TAITO, TAIDE JA KIELI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA hanke vuosina Kaukametsän opistolla

Transkriptio

1 TAITO, TAIDE JA KIELI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA hanke vuosina Kaukametsän opistolla LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Hankevastaava Kaukametsän opisto PL 251, Kajaani

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet 4 3 HANKKEEN TOTEUTUS 4 4 SELONTEKO HANKKEEN ETENEMISESTÄ 5 5 HANKKEEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7 LIITTEET Liite 1 Kustannusraportti

3 I JOHDANTO Taito, taide ja kieli maahanmuuttajien koulutuksessa hanke (TTK) on jatkoa TAITO-TAIDE- TIETO verkolle ja Eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamiseksi taito- ja taideaineissa hankkeelle. Hanke on myös jatkoa Kaukametsän opistolla keväällä kesäkuussa 2006 päättyneelle Maahanmuuttajien verkko-opetuksen kehittämishankkeelle Kaukametsän opistolla vuosina ( ), Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa( ) sekä Itä-Suomen ja Kainuun virtuaalikansalaisopistohankkeelle (ISV ). 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET 2.1 Hankkeen taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta astui voimaan (laki 493/1999) Kotouttamislailla pyritään tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuoden 2002 alussa Suomessa asui lähes henkilöä, joiden syntymämaa oli muu kuin Suomi. Suurimmat lähtömaat ovat Venäjä, Viro, ja Ruotsi. EU- maiden kansalaisia Suomessa asuu noin Pakolaisia ja vastaavassa asemassa olevia Suomi on ottanut vastaan vuodesta 1973 lähtien noin Kaukametsän opisto Kajaanissa on vapaan sivistystyön lain piiriin kuuluva kansalaisopisto. Opistossamme opetetaan vuosittain taito- ja taideaineita n tuntia, joista osa on visuaalisten taiteiden perusopetuksen opetusta aikuisille, osa lasten taiteen perusopetusta. Musiikinopetusta opistolla opetetaan n h. Kaukametsän opisto on järjestänyt maahanmuuttajakoulutusta vuodesta 1995 lähtien. Kursseja järjestetään vuosittain yhdestä neljään ja kursseille otetaan opiskelijaksi maahanmuuttajaa. Syksyllä 2005 käynnistettiin pilottina toiminnallinen koulutus, jossa toiminnallista osuutta toteutettiin käsityön ja ravitsemuskasvatuksen kautta. Pilottikoulutuksessa saatua materiaalia kehitettiin ja hyödynnettiin maahanmuuttajien kielikoulutuksessa ja kehittämistä, suunnittelua ja tuottamista jatkettiin Taito, taide ja kieli maahanmuuttajien koulutuksessa hankkeen rahoituksella. Opistossa panostetaan koulutuspalvelujen laatuun, arviointiin ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen kaikilla osa-alueilla. Yksi painopistealueista on maahanmuuttajien opetus, erityisesti toiminnallisuuden käyttö apuvälineenä suomen kielen opetuksessa ja koulutuksien alkukartoituksessa.

4 2.2. Hankkeen tavoitteet TTK -hankkeen tavoitteena oli suunnitella, kehittää ja tarjota uudenlaisia, monimuotoisia kielen oppimista tukevia opiskelumahdollisuuksia maahanmuuttajille työvoimapoliittisten kielikurssien aikana ja niiden jälkeen. Tavoitteena oli: 1. Kehittää edelleen toiminnallista koulutusta maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa aiemmin tuotetun opetusmateriaalin kehittäminen kielellisesti eri taitotasoja vastaaviksi kieltenopettajien kanssa uuden opetusmateriaalin tuottaminen ja levittäminen valtakunnallisesti 2. Käsityön, liikunnan ja ravitsemuksen opetuksen suunnittelu ja kehittäminen aihepiireittäin yhteensopiviksi ja toisiaan tukeviksi kulttuurialan valmentavaan kielikoulutukseen uuden opetusmateriaalin ja sisältöjen suunnittelu ja tuottaminen toisiaan tukeviksi kielellisten taitotasojen yhteinen varmentaminen opetusmateriaaleissa 3. Laajentaa kehittämis- ja yhteistyöverkostoa eri kulttuurialan työnantajia ja koulutusorganisaatioita koskevaksi sitouttaa työnantajat ja koulutusorganisaatiot mukaan yhteistyöhön kouluttamalla heitä ns. esiammatilliseen Kä-Ki-Ku menetelmään laajentaa menetelmän kehittämistä liikunnan ja ravitsemuksen puolelle 3 HANKEEN TOTEUTUS Hanke on toteutettu yhteistyöprojektina, jossa mukana ovat olleet Kaukametsän opiston rehtori, hankevastaava, opiston suomen kielen opetuksen kurssivastaavia ja tuntiopettajia sekä opiston käsityönopettajia, Oulun yliopiston Kajaanin OKL:n lehtori KT, FM Eeva-Maija Lappalainen. Hankkeen aikana ovat yhteistyökumppaneiksi vakiintuneet Kierrätyskeskus Entringin kierrätysvastaava Päivi Ojanen sekä MLL:n Juuret ja Siivet hankkeen projektivastaava Arja Immonen. Lisäksi hankkeessa ovat toimineet harjoittelijoina Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen käsityönopettajan koulutuslinjalta Martta Mäenpää ja Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston Viriketoiminnan ohjausalan koulutuksesta Ritva Hagrén. Hankkeen tavoitteiden toteutuksen menetelminä on käytetty tutorointia, tuntiopettajien ja harjoittelijoiden ohjausta, yhteissuunnittelua ja yhteistyökumppaneiden ja opettajien koulutusta.

5 4 SELONTEKO HANKKEEN ETENEMISESTÄ Vuoden 2007 tammikuussa saatettiin lopulliseen muotoonsa ja julkaistiin Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa kielen oppimisen apuvälineenä hankkeen rahoituksella tuotettu tutkimus- ja opetusmateriaali. Julkaisua jaettiin kaikille yhteistyökumppaneille ja eri oppilaitoksille sekä vapaan sivistystyön piirissä että Oulun ja Helsingin yliopiston kirjastoon. Hankkeessa saatuja tuloksia levitettiin myös BMV hankkeen (Becoming More Visible) kautta kirjoittamalla mm. aiheesta artikkeli BMV hankkeen julkaisuun ja esittelemällä BMV hankkeen osahankkeen arviointitilaisuudessa syyskuussa 2007 opiston käsityönopetuksen toimintaa maahanmuuttajakoulutuksessa. Yhteistyötä jatkettiin BMV -hankkeen Kainuussa toimivan hankevastaavan kanssa suunnittelemalla perhekoulutusta turvapaikan hakijoille. Kurssi pyrittiin toteuttamaan , opettajana Sirpa Mikkonen. Toteuksessa aiheutui ongelmia mm. käytännön järjestelyistä: opiskelijat eivät ymmärtäneet saapua paikalle tai saapuivat väärään aikaan. Lisäksi ryhmäkoot ja lähinnä opiskelijoiden vaihtuvuus tuottivat ongelmia käsityössä, jolloin haluttua lopputulosta ei saatu aikaan. Vuoden 2007 aikana hankerahoituksella toteutettiin myös maahanmuuttajille suunnatun kulttuurialan pilottikoulutuksen suunnittelua ja opetussuunnitelman valmistelua. Koulutuksen suunnittelu aloitettiin kartoittamalla yhteistyökumppaneita sekä järjestämällä tapaamisia eri tahojen kesken. Samalla toteutettiin työvoimapoliittisilla suomen kielen kursseilla edelleen toiminnallista käsityönopetusta. Opetuksen yhteydessä hyödynnettiin sekä edelleen kehitettiin opetusmateriaalia, jota tuotettiin Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa kielen oppimisen apuvälineenä hankkeessa ( ). Hankkeen yhteyteen suunniteltu liikunnan ja musiikin osa-alueet karsiutuivat pois resurssien puutteessa ja hankkeessa valittiin kehittämiskohteeksi käsityön opetus ja esiammatillisuus kulttuurikoulutuksessa. Alkutalvesta 2008 toteutettiin edelleen käsityön opetusta maahanmuuttajien työvoimapoliittisissa suomen kielen koulutuksissa ja testattiin samalla jo olemassa olevan opetusmateriaalin toimivuutta käytännössä sekä kehitettiin materiaalia taitotasoja vastaaviksi. Kurssivastaavilta ja opiskelijoilta saatujen myönteisten palautteiden perusteella hankevastaava aloitti tuntiopettajien ohjaamisen Kä- Ki-Ku menetelmän käyttöön. Mukana olivat tällöin kudonnan tuntiopettajat sekä lasten taiteen perusopetuksessa mukana olevat opettaja (2).

6 Helmi-maaliskuussa 2008 opistolle saatiin kaksi harjoittelijaa; käsityön opettajaksi ja viriketyön ohjaajaksi opiskelevat henkilöt. Heidät otettiin mukaan Kä-Ki-Ku menetelmän mukaiseen ohjaukseen, jonka aikana opiskelijat tutustuivat maahanmuuttajien opetukseen ja Kä-Ki-Ku menetelmään. He suunnittelivat ja pitivät hankevastaavan ohjauksessa käsityön harjoitustunnit maahanmuuttajille sekä raportoivat opetuksensa hankevastaavalle. Samalla opiskelijat luovuttivat valmistetun opetusmateriaalin hankkeen käyttöön. Kumpikaan harjoittelijoista ei ollut toteuttaneet opetusta maahanmuuttajille aiemmin ja kokivat kokonaisuuden haasteellisena sekä suunnittelun, opetusmateriaalin että opetuksen osalta. Hankevastaava osallistui huhti-toukokuussa 2008 työvoimapoliittisten kielikurssien alkukartoituksen suunnitteluun käsityön osalta ja kehitti kielten suunnittelijaopettajan antamien raamien mukaan tuntiopettajan kanssa sisältöä työpajoihin. Työpajat toteutettiin toukokuussa 2008 tuntiopettajien johdolla. Saatu palaute oli erittäin myönteistä ja työpajojen vakiinnuttaminen opiskelijavalinnoissa päätettiin sisällyttää osana opiston toimintaa. Kesällä 2008 viriketyönohjaaja toimi Kaukametsän opiston suomen kielen kursseilla käsityön opettajana maahanmuuttajille ja raportoi opetuksensa sekä kurssivastaaville, kielten suunnittelijaopettajalle sekä hankevastaavalle. Saadut tiedot kertoivat, että Kä-Ki-Ku menetelmän käyttö vaatii uudelta opettajalta jatkuvaa koulutusta ja valvontaa, jotta saavutetaan halutut tavoitteet kielen harjaannuttamisessa käsityöllisin menetelmin. Elo-syyskuussa hankevastaava kävi läpi kielten suunnittelijaopettajan kanssa kaikki vaaditut taitotasot suomen kielen koulutuksessa maahanmuuttajille ja kartoitti lopullisesti käytetyt menetelmät. Materiaalin tarkisti lopullisesti joulukuussa 2008 maahanmuuttajaopetuksen kurssivastaava. Tarkistettu materiaali lisätään opiston maahanmuuttajat.fi sivustolle keväällä Syyskuussa kävi ilmi, että suomen kielen kurssien tuntimäärät ovat muuttuneet ja mahdollinen kulttuuripainotteinen koulutus ei ole mahdollista toteuttaa aiemmin hahmotellulla tavalla opiston maahanmuuttajakoulutuksien sisällä. Tämän tiedon tiimoilta E-M Lappalainen laati alustavan koulutussuunnitelman, joka koski sekä opettajia, yhteistyökumppaneita että opiskelijoita. Syys- ja lokakuussa hankevastaava tapasi Kierrätyskeskus Entringin edustajan, MLL:n projektipäällikön Anneli Vatulan ja projektikoordinaattori Arja Immosen Juuret ja Siivet hankkeesta ja keskusteli uusista koulutussuunnitelmista. Kainuun TE -keskuksen edustaja kävi keskustelemassa opistolla yhteistyöstä ja samalla todettiin että eri järjestäjien ja toimijoiden välinen yhteistyö on jo käynnissä.

7 Marraskuussa 2008 saatiin opetussuunnitelma koottua ja esiteltyä yhteistyökumppaneille. Tavoitteeksi muodostui suunnitelmien toteuttaminen työvoimapoliittisena koulutuksena, jossa painotus olisi käsityöyrittäjyydessä. Tapaamisissa sovittiin alustavasti koulutussisältöjen suunnittelun jaosta sekä toteutuksesta osaamisalueiden mukaisesti eri toimijoiden kesken. Koulutuksen lopullinen toteutus sovittiin toteutettavaksi mahdollisimman pian, tavoitteeksi asetettiin maaliskuu Joulukuussa 2008 pidettiin kaksi koulutuskertaa (4 h) esiammatillisesta Kä-Ki-Ku menetelmästä yhteistyökumppaneille ja Kaukametsän opiston kieli- ja aineenopettajille pohjaksi tulevalle kulttuurialan koulutukselle. Koulutukseen osallistui 10 henkilöä, Kouluttajina toimivat E-M Lappalainen sekä Heli Karppinen. 5 HANKKEEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeessa saavutettiin asetetut tavoitteet rahoituksen puitteissa suunnitellulla tavalla. Hankkeen aikana toteutettiin suunniteltua opettajien ja yhteistyökumppaneiden koulutusta ja kehitettiin entistä ja tuotettiin uutta opetusmateriaalia. Tarkistettu materiaali liitetään Maahanmuuttajien verkkoopetuksen kehittämishankkeessa Kaukametsän opistolla vuosina ( ) toteutetulle sivustolle, keväällä Hankkeen aikana saatiin lisäksi luotua toimiva yhteistyöverkosto eri toimijoiden kesken sekä kehitettiin koulutus- ja opetussuunnitelmaa yrittäjäpainotteiseen kulttuurikoulutukseen, painopistealueena käsityöyrittäjyys. Koulutus toteutetaan vuonna 2009 maalis-lokakuussa. Yhteistyö musiikin, liikunnan, ravitsemuksen tai kuvataiteen ainealueiden kanssa jäi varsinaisesti toteutumatta suunnitellulla tavalla resurssien pienuuden takia. Hankerahoituksen määrää lisäämällä voitaisiin sisältöjen suunnittelua ja toteuttamista laajentaa hankehakemuksessa määritellyllä laajuudella.. Ilman ulkopuolista rahoitusta ei opistolla ole mahdollisuutta korvata tuntiopettajille tuotettua materiaalia, maksaa opetustunneista tai vähentää päätoimisen henkilökunnan opetusvelvollisuutta, jolloin vapautuvat tunnit voitaisiin muuntaa muuksi työksi 1,5 kertoimella ja kohdentaa työtunnit hanketyöhön. Kajaanissa Hankevastaava Heli Karppinen Kaukametsän opisto