Raskas ajoneuvo jumissa

Transkriptio

1 Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Raskas ajoneuvo jumissa liikennehäiriöt Juha Valtonen

2

3 Juha Valtonen Raskas ajoneuvo jumissa - liikennehäiriöt Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Liikenneturva Helsinki 2015

4 Kannen kuva: Toni Itkonen Verkkojulkaisu pdf ( ISSN: ISBN: (pdf)

5 Sisältö Sivu Raskas ajoneuvo jumissa 2 "Raskas ajoneuvo jumissa" liikennehäiriöiden määrä 2 Ulkomaisten rekkojen osuus "Raskas ajoneuvo jumissa"-liikennehäiriöissä? 6 Johtopäätökset 7 Liitteet

6 RASKAS AJONEUVO JUMISSA 2 Raskas ajoneuvo jumissa Liukas keli on turvallisuusriskin lisäksi haaste liikenteen sujuvuudelle. Erityisesti raskaille ajoneuvoille liukas keli voi suistumisten ja ojaanajojen lisäksi aiheuttaa vaikeuksia liikkeelle lähdöissä, liittymissä, mäissä jne. Tällaisessa tilanteessa jumiin jäänyt raskas ajoneuvo voi sitten estää tai vaikeuttaa muun liikenteen ohipääsyä paikasta, ja heijastusvaikutus liikenteen sujuvuudelle voi olla melkoinen. Viime aikoina on keskusteltu, pitäisikö Suomessakin Ruotsin ja Norjan tapaan tiukentaa raskaiden ajoneuvojen renkaiden käyttöä koskevia vaatimuksia talvikuukausien aikana. Perusteena naapurimaiden säädösten muutokselle on nimenomaan ollut vaikutukset liikenteen sujuvuuteen. Yksi ongelma keskustelussa Suomessa on ollut se, että dokumentoitua tietoa aiheutuneiden liikennehäiriöiden määrästä ei ole ollut saatavilla. Seuraavassa liikennehäiriöiden määrää pyritään tarkastelemaan Liikenneviraston tieliikennekeskuksen Häiriötietojärjestelmän tietojen perusteella. Tieliikennekeskukselle ilmoitetaan mm. sellaisista häiriöistä, joihin on liittynyt toimenpidepyyntö. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että paikalle on ollut tarve saada tienhoidosta vastaavan urakoitsijan edustaja suorittamaan liukkaudentorjuntatoimia, eli useimmiten kyse on ollut pyyntö tien tai tien kohdan hiekoittamisesta. Tätä tarkastelua varten Liikennevirasto toimitti Häiriötietojärjestelmästä vuosien ajalta rekisterin tiedot, joissa "SELITTEET"-kenttä sisälsi luokituksen "Raskas ajoneuvo jumissa" Kentässä saattoi olla lisäksi muita luokituksia, kuten "Liukkaudentorjuntatarve" tai muuta vapaamuotoista kuvausta tilanteesta. Kentän tietosisältö saattoi olla esimerkiksi: "Raskas ajoneuvo jumissa Yhdistelmä jumissa mäessä ja kaksi mäen alla, poliisi paikalla ohjaamassa liikennettä." Yhdestä liikennehäiriöstä aineistossa on aina kaksi tai useampia tietueita - tyypillisesti vähintään "Vastaanottokuittaus" ja "Lopetuskuittaus". Tarkastelussa aineisto ryhmiteltiin siten, että samaan liikennehäiriöön kuuluvat tietueet yhdistettiin ilmoitusnumeron perusteella yhteen. "Raskas ajoneuvo jumissa" liikennehäiriöiden määrä Raskaille ajoneuvoille liukkauden aiheuttamien liikennehäiriöiden määrä on luonnollisesti ratkaisevasti kiinni liukkaiden kelien määrästä. Tässä mielessä talvet ovat hyvin erilaisia. Seuraavassa taulukosa on "Raskas ajoneuvo jumissa"-liikennehäiröiden lukumäärät vuosittain ja ELY-keskuksittain. Siitä voidaan havaita, että tammi- - maaliskuussa vuonna 2012 häiriöiden määrä oli pelkästään kolmessa kuukaudessa enemmän (647) kuin koko vuonna 2014 (538 tapausta). Periaattessa määrään voidaan ajatella vaikuttavan myös mm. raskaan liikenteen määrässä tapahtuvat vaihtelut tai kunnossapidossa tapahtuvat muutokset. Oletettavasti kuitenkin sääilmiöiden merkitys on niin ratkaiseva, että muiden tekijöiden vaikutusta on vaikea erotella.

7 RASKAS AJONEUVO JUMISSA 3 Taulukko 1. "Raskas ajoneuvo jumissa"-liikennehäiröiden lukumäärät kuukausittain vuosina Vuosi 2012 ELY-keskus KK EPO KAS KES LAP PIR POP POS UUD VAR Yhteensä Yhteensä Vuosi 2013 ELY-keskus KK EPO KAS KES LAP PIR POP POS UUD VAR Yhteensä Yhteensä Vuosi 2014 ELY-keskus KK EPO KAS KES LAP PIR POP POS UUD VAR Yhteensä Yhteensä ELY-keskukset: EPO - Etelä Pohjanmaa, KAS - Kaakkois-Suomi, KES - Keski-Suomi, LAP - Lappi, PIR - Pirkanmaa, POP - Pohjois-Pohjanmaa, POS - Pohjois-Savo, UUD - Uusimaa, VAR - Varsinais-Suomi Talvesta riippuen raskaan ajoneuvon jumiin jäämisestä johtuneita hiekoitus- yms pyyntöjä on tieliikennekeskukselle tullut noin viidestä sadasta runsaaseen tuhanteen. Taulukossa olevat muutamat tapaukset kesäkuukausille osoittavat, että suurin osa ilmoituksista on todella talvikeleistä johtuvia. Pari kesäkuukausille kirjattua tapausta vaikuttivat raskaan ajoneuvon kiinnijäämiseltä jostain muusta syystä. Vuonna 2014 oli häiriötapauksia poikkeuksellisesti jo syyskuussa. Ne näyttäisivät olevan Pohjois-Suomesta syyskuun päivinä, jolloin yöpakkaset, räntäsateet, ja Lapissa jopa ensilumi, "yllättivät" jo syyskuussa. (Ks.liite /HS, Kotimaa /)

8 RASKAS AJONEUVO JUMISSA 4 Taulukko 2. "Raskas ajoneuvo jumissa"-liikennehäiröiden lukumäärät ELY-keskuksittain vuosina ELY-keskus EPO KAS KES LAP PIR POP POS UUD VAR Yhteensä 2012 N % N % N % Yhteensä N % ELY-keskukset: EPO - Etelä Pohjanmaa, KAS - Kaakkois-Suomi, KES - Keski-Suomi, LAP - Lappi, PIR - Pirkanmaa, POP - Pohjois-Pohjanmaa, POS - Pohjois-Savo, UUD - Uusimaa, VAR - Varsinais-Suomi ELY-keskuksista eniten tapauksia on Pohjois-Savon (POS) ja Keski-Suomen (KES) ELY:jen alueilla; kummassakin noin viidennes häiriöistä. Todennäköisesti maasto-olosuhteet, eli käytännössä teiden mäkisyys yhdessä keliolosuhteiden kanssa lisäävät tapausten määriä. Ongelmakelit eivät ole tasaisesti pitkin talvea, vaan samat "myräkkäpäivät" ja "pääkallokelipäivät", jotka näkyvät onnettomuustilastoissa, ovat myös häiriöpäiviä raskaiden ajoneuvojen kannalta. Seuraavassa on listattu huippupäiviä. Eniten häiriötapauksia on kirjattu huhtikuun 2. päivä vuonna Silloin erityisesti Pirkanmaalla liikenne oli vaikeuksissa, kun lunta ja räntää pyrytti koko päivän melko myöhäiseen aikaan keväällä, jolloin osa henkilöautoista oli jo vaihtanut kesärenkaisiin. (Ks.liite /HS, Kotimaa /) Taulukko 3. "Raskas ajoneuvo jumissa"-liikennehäiröiden lukumäärien huippupäiviä Vuosi kk päivä KPL Kuvassa 1 on tarkasteltu graafisesti "Raskas ajoneuvo jumissa"-liikennehäiriöiden lukumääriä päivittäin. Kuvasta voi helposti todeta, että liikennehäiriöt ulottuvat reilusti henkilöautoja koskevan talvirenkaiden käyttövelvoitteen (joulu- - helmikuu) ylitse sekä syksyllä että keväällä.

9 RASKAS AJONEUVO JUMISSA 5 VUOSI KPL Tam Hel Maa Huh Tou KesäHei Elo Syys Loka Mar Jou D VUOSI KPL Tam Hel Maa Huh Tou KesäHei Elo Syys Loka Mar Jou D VUOSI KPL Tam Hel Maa Huh Tou KesäHei Elo Syys Loka Mar Jou D Kuva 1. Vuosien "Raskas ajoneuvo jumissa"-liikennehäiröiden lukumäärät päivittäin

10 RASKAS AJONEUVO JUMISSA 6 Kun häiriötapauksia tarkastellaan tienumeroittain ja ELY:ittäin, niin seuraavassa listassa on tiet, joissa on eniten (15 tai enemmän) häiriötapausta.. Taulukko 4. Runsaimmat häiriömäärät tienumeron ja ELYn mukaan ELY TIE1 KPL KES 4 84 KES 9 59 PIR 3 40 POS LAP 4 33 POP POS POS 5 28 PIR LAP VAR 1 21 POS POS KAS 6 18 PIR 9 17 POP 4 17 POP KAS KES POS UUD KES LAP Ylivoimaisesti eniten tapauksia keskittyy Keski-Suomen alueelle, ja siellä 4- ja 9-teille. Esimerkiksi yksi aineistossa usein esiintyvä paikannimi on Petomäki, joka 4-tiellä hieman Äänekosken pohjoispuolella onkin kuuluisa haasteellisuudestaan liukkaalla kelillä raskaalle liikenteelle. Petomäki on varustettu myös kelikameralla. Seuraavasta linkistä voi katsoa kuvaa kyseisestä paikasta (edelyttäen että internetyhteys on käytettävissä). Muutenkin kärkipaikat tässä listauksessa ovat valta- ja kantateiltä. Ensimmäinen alemman tieverkon kohde on tienumero 16385, joka on Kinahmintie Nilsiässä. Tiellä on raskasta liikennettä runsaasti ilmeisesti Kinahmin kvartsikaivoksen vuoksi. Paljon uutisointia varsinkin talvella on aiheuttanut raskaan ongelmat Lapissa mm. tiellä 21, eli niin sanotulla Käsivarrentiellä. Kyseinen tie onkin edellä olevalla listalla Lapin ELY-keskuksen osalta toisena nelostien jälkeen. Ulkomaisten rekkojen osuus "Raskas ajoneuvo jumissa"-liikennehäiriöissä? Ulkomaisten rekkojen osuutta ei Häiriötietojärjestelmään systemaattisesti kirjata. Jotain käsitystä on saatavissa siitä, että vapaamuotoiseen tekstikenttään voi ilmoituksesta olla kirjattu maininta jumiin jääneen rekan kansallisuudesta. Tarkastelussa poimittiin ilmoituksista ne, joissa selitekentässä on joku ulkomaalaisuuteen viittaava ilmaisu (ulkoma*, ulkolai*, venäl*, virol*, puolal*, jne). Tällaisia ilmoituksia löytyi yhteensä 141, eli noin kuusi prosenttia kirjatuista liikennehäiriöistä. Tätä voinee pitää ulkomaalaisten rekkojen osuuden vähimmäisarvona.

11 RASKAS AJONEUVO JUMISSA 7 Taulukko 5. Häiriöilmoitukset, joissa erikseen mainittu viittaus rekan "ulkomaisuuteen" Häiriöilmoitukseen kirjattu maininta ulkomaisesta Häiriö- Ulkomaisten Vuosi tapauksia osuus Yhteensä Yhteensä (vähintään) ELY-keskus % EPO KAS KES LAP PIR POP POS UUD VAR Yhteensä Kaakkois-Suomen ELYn alueella ulkomaisten rekkojen osuus nousee vilkkaan Venäjän liikenteen vuoksi luonnollisesti esiin tässä tarkastelussa. Johtopäätökset Turvallisuuden lisäksi liikenteen sujuvuus on merkittävä peruste, kun harkitaan raskaiden ajoneuvojen talviajan rengasvaatimusten muuttamista. Liikennekeskusten häiriötietojärjestelmästä on saatavissa jonkinlainen kuva liukkaiden kelien raskaalle liikenteelle aiheuttamista ongelmista liikkeellelähtö- ja mäennousukyvylle. Liikennehäiriöiden määrästä olisi hyvä olla olemassa tätäkin kattavampaa ja tarkempaa tietoa. Esimerkiksi tietoa häiriön vaikutuksesta muun liikenteen sujuvuuteen voisi lisätä ilmoitukseen. Todennäköisesti hyvin suuri osa raskaille ajoneuvoille liukkaalla kelillä tapahtuneista kiinijäämisistä tai ojaanajoista talvella ei tule kirjatuksi mihinkään, josta voisi kattavasti ongelmaa tilastollisesti tarkastella. Talvisissa kuorma-autojen penkkaan-/ojaanajoissa ei tule henkilövahinkoja, joten niitä ei kirjata tieliikenneonnettomuuksiksi. Paikalle tilataan hinausauto, ja vaikka tien tai kaistan tilapäistä sulkemista varten tarvittaisiin poliisin virka-apua, ei sitä varsinkaan Pohjois-Suomessa oletettavasti ole pitkien matkojen vuoksi juurikaan saatavissa. Runsaita häiriömääriä esiintyy varsinaisten talvikuukausien lisäksi silloin, jos huono keli on aikaisin syksyllä tai myöhemmin keväällä. Esimerkiksi Ruotsissa rengasvaatimukset ovat voimassa talvikaudella "talvikelin vallitessa" - ja talvikaudeksi on määritetty Ruotsissa aika joulukuun alusta maaliskuun loppuun. Norjassa puolestaan urasyvyysvaatimus on voimassa talvikaudella, joka alkaa ja päättyy viikko pääsiäisen jälkeen, paitsi Pohjois-Norjassa, jossa talvikausi alkaa ja päättyy huhtikuun lopussa. Suomessakin olisi kirjattujen liikennehäiriötietojen mukaan perusteltua harkita kulutuspinta- ja talvirengasvaatimuksen voimassaoloaikaa laajemmaksi kuin joulu- - helmikuu, mikäli tällaisia vaatimuksia aletaan Suomessa valmistella. Liitteet: Helsingin Sanomat, Kotimaa, Helsingin Sanomat, Kotimaa, **