravaara ß j f Karpmvaarap' t/j. Pieliinkin Parhalahti Pyhäjoki Marjckylä Hakokylä- Lietekylä. pc an.ky; Hrsi.aiv LSuutarinkylä Kangaskylä Tuomiojat Haapajokij Pyykkrihlam^ Murnkytä Kesk kya AKolmikanla Kalmomäki Mujejärvi Ruhkaperä Koskenperä s ö/erkkojoki, sjokikylä :HAAPAJÄR' Leiloräk Ullavcv jmiseva Puntaka'' 0 nasjarui Koppelo Emolahti, Sa oi'-/ s y\nlkula Härkäneva klc ' 'Vehmasjärvi LCt/cner: ^Pitäjänmäki.Oravankyläv ff \ ty h ä jä rv fjl V 130 Vuohtomaki Koirakoski Kuokanvaara s\ Viitakoski, Nurmijärvi to iv u järv i] IML'

56 L IIT E 8 Käkilaln Vuoreslahti" a v'jc Ck Maanteiden tulvakohteet, merkittävät tulvariskialueet ja tulvavaarakartoitetut alueet :K*ök0Ski cm m ' Hukkajärvi 'Kiakinkcski P o h jo is - S a v o Kamula tmaaralanperä Karsikkovas Hatulanmäki VJVv/ ) az.-roekulskoe isji *--i AgRouk/iufanjäriii V V O _ Rumpu/silta-aukko padottaa --2 Viemärin/ojan/pumppaamon toim innassa puutteita Järvenpää Karaiikamäki Jäätymistukos Sad e- tai sulam isvesitulva taajam an ulkopuolella t«fane«.~-o4 S yy ei tied ossa Merkittavat_tulvariskialueet Joskenjckn Tulvavaarakartoitetut_alueet_Vesistotulva KIURUVESI Egyptinkö#; k? ' I.Murtovaara Murtoperä Tik:e k/is Särkikorpl MätäsSarat. Lendery nau,',apu' Vaipanen" Lentoa Länsi-Vuokkoa Palomäki < J ui 4^ vylä-luosta Hatjunkyli ammlnkylä Leppalcnti.vaikkc P T E LrIN E N.Pielavesi) ^Matovaara Valkeisky Kontkrvaara1 V Sokojärvi ) VEriiSja:',l Vorp:; ''. 1-."j.x ; IPulKonkosk ipiniajauaara JuVk.k- Ötravaara <K oilere( LeinolanlaMietfMnäiänr irilänmaki lieriisja-v1 ^Pirttimäki Ss Konliovaara -i. Akonpohja Vuoid: Hattuvaara Köenkoski * Oriniemi\ Venejqki' -Tyrjäisaan Korentovaara ^ vv lastenlain -n '.uirika uni Mutkanvaara KUOPIO! yihtaiärw ' MaaiiaiivaaiaS* \ jkerkonkoskis Airaksela ^Höytiäinen'' \. S IrlOl-, \ "V.Hiliulaiiiaht / K.K A L & V E S I, l V ' - 'IsSalk, 7\ -Rlkkaranta' ie saini hmasmäkr Mekrijäryi: Konfiolahfi ( iputkala Korvenaius \un,liu? n. Koivuvaara Viinijärei^ ^Harmaasalo So V \\yg iv i«, _,,'PailKila: Kutunkylä. 1/ i?,?. -jiiipyy Rautalampi Kaaniala# Ristinpohjaj auknsnin [Keskijärvi JOENSUU? ilkankylä. Kenvonn Huosnvaaraä Palokangas Miksinselkä Suurmäki Haapaioso Hartaus.Mataramäkr Isnkyln k-cnpeka Hammaslahti Leppälahti Heinävesi kotanak Hvprrliemi.Leivonmäki VARKÄI J iki Kiyivaara O R IV E S I * Jvdlls^ta.jranti* lain; ar:c. "- Haapasalmi \ K:.: H./in kansallispuishy-jiifc Mustalahti + _ /'cikkala llaarajok Syväantir x f S, T - ^ - H y y p annan i Unnansaaren3*6^ n ^Värtsilä ^fiaptcuna Pussao Heinonemi Jhainnierrj Joinen1; enk,is Rääkkytä Vamsalc ^kuralas Kärröripelta, Kylmämäki Kokinvaara Pvhäselkä Honkaimki KentiLjurP:: ikokkolahi ;or-.aaka:ifi:: -juola.haukivuoren as.^ ik l vuoren kka Saksalanliafju,~ Luusniemi Kyyvesi <? j Cn.ijii i.hvvönmäk-i i - V Mittylaht Lehtiniemi: PutidniemL Kerimäki s-:'.: v. Narsäkkaa -. o z Jan isjarvi\ ujätusjihui t Y,'--J 64 rf \ Kaalamo KaanoMO, Haapavaara-, "1 Läskelä flackena Lauansaar ^kenanriami Helylä Xeniom f Kuitula SORTAVALA COPTABAJ1A Valutajäte SiikakosklJ Tlitoniiienii ' Kietavala 'Pitkälahti. _ ärk 53 m :;3--=5'lr. arikkala. Hurissak Suuriani LAHDENPOHJA JlAXAEHnOXbfl Lumivaara',-! rivmuäaapa ' i Eliscn vaara'sjimcehbaapa oiffi^ollikkalax^ kuomiokoskl /Peräkylä ^Mäntyharju Jyyspohja Virmutjok kvpanckh K.jrkijoli (\ Partakos Savitaipi "joksenr': eniutkolj!lv'-;-s's LA D O ZSKO E korvenkylä.kuznecnoe Ky3HeuHoe Taipalsaari,SiikakOSki( Vvekaiatj: Käänälä V % vnstr/ SV ETO GORSK CBETOrOPCK ENSO ttuohikolti OZE LAATOKKA P R IO Z E R S K flpm03epck KÄKISALMI Lesogorskiji; JIccopckHM lääski S Y K E, ELY -ke sku kse t (rantaviiva-aineisto MML)

57 L IIT E 9 Luhanka Pomarkku 'Länkipohja ^ ^ ^ K o ljo L%, Kul DF} / 5 i - Maanteiden tulvakohteet, merkittävät tulvariskialueet ja tulvavaarakartoitetut alueet ' t " :' ;:i, ' -Ylinen $ H fn tollki-y Y L Ö JÄ R V I U usim aa t e i p Vesistötulva p i.vcsiaki v e n s a lm i i liri)moinen 4 zi 4?^Tehmsellui P jf i jä N N / p í Meritulva y Rumpu/silta-aukko padottaa Kuhmalaht Pertuin Viemärin/ojan/pumppaamon toiminnassa puutteita h,u.li Jäätymistukos Pälkäne Sade- tai sulamisvesitulva taajama-alueella (hulevesitulta) Sade- tai sulamisvesitulva taajaman ulkopuolella r.. suomenniemi VALKEAKOSKI fjterrn: Syy ei tiedossa Merkittävät_tulvariskialueet Tu lvavaarakartoitetut_alueet_vesi stötu lva Tulvavaarakartoitetut_alueet_meritulva K y lm ä k o s k i Asikkala' Vääksy Kalvola; U rjal^ r Ryhri oi.. J sf a mela Vieiumäkii ;IÖIIiM^häi^ f ^ r OiUf, ihameenkoski H o llo la ;.Yläne Makk kenko /vin. Köikola LJän/elä/Kei (K O U V O L A 'O R IM A T T IL A =t. TaKjólajila' ml TsnsinM..M ynäm äki'. ia N ja b k N K O S K I V \Paistanüia, fñuha'ví^c; Nousiainen.Vahto pniimmi \ _ o V í Paatfinfiru L-M asku, / fr Auvoinen «j lám. R«s k 6 L f so m e Y Í;'M y rs k y lä / «A tö rs k o m f Pukkila [M äntsälä ;. Merimasku ORIKSI IAMS "/y;---i; Strömte«Möaijia; Iknrynnrm Ol.iv. Nurniijä Piikkiö R y m ä tty lä I f f l i. (Halompi! epsama. Pulkka«; I. iin i y \ ' Korpo Korppoo Kyrklaiidet, l GyjtT.... korposfr&ff T *A R G A S.'Rirskli" i! ' P A R A IN EN K ma'.sam m atti*, Tu llit, «^imhö^vyiorä].haapasaari ' kaum ain i Antskog. v tilintó i'r. PePnge Svensaiy * Kirkko n imin Kyrkslätt ; / Friggesäy Obbnäs; IM IS A A R I HANKO HANGÖ 50 Kilom eters K O TK A Kuueató IK V O O R G Á fp«\ Kaqfö s, d t j Äjösterriiarjt A 25 Ei-l:.-ll..i ; n, [E R Ä V A. : (^Ojakkala1 [Nummela' \ A io n i Palojärvi j, Siika ar Veikkola1* 1^1, Lapinkyla d D Peruin Skinnarwkí i^11 ieuvotonsumitia / í - \yjlnienii Söderkullal racklw Dragsfjärd 0 Rotóla Kuusjoki u I...' IM Miehikkäl Lapinjärin Lapp Irás k: m m jy r p i/ " v a L i ' ^Valkeala Porkala Saidnäsudd HELSINGFORS Vilahti Vijoki.' ; laja 2 ) flmlálideiuk,

58 LIITE A. M J I II N L J IA L / KRISTIINANKAUPUNKI îüntoia J um; ikyta' '.K u u sjärvi i Äijänriera ÍNünimijaivi Kurjenkylä M a a n te id e n t u lv a k o h t e e t, m e r k it t ä v ä t t u lv a r is k ia lu e e t ir j a t u l v a v a a r a k a r t o i t e t u t a lu e e t Varsinais-Suomi ÎMüykky v \ Kauhajlivil^ob kawfcit i Lepplkyla ' Vesistötulva Nummikoski] f. V. ' - r /y a w/iarrvuoren j lin td lfc Q S r & r Meritulva Niskn? V a ta ja n kyla ^-J-T Sarriluoma., rnerkoo" Viem ärin/ojan/pumppaamon toiminnassa puutteita ^VuDijárvi Sade- tai sulamisvesitulva taajama-alueella (hulevesitulva) Sade- tai sulamisvesitulva taajaman ulkopuolella tiedossa Kuivakan^ Merkittavat_tulvariskialueet är h K y f W S je jin a l y v. A la - K n ik O V. ti'e x i-m! V ; ^ J ^ u s Ä jf f ik a s k y iä ' ljul-us-rya laakarperfi Jäädetkeilaan y, /.puilta F 'Uioiuonm i t " Lapiona JL jylsuvesi i K c ir ä s ^ - ^ X [* ". ' i 1L in ra n k y la ÿ«!esjârri Jäätymistukos Korcnkyla \ Jaliriysjiotija^ p a rv e o Karvia Rumpu/silta-aukko padotta; m ka ru je ra I -V Tairi-llllctltl H t l v i f i n p H v i l HUSÖjäH! icaiisjlbsptmto V ' Hantia iiuttanen J Aurejärvi ikorvaluoma. Vatajankylä1 Tulv avaarakartoitetut_alueet_vesistotulva Kovelatiti Pihlajalahti, Vahojärvi ' K l iü s ijo k i Aia-HonkajokM 'Kaidankyiä1 Riihaia ä.jamifikif Tevaniemi Leväsjoki.Juhtimäki ikonpera V r j Sisättö -itinkaaiiawe Lammela Juup; V \6 6 iy rö s fir / K A A LI N Ef»Tnunajärvi 'oniarkku Ku' :! Ppikölus* Vehu/arpee,^^ ilautiakuiiia l«.kunta,hirsiiä Tafikotucîoi.. - ' - y L - : Mäntyluoto ilà jx N oorm arkku Kaani.Karhi Kintus M P 1. Järventausta I ^ / - T e is k o Suodennit f t...» :. A ï? IIA R V I Hsukprvi Kuorsumaal [AMMERFORS ; markku 1 L a n k o o n «/1 *!' irti -Bvanpeilo tkuhnisuoniani is Niemertkyia^ Luodon kyii Järvikylä ' Fy h ä jä n Lemlgtiti iksjärvi. LievkoskL Peränkylä.Kauvätsa.Hänisuo' P ä lk ä n KAetsä ' Saarenmr, t-.petiula- nsn» i atnnribf P a ilm fe ; 1 ' ä p jw c i lia s v e s i RAUM! T jis k J l/ ^ Kasuri 0 'Krääkkjj "Safçmaljoki } T Halkivatie Ea-rakas k.. R A U M /, VALKEAKOSKI L M tn jifls Kiukainen \Qnkkaa T a jy i A S a rik o s k i Kodiksami jg g f\m e s ta ä s r.s a n ttio, htkducto Mmrifci S ä k y l ä " ^ P y h ä jä rvi ) ' a m u u t a jlrv n s... P y h ä j o k i I, l^ 3 fe L to k B " k y la I Meriu-ieii / is l a m Leinmäki Ylhäinen Makkark Renko Lepäiien ta,n :-I.-iLS:' jikartäne UUSIKAUPUNKI NYSTAD (aukjärvij Rannaimäkii [Sairiren K u rfe n rih k sn 7: ' k M ^ p u k ia.ä moan kk.. Takkulankutaia farvainar Lokalahti Mynämäki Kaurissalo Y lo r n si VPaistanaa fo naulila W ins ' 1Päivästä Räyskälä LViiukselal kit Seijänkulma1* j Suutaria, ' v As kai ni j lsd-rani J yuntiiuinêir-^van^ [Taivassalo liiiosnainen I QsnäSr. Etelä-.'M etían Variâtes t\ Laupurei Vaski; ärv neiti iemp nirskifr- Raatala; jortsjärvi, Vaskio Yfe Perälä' NÄDENDAL TURKI - r.r :j_ Pakinainan Muminenpää % < <K -Ävenscr '.Aivensaari.Kaukoa h^._. ; P r s t s ia ~ MedelDy Bergharnn / ^ g y ^ T ^ ^ G a jjb y, KorppooJ ^ v.1.;,. f Kurkela / Juortittu,,, r U iä ia -,, N agu ^ ; N au vo,y j7 ;C' '' i 5 ^ Domarbfi^ SimoTby rano Iv d LLöiiaiTtaipale.iojo íí'' ^S^^ÖIdinoe " f Atai 1 & Mattnäs t e r p it o n a' Gr.«hc*c»^_ Kinvtbön Sk:OT/rk-;-Kfirnr'''n'l;'^n»PS *S s v ; d r jw e nd a jrg P " 1 ' / ' D,a g s f j % l ^ f ^ s «r j 4 a Bsrgliamn r,_ i f * Jg & f ^ N r v e i a i ^ ^ '- - Dalsbruk aokuri Orijarvi, 3 S W S S Í S í KimitO Vlr:ikyî f :}j* ^ K fc^ iiö ^- - j j j X^istorrhark U a tb & j ^ -*' - n i Koski ju IjltäSi' ^ p T - S } " V F m i w - r r j ] V as'aiifjärd d R O * 5 TaalmtehcLas NOO K is k o ja V AKkJ i 'AUskO'U-i Fis kari [Tg^ Ù Æ Ü n tl. a J S S Y J, s*f 0 ÿ W w fe in 1 v iie rk ró i fis k a r s x - ^ J 5rarskBy ju n d e a