FUAS-liittouma herättää positiivisia odotuksia

Transkriptio

1 FUAS-LEHTI nro FUAS-liittouma herättää positiivisia odotuksia Kesäopinnot vauhdittavat valmistumista 8 Verkoston avulla kehitysmaiden markkinoille 13 4»

2 Pääkirjoitus FUAS-liittoumasta Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus kuva kikka miilus Strategista FUAS-liittoumaa kehitetään yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena. FUAS-liittouman itsenäiset ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet yhteisen strategian pohjalta tämän kokonaisuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen. FUAS-liittouma on valtakunnan ylivoimaisesti suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus, jossa on yli opiskelijaa ja noin 1500 päätoimista työntekijää. Vuosittainen liikevaihto on lähes 150 M, josta TKI-toiminnan osuus yli 20 M. AMK-tututkintoja ja ylempiä AMK-tutkintoja suoritetaan vuosittain noin Maan suurin ammatillinen opettajakorkeakoulu on osa liittoumaa. Kansainvälisessä yhteistyöverkostossa on 300 korkeakoulua eri puolilta maailmaa. Keskeiset linjaukset: 1. FUAS on strategisesta liittoumasta muodostuva suurmetropolialueen korkeakoulukokonaisuus, jota kehitetään yhteisen strategian pohjalta. 2. Korkeakoulut säilyvät itsenäisinä ja profiileiltaan toisiaan täydentävinä ja vahvistavina. 3. Yhteistyö keskittyy erityisesti toimintoihin, joilla on saavutettavissa selkeää taloudellista, toiminnallista ja strategista tehokkuutta. Kehittäminen kohdistuu pääasiassa neljälle osa-alueelle: synergistä tehokkuutta luoviin palveluihin ja järjestelmiin; strategisiin kehittämishankkeisiin; koulutustarjonnan ja kehittämisvastuiden suunnitteluun; laajan metropolialueen innovaatioympäristöjen ja alueellisten osaamiskeskittymien luomiseen. Keskeisinä tehtävinä ovat toiminnan tuloksellisuuden edistäminen, kehittämistä ja kansainvälistymistä nopeuttavan yhteistyön ja työnjaon kehittäminen sekä huippuosaamisen edistäminen. Liittoumaa rakennetaan toimintojen kautta. Yhteisen kesälukukauden tarjonnassa oli kesällä 2011 jo 100 opintojaksoa, joille tuli yhteensä yli 2500 ilmoittautumista. Opintopistesuorituksia kertyi yhteensä lähes Kasvuun vastataan opiskelijahallinnon sähköisten järjestelmien yhdistämisellä. Yhteisten järjestelmien kehittäminen etenee myös muissa toiminnoissa. Niistä hyviä esimerkkejä ovat laadunvarmistusjärjestelmä ja julkaisutoiminta. Vuosien kehittämistyö rakentuu kolmesta mittavasta ohjelmakokonaisuudesta, joilla vauhditetaan pääprosessien kehittämisen ohella myös yhteisen toiminnanohjauksen ja yhteisten järjestelmien rakentamista. Hankekokonaisuudet koostuvat useista alahankkeista ja lukuisista yhteisistä työryhmistä, joilla on pitkälle menevä vapaus yhteisten toimintojen kehittämisessä. Parasta liittouman ja sen toimintojen kehittämisessä on ollut yksituumaisuus ja halu tehdä töitä yhdessä. Hyvän yhteishengen myötä FUAS-liittoumasta rakentuu lyhyessä ajassa paitsi suurin myös voimakkain ja vaikutusvaltaisin ammattikorkeakoulukokonaisuus, jolla tulee olemaan alueellisen ja kansallisen vaikuttavuuden ohella kantavuutta myös kansainvälisesti. Yhteistyöverkostoihin perustuva toimintatapa varmistaa osaamisen kehittämisen ohella myös hyvät työelämäyhteydet. Toivotan kaikille FUAS-toimijoille ja yhteistyökumppaneille Menestyksellistä ja Onnellista Vuotta 2012! Veijo Hintsanen FUAS-rehtoriryhmän pj FUAS-lehti on FUAS-ammattikorkeakoulujen yhteinen sidosryhmälehti. JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu TOIMITUS Päätoimittaja Jouni Koski Toimituskunta Antti Kauppi, Tuula Kilpinen, Päivi Korhonen, Lea Mustonen Toimitussihteerit Joanna Vihtonen, Silja Häikiö, Graafinen suunnittelu ja taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Sanna Henttonen Kannen kuva Pekka Hovi PAINOSMÄÄRÄ 600 kpl PAINO M&P Paino Oy ISSN ISSN-L FUAS-lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

3 3 Sisällys kuva SANNA HENTTONEN «Marketta Kopra suoritti FUAS-kesäopintoja huvin ja hyödyn vuoksi kuva MARK POUTANEN » Pääkirjoitus 4» FUAS-liittouma herättää positiivisia odotuksia 6» Ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä hyötyy koko metropolialue 8» Kesäopintojen kautta harjoitteluun 10» Uudentyyppinen oppisopimuskoulutus tehtiin tiiviillä FUAS-yhteistyöllä 12» FUAS-virtuaalikampus rakenteilla 13» CONNECT-verkoston avulla kehitysmaiden markkinoille 14» Kansainvälisen toiminnan arviointi rakentaa yhteistä laatujärjestelmää 15» Uutiskatsaus» Kirurgisen hoitotyön koulutus reagoi työelämän tarpeisiin Virtuaalikampus on oppimisen ja työskentelyn alusta» kuva Ville Salminen 12

4 4 Teksti Joanna Vihtonen GRAFIIKKA Sanna Henttonen FUAS-liittouma herättää positiivisia odotuksia FUAS-liittouman tahtotila ja tulevaisuus herättävät niin opiskelijoissa, henkilöstössä kuin sidosryhmissäkin positiivisia ja luottavaisia tuntemuksia. Toiminnan ja mahdollisuuksien suhteen ollaan kuitenkin vielä odottavalla kannalla. Avoimuutta, tiedottamista ja houkuttelemista muita mukaan. Olkaa reippaita ja jaksakaa, vaikka välillä teille naurettaisiin tai arvosteltaisiin. Lopuksi Teitä kuitenkin arvostetaan ja kunnioitetaan. Uskokaa itseenne! Miksi tuomita ennakkoon jotain vasta käynnistyvässä olevaa? Mikään ei viittaisi siihen, että FUAS olisi lähtökohtaisesti epäonnistunut linjaus / valinta / toimintatapa. Alku vaikuttaa lupaavalta, loppu on jokaisesta itsestä kiinni. Mahtava mahdollisuus saada uusia ideoita kollegoilta ja parantaa opetuksen laatua. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet positiivisia. Liittouman muiden toimijoiden ideat, osaaminen ja ammattitaito kannattelevat meitä kaikkia parempaan tulokseen. Kansainväliseen osaamiseen panostaminen on kasvattaa tulevaisuuden osaajia yhteiskunnan eri osaalueille. Elämme jo nyt hyvin kansainvälisessä maailmassa ja tulevaisuudessa ko. osaamisen tarve vain korostuu. Viisas valinta panostus tulevaisuuteen.

5 5 Hyvältä kuulostaa se mitä kuuluu, mutta en oikein tiedä asiasta tarpeeksi. Olen toiminnan ihminen, en taivaanrannanmaalari: Mitä konkreettista tästä saamme tulevaisuudessa? Periaatteessa hyvä fiilis FUASista, mutta informaatiota on tullut melko vähän, joten olen hieman hämilläni vielä liittoutumasta ja siitä, mitä se konkreettisesti tarkoittaa tai mahdollistaa. Ei väkisin rakennettua ja byrokraattista yhteistyötä, vaan luovaa joustavaa ja käytännönläheistä. Upeita tuntemuksia olla mukana jossain näin ainutlaatuisessa hankkeessa. Saadaan ammattitaitoista työväkeä Suomen työmarkkinoille. Kansainvälisyys tuo laajempaa näkökulmaa asioihin ja edistää Suomen elinkeinoelämää. Edistää omaa henkilökohtaista opiskeluani monimuotoisessa opiskelussani, mahdollistaja nopeaan valmistumiseen. FUAS-ammattikorkeakoulujen opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille lähetettiin syksyllä 2011 sähköpostitse kysely, jossa haluttiin tietää, millaisia tuntemuksia ja odotuksia FUAS vastaajissa herättää. Tavoitteena oli tutustuttaa kaikki FUASin toimijat yhteiseen tahtotilaan, liittouman hyötyihin sekä uuden strategian painoaloihin ja profiilitekijöihin. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi osallistujaa. Kyselyyn osallistujat kokivat FUAS-liittouman suurimpina hyötyinä sen, että opintojen suorittaminen nopeutuu ja helpottuu, ja opintotarjonta laajenee entisestään. Myös työelämälähtöisyys, tehokas työllistyminen ja osaamisen kehittyminen nähtiin hyvinä mahdollisuuksina. Opiskelijoiden mielestä parasta FUAS:ssa on, että opintopolku tulee entistä joustavammaksi, laadukkaammaksi ja työelämälähtöisemmäksi. Myös se sai kiitosta, että esimerkiksi kesäopinnot mahdollistavat päätoimisen opiskelun ympäri vuoden. Henkilöstö ja sidosryhmät nostivat taas kärkeen sen, että ammattikorkeakoulujen verkostoituminen tuo erilaisia etuja. Tärkeänä pidettiin esimerkiksi sitä, että opintoja on mahdollista suorittaa kolmen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Kaiken kaikkiaan vastaajat osoittivat ymmärtävänsä FUAS-liittouman mukanaan tuomat hyödyt. Yhtenä asiana mainittiin muun muassa, että korkeakoulujen välinen yhteistyö tuo arjen työhön uusia ihmisiä ja toimintatapoja. Myös se nähtiin hyvänä, että eri ammattikorkeakoulujen vahvuuksia pystytään hyödyntämään aikaisempaa paremmin. Vastaajat kokivat haasteellisena sen, miten eri organisaatiokulttuurit voidaan liittoumassa sovittaa yhteen. Muutos herättää epävarmuutta, ja strategian siirtyminen käytäntöön arveluttaa. Ammattikorkeakoulujen väki odottaakin tehokasta viestintää ja lisätietoa tulevasta. Kyselyssä tuli ilmi, että liittoumassa pidettiin hyvänä sitä, että opiskelijoiden ja henkilöstön ääni otettiin mukaan strategian kehittämisessä. Tätä kaivataan myös jatkossa. Ammattikorkeakoulujen yhteistyölle halutaan muodostaa pelisäännöt ja raamit, jotta asioiden eteenpäin vieminen olisi mutkatonta. Kaiken kaikkiaan toivottiin, että päätöksiä tehtäisiin rohkeasti ja ne otettaisiin aikailematta käytäntöön.

6 6 KOONTI FUAS-toimitus KuvAT Tuomas Heikkilä, Leena Louhivaara, Tuomo Niemi Ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä hyötyy koko metropolialue Millainen yhteistyö on tärkeää alueen toimijoiden ja korkeakoulujen välillä? Kysyimme FUAS-ammattikorkeakoulujen taustavaikuttajilta, mitä he odottavat ammattikorkeakouluilta. HAMK Laurea LAMK Mitä ammattikorkeakoulujen toiminnalta ja toimintatavalta odotetaan? Mitä mahdollisuuksia kolmen ammattikorkeakoulun liittouma ja yhteistyö mielestäsi tuo tai voisi tuoda alueiden ja laajan metropolialueen elinkeinoelämälle?

7 7 Jukka Anttonen Lahden ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen johtaja, kiinteistö- ja kauppapaikat, Isku Invest Oy Juha Isosuo apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinna Heikki Heinimäki Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Yhteistyön tulee olla kaksisuuntaista ja hyödyttää molempia osapuolia. Opiskelijoille on tärkeää saada mahdollisuuksia harjoitella opittuja asioita käytännön työelämässä, ja yrityksellä on monia kehityshankkeita, joita voidaan toteuttaa yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Sellaiset alueet pärjäävät, jotka osaavat hyödyntää koko osaamispotentiaalinsa. Paras tapa hyödyntää alueen osaamista on tavoitteellinen ja säännöllinen yhteistyö eri toimijoiden välillä. Yhteistyöhön tulee suhtautua vilpittömän itsekkäästi; yhteistyön kautta on haettava hyötyä omalle toiminnalle, sillä muussa tapauksessa jatkuva sitoutuminen yhteiseen työhön ei onnistu. Kumppanuus edellyttää asianmukaisia päätöksiä ja sopimusta, jossa sovitaan ainakin tavoitteet, osallistujat ja seuranta. On syytä korostaa, että yhteistyötä eivät tee organisaatiot vaan ihmiset. Säännöllisille tapaamisille toiminnan kaikilla tasoilla on siis oltava tilaa. Yhteistyön on perustuttava korkeakoulun perustehtävien tukemiseen eli koulutukseen, aluekehitykseen ja tutkimusja kehittämistoimintaan, ja se ilmenee erilaisina yhteisinä hankkeina ja projekteina. Työelämän kehittäminen suurempien yritysten ja yhteisöjen kanssa on hyvä perustaa kumppanuussopimuksiin ja pienempien kanssa projektikohtaisiin sopimuksiin. Näin sitoutetaan molemmat osapuolet yhteiseen tavoitteeseen. Ammattikorkeakoulun tulee antaa oma panoksensa talousalueemme kehittämiseen ja vaikuttaa sekä alueellisesti että laajemminkin aina kansainvälistä ulottuvuutta myöten. Toimintatapojen tulee olla suoria, joustavia ja asiakaspalvelulähtöisiä. Ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä on alueellinen vaikuttavuus hyvin laajasti ajateltuna. Korkeakoulujen toimintaan liittyy aivan olennaisena osana tutkimus- ja kehitystoiminta ammattikorkeakoulujen osalta sovellettavuus ja käytäntö korostuvat. Toiminnan tulee olla aktiivista ja verkostunutta on kyseessä sitten terveydenhuoltoon tai konepajatoimintaan liittyvä kehitystoiminta. Ammattikorkeakoulun odotetaan myös olevan aktiivinen verkostoitumisväylä muihin korkeakouluihin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Työvoimakartoituksia ja ennakointityötä on osattava hyödyntää, jotta koulutuksella pystytään vastaamaan tarpeeseen. Ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä on siirtää uutta osaamista työelämään. Nuorten yrittäjyyttä on edistettävä jatkuvasti ja pitkäjänteisesti: yrittäjyyskoulutus on kiinteä osa koulutustehtävää kaikilla aloilla. Tärkeää on ennakoida erityisesti julkisen puolen tarpeita ja muutoksia. Ammattikorkeakoulujen on toimittava avoimesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti. Liittouma tarjoaa parhaimmillaan kolmen ammattikorkeakoulun palveluvalikoiman. Tämän palveluvalikoiman tehokkuus ja toimivuus edellyttää kuitenkin sitä, että käytössä on yhden luukun tai palvelupisteen periaate. Silloin yritysten ei tarvitsisi etsiä, mistä ammattikorkeakoulusta tai keneltä henkilöltä jotakin tiettyä palvelua saa, vaan yhteydenpito on helppoa ja yksinkertaista. Kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyö ja liittouma voi parhaimmillaan luoda aiemmin mainitut kehitysvaikutukset potenssiin 2 3, sillä uutta osaamista voidaan koota, siirtää ja jakaa. Kilpailutilanne muuttuu yhteistyöksi, joka hyödyntää kaikkia osapuolia ja kaikkien toiminta-alueita. Kyse on aivan keskeisestä strategisesta kumppanuudesta, joka hyödyntää ammattikorkeakoulujen toimialueiden lisäksi koko laajaa metropolialuetta. Meidän on hyvä huomioida, että FUAS:n muodostavat ammattikorkeakoulut toimivat samalla alueella kuin kolme maakuntaliittoa. Näin ollen yhteisistä asioista keskustelu ja toiminta on helpompaa. Lisäksi FUAS tarjoaa paljon etuja alueen vetovoiman ja kilpailukyvyn parantumiseksi.

8 8 Teksti Silja Häikiö Kuva Sanna Henttonen Kesäopintojen kautta harjoit Marketta Kopra suoritti FUAS-kesäopintoja sekä huvin että hyödyn vuoksi. Viimeinen harjoittelupaikka oli jo kiikarissa, mutta sitä ennen piti saada suoritettua esimiestyön ja johtamisen kurssi. Kesäopinnot antoivat mahdollisuuden joustavaan verkkoopiskeluun ennen harjoittelua. Samalla Kopra sai suoritettua päihdetyön, kuntouttavan vanhustyön ja projektinhallinnan kurssit. Projektinhallinta oli huvittelukurssi. En olisi varsinaisesti tarvinnut sitä, mutta kurssi oli todella mielenkiintoinen ja hyvä. Kopra opiskelee sosionomiksi Lahden ammattikorkeakoulussa. Kesäopinnot hän valitsi Hämeen ammattikorkeakoulusta, ja ne kaikki toteutettiin verkossa. FUAS-opinnot ovat tosi hyviä, jos haluaa ennakoida tai tehdä jotakin ylimääräistä. Kesäaika on hyvä hyödyntää, ja verkko-opintoja voi tehdä työn ohellakin. Kesäopinnot tuovat myös laajennusta oman ammattikorkeakoulun tarjontaan. Samantyyppisissä kursseissakin voi olla eri painotuksia. Kopran opinnot ovat edenneet vauhdilla. Jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana hän sai suoritettua kaikki harjoittelujaksot, ja opintopisteitäkin on kertynyt hyvin. Kopra on työskennellyt pitkään vanhusten kotihoidon parissa, mutta selkävaivat saivat hänet suunnittelemaan uusia opintoja. Hoitotyö oli fyysisesti raskasta, joten halusin vaihtaa sosiaalipuolelle. Sairasloman sijaan jäin opintovapaalle.

9 9 teluun FUAS-opinnot ovat tosi hyviä, jos haluaa ennakoida tai tehdä jotakin ylimääräistä, sanoo sosionomiopiskelija Marketta Kopra. kuva Ville Salminen Kesäopintojen avulla voi vauhdittaa opintojaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostaman FUAS-liittouman järjestämät kesäopinnot kasvattivat suosiotaan viime kesänä. Kesäopintojen avulla opiskelijat voivat vauhdittaa opintojaan ja turvata kesän toimeentulonsa. FUAS-liittouman yhteisiin kesäopintoihin vuonna 2011 osallistui 1499 opiskelijaa kolmesta ammattikorkeakoulusta. Opintojaksoja oli yhteisessä tarjonnassa 101. Kesäopinnot ovat olleet tärkeä osa FUASliittouman yhteistyötä jo kahtena vuonna. Kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyö on tarkoittanut opiskelijalle, että hän on voinut valita opintojaksoja myös muista kuin omasta ammattikorkeakoulustaan. Kesäopintojen avulla opiskelijat voivat edetä opinnoissaan nopeammin ja opiskella kesätyön ohella. Opiskelijan on myös mahdollista opiskella päätoimisesti kesällä ja siten turvata toimeentulo kesäopintotuen avulla. Jo kesän 2010 kesäopinnoista saatiin hyviä kokemuksia ja palautetta, jonka pohjalta kehitettiin entistä laajempi opintotarjonta kesälle Nyt kerätyn sekä opiskelija- että henkilöstöpalautteen perusteella FUAS-ammattikorkeakoulut kehittävät yhteisen järjestelmän, jonka avulla hallitaan yhteisten opintojen järjestämistä. Näin kesäopintojen esittely opiskelijoille sekä opintoihin ilmoittautumisen ja arvioinnin käytännöt helpottuvat.» Tutustu myös FUAS-virtuaalikampukseen s. 12. Enni Lainesalo ja Irina Salminen

10 10 Uudentyyppinen oppisopimusko tehtiin tiiviillä FUAS-yhteistyöllä Teksti Joanna Vihtonen ja Matleena Jokinen KuvaT Mark Poutanen Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttivat yhteistyössä uudenlaisen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen sosiaali- ja terveysalalle. Kyseessä on tähän asti laajin koulutuksen yhteistoteutus FUAS-liittoumassa. Lahden ammattikorkeakoulun lehtorin Maria Tuominen (vas.) ja Ann-Nina Maksimainen tekivät tiivistä yhteistyötä sekä Hämeen ammattikorkeakoulun että Laurean opettajien kanssa.

11 11 ulutus Opetus viedään suoraan työelämään, jolloin myös työnantajaorganisaatio saa oman panostuksensa moninkertaisesti takaisin. Kirurgisen hoitotyön kliininen kehittäjä -täydennyskoulutus lisää osaamista esimerkiksi kivun hoidosta sekä vahvistaa potilasta hoitavien yksiköiden välistä yhteistyötä. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda joustavampi ja nopeasti työelämän tarpeisiin reagoiva koulutusmuoto. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa opitaan omalla työpaikalla yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Työpaikalla oppimista ohjaa työnantajan nimeämä työpaikkaohjaaja eli mentor, joka tukee osaltaan opiskelijan kehittämisprosessia. Koulutukseen osallistuvalla tulee olla opiskelujen aikana voimassa oleva työsuhde. Koulutus kytkeytyy vahvasti oman työn kehittämiseen ja uusien luotujen toimintamallien juurruttamiseen työyhteisöön. Opetus viedään suoraan työelämään, jolloin myös työnantajaorganisaatio saa oman panostuksensa moninkertaisesti takaisin, lehtori Ann- Nina Maksimainen Lahden ammattikorkeakoulusta luonnehtii. Sosiaali- ja terveysalan organisaatioita otettiin mukaan koulutuksen suunnitteluun, ja koulutuksen sisältöä ja toteutusta kohdennettiin saatujen työelämäpalautteiden avulla. Lisäksi osallistujien oppimis- ja kehittämistehtäviä suunnattiin kunkin osaamistarpeiden ja työyksikön kehittämistoiveiden mukaan, pohjustaa Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja Paula Vikberg-Aaltonen. Työssäoppimisen lisäksi kirurgisen hoitotyön opetusta tukevat kliiniset asiantuntijapäivät, vertaiskäynnit muiden alueiden hoitoyksiköissä, vuorovaikutteiset verkko-opinnot ja kehittämisprojektien työpajat. Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaanhoitajat Kaarina Malinen-Saari ja Jaana Rakkolainen laativat kehittämisprojektissaan ohjeistuksen lonkkamurtumapotilaan hoitopolusta ensiavusta vuodeosastolle. Tavoitteena oli tehdä ohje uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytyksen tueksi sekä vanhoille työntekijöille tietojen päivittämiseen. Koulutus oli erittäin käytännönläheistä, ja se tarjosi samalla mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia muiden hoitajien kanssa, toteaa Hämeenlinnan yksikön kirurgian vuodeosasto 5B:llä työskentelevä Malinen-Saari. Potilaan hoitoketju alkaa jo ensihoidon aloittamisella ambulanssissa ja jatkuu sairaalassa yhteispäivystyksessä annettavalla hoidolla. Mentorit osastonhoitaja Jaana Metsälä kirurgian vuodeosasto 5B:stä ja sairaanhoitaja Irmeli Lehtonen yhteispäivystyksestä kokivat koulutuksen vahvistavan potilasta hoitavien yksiköiden välistä yhteistyötä organisaation sisällä. Koulutuksen tuoma osaaminen on edistänyt tiedon kulkua ja laskenut kynnystä eri yksiköiden välillä, osastonhoitaja Metsälä kuvaa. Päijät-Hämeen keskussairaalassa kirurgisella osastolla sairaanhoitajana työskentelevä Arja Mustaniemi hakeutui opintoihin syventääkseen kliinistä pätevyyttä. Koulutuksen myötä saan osaamista, jota voin viedä tarpeen mukaan osaston toimintaan. Mustaniemi teki Lahden kaupunginsairaalan kotiutusyksikössä työskentelevän Niina Soppelan kanssa kehittämistehtävän, joka kehittää molempien työnkuvaa. Soppelan hoitamista potilaista useimmat kotiutuvat keskussairaalan kirurgiselta osastolta. Kotiutusyksikössä potilaita hoidetaan sairaalatasoisesti kotona. On tärkeää, että hoitoketju on katkeamaton ja yhteistyö saumatonta keskussairaalan ja kotiutusyksikön välillä, Niina Soppela sanoo. Soppelan ja Mustaniemen kehittämistyön aiheena olikin hoitotyön sähköisen lähetteen rakenteiden kirjaaminen ja kehittäminen, mikä tehostaa tiedonkulkua eri yksiköiden välillä. Ensimmäiset Kirurgisen hoitotyön kliininen kehittäjä -koulutuksen opiskelijat valmistuivat syyskuun lopulla. Noin vuoden mittaiseen valtakunnalliseen koulutukseen osallistui yhteensä 65 opiskelijaa. Ensimmäinen toteutus on saanut jo jatkoa, sillä seuraava koulutus on alkanut vuoden 2012 alussa. Koulutus toteutetaan joka ammattikorkeakoulussa sisällöllisesti samanlaisena mutta eri alueiden asiantuntijuutta hyödyntäen. Yhteistyö mahdollistaa laaja-alaisen lähestymistavan sekä asiantuntevat kouluttajat, HAMK Täydennyskoulutuksen koulutuspäällikkö Birgit Viikari kertoo.

12 12 FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Teksti Lotta Linko KuvaT Ville Salminen Kurssitarjonta Laadunvarmistus ja arviointi Ohjaus ja mentorointi FUAS-virtuaalikampus on opiskelijoiden, henkilökunnan ja alueen työelämän virtuaalisen oppimisen ja työskentelyn alusta. Tavoitteena on kampus, jossa virtuaalisuus ja fyysisyys yhdistyvät niin, että opiskelu ja työskentely sujuvat joustavasti ja tuloksellisesti. E-kirjastoja tietopalvelut Open Educational Resourches (OER) avoimet oppimisresurssit FUASvirtuaalikampus Opiskelijoille, opettajille, muulle henkilöstölle ja sidosryhmille Kansainvälisyys Innovoinnin työkalut Personal Learning Environment henkilökohtainen oppimisympäristö Yhteistyö Rakenteet virtuaaliseen työhön ja oppimiseen FUAS-virtuaalikampus Kampuksella on hyvä pohja, koska kaikissa korkeakouluissa on pitkään kehitetty verkko-opiskelua ja virtuaalista työskentelyä. Nyt palveluja integroidaan ja uusia toimintatapoja suunnitellaan. Verkko-opetuksen ohella panostetaan osaamisen jakamiseen, virtuaaliseen tiimityöskentelyyn sekä ohjaukseen ja mentorointiin. Yhtenä tavoitteena on yhdistää opetusta tutkimus- ja kehitystoimintaan niin, että opiskelijat voivat toimia aidoissa työelämäläheisissä projekteissa. Maailma on digitaalinen ja oppiminen yhä monimuotoisempaa. Yhdistämällä voimansa HAMK, LAMK ja Laurea voivat tarjota opiskelijoilleen enemmän ja parempia vaihtoehtoja, kiteyttää FUAS-virtuaalikampustyöryhmää vetävä HAMK:n Leena Vainio. Tavoitteena on saada mukaan myös alueen työelämä, jonka käytännön ongelmia ratkottaisiin Living Lab -tyyppisillä malleilla: tekemällä oppien ja yhdessä kehittäen. Alkuvaiheessa keskitytään opetuksen suunnittelun ja opiskelun aikaisiin työkaluihin ja -tapoihin. Käytännössä suunnitellaan yhdessä, karsitaan päällekkäisyyksiä, rakennetaan yhteisiä toteutuksia ja yhtenäistetään työkaluja. Yhtenä esimerkkinä on opiskelijahallintojen tietojärjestelmien integrointi siten, että opiskelijat näkevät oman ammattikorkeakoulunsa tietojärjestelmästä myös FUAS-opetustarjonnan ja voivat ilmoittautua siihen oman oppilaitoksensa järjestelmästä. Myös FUAS-opintojen arviointien siirto toteuttavasta oppilaitoksesta opiskelijan kotiammattikorkeakouluun automatisoidaan. Tukeen, neuvontaan ja koulutukseen saadaan lisäresurssia, kun käytäntöjä yhtenäistetään. Kukin oppilaitos voi keskittyä omiin vahvuusalueisiin. FUAS:ssa on kyse juuri tästä: saavutamme yhdessä tekemisen ja työn jakamisen hyötyjä, ja se näkyy etuina opiskelijoille, muille sidosryhmille sekä itsellemme, Vainio toteaa.

13 13 Teksti Birgit Aurela ja Ritva Jäättelä Kuva istockphoto CONNECT-verkoston avulla kehitysmaiden markkinoille Suomalaiset pk-yritykset voivat tarjota kehitysmaille uusiutuvaan energiaan liittyviä, ekologisesti kestäviä ratkaisuja. FUAS-ammattikorkeakoulujen CONNECT-projekti auttaa yrityksiä toimimaan kohdemaissa oikealla tavalla. Kehitysmaiden markkinoille pääsy ei ole yrityksille helppoa. Erityisen tärkeää on paikallinen läsnäolo sekä liiketoimintakulttuurin ja kontaktien tuntemus. Hyvänä tukena suomalaisille pk-yrityksille voivat toimia Suomessa opiskelevat, kehitysmaista kotoisin olevat opiskelijat. CONNECT-projektissa tutkitaan ja luodaan uusia tapoja rakentaa toimivia verkostoja markkinoillepääsyn tueksi ja kehitetään yritysten kansainvälistymis- ja kulttuuriosaamista. Pk-yritysten, kansainvälisten opiskelijoiden ja muiden toimijoiden yhteisissä työpajoissa luodaan uusia tapoja rakentaa verkostoja ja kehitetään osallistujien kykyä toimia kohdemarkkinoilla. FUAS-liittouman tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa korostetaan teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroitua soveltamista, käytäntöön siirtämistä, hyödyntämistä ja kaupallistamista. TEKESin Groove-ohjelmasta rahoitettu CONNECT-projekti on ensimmäinen FUAS-liittouman Energiaja ympäristö-tki-konsortion hanke. CONNECT-projektissa yhdistyvät erityisesti Hämeen ammattikorkeakoulun teknologia- ja biotalousosaaminen, Lahden ammattikorkeakoulun ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiosaaminen ja Laurea-ammattikorkeakoulun kansainvälistymis- ja verkostoosaaminen. Yrityksille projekti tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua toisten uusiutuvan energian pk-yritysten, kansainvälistymispalveluja tarjoavien toimijoiden ja kohdemarkkinoilta kotoisin olevien opiskelijoiden kanssa. Yritysten markkinatieto ja kyky toimia kehitysmaiden markkinoilla kasvaa työpajatyöskentelyn sekä seminaareissa, kotisivuilla ja julkaisuissa jaettavien tulosten kautta. Pk-yritykset oppivat lisäksi co-creation-työtavan, jota ne voivat jatkossa käyttää esimerkiksi palveluiden kehittämiseen yhdessä asiakkaidensa kanssa. Tavoitteena on, että projektissa kehitetyn uudenlaisen verkostomallin kautta suomalaiset pk-yritykset voivat tehokkaammin tarjota uusiutuvan energian ratkaisuja kehitysmaiden markkinoille. Ulkomaalaisten opiskelijoiden toivotaan jäävän Suomeen tutkinnon valmistumisen jälkeen, mutta työllistyminen ei aina ole helppoa. Kohdemarkkinoilta kotoisin olevat opiskelijat voivat toimia hyvänä tukena suomalaisille pk-yrityksille. Projektin avulla pyritään osoittamaan opiskelijoiden merkitys verkostojen luomisessa, jolloin opiskelijoiden on helpompi työllistyä Suomeen tai kotimaahansa Suomea hyödyntävään arvoverkkoon. TEKESin rahoittama hanke käynnistyi vuoden 2012 alussa ja se kestää saakka. Groove Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä -ohjelma kehittää suomalaisten uusiutuvan energian pk-yritysten liiketoimintavalmiuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelmassa yhdistetään toimiala- ja liiketoimintaosaamista katsomalla teknologioita, palveluita ja niiden toimijoita arvoketjunäkökulmasta. Ohjelma on suunnattu kasvuhaluisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Suuret yritykset voivat osallistua ohjelmaan toimimalla aktiivisesti verkoston vetäjinä ja yhteistyössä pk-yritysten kanssa. Yritykset voivat hakea ohjelmasta rahoitusta jatkuvasti.

14 14 Laatupäällikkö Jaana Ignatius avasi ristiinarviointiseminaarin. Teksti ja kuva Enni Lainesalo Kansainvälisen toiminnan arviointi rakentaa yhteistä laatujärjestelmää FUAS-ammattikorkeakoulujen marraskuisessa ristiinarviointiseminaarissa tarkasteltiin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan perustaa, toteutumista sekä palaute-, arviointi- ja kehittämiskäytänteitä. Ristiinarviointi on toiminnan kehittämismenetelmä, jossa ristiinarviointikumppanit saavat toisiltaan arvokasta arviointitietoa oman toimintansa vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Ristiinarviointi perustuu kumppaneille ennakkoon toimitettuun materiaaliin ja sen pohjalta käytävään keskusteluihin. Hämeen ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet yhdessä ristiinarvioinnin jo aiemmin kaksi kertaa. Niissä mukana olleen Laurean laatupäällikkö Jaana Ignatiuksen mukaan aiempien ristiinarviointien tavoitteena on ollut kehittää ammattikorkeakoulujen laatujärjestelmää sekä valmistautua Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laatujärjestelmän auditointiin. Ristiinarviointien avulla opimme jäsentämään ja kuvaamaan toimintaamme niin itsellemme kuin myös kumppaneillemme. Lisäksi saimme toisiltamme konkreettisia työvälineitä ja hyviä käytänteitä toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi Laurea otti käyttöön johdon ja opiskelijakunnanedustajien tapaamiskäytänteen HAMKilta, Ignatius kertaa. Jaana Ignatius on tyytyväinen siihen, että nyt ristiinarvioinnin teemaksi valittiin kansainvälinen toiminta. Ignatiuksen mukaan se edistää FUASliittouman tahtotilan saavuttamista sekä auttaa valmistautumaan tulevaan kansainväliseen laatujärjestelmän auditointiin. Kansainvälisyys tulee luontevalla ja osallistavalla tavalla yhdistää kaikkeen toimintaan. Arviointiseminaarin vilkkaassa keskustelussa korostui FUAS-toimijoiden yhteinen näkemys, että kansainvälisyys tulee luontevalla ja osallistavalla tavalla yhdistää kaikkeen toimintaan. Lisäksi keskusteluun otettiin ammattikorkeakoulujen yhteisiä haasteita, kuten kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen ja sen edistäminen. Kaikki korkeakoulut ovat edenneet hyvin kansainvälisyyden kehittämisessä, kukin omine painotuksineen ja linjauksineen. Yhteinen huoli oli riittävästä resurssoinnista, sanoo HAMKin kvtoiminnan päällikkö Marja Räikkönen. Kansainvälisiä kumppanuuksia tulee syventää ja monipuolistaa. FUAS-yhteistyöllä on mahdollisuus kansainvälistää TKI-toimintaa nykyistä voimakkaammin, Ignatius jatkaa. Räikkönen tuo mukaan haasteeksi osaamisen viennin käynnistämisen. Jaana Ignatius pitää merkittävänä FUAS-liittouman ristiinarviointia kansainvälisestä toiminnasta. Tulosten avulla voimme yhtenäistää toimintaamme. Luomme myös yhteistä ymmärrystä, jolla kehitämme yhteistä FUAS-laatujärjestelmää. Se pohjautuu ammattikorkeakoulujen omien laatujärjestelmien tapaan jatkuvan kehittämisen kehään, jonka periaatteena on Plan, Do, Check, Act. FUAS-laaturyhmä on tehnyt yhteistyötä muiden FUAS-ryhmien kanssa, ja sitä tullaan tekemään jatkossa entistä enemmän. Yhteistyöllä on suuri merkitys yhteisen laatujärjestelmän kehittämisessä, sillä laadun laajat lonkerot ulottuvat kaikkeen toimintaan ja toimijoihin, Ignatius lupaa.

15 kuva Ville Salminen kuva Ville Salminen UUTISKATSAUS Sense-liikeideakilpailussa luodaan uusia innovaatioita Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurean ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarkoitettu Sense-liikeideakilpailu 2012 on jo hyvässä vauhdissa. Sense on monialainen liikeideakilpailu, joka luo uusia ideoita, kehittää innovatiivisia liikeideoita sekä innostaa ja tarjoaa työkaluja innovaatioiden luomiseen. Liikeideoiden kehittäminen on lähtenyt käyntiin jo syksyllä, ja osallistujat on jätettävä ideansa kilpailuun viimeistään maaliskuun puolivälissä. Sensen finaali käydään Uutuutena kilpailussa on, että idea voidaan esittää Dynastart-liikeideasivustolla. DynaStart on opiskelijoille suunnattu verkkoyhteisö, jossa liikeideaa voi tuoda esille videon, kuvien ja tekstin muodossa. Kilpailun tarkoituksena on kasvattaa ymmärrystä yrittäjyydestä, antaa valmiuksia vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja luo puitteen ideoiden tuotteistamiselle, kehittämiselle ja myymiselle. Viime vuonna kilpailussa pärjäsi parhaiten Laurean opiskelijatiimi, jonka liikeideana oli Taavetti-opetuspeli. Toinen sija tuli HAMK:n opiskelijalle Milla Heleniukselle, jonka ideana oli kehittää perinnejalkine tallukkaat uudelleen markkinoille. Kolmas voittoisa idea oli silmälaseihin kiinnitettävä laite, joka kääntää tekstiä halutulle kielelle. Tämän idean olivat keksineet LAMK:n International Business -opiskelijat. lisää» FUAS-ammattikorkeakouluissa toteutetaan kansainvälinen Curriculum Review FUAS-ammattikorkeakouluissa toteutetaan keväällä 2012 FUAS Curriculum Review, jonka tavoitteena on arvioida ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien kokonaisuutta suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Arvioinnissa keskitytään myös korkeakoulujen omiin strategioihin ja painoaloihin. Opetussuunnitelmien arvioinnin avulla saadaan tietoa TKI-toiminnasta, aluekehityspainotuksista, ammattikorkeakoulujen strategisista painoaloista sekä koulutusohjelmien ydinosaamisista ja profiloinnista. Jokaisesta FUAS-ammattikorkeakoulusta on valittu 4 koulutusohjelmaa mukaan arviointiin. Kansainvälinen arvioitsijaryhmä koostuu kahdesta kansainvälisestä ja yhdestä kotimaisesta arvioitsijasta. Ryhmän puheenjohtajana toimii professori John Pratt (University of Brighton the UK) ja jäseninä professori Richard Lancioni (Temple University the U.S) sekä Pekka Auvinen (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu). Arviointivierailu toteutetaan maaliskuussa 2012 ja arviointiraportti julkistetaan joulukuun 2012 alun seminaarissa. Lisätietoja Päivi Huotari, projektijohtaja, HAMK paivi.huotari@hamk.fi Eeva Lassila, projektipäällikkö/sihteeri, FUAS-liittouma eeva.lassila@laurea.fi Uusi julkaisu selvittää aikuiskoulutuksen nykytilaa Aikuiskoulutuksen koordinointihankkeen julkaisu FUASammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila on valmis. Se antaa kokonaiskuvan mm. liittouman aikuiskoulutustoiminnan organisoitumisesta ja koulutustarjonnasta vuosina Julkaisu valottaa eri osapuolten käsityksiä siitä, miten aikuiskoulutusta tulisi koordinoida ja kehittää Helsingin metropolialueella. Siinä on myös ensimmäisen kerran kattavasti koottu ja selvitetty aikuiskoulutuksen organisoitumista ja painottumista liittouman ammattikorkeakouluissa. Julkaisussa todetaan, että eri FUAS-ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmatarjonnat täydentävät ja tukevat toisiaan. Täydennyskoulutukseen kaivattiin kuitenkin lisää yhteisiä koulutustuotteita, ja niille toivottiin yhteisen FUAS-brändäyksen luomista. Nykytila-analyysin jälkeen tullaan rakentamaan aikuiskoulutukselle toiminta- tai koordinointimalli, jolla selkiytetään ensin FUAS-ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen yhteistyö ja koulutustarjonta. Lisätietoja Tuula Piensoho, aikuiskoulutuspäällikkö, LAMK tuula.piensoho@lamk.fi

16 FUAS-liittouma Federation of Universities of Applied Sciences on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma. HÄMEEN- LINNA VANTAA HELSINKI LAHTI Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK PL 230 (Visamäentie 35 A) Hämeenlinna Puh Lahden ammattikorkeakoulu PL 214, Lahti Puh Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22, Vantaa Puh