Homma hanskaan. Yksilöohjauksen materiaalipakki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Homma hanskaan. Yksilöohjauksen materiaalipakki"

Transkriptio

1 Homma hanskaan Yksilöohjauksen materiaalipakki

2

3 Sisältö Johdanto 5 Ohjausprosessi 7 Ohjausprosessin kulku 10 Kuva ohjausprosessista ja sen sisällöstä 11 Info-tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen 23 Viimeinen tapaaminen 24 Liitteet 25

4

5 Johdanto Yksilöohjauksen materiaalipakki on suunniteltu, kehitelty ja pilotoitu NUOTTI -nuorten työllistymistä tukevien palvelujen kehittämisprojektissa vuosina Projekti on saanut Varsinais-Suomen ELYkeskuksen myöntämää ESR-rahoitusta. Projektin kohderyhmänä ovat olleet Salon seudulla asuvat työttömät tai työttömyysuhan alla olevat alle 30-vuotiaat nuoret. Projektia ovat toteuttaneet yhteistyössä Salon seudun Projektin tavoitteena on ollut erilaisin keinoin ja yhteistyömuodoin tukea Salon seudun nuorten työllistymistä. Projektin toimenpiteet ovat tähdänneet siihen, että työttömät nuoret voisivat saada tukea ja ohjausta entistä suunnitelmallisemmin, tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin. Tähtäimenä on ollut katkeamaton palveluprosessi, jolloin aina varmistetaan, että nuori siirtyy suunnitellusti tukitoimesta toiseen. aikuisopisto, Salon seudun ammattiopisto, Salon kaupunki, Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö sekä Salon työ- ja elinkeinotoimisto. Projektin yhteistyökumppaneita ovat olleet nuorten työllistymisen ja osaamisen kehittämisen parissa työskentelevät toimijat sekä Projektissa on toteutettu ohjauksen ja neuvonnan pilotteja, joihin on osallistunut kohderyhmänä olevia nuoria. Piloteissa nuoret ovat saaneet tukea työllistymiseensä erilaisin ohjausmenetelmin. julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. 5

6 Yksilöohjauksen materiaalipakkiin on koottu nuorten ohjauksessa käytettyjä erilaisia menetelmiä ja harjoitteita. Lisäksi pakkiin on kuvattu Nuotti-projektissa kehitetty yksilöohjauksen prosessi ja siihen liittyvät materiaalit. Materiaalipakin sisältö on syntynyt Projektissa on laadittu ja ylläpidetty myös sähköistä palvelukarttaa, johon on koottu nuorten työllistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä työskentelevät toimijat ja niiden tarjoamat tuki- ja ohjauspalvelut Salossa. Palvelukartta löytyy osoitteesta pitkälti ohjaajien käytännön kokemuksesta nuorten Yksilöohjauksen materiaalipakin tarkoituksena on palvella työllistymisen ja osaamisen kehittämisen parissa työskenteleviä toimijoita, jotka työssään kohtaavat asiakkaita. Materiaalipakki on pilotoitu nuorten kanssa, mutta harjoitteet ja käytännöt soveltuvat kaiken ikäisten ohjaukseen. aikuisten parissa. Harjoitukset on muokattu kohderyhmää ajatellen tarkoitukseen sopiviksi ohjaajien aikaisemmin työssään käyttämistä ja mukana kulkeneista menetelmistä. Osa materiaalista on kokemuksen pohjalta tuotettu itse. Tästä syystä aineistossa ei ole mainittu kaikkien harjoitusten kohdalla lähdeviitteitä, sillä niitä on ollut mahdotonta jäljittää. Tekijät: Merja Korkiakoski Eri tapaamiskertojen yhteyteen on myös teeman mukaisesti liitetty vinkkejä internetsivustoista, joista Merri Rannikko Anne Virta voi löytää lisätietoa teemaan liittyvään aiheeseen tai esimerkiksi osoitteita ja puhelinnumeroita helpottamaan ohjaajan työtä. 6

7 Ohjausprosessi Yksilöohjausprosessi on suunniteltu ja koottu siten, että se kohtaa ohjattavan joka elämäntilanteessa. Yksilöohjauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa ohjaaja keskustelee ohjattavan kanssa kahden kesken. Yksilöohjauksen haasteena on saada ohjattava avautumaan, jakamaan henkilökohtaista elämäänsä vieraan ihmisen kanssa ja kertomaan ongelmistaan. Ainoa tie tähän on pitkällä aikavälillä luotu luottamuksellinen, välittävä ja avoin keskusteluilmapiiri. Tästä syystä ohjauksen tarkoituksena on kartoittaa ohjattavan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti ja ohjaus on tarvittaessa pitkäkestoista. kanssa yhdessä, kun nuorelle on kerrottu perustiedot ohjaustoiminnasta. Allekirjoittamalla lähetteen myös itse nuori hyväksyy yhteystietojensa luovuttamisen sekä yhteydenoton ohjaajalta. Samalla hän tiedostaa myös sen, että mikäli hän ei otakaan tarjottua ohjausta vastaan, saa lähetteen hänen kanssaan allekirjoittanut työntekijä siitä tiedon. Varmistettaessa tällainen tiedonkulku minimoidaan se mahdollisuus, että nuori jäisi kokonaan ilman mitään ohjausta. Asiakas voi myös itse ottaa yhteyttä ja pyytää tapaamista. Lähetteen saapumisen jälkeen yksilöohjaaja ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja sopii Info-tapaamisen. Ohjausprosessin tavoitteena on: Ohjattavan elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoitus Työllistymistä vaikeuttavien tekijöiden tunnistaminen ja ratkaisun löytäminen Verkoston rakentaminen ja palveluohjaus Ohjattavan omien tavoitteiden selkiyttäminen Ohjattavan oman aktiivisuuden lisääminen Info-tapaamisen aikana kerrotaan asiakkaalle ohjauksen toimintatavoista ja ohjaukseen liittyvistä käytännöistä. Asiakas tekee itse päätöksen osallistumisestaan ohjaukseen. Jos asiakas jatkaa ohjauksessa, hänen kanssaan täytetään aloituslomake. Aloituslomakkeeseen kirjataan yhteystiedot sekä sen hetkinen työ- tai opiskelutilanne. Aloituslomakkeessa on mukana suostumus tietojen vaihtamiseen -lomake. Tämä lomake mahdollistaa sen, että asiakkaan suos- Yksilöohjaus alkaa siitä, että yksilöohjausta antavalle taholle tulee lähete asiakkaasta, joka kaipaa tukea. Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi kaupungin tai tumuksella hänen asioistaan voidaan käydä keskustelua asiakkaan oman verkoston välillä. Asiakkaan asioiden selvittäminen on helpompaa, jos suostumus tietojen vaihtoon on annettu. kunnan sosiaalitoimi, nuorisotoimi, alueen TE-toimisto tai alueella toimivat eri alojen oppilaitokset. Lähetteitä lähettävät tahot ja niihin liittyvät käytännöt tulee sopia erikseen. Lähete kirjoitetaan nuoren Aloituslomakkeeseen kirjataan myös asiakkaan asiakkuussuhteet, jotta tarvittaessa yhteystiedot näihin tahoihin ovat selvillä. Joka ohjauskerrasta täytetään 7

8 ohjauspäiväkirjaa, johon merkitään ne asiat, joista on Ohjausprosessin eteneminen: keskusteltu. Tämä toimintamalli on keino vetää yhteen ne asiat, joita ohjauksessa on sillä kerralla keskusteltu, ja sitoutuminen ohjaukseen voi parantua. Lähetteen lähettäneelle taholle ilmoitetaan, onko asiakas aloittanut ohjauksessa vai ei. Ohjaus jatkuu seuraavan tapaamisajankohdan sopimisella. Tapaamisten on hyvä tapahtua vähintään kerran viikossa tapaaminen Ensimmäisten tapaamisten aikana aloitetaan alkukartoitus. Tähän on käytössä Alkukartoitus-lomake, jossa käydään läpi ohjattavan aiempi koulu- ja työhistoria sekä näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta. Kartoitus pitää sisällään eri teemoja, joiden kautta lähdetään kartoittamaan ohjattavan elämäntilannetta. Seuraavien ohjauskertojen teemat määräytyvät sen mukaan, mitkä asiat koetaan ohjattavan kanssa tärkeimmiksi käsitellä. Jotta motivaatio ohjaukseen heräisi ja myös säilyisi, pyritään prosessin aikana korostamaan ohjattavan omia toiveita ja aktiivisuutta ohjaukseen osallistumisessa. Ohjausten numerointi on tarkoitettu selkeyttämään prosessin kulkua. Näitä teemoja ovat terveys, ammatinvalinta, työnhaku, taloudellinen tilanne, minäkuva ja tulevaisuus. Alkukartoituksessa katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja ratkaistaan ne kiireys-/tärkeysjärjestyksessä. Ohjauksen teemojen sijoittuminen ohjausprosessissa muotoutuu ohjattavan elämäntilanteen mukaan. 3. tapaaminen Terveysteemassa käydään läpi vuorokausirytmi, päihteidenkäyttö, tupakointi, mahdolliset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, terveyteen liittyvät jo olemassa olevat verkostot sekä niiden mahdollinen tarve. Nuotti-projektissa nuoria on pyritty sitouttamaan pitkäkestoiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen ohjaukseen. Raportoinnissa varsinainen projektissa aloittaminen on katsottu tapahtuvaksi, kun nuori on osallistunut ohjaukseen yli 7 tunnin ajan. Tämän jälkeen nuoren ohjauksessa on päästy yleensä tilanteeseen, jossa tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma. Tähän perustuen Nuotti-projektin ohjausprosessi tässä materiaalissa perustuu juuri kahdeksan tapaamiskerran prosessiin. Haluamme nuoren tulevaisuudensuunnitelmissa painottaa pitkän tähtäimen suunnitelman tärkeyttä, vaikka sen toteuttaminen 4. tapaaminen Ammatinvalintateemassa selvitellään ohjattavan kanssa, mikä ammatti olisi hänestä kiinnostava. Tämän selvityksen apuna voi käyttää mm. ammatinvalinnan testejä, vierailuja eri työpaikoissa, työkokeiluja, työharjoittelua jne. tapahtuisikin pienten välietappien kautta. Useimmiten nuoren edun mukaista on, että ohjaus jatkuu suunnitelmaa ja tavoitteita seuraten myös tämän kahdeksan kerran ohjausprosessin jälkeen. 5. tapaaminen Minäkuva-teeman tarkoituksena on selventää ohjattavalle, millainen hän on ihmisenä ja työnhakijana. Tapaamisen aikana selvitetään myös hänen vahvuutensa ja asiat, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Minäkuva-teemassa tarkastellaan myös ohjattavan omaa verkostoa (perhe, ystävät, opiskelukaverit, työkaverit, koti, harrastukset jne.). 8

9 6. tapaaminen Työnhakuteemassa jatketaan selvitystä, mikä ala olisi kiinnostava. Tapaamisessa käydään läpi erilaiset keinot hakea työpaikkoja ja laitetaan kuntoon työnhaun asiakirjat (ansioluettelo, työhakemus ja vapaa hakemus). Mahdollisia toimenpiteitä ja ratkaisuja, joissa ohjaus voidaan katsoa päätettäväksi, ovat esimerkiksi ohjattavan oma päätös lopettaa ohjaus, työllistyminen, opiskelupaikan saanti tai elämäntilanteen korjaantuminen. Samoin käydään läpi työhaastattelua ja siihen valmistautumista ja tarvittaessa harjoitellaan konkreettisesti työhaastattelutilannetta harjoitteiden kautta. Ohjattavan kanssa tutustutaan työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin sekä selvitetään työnhakuasiakkuuden voimassaolo. 7. tapaaminen Ohjattavan taloudellinen tilanne käydään läpi ja sitä varten kartoitetaan tulot ja menot. Tarvittaessa solmitaan asiakkuus sosiaalitoimeen ja sen kautta selvitetään oikeus toimeentulotukeen. Jos ohjattavalle on tullut velkoja ja niistä yksin selviytyminen on vaikeaa, otetaan yhteys velkaneuvontaan ja hoidetaan tilannetta kuntoon. Viimeinen tapaamiskerta Yksilöohjauksen päätyttyä tulee kirjata päättämisilmoitus. Mikäli ohjauksen päättyminen on ns. hallittu eli siitä on päätetty yhdessä ohjattavan kanssa, voidaan päättämisilmoitus allekirjoittaa yhdessä viimeisellä tapaamiskerralla, jolloin ohjaukseen osallistuneen kanssa tehdään yhteenveto ohjauksesta ja arviointia asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Jos nuorta ei tavoiteta tai hän ei enää halua saapua ohjaustapaamisiin eli ohjauksen päättyminen on ns. hallitsematon, on työntekijän silti hyvä kirjata ylös ohjauksen päättyminen ja siihen johtaneet syyt, sekä ilmoittaa nuoren yhteistyöverkostolle ohjauksen päättymisestä. Tällä varmistetaan, ettei ohjattava jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle ja vältetään turhaa 8. tapaaminen ja päällekkäistä työtä. Koko ohjausprosessin aikana selvitellään mahdollisuuksia ohjattavan opiskelu- tai työllistymistilanteen parantamiseksi. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat koko ajan läsnä ja ohjauksen aikana pyritään saavuttamaan pienin askelin niitä tavoitteita, jotka voisivat viedä ohjattavan asioita parempaan suuntaan. Tässä vaiheessa ohjausta voidaan ohjattavan kanssa miettiä suunnitelmaa ohjauksen jatkolle ja elämälle ohjauksen jälkeen. Nämä Päättämisilmoituksesta tulee käydä ilmi, miksi ohjaus on päättynyt ja mitkä ovat asiakkaan jatkosuunnitelmat. Ohjauksen aikana kertyneet tehtävät ja lomakkeet kootaan ja annetaan ohjattavalle mukaan portfolio-kansioon. Portfolio-kansion tarkoitus on osoittaa, miten oma kehitys on edennyt asetettuja tavoitteita kohti sekä tukea itseohjautuvuutta jatkoa ajatellen. jatkosuunnitelmat voivat olla esimerkiksi koulutusharjoittelu, työharjoittelu, opinnot, työpaikka tai kuntouttava työtoiminta. Ohjausta jatketaan kunkin ohjattavan yksilöllisen tarpeen mukaan. Yhteydenpito lähettävään tahoon ja asiakkaan verkostoon jatkuu läpi ohjauksen asiakkaan tilanteen/ tarpeen mukaan. 9

10 Ohjausprosessin kulku Lähete* Asiakkaan yhteydenotto Ohjaajan yhteydenotto Henkilöä ei tavoiteta / ei näe tarvetta ohjaukseen Info-tapaaminen Henkilö aloittaa ohjauksen:» Aloituslomake Tieto lähettävälle taholle** Tutustuminen tapaaminen / alkukartoitus:» Alkuhaastattelu» Palveluohjaus» Verkostopalaverin tarve eri toimijoiden ja asiakkaan kesken Ohjaukseen sitouttaminen Palveluohjaus tapaaminen: Käydään elämäntilannetta läpi ohjauskeskusteluissa eri teemojen kautta. Verkosto- palaverit 8. tapaaminen Jatko/tulevaisuus?» Ohjauksen suunnitelma ja tavoitteet Ohjaus jatkuu * Lähetteitä voivat lähettää työllistymisen ja osaamisen kehittämisen parissa työskentelevät tahot, jotka tekevät asiakastyötä. ** Yhteydenpito lähettävään tahoon ja asiakkaan verkostoon jatkuu läpi ohjauksen. Viimeinen tapaaminen: Päättämisilmoitus 10

11 Kuva ohjausprosessista ja sen sisällöstä Alkukartoituksessa katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja ratkaistaan ne kiireys-/tärkeysjärjestyksessä. Alkukartoituksen jälkeen ohjaus muotoutuu nuoren elämäntilanteen mukaan. Info» Ohjauksen käytännöt ja toimintatavat» Asiakkaan päätös ohjauksen aloituksesta» Aloituslomake tapaaminen» Alkukartoitus: aikaisemmat koulutukset, kurssit, työkokemus ja näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta, terveys ja elintavat, tulevaisuuden toiveet; koulutus/ työ/muut tarpeet Yhteydenpito lähettävään tahoon ja nuoren verkostoon jatkuu läpi ohjauksen tilanteen/tarpeen mukaan Terveys» Vuorokausirytmi, päihteet, tupakointi, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, terveyteen liittyvät verkostot/niiden tarve Ammatinvalinta» Mikä kiinnostaa?» Ammatinvalinnan testejä jne.» Apua ammatinvalintaan? Minäkuva» Millainen olen? Millainen työnhakija olen? Mitä osaan? Keitä on ympärilläni? Jatkuu» 11

12 Kuva ohjausprosessista ja sen sisällöstä Työnhaku» Alat, jotka kiinnostavat?» Työnhaun tavat» Työnhaun asiakirjat» Työhaastattelu ja siihen valmistautuminen» TE-toimiston palvelut Taloudellinen tilanne» Mistä kuukausitulot?» Mitä menoja?» Velat?» Ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin?» Tarve verkostolle? Yhteydenpito lähettävään tahoon ja nuoren verkostoon jatkuu läpi ohjauksen tilanteen/tarpeen mukaan Tulevaisuus?» Ohjauksen suunnitelma ja tavoitteet (koulutusharjoittelu tai työharjoittelu, opinnot, työt)» Ohjaus jatkuu Ratkaisuja» Työllistyminen» Opiskelupaikan saanti» Elämäntilanteen korjaantuminen» Ohjattavan oma päätös jne. Ohjaus päättyy» Päättämisilmoitus 12

13 Info-tapaaminen Info-tapaamisessa asiakkaalle kerrotaan, mistä ohjauksessa on kyse, mitkä ovat sen tavoitteet ja millä tavalla ohjausta viedään eteenpäin (toimintatavat ja käytännöt). Asiakkaan päätös ohjauksen aloituksesta Asiakas tekee päätöksen osallistumisestaan ohjaukseen. Ohjaus perustuu vapaaehtoisuuteen, jolloin asiakas itse päättää oman tarpeensa ohjaukselle. Asiakkaan epäröidessä hänelle annetaan aikaa päätöksen teolle. Tässä tilanteessa voidaan sopia ajankohta yhteydenotolle, jolloin asiakas ilmoittaa halukkuutensa yksilöohjaukseen. Yhteydenotto voidaan sopia esimerkiksi seuraavalle päivälle. Asiakas voi tehdä päätöksen ohjauksesta myös info-tapaamisen aikana. Ohjauksen aloittamispäätöksen jälkeen asiakkaan kanssa täytetään aloituslomake. Tapaamiset on hyvä järjestää tilaan/paikkaan, joka on rauhallinen ja mahdollistaa keskustelun ilman ulkopuolista häiriötekijää. Osa harjoitteista vaatii tietokoneen internet-yhteyksin. LIITE ALOITUSLOMAKE Aloituslomakkeeseen kirjataan yhteystiedot sekä ohjattavan sen hetkinen työ- tai opiskelutilanne. Aloituslomakkeessa on mukana lomake suostumus tietojen vaihtamiseen. Tämä lomake mahdollistaa sen, että ohjattavan suostumuksella hänen asioistaan voidaan käydä keskustelua hänen oman verkostonsa välillä. Ohjattavan asioiden selvittäminen on helpompaa, jos suostumus tietojen vaihtoon on annettu. Aloituslomakkeeseen kirjataan myös ohjattavan asiakkuussuhteet, jotta tarvittaessa yhteystiedot näihin tahoihin ovat selvillä. Joka ohjauskerrasta täytetään ohjauspäiväkirjaa, johon merkitään ne asiat, joista on keskusteltu. Ohjaus jatkuu seuraavan tapaamisajankohdan sopimisella. Tapaamisten on hyvä tapahtua vähintään kerran viikossa. Ohjaajan on hyvä kirjata itselleen ylös tapaamiskertojen keskustelun sisältöä ja niissä esille tulleet asiat. Näin ohjaaja voi palata ennen seuraavaa tapaamista ohjattavan asioihin, ja palauttaa mieleensä hänen tilanteensa. Ohjaajan tulee muistaa vaitiolovelvollisuutensa ja säilyttää asiakastiedot ja kirjalliset raportit paikassa, jonne ulkopuoliset tahot eivät pääse niitä lukemaan. Aloituslomake on suunniteltu palvelemaan Nuotti projektin ohjaus- ja raportointikäytäntöjä. Ohjausta toteuttavan tahon kannattaa pohtia, mitä tietoja ohjattavista halutaan kerätä ja mitä tietoja säilytetään, arkistoidaan tai tilastoidaan. Lomaketta voi näin ollen muokata ohjausta toteuttavan tahon tarpeiden mukaan. 13

14 1. 2. tapaaminen Ensimmäisten ohjauskertojen aikana käydään läpi ohjattavan elämäntilannetta. Tähän on apuna alkukartoituslomake, jossa käydään läpi ohjattavan aiempi koulu- ja työhistoria sekä näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta. Kartoitus pitää sisällään eri teemoja, joiden kautta ohjattavan sen hetkinen tilanne pyritään kartoittamaan. Nämä teemat ovat terveys, ammatinvalinta, Lisäksi alkukartoituksen jälkeen voidaan pohtia yhdessä tulevaisuuden näkymiä ja toiveita liitteenä olevan tulevaisuuden pohdinta -tehtävän avulla. työnhaku, taloudellinen tilanne, minäkuva ja tulevaisuus. Alkukartoituksessa katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja ratkaistaan ne kiireys-/tärkeysjärjestyksessä. LIITE ALKUKARTOITUS Asiakkaan tausta: koulutukset, kurssit, työkokemus ja näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta Terveys ja elintavat Tulevaisuuden toiveet; koulutus/työ/muut tarpeet Alkukartoituslomakkeen tarkoituksena on olla auttavana työkaluna keskustelun avaamiseksi. Siihen asetetut kysymykset ovat johdattelevia ja niiden kautta pääsee helpommin perille ohjattavan tilanteesta. Alkukartoituslomakkeeseen voi palata uudelleen missä vaiheessa ohjausprosessia tahansa ja täydentää olemassa olevia vastauksia. Tämän alkukartoituksen aikana voi nousta esille asioita, jotka ovat sillä hetkellä sellaisia, että niihin tulisi puuttua heti. Nämä tilanteet määrittävät sen, miten ohjauksen teemat jatkossa sijoittuvat ohjausprosessin aikana. Tilanne alkukartoituksen jälkeen voi olla myös se, ettei mikään asia nouse erityisesti pinnalle. Tässä tilanteessa ohjauksessa voidaan edetä ohjausprosessin osoittaman järjestyksen mukaisesti. 14

15 LIITE TULEVAISUUDEN POHDINTAA Tulevaisuuden pohdinta -tehtävän tarkoituksena on miettiä tulevaisuuden näkymää esimerkiksi 5 tai 10 vuoden kuluttua. Millainen on sen hetkinen työ- ja opiskelutilanne? Mitä vapaa-aikaan kuuluu? Millainen on perhe ja muut verkostot? Missä ja miten asuu? Tulevaisuuden pohdinta -tehtävän avulla voidaan luoda kuvauksia mahdollisesta tulevaisuudesta. Ajatusten kirjaaminen auttaa hahmottamaan toivottavan tulevaisuudenkuvan. Ohjattavan kanssa käydään läpi, ovatko hänen hahmottamansa tulevaisuudenkuvan tavoitteet realistisia ja toteutettavia siinä ajassa, kun on määritelty. Ohjattavan kanssa keskustellaan myös, millaisia asioita hänen tulisi tehdä, jotta tuo tulevaisuudenkuva voisi toteutua. 3. tapaaminen Kolmannella tapaamiskerralla käydään läpi erilaisia teemoja, jotka vaikuttavat olennaisesti omaan hyvinvointiin. Näitä teemoja käsitellään keskustelua ylläpitäen sekä tarvittaessa erilaisten testien kautta. Teemoja ovat: vuorokausirytmi, päihteet, tupakointi, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, terveyteen liittyvät verkostot sekä niiden tarve. Keskustelun aikana kartoitetaan tarvetta mm. terveyspalveluille. Ohjattava ohjataan terveystarkastukseen ja hammaslääkäriin, jos edellisestä käyntikerrasta on kulunut paljon aikaa tai olisi tarpeellista kartoittaa terveydentilaa kokonaisvaltaisemmin. Huoli ohjattavan psyykkisestä hyvinvoinnista voi myös olla asia, jonka vuoksi tulisi varata aika lääkärillä käyntiin. Ohjattavan kanssa käydään läpi myös mahdolliset rajoitteet (fyysiset tai psyykkiset), jotka voivat omalta osaltaan vaikuttaa työllistymiseen tai opiskeluun. Päihde-osiossa kartoitetaan ohjattavan asennetta päihteisiin sekä mahdollista käyttöä. Ohjaaja kertoo ohjattavalle päihteiden ja muiden huumaavien aineiden haittavaikutuksista ja tarvittaessa ohjaa ohjattavan päihdepalveluiden piiriin (esimerkiksi A-klinikalle) 15

16 Terveysteemassa käsitellään vuorokausirytmiä ja autetaan ohjattavaa ymmärtämään rytmin säilyttämisen tärkeys. Jos ihminen joutuu toimimaan vastoin luontaista elämänrytmiään, suorituskyky heikkenee. Väsymys ja univaje vaikuttavat eniten monimutkaisiin älyllisiin toimintoihin, kuten loogiseen päättelyyn ja suunnitteluun. Väsyneenä myös tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja työmotivaatio heikkenevät nopeasti. Ruokailutottumuksilla on suuri vaikutus ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Voidaksemme hyvin tarvitsemme monia erilaisia ravintoaineita. Epäterveelliset ruokailutottumukset vaikuttavat paitsi painoon ja terveyteen niin myös jaksamiseen arjessa. Ruokailutottumukset opitaan paljolti kotoa ja myöhemmin myös kavereilta. Parhaimmillaan perheiden, lasten ja nuorten parissa työskentelevät aikuiset voivat parantaa ruoan merkitystä arjessa. Terveys o Vuorokausirytmi LIITE KYSYMYSPATTERISTO KESKUSTELUN TUEKSI o Päihteet Audit-testi, alkoholikäytön riskit (www.paihdelinkki.fi/testaa/audit) SADD-testi, alkoholiriippuvuus (www.paihdelinkki.fi/testaa/sadd) Infoa päihteistä (www.paihdelinkki.fi) o Tupakointi Nikotiiniriippuvuustesti (www.paihdelinkki.fi/testaa/tupakointi) Infoa tupakasta (www.paihdelinkki.fi/tietoiskut) o Huumeet DAST huumeidenkäyttötesti (www.paihdelinkki.fi/testaa/huumeidenkaytto) Infoa huumeista (www.paihdelinkki.fi/tietoiskut) o Ravitsemus LIITE RUOKAILUTOTTUMUKSET o Terveyteen liittyvät verkostot / niiden tarve Oman alueen terveyspalvelut 16

17 4. tapaaminen Neljännellä tapaamiskerralla pohditaan ammatinvalintaa. Ammatinvalintaa pohtiessa on hyvä kartoittaa omia taitoja, vahvuuksia sekä kiinnostuksen kohteita. Opiskelupaikan saamiseen vaikuttaa koulumenestyksen lisäksi työkokemus, lahjakkuus, soveltuvuus alalle sekä joillain aloilla terveydelliset seikat. Peruskoulun päätyttyä on edessä urapolulle astuminen. Koulutusvaihtoehtoja on tarjolla kasoittain. Itselle parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoa voi joutua harkitsemaan pitkäänkin. Urasuunnitelma hahmottuu omia kykyjä ja kiinnostuksen kohteita kartoittamalla. Suunnitelmia laatiessa ja koulutuksia etsiessä tulee mietityksi myös, mitä tulevalta koulutukseltaan ja ammatiltaan toivoo. Ammatinvalintaratkaisuja tehdessä pitäisi pohtia omia taitoja, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä itselle tärkeitä asioita. Valintoja tehdessä kannattaa kiinnittää huomio ennen kaikkea työn sisältöön ja mielekkyyteen, eikä antaa esimerkiksi ammatin arvostuksen ja palkkauksen ohjailla liikaa valintoja. Ammatinvalintaprosessin avuksi on laadittu erilaisia harjoitteita ja testejä, joiden avulla ohjattava voi alkaa kartoittaa omaa tulevaisuuden ammattiaan. Ammatinvalinta o Mikä kiinnostaa? LIITE AMMATIT -HARJOITE LIITE MITÄ MIELTÄ KOULUSTA JA OPISKELUSTA? -KYSELY LIITE TESTAA OPPIMISTYYLISI o Apua ammatinvalintaan o Ammatinvalinnan testejä AVO-ohjelma (www.mol.fi/avo/) A-ura (www.avosto.net/a-ura/) Ammattinetti (www.ammattinetti.fi) o Tietoa opiskelusta ja koulutuksista 17

18 5. tapaaminen Viidennellä tapaamiskerralla pohditaan omaa minäkuvaa. Ihmisen minäkuva määritellään käsitykseksi omasta itsestä ja suhteesta ympäröivään maailmaan. Minäkuva kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan ihmisen saadessa vuorovaikutuksessa palautetta toiminnastaan ja omasta persoonastaan muilta ihmisiltä. Saatu palaute vaikuttaa voimakkaasti ihmisen käsitykseen siitä, millainen hän itse on, mitä hän osaa ja mitä ei. Minäkuvassa erotellaan erilaisia piirteitä ja puolia, suhteuttaa helposti kaikki elämänsä vastoinkäymiset omaan kyvyttömyyteensä ja sortuu yhä uudelleen samoihin virheisiin. kuten esim. älykkyys, toimintatapa, ulkonäkö, sukupuoli, luotettavuus ja ailahtelevaisuus. Yksilötasolla Kuva itsestä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten ihminen suhtautuu omaan ympäristöönsä. Epäonnistumistilanteessa riippuu täysin henkilön minäkuvasta, kerääkö hän voimansa ja yrittää uudelleen vai antaako hän periksi pitäen ongelmaa ylivoimaisena. minäkuvat eroavat sen mukaan, millaisia ominaisuuksia tai piirteitä asianomainen uskoo itsessään olevan. Toinen yksilö voi arvostaa ja pitää tärkeänä itsessään jotain tiettyä ominaisuutta, kun taas toiselle ko. piirre ei merkitse läheskään samaa. Ihmiset eroavat toisistaan myös siinä, kuinka selkiytynyt ja todellinen heidän minäkuvansa on. Realistinen kuva itsestä on eräs toimintakykyisen ihmisen tärkeimpiä tunnuskuvia. Epärealistisella tai minäkuvaansa tunnistamattomalla henkilöllä on vaikeuksia toimia parhaalla mahdollisella tavalla, koska vääristynyt tai olematon minäkuva vaikeuttaa toiminnasta saatavan palautteen käsittelyä. Epäonnistumisen kohdatessa realistisen ja hyvin jäsentyneen minäkuvan omaava henkilö kykenee arvioimaan syitä ja korjaamaan toimintatapaansa. Kehittymättömän ja negatiivisen minäkuvan omaava Minäkuva kehittyy vuorovaikutuksessa henkilön sosiaaliseen ympäristöön, joka muodostuu kodista ja vanhemmista, ikätovereista, työtovereista, omasta perheestä jne. Erittäin tärkeällä sijalla on lapsuusvaihe, jolloin kognitiivinen kehitys luo pohjaa sille, että luottamus omiin kykyihin lisääntyy. Minäkuvan kehittyminen jatkuu koko elämän ajan lapsuudessa luodulle kestävälle pohjalle. Käsitys omasta itsestä ohjaa monella tavalla suhtautumistamme ympäröivään maailmaan. Katsomme maailmaa minäkuvastamme peilautuvien ominaisuuksien, piirteiden jne. kautta. 18

19 Minäkuva ohjaa koko ihmisen sosiaalista toimintaa. Minä- ja maailmankuvien erilaisuus selittää ihmisten erilaiset ratkaisut samassa tilanteessa. Kielteinen kuva johtaa avoimeen ja rohkeaan asennoitumiseen elämää kohtaan. Tällainen henkilö ei epäröi ottaa vastaan haasteita ja uskaltaa asettaa itselleen tavoitteita. omista kyvyistä ja ominaisuuksista johtaa varaukselliseen suhtautumiseen elämään ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tällainen henkilö välttää haasteita, koska päällimmäisenä on epäonnistumisen pelko. (Lähde: avoimet/1filosofiapsykologia/psykologia/elamanhallinta/ minakuva) Myönteinen käsitys itsestä ja luottamus omiin kykyihin Minäkuva Ohjauksen tueksi on kehitetty paljon erilaisia harjoitteita ja menetelmiä. Niiden käyttäminen ohjauksessa auttaa ohjattavaa paremmin jäsentämään ja selkiyttämään omaa minäkuvaa. LIITE MINÄKUVA -HARJOITE LIITE MINUN TARINANI LIITE 20 MINUA KUVAAVAA SANAA LIITE ADJEKTIIVILISTA LIITE SUHDEVERKOSTO LIITE VERKOSTOKARTTA LIITE OSAAMISEN KARTOITUS 19

20 6. tapaaminen Kuudennella tapaamiskerralla käydään läpi työnhakua ja siihen liittyviä asioita. Työelämä ja työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti. Ennen luotiin elämänmittaista, vakaata uraa. Nykyään kuljetaan urapolulla, joka voi sisältää useita eripituisia työsuhteita ja myös alan vaihtoja. Työnhaku vaatii aikaa, energiaa ja suunnitelmallisuutta. Toisinaan on hyvä pysähtyä tutkailemaan omia tavoitteita ja tulevaisuudensuunnitelmia, vaikka tavoitteena olisi vain työllistyä mahdollisimman nopeasti. Ennen kuin ryhtyy työnhakuun, on tärkeää selvittää omat lähtökohdat, vahvuudet ja toiveet. On tärkeää tunnistaa osaamisensa ja katsella ympärille: millä aloilla on imua, mitkä työtehtävät vaikuttavat kiinnostavilta, millaisissa organisaatioissa voisi taitojaan hyödyntää ja myös oppia uutta? Työnhaku on oman osaamisen - tietojen, taitojen, persoonan - näkyväksi tekemistä ja kohdentamista. Myös Oma kiinnostus työnhaussa on ensiarvoisen tärkeää. Mitä juuri itse haluaa tehdä? asenteet ja tahto, innostus uuteen ja halu tehdä, kontaktit ja verkostot sekä merkitykselliset elämänkokemukset ovat osaamista. Työnhaku Ohjausta varten on laadittu työnhakupaketti, jonka avulla ohjaaja voi edetä järjestelmällisesti ohjattavan kanssa. Hyvä valmistautuminen ja ajan tasalla olevat työnhaun asiakirjat edistävät työnhakua merkittävästi. o Työnhaku LIITE TYÖNHAUN TAVAT LIITE TYÖNHAUN ASIAKIRJAT LIITE TYÖHAASTATTELU JA SIIHEN VALMISTAUTUMINEN LIITE AJATUKSIA TYÖN MAAILMASTA LIITE MITÄ HALUAT TYÖELÄMÄLTÄ? o TE-toimiston palvelut (www.mol.fi) o CV-netti (https://asiointi.mol.fi/cvhaku/) 20

21 7. tapaaminen Seitsemännellä tapaamiskerralla käydään läpi ohjattavan taloudellinen tilanne. Oman talouden hallinta vaatii suunnittelua. Tulojen ja menojen tulee pidemmällä tähtäimellä olla tasapainossa. Yksilöohjauksessa ohjattavan taloudellinen tilanne käydään kokonaisvaltaisesti läpi. Tapaamisessa kartoitetaan tulot ja menot ja apuna käytetään Tulot ja menot -seurantalomakkeita. Seuraavalla viidellä askeleella taloudellinen tilanne lähdetään ottamaan haltuun yksilöohjauksessa. Ohjauksen aikana voi ottaa yhteyttä oman kunnan velkaneuvojaan/talous- ja velkaneuvontatoimistoon! velat. Jos ulosottoon on mennyt jo joitakin velkoja, selvitetään velkojat ja velkojen summat, pääomat ja kertyneet korot. Pyydetään ulosottomieheltä selvitys, jos ohjattava on itse epävarma omasta tilanteestaan. Otetaan esille viimeisimmät maksukuitit tai -kehotukset ja kirjataan niistä velkojen määrä. Lasketaan mukaan pankki- ja rahoitusyhtiövelat viimeisestä laskusta. Haetaan viimeisin perintätoimiston maksukehotus. Lasketaan myös erääntyneiden laskujen määrä ja muut rästit. Seuraavaksi voidaan esittää seuraavia kysymyksiä: Kuinka paljon olet sopinut maksavasi kuukaudessa yhteensä? Onko summa suurempi kuin maksuvarasi, jonka juuri laskit? Pystyisitkö maksamaan velkasi, jos menosi olisivat normien mukaiset? Miten saat taloutesi hallintaan? Keinoja voi olla monenlaisia: tulojen lisääminen, menojen pienentäminen, omaisuuden myyminen, velkojen yhdistely, maksusuunnitelman 1. Istutaan alas ja aletaan laskea muuttaminen. Selvitetään tilanne: Lasketaan palkkakuitista, kuinka paljon nettopalkka on kuukaudessa. Jos ohjattava saa esimerkiksi asumistukea, lapsilisää tai muita tuloja, lisätään ne säännöllisiin tuloihin. Vähennetään tuloista asumiskulut ja muut menot, joista tärkeimmät ovat sairauskulut, työmatkakulut ja elatusapumaksut. Lasketaan kaikki tulot ja menot kuukautta kohti. Jäljelle jäävä summa on käytössä 1) elämiseen ja hankintoihin ja 2) velkojen maksuun. 3. Otetaan yhteys velkojiin ja tehdään maksusuunnitelma Otetaan yhteys velkojiin ja pidetään neuvotteluyhteyttä yllä. Tärkeää on, ettei ohjattava jää odottamaan maksukehotusten tulvaa, eikä heitä maksukehotuksia roskiin. Mahdollisuuksia velkojen maksuihin voi tulla monta ennen luottohäiriömerkintää. Velat ovat aina omia velkoja ja niistä on otettava vastuu. Velkojien edustajat ovat ammattilaisia eikä yhteydenottoja tarvitse 2. Kaikki velat esiin häpeillä. Ulosottomiehenkin kanssa voi neuvotella. Lasketaan seuraavaksi velkojen määrä ja kootaan kaikki Tämän jälkeen tulee laatia ehdotus velan maksamisesta. Siihen tarvitaan edellä esitettyjä laskelmia. Rahoituslaitos tarvitsee tietoja kokonaistilanteesta. Suunnitelma tehdään niin pitkäaikaisten luottojen kuin rästienkin maksamisesta ja tämä suunnitelma esitetään velkojille. Tässä kohtaa täytyy muistaa olla realistinen. Jos sopimusta ei pysty noudattamaan, velkoja ei helposti usko suunnitelmia seuraavalla kerralla. 21

ARVAA MIKÄ AMMATTI -sanaselityspeli. AMMATTIPELI kysymysnopalla. puutarhuri. poliisi

ARVAA MIKÄ AMMATTI -sanaselityspeli. AMMATTIPELI kysymysnopalla. puutarhuri. poliisi ARVAA MIKÄ AMMATTI -sanaselityspeli Arvaa mikä ammatti -pelin korteissa on 60 suomalaisille tuttua ammattia. Tulosta sopiva määrä kortteja. Kortteja on runsaasti, ja alussa on helpompia sanoja. Lopussa

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 1 Hakeutumisohje:

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LAITA TÄHÄN OMA KUVASI

LAITA TÄHÄN OMA KUVASI KOULUSTA TYÖHÖN LAITA TÄHÄN OMA KUVASI MINUN SIIRTYMÄTILANTEIDEN SUUNNITELMANI ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Sivistysosasto EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot Koulusta työhön - minun siirtymätilanteiden suunnitelmani

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen Lisädiat esitykseen Jukka Lerkkanen Itsetuntemus Tietoa ominaisuuksistasi eli itsetuntemusta Jokaisella meillä on käsityksiä ominaisuuksistamme, luonteenpiirteistämme ja taidoistamme Lisäksi meille on

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Vertaisarvioijien hakulomake

Vertaisarvioijien hakulomake - kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi Henkilötiedot Titteli Etunimi Valokuva: Sukunimi Sukupuoli: Nainen Mies Syntymäaika: Kansallisuus: Osoite: Puhelinnumero: E-mail: Vertaisarvioinnin kannalta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tietoa kesätyönhausta

Tietoa kesätyönhausta Tietoa kesätyönhausta Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 suunnittelija Eric Carver / Leena Itkonen Urapalvelut/ Eric Carver www.helsinki.fi/yliopisto 27.1.2012 1 Aiheet: 1.Kesätyönhaun sykli 2.Urataidot

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen 19.4.2013 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Anu Turunen Lyseonpuiston lukio Taustaa Syksyllä 2010 OKM myönsi rahoituksen lukioiden opintoohjauksen

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

G R A P H I N G L I F E J A K O M P A S S I

G R A P H I N G L I F E J A K O M P A S S I G R A P H I N G L I F E J A K O M P A S S I "On lähdettävä sieltä, missä toinen on. Vance Peavy, ohjauksen uranuurtaja Kanadasta, siteeraten Kierkegaardia M I K S I K O M P A S S I Asiakkaan aktivoituminen:

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot