Kahdeksan tapaamisen yksilöohjausmalli voimaksi!

Transkriptio

1 Kahdeksan tapaamisen yksilöohjausmalli 2015 voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke

2 Johdanto Hamina - Kotka kuntakokeiluhankkeen ( ) tehtävänä oli kehittää ja tuoda esille uusia asiakastyön ohjausmalleja työkaluiksi työttömien kanssa työskenteleville. Kahdeksan tapaamisen yksilöohjausmalli on alunperin NUOTTI -nuorten työllistymistä tukevien palvelujen kehittämisprojektissa ( ) tuotettu Homma hanskaan -yksilöohjauksen materiaalipakki. Oppaan ovat NUOTTI-projektissa koostaneet Merja Korkiakoski, Merri Rannikko ja Anne Virta. HAKO-hankkeen kartoittaessa jo tuotettuja ohjausmalleja löysimme tämän Homma hanskaan -yksilöohjauksen materiaalipakin ja sen todettiin olevan suunnitelmallinen, tehokas ja kokonaisvaltainen malli toimivaan yksilöohjaukseen. Materiaali oli koottu hyväksi havaituista menetelmistä ja prosessin kuvauksesta, jotka nojasivat käytännöstä saatuihin kokemuksiin Salossa. HAKO-hanke halusi nostaa esiin tämän erinomaisen materiaalin sellaisenaan hyväksi käytännöksi asiakastyötä tekeville. Sisällys Ohjausprosessi Ohjausprosessin eteneminen Ohjausprosessin kulku... 5 Kuva ohjausprosessista ja sen sisällöstä... 6 Info-tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen tapaaminen Viimeinen tapaaminen Liitteet

3 Ohjausprosessi Yksilöohjauksen materiaalipakkiin on koottu ohjauksessa käytettyjä erilaisia menetelmiä ja harjoitteita. Materiaalipakin sisältö on syntynyt pitkälti ohjaajien käytännön kokemuksesta asiakkaiden parissa. Harjoitukset on muokattu kohderyhmää ajatellen tarkoitukseen sopiviksi ohjaajien aikaisemmin työssään käyttämistä ja mukana kulkeneista menetelmistä. Osa materiaalista on kokemuksen pohjalta tuotettu itse. Tästä syystä aineistossa ei ole mainittu kaikkien harjoitusten kohdalla lähdeviitteitä, sillä niitä on ollut mahdotonta jäljittää. Eri tapaamiskertojen yhteyteen on myös teeman mukaisesti liitetty vinkkejä internetsivustoista, joista voi löytää lisätietoa teemaan liittyvään aiheeseen tai esimerkiksi osoitteita ja puhelinnumeroita helpottamaan ohjaajan työtä. Yksilöohjauksen materiaalipakin tarkoituksena on palvella työllistymisen ja osaamisen kehittämisen parissa työskenteleviä toimijoita, jotka työssään kohtaavat asiakkaita. Yksilöohjausprosessi on suunniteltu ja koottu siten, että se kohtaa ohjattavan joka elämäntilanteessa. Yksilöohjauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa ohjaaja keskustelee ohjattavan kanssa kahden kesken. Yksilöohjauksen haasteena on saada ohjattava avautumaan, jakamaan henkilökohtaista elämäänsä vieraan ihmisen kanssa ja kertomaan ongelmistaan. Ainoa tie tähän on pitkällä aikavälillä luotu luottamuksellinen, välittävä ja avoin keskusteluilmapiiri. Tästä syystä ohjauksen tarkoituksena on kartoittaa ohjattavan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti ja ohjaus on tarvittaessa pitkäkestoista. Ohjausprosessin tavoitteena on: Ohjattavan elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoitus Työllistymistä vaikeuttavien tekijöiden tunnistaminen ja ratkaisun löytäminen Verkoston rakentaminen ja palveluohjaus Ohjattavan omien tavoitteiden selkiyttäminen Ohjattavan oman aktiivisuuden lisääminen Yksilöohjaus alkaa siitä, että yksilöohjausta antavalle taholle tulee lähete asiakkaasta, joka kaipaa tukea. Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi kaupungin tai kunnan sosiaalitoimi, nuorisotoimi, alueen TE-toimisto tai alueella toimivat eri alojen oppilaitokset. Lähetteitä lähettävät tahot ja niihin liittyvät käytännöt tulee sopia erikseen. Lähete kirjoitetaan asiakkaan kanssa yhdessä, kun hänelle on kerrottu perustiedot ohjaustoiminnasta. Allekirjoittamalla lähetteen myös itse asiakas hyväksyy yhteystietojensa luovuttamisen sekä yhteydenoton ohjaajalta. Samalla hän tiedostaa myös sen, että mikäli hän ei otakaan tarjottua ohjausta vastaan, saa lähetteen hänen kanssaan allekirjoittanut työntekijä siitä tiedon. Varmistettaessa tällainen tiedonkulku minimoidaan se mahdollisuus, että asiakas jäisi kokonaan ilman mitään ohjausta. Asiakas voi myös itse ottaa yhteyttä ja pyytää tapaamista. Lähetteen saapumisen jälkeen yksilöohjaaja ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja sopii Info-tapaamisen. Info-tapaamisen aikana kerrotaan asiakkaalle ohjauksen toimintatavoista ja ohjaukseen liittyvistä käytännöistä. Asiakas tekee itse päätöksen osallistumisestaan ohjaukseen. Jos asiakas jatkaa ohjauksessa, hänen kanssaan täytetään aloituslomake. 3

4 Aloituslomakkeeseen kirjataan yhteystiedot sekä sen hetkinentyö- tai opiskelutilanne. Aloituslomakkeessa on mukana suostumus tietojen vaihtamiseen -lomake. Tämä lomake mahdollistaa sen, että asiakkaan suostumuksella hänen asioistaan voidaan käydä keskustelua asiakkaan oman verkoston välillä. Asiakkaan asioiden selvittäminen on helpompaa, jos suostumus tietojen vaihtoon on annettu. Aloituslomakkeeseen kirjataan myös asiakkaan asiakkuussuhteet, jotta tarvittaessa yhteystiedot näihin tahoihin ovat selvillä. Joka ohjauskerrasta täytetään ohjauspäiväkirjaa, johon merkitään ne asiat, joista on keskusteltu. Tämä toimintamalli on keino vetää yhteen ne asiat, joita ohjauksessa on sillä kerralla keskusteltu, ja sitoutuminen ohjaukseen voi parantua. Lähetteen lähettäneelle taholle ilmoitetaan, onko asiakas aloittanut ohjauksessa vai ei. Ohjaus jatkuu seuraavan tapaamisajankohdan sopimisella. Tapaamisten on hyvä tapahtua vähintään kerran viikossa. Seuraavien ohjauskertojen teemat määräytyvät sen mukaan, mitkä asiat koetaan ohjattavan kanssa tärkeimmiksi käsitellä. Jotta motivaatio ohjaukseen heräisi ja myös säilyisi, pyritään prosessin aikana korostamaan ohjattavan omia toiveita ja aktiivisuutta ohjaukseen osallistumisessa. Ohjausten numerointi on tarkoitettu selkeyttämään prosessin kulkua. Asiakkaita pyritään sitouttamaan pitkäkestoiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen ohjaukseen. Seitsemän tunnin ohjauksen jälkeen on tavoitteena olla tilanteessa, jossa on mahdollisuudet tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma. Haluamme nuoren tulevaisuudensuunnitelmissa painottaa pitkän tähtäimen suunnitelman tärkeyttä, vaikka sen toteuttaminen tapahtuisikin pienten välietappien kautta. Useimmiten nuoren edun mukaista on, että ohjaus jatkuu suunnitelmaa ja tavoitteita seuraten myös tämän kahdeksan kerran ohjausprosessin jälkeen. Ohjausprosessin eteneminen: tapaaminen Ensimmäisten tapaamisten aikana aloitetaan alkukartoitus. Tähän on käytössä Alkukartoitus-lomake, jossa käydään läpi ohjattavan aiempi koulu- ja työhistoria sekä näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta. Kartoitus pitää sisällään eri teemoja, joiden kautta lähdetään kartoittamaan ohjattavan elämäntilannetta. Näitä teemoja ovat terveys, ammatinvalinta, työnhaku, taloudellinen tilanne, minäkuva ja tulevaisuus. Alkukartoituksessa katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja ratkaistaan ne kiireys-/tärkeysjärjestyksessä. Ohjauksen teemojen sijoittuminen ohjausprosessissa muotoutuu ohjattavan elämäntilanteen mukaan. 3. tapaaminen Terveysteemassa käydään läpi vuorokausirytmi, päihteidenkäyttö, tupakointi, mahdolliset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, terveyteen liittyvät jo olemassa olevat verkostot sekä niiden mahdollinen tarve. 4. tapaaminen Ammatinvalintateemassa selvitellään ohjattavan kanssa, mikä ammatti olisi hänestä kiinnostava. Tämän selvityksen apuna voi käyttää mm. ammatinvalinnan testejä, vierailuja eri työpaikoissa, työkokeiluja, työharjoittelua jne. 5. tapaaminen Minäkuva-teeman tarkoituksena on selventää ohjattavalle, millainen hän on ihmisenä ja työnhakijana. Tapaamisen aikana selvitetään myös hänen vahvuutensa ja asiat, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Minäkuva-teemassa tarkastellaan myös ohjattavan omaa verkostoa (perhe, ystävät, opiskelukaverit, työkaverit, koti, harrastukset jne.). 6. tapaaminen Työnhakuteemassa jatketaan selvitystä, mikä ala olisi kiinnostava. Tapaamisessa käydään läpi erilaiset keinot hakea työpaikkoja ja laitetaan kuntoon työnhaun asiakirjat (ansioluettelo, työhakemus ja vapaa hakemus). Samoin käydään läpi työhaastattelua ja siihen valmistautumista ja tarvittaessa harjoitellaan konkreettisesti työhaastattelutilannetta harjoitteiden kautta. Ohjattavan kanssa tutustutaan työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin sekä selvitetään työnhakuasiakkuuden voimassaolo. 7. tapaaminen Ohjattavan taloudellinen tilanne käydään läpi ja sitä varten kartoitetaan tulot ja menot. Tarvittaessa solmitaan asiakkuus sosiaalitoimeen ja sen kautta selvitetään oikeus toimeentulotukeen. Jos ohjattavalle on tullut velkoja ja niistä yksin selviytyminen on vaikeaa, otetaan yhteys velkaneuvontaan ja hoidetaan tilannetta kuntoon. 8. tapaaminen Koko ohjausprosessin aikana selvitellään mahdollisuuksia ohjattavan opiskelu- tai työllistymistilanteen parantamiseksi. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat koko ajan läsnä ja ohjauksen aikana pyritään saavuttamaan pienin askelin niitä tavoitteita, jotka voisivat viedä ohjattavan asioita parempaan suuntaan. Tässä vaiheessa ohjausta voidaan ohjattavan kanssa miettiä suunnitelmaa ohjauksen jatkolle ja elämälle ohjauksen jälkeen. Nämä jatkosuunnitelmat voivat olla esimerkiksi koulutusharjoittelu, työharjoittelu, opinnot, työpaikka tai kuntouttava työtoiminta. Ohjausta jatketaan kunkin ohjattavan yksilöllisen tarpeen mukaan. Mahdollisia toimenpiteitä ja ratkaisuja, joissa ohjaus voidaan katsoa päätettäväksi, ovat esimerkiksi ohjattavan oma päätös lopettaa ohjaus, työllistyminen, opiskelupaikan saanti tai elämäntilanteen korjaantuminen. Viimeinen tapaamiskerta Yksilöohjauksen päätyttyä tulee kirjata päättämisilmoitus. Mikäli ohjauksen päättyminen on ns. hallittu eli siitä on päätetty yhdessä ohjattavan kanssa, voidaan päättämisilmoitus allekirjoittaa yhdessä viimeisellä tapaamiskerralla, jolloin ohjaukseen osallistuneen kanssa tehdään yhteenveto ohjauksesta ja arviointia asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Jos asiakasta ei tavoiteta tai hän ei enää halua saapua ohjaustapaamisiin eli ohjauksen päättyminen on ns. hallitsematon, on työntekijän silti hyvä kirjata ylös ohjauksen päättyminen ja siihen johtaneet syyt, sekä ilmoittaa nuoren yhteistyöverkostolle ohjauksen päättymisestä. Tällä varmistetaan, ettei ohjattava jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle ja vältetään turhaa ja päällekkäistä työtä. Päättämisilmoituksesta tulee käydä ilmi, miksi ohjaus on päättynyt ja mitkä ovat asiakkaan jatkosuunnitelmat. Ohjauksen aikana kertyneet tehtävät ja lomakkeet kootaan ja annetaan ohjattavalle mukaan portfolio-kansioon. Portfolio-kansion tarkoitus on osoittaa, miten oma kehitys on edennyt asetettuja tavoitteita kohti sekä tukea itseohjautuvuutta jatkoa ajatellen. Yhteydenpito lähettävään tahoon ja asiakkaan verkostoon jatkuu läpi ohjauksen asiakkaan tilanteen/ tarpeen mukaan. 4

5 Ohjausprosessin kulku: Lähete* Asiakkaan yhteydenotto Ohjaajan yhteydenotto Henkilöä ei tavoiteta / ei näe tarvetta ohjaukseen Info-tapaaminen Henkilö aloittaa ohjauksen: Aloituslomake Tieto lähettävälle taholle** Tutustuminen tapaaminen / alkukartoitus: Alkuhaastattelu Palveluohjaus Verkostopalaverin tarve eri toimijoiden ja asiakkaan kesken Ohjaukseen sitouttaminen Palveluohjaus tapaaminen: Käydään elämäntilannetta läpi ohjauskeskusteluissa eri teemojen kautta. Verkostopalaverit 8. tapaaminen Jatko/tulevaisuus? Ohjauksen suunnitelma ja tavoitteet Ohjaus jatkuu * Lähetteitä voivat lähettää työllistymisen ja osaamisen kehittämisen parissa työskentelevät tahot, jotka tekevät asiakastyötä. ** Yhteydenpito lähettävään tahoon ja asiakkaan verkostoon jatkuu läpi ohjauksen. Viimeinen tapaaminen: Päättämisilmoitus 5

6 Kuva ohjausprosessista ja sen sisällöstä Alkukartoituksessa katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja ratkaistaan ne kiireys-/tärkeysjärjestyksessä. Alkukartoituksen jälkeen ohjaus muotoutuu nuoren elämäntilanteen mukaan. Info Ohjauksen käytännöt ja toimintatavat Asiakkaan päätös ohjauksen aloituksesta Aloituslomake Yhteydenpito lähettävään tahoon ja asiakkaan verkostoon jatkuu läpi ohjauksen tilanteen/tarpeen mukaan tapaaminen Alkukartoitus: aikaisemmat koulutukset, kurssit, työkokemus ja näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta, terveys ja elintavat, tulevaisuuden toiveet; koulutus/ työ/muut tarpeet Terveys Vuorokausirytmi, päihteet, tupakointi, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, terveyteen liittyvät verkostot/niiden tarve Ammatinvalinta Mikä kiinnostaa? Ammatinvalinnan testejä jne. Apua ammatinvalintaan? Minäkuva Millainen olen? Millainen työnhakija olen? Mitä osaan? Keitä on ympärilläni? 6

7 Työnhaku Alat, jotka kiinnostavat? Työnhaun tavat Työnhaun asiakirjat Työhaastattelu ja siihen valmistautuminen TE-toimiston palvelut Taloudellinen tilanne Mistä kuukausitulot? Mitä menoja? Velat? Ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin? Tarve verkostolle? Tulevaisuus? Ohjauksen suunnitelma ja tavoitteet (koulutusharjoittelu tai työharjoittelu, opinnot, työt) Ohjaus jatkuu Ratkaisuja Työllistyminen Opiskelupaikan saanti Elämäntilanteen korjaantuminen Ohjattavan oma päätös jne. Ohjaus päättyy Päättämisilmoitus Yhteydenpito lähettävään tahoon ja asiakkaan verkostoon jatkuu läpi ohjauksen tilanteen/tarpeen mukaan 7

8 Info-tapaaminen Info-tapaamisessa asiakkaalle kerrotaan, mistä ohjauksessa on kyse, mitkä ovat sen tavoitteet ja millä tavalla ohjausta viedään eteenpäin (toimintatavat ja käytännöt). Asiakkaan päätös ohjauksen aloituksesta Asiakas tekee päätöksen osallistumisestaan ohjaukseen. Ohjaus perustuu vapaaehtoisuuteen, jolloin asiakas itse päättää oman tarpeensa ohjaukselle. Asiakkaan epäröidessä hänelle annetaan aikaa päätöksen teolle. Tässä tilanteessa voidaan sopia ajankohta yhteydenotolle, jolloin asiakas ilmoittaa halukkuutensa yksilöohjaukseen. Yhteydenotto voidaan sopia esimerkiksi seuraavalle päivälle. Asiakas voi tehdä päätöksen ohjauksesta myös info-tapaamisen aikana. Ohjauksen aloittamispäätöksen jälkeen asiakkaan kanssa täytetään aloituslomake. Tapaamiset on hyvä järjestää tilaan/paikkaan, joka on rauhallinen ja mahdollistaa keskustelun ilman ulkopuolista häiriötekijää. Osa harjoitteista vaatii tietokoneen internet-yhteyksin. Liite LIITE: ALOITUSLOMAKE Aloituslomakkeeseen kirjataan yhteystiedot sekä ohjattavan sen hetkinen työ- tai opiskelutilanne. Aloituslomakkeessa on mukana lomake suostumus tietojen vaihtamiseen. Tämä lomake mahdollistaa sen, että ohjattavan suostumuksella hänen asioistaan voidaan käydä keskustelua hänen oman verkostonsa välillä. Ohjattavan asioiden selvittäminen on helpompaa, jos suostumus tietojen vaihtoon on annettu. Aloituslomakkeeseen kirjataan myös ohjattavan asiakkuussuhteet, jotta tarvittaessa yhteystiedot näihin tahoihin ovat selvillä. Joka ohjauskerrasta täytetään ohjauspäiväkirjaa, johon merkitään ne asiat, joista on keskusteltu. Ohjaus jatkuu seuraavan tapaamisajankohdan sopimisella. Tapaamisten on hyvä tapahtua vähintään kerran viikossa. Ohjaajan on hyvä kirjata itselleen ylös tapaamiskertojen keskustelun sisältöä ja niissä esille tulleet asiat. Näin ohjaaja voi palata ennen seuraavaa tapaamista ohjattavan asioihin, ja palauttaa mieleensä hänen tilanteensa. Ohjaajan tulee muistaa vaitiolovelvollisuutensa ja säilyttää asiakastiedot ja kirjalliset raportit paikassa, jonne ulkopuoliset tahot eivät pääse niitä lukemaan. Aloituslomake on suunniteltu palvelemaan Nuotti projektin ohjaus- ja raportointikäytäntöjä. Ohjausta toteuttavan tahon kannattaa pohtia, mitä tietoja ohjattavista halutaan kerätä ja mitä tietoja säilytetään, arkistoidaan tai tilastoidaan. Lomaketta voi näin ollen muokata ohjausta toteuttavan tahon tarpeiden mukaan. 8

9 1. 2. tapaaminen Ensimmäisten ohjauskertojen aikana käydään läpi ohjattavan elämäntilannetta. Tähän on apuna alkukartoituslomake, jossa käydään läpi ohjattavan aiempi koulu- ja työhistoria sekä näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta. Kartoitus pitää sisällään eri teemoja, joiden kautta ohjattavan sen hetkinen tilanne pyritään kartoittamaan. Nämä teemat ovat terveys, ammatinvalinta, työnhaku, taloudellinen tilanne, minäkuva ja tulevaisuus. Alkukartoituksessa katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja ratkaistaan ne kiireys-/tärkeysjärjestyksessä. Lisäksi alkukartoituksen jälkeen voidaan pohtia yhdessä tulevaisuuden näkymiä ja toiveita liitteenä olevan tulevaisuuden pohdinta -tehtävän avulla. Liite LIITE: ALKUKARTOITUS Asiakkaan tausta: koulutukset, kurssit, työkokemus ja näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta Terveys ja elintavat Tulevaisuuden toiveet; koulutus/työ/muut tarpeet Alkukartoituslomakkeen tarkoituksena on olla auttavana työkaluna keskustelun avaamiseksi. Siihen asetetut kysymykset ovat johdattelevia ja niiden kautta pääsee helpommin perille ohjattavan tilanteesta. Alkukartoituslomakkeeseen voi palata uudelleen missä vaiheessa ohjausprosessia tahansa ja täydentää olemassa olevia vastauksia. Tämän alkukartoituksen aikana voi nousta esille asioita, jotka ovat sillä hetkellä sellaisia, että niihin tulisi puuttua heti. Nämä tilanteet määrittävät sen, miten ohjauksen teemat jatkossa sijoittuvat ohjausprosessin aikana. Tilanne alkukartoituksen jälkeen voi olla myös se, ettei mikään asia nouse erityisesti pinnalle. Tässä tilanteessa ohjauksessa voidaan edetä ohjausprosessin osoittaman järjestyksen mukaisesti. 9

10 Liite LIITE: TULEVAISUUDEN POHDINTAA Tulevaisuuden pohdinta -tehtävän tarkoituksena on miettiä tulevaisuuden näkymää esimerkiksi 5 tai 10 vuoden kuluttua. Millainen on sen hetkinen työ- ja opiskelutilanne? Mitä vapaa-aikaan kuuluu? Millainen on perhe ja muut verkostot? Missä ja miten asuu? Tulevaisuuden pohdinta -tehtävän avulla voidaan luoda kuvauksia mahdollisesta tulevaisuudesta. Ajatusten kirjaaminen auttaa hahmottamaan toivottavan tulevaisuudenkuvan. Ohjattavan kanssa käydään läpi, ovatko hänen hahmottamansa tulevaisuudenkuvan tavoitteet realistisia ja toteutettavia siinä ajassa, kun on määritelty. Ohjattavan kanssa keskustellaan myös, millaisia asioita hänen tulisi tehdä, jotta tuo tulevaisuudenkuva voisi toteutua. 3. tapaaminen Kolmannella tapaamiskerralla käydään läpi erilaisia teemoja, jotka vaikuttavat olennaisesti omaan hyvinvointiin. Näitä teemoja käsitellään keskustelua ylläpitäen sekä tarvittaessa erilaisten testien kautta. Teemoja ovat: vuorokausirytmi, päihteet, tupakointi, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, terveyteen liittyvät verkostot sekä niiden tarve. Keskustelun aikana kartoitetaan tarvetta mm. terveyspalveluille. Ohjattava ohjataan terveystarkastukseen ja hammaslääkäriin, jos edellisestä käyntikerrasta on kulunut paljon aikaa tai olisi tarpeellista kartoittaa terveydentilaa kokonaisvaltaisemmin. Huoli ohjattavan psyykkisestä hyvinvoinnista voi myös olla asia, jonka vuoksi tulisi varata aika lääkärillä käyntiin. Ohjattavan kanssa käydään läpi myös mahdolliset rajoitteet (fyysiset tai psyykkiset), jotka voivat omalta osaltaan vaikuttaa työllistymiseen tai opiskeluun. Päihde-osiossa kartoitetaan ohjattavan asennetta päihteisiin sekä mahdollista käyttöä. Ohjaaja kertoo ohjattavalle päihteiden ja muiden huumaavien aineiden haittavaikutuksista ja tarvittaessa ohjaa ohjattavan päihdepalveluiden piiriin (esimerkiksi A-klinikalle) 10

11 Terveysteemassa käsitellään vuorokausirytmiä ja autetaan ohjattavaa ymmärtämään rytmin säilyttämisen tärkeys. Jos ihminen joutuu toimimaan vastoin luontaista elämänrytmiään, suorituskyky heikkenee. Väsymys ja univaje vaikuttavat eniten monimutkaisiin älyllisiin toimintoihin, kuten loogiseen päättelyyn ja suunnitteluun. Väsyneenä myös tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja työmotivaatio heikkenevät nopeasti. Ruokailutottumuksilla on suuri vaikutus ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Voidaksemme hyvin tarvitsemme monia erilaisia ravintoaineita. Epäterveelliset ruokailutottumukset vaikuttavat paitsi painoon ja terveyteen niin myös jaksamiseen arjessa. Ruokailutottumukset opitaan paljolti kotoa ja myöhemmin myös kavereilta. Parhaimmillaan perheiden, lasten ja nuorten parissa työskentelevät aikuiset voivat parantaa ruoan merkitystä arjessa. Terveys Vuorokausirytmi Liite LIITE: KYSYMYSPATTERISTO KESKUSTELUN TUEKSI Päihteet Audit-testi, alkoholikäytön riskit ( SADD-testi, alkoholiriippuvuus ( Infoa päihteistä ( Tupakointi Nikotiiniriippuvuustesti ( Infoa tupakasta ( Huumeet DAST huumeidenkäyttötesti ( Infoa huumeista ( Ravitsemus Liite LIITE: RUOKAILUTOTTUMUKSET Terveyteen liittyvät verkostot / niiden tarve Oman alueen terveyspalvelut 11

12 4. tapaaminen Neljännellä tapaamiskerralla pohditaan ammatinvalintaa. Ammatinvalintaa pohtiessa on hyvä kartoittaa omia taitoja, vahvuuksia sekä kiinnostuksen kohteita. Opiskelupaikan saamiseen vaikuttaa koulumenestyksen lisäksi työkokemus, lahjakkuus, soveltuvuus alalle sekä joillain aloilla terveydelliset seikat. Peruskoulun päätyttyä on edessä urapolulle astuminen. Koulutusvaihtoehtoja on tarjolla kasoittain. Itselle parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoa voi joutua harkitsemaan pitkäänkin. Urasuunnitelma hahmottuu omia kykyjä ja kiinnostuksen kohteita kartoittamalla. Suunnitelmia laatiessa ja koulutuksia etsiessä tulee mietityksi myös, mitä tulevalta koulutukseltaan ja ammatiltaan toivoo. Ammatinvalintaratkaisuja tehdessä pitäisi pohtia omia taitoja, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä itselle tärkeitä asioita. Valintoja tehdessä kannattaa kiinnittää huomio ennen kaikkea työn sisältöön ja mielekkyyteen, eikä antaa esimerkiksi ammatin arvostuksen ja palkkauksen ohjailla liikaa valintoja. Ammatinvalintaprosessin avuksi on laadittu erilaisia harjoitteita ja testejä, joiden avulla ohjattava voi alkaa kartoittaa omaa tulevaisuuden ammattiaan. Ammatinvalinta Mikä kiinnostaa? Liite LIITE: AMMATIT -HARJOITE LIITE: MITÄ MIELTÄ KOULUSTA JA OPISKELUSTA? -KYSELY LIITE: TESTAA OPPIMISTYYLISI Apua ammatinvalintaan Ammatinvalinnan testejä AVO-ohjelma ( A-ura ( Ammattinetti ( Tietoa opiskelusta ja koulutuksista

13 5. tapaaminen Viidennellä tapaamiskerralla pohditaan omaa minäkuvaa. Ihmisen minäkuva määritellään käsitykseksi omasta itsestä ja suhteesta ympäröivään maailmaan. Minäkuva kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan ihmisen saadessa vuorovaikutuksessa palautetta toiminnastaan ja omasta persoonastaan muilta ihmisiltä. Saatu palaute vaikuttaa voimakkaasti ihmisen käsitykseen siitä, millainen hän itse on, mitä hän osaa ja mitä ei. Minäkuvassa erotellaan erilaisia piirteitä ja puolia, kuten esim. älykkyys, toimintatapa, ulkonäkö, sukupuoli, luotettavuus ja ailahtelevaisuus. Yksilötasolla minäkuvat eroavat sen mukaan, millaisia ominaisuuksia tai piirteitä asianomainen uskoo itsessään olevan. Toinen yksilö voi arvostaa ja pitää tärkeänä itsessään jotain tiettyä ominaisuutta, kun taas toiselle ko. piirre ei merkitse läheskään samaa. Ihmiset eroavat toisistaan myös siinä, kuinka selkiytynyt ja todellinen heidän minäkuvansa on. Realistinen kuva itsestä on eräs toimintakykyisen ihmisen tärkeimpiä tunnuskuvia. Epärealistisella tai minäkuvaansa tunnistamattomalla henkilöllä on vaikeuksia toimia parhaalla mahdollisella tavalla, koska vääristynyt tai olematon minäkuva vaikeuttaa toiminnasta saatavan palautteen käsittelyä. Epäonnistumisen kohdatessa realistisen ja hyvin jäsentyneen minäkuvan omaava henkilö kykenee arvioimaan syitä ja korjaamaan toimintatapaansa. Kehittymättömän ja negatiivisen minäkuvan omaava suhteuttaa helposti kaikki elämänsä vastoinkäymiset omaan kyvyttömyyteensä ja sortuu yhä uudelleen samoihin virheisiin. Kuva itsestä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten ihminen suhtautuu omaan ympäristöönsä. Epäonnistumistilanteessa riippuu täysin henkilön minäkuvasta, kerääkö hän voimansa ja yrittää uudelleen vai antaako hän periksi pitäen ongelmaa ylivoimaisena. Minäkuva kehittyy vuorovaikutuksessa henkilön sosiaaliseen ympäristöön, joka muodostuu kodista ja vanhemmista, ikätovereista, työtovereista, omasta perheestä jne. Erittäin tärkeällä sijalla on lapsuusvaihe, jolloin kognitiivinen kehitys luo pohjaa sille, että luottamus omiin kykyihin lisääntyy. Minäkuvan kehittyminen jatkuu koko elämän ajan lapsuudessa luodulle kestävälle pohjalle. Käsitys omasta itsestä ohjaa monella tavalla suhtautumistamme ympäröivään maailmaan. Katsomme maailmaa minäkuvastamme peilautuvien ominaisuuksien, piirteiden jne. kautta. Minäkuva ohjaa koko ihmisen sosiaalista toimintaa. Minä- ja maailmankuvien erilaisuus selittää ihmisten erilaiset ratkaisut samassa tilanteessa. Kielteinen kuva omista kyvyistä ja ominaisuuksista johtaa varaukselliseen suhtautumiseen elämään ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tällainen henkilö välttää haasteita, koska päällimmäisenä on epäonnistumisen pelko. Myönteinen käsitys itsestä ja luottamus omiin kykyihin johtaa avoimeen ja rohkeaan asennoitumiseen elämää kohtaan. Tällainen henkilö ei epäröi ottaa vastaan haasteita ja uskaltaa asettaa itselleen tavoitteita. (Lähde: avoimet/1filosofiapsykologia/psykologia/elamanhallinta/ minakuva) 13

14 Minäkuva Ohjauksen tueksi on kehitetty paljon erilaisia harjoitteita ja menetelmiä. Niiden käyttäminen ohjauksessa auttaa ohjattavaa paremmin jäsentämään ja selkiyttämään omaa minäkuvaa. Liite LIITE: MINÄKUVA -HARJOITE LIITE: MINUN TARINANI LIITE: 20 MINUA KUVAAVAA SANAA LIITE: ADJEKTIIVILISTA LIITE: SUHDEVERKOSTO LIITE: VERKOSTOKARTTA LIITE: OSAAMISEN KARTOITUS 6. tapaaminen Kuudennella tapaamiskerralla käydään läpi työnhakua ja siihen liittyviä asioita. Työelämä ja työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti. Ennen luotiin elämänmittaista, vakaata uraa. Nykyään kuljetaan urapolulla, joka voi sisältää useita eripituisia työsuhteita ja myös alan vaihtoja. Työnhaku vaatii aikaa, energiaa ja suunnitelmallisuutta. Toisinaan on hyvä pysähtyä tutkailemaan omia tavoitteita ja tulevaisuudensuunnitelmia, vaikka tavoitteena olisi vain työllistyä mahdollisimman nopeasti. Työnhaku on oman osaamisen - tietojen, taitojen, persoonan - näkyväksi tekemistä ja kohdentamista. Myös asenteet ja tahto, innostus uuteen ja halu tehdä, kontaktit ja verkostot sekä merkitykselliset elämänkokemukset ovat osaamista. Ennen kuin ryhtyy työnhakuun, on tärkeää selvittää omat lähtökohdat, vahvuudet ja toiveet. On tärkeää tunnistaa osaamisensa ja katsella ympärille: millä aloilla on imua, mitkä työtehtävät vaikuttavat kiinnostavilta, millaisissa organisaatioissa voisi taitojaan hyödyntää ja myös oppia uutta? Oma kiinnostus työnhaussa on ensiarvoisen tärkeää. Mitä juuri itse haluaa tehdä? 14

15 Työnhaku Ohjausta varten on laadittu työnhakupaketti, jonka avulla ohjaaja voi edetä järjestelmällisesti ohjattavan kanssa. Hyvä valmistautuminen ja ajan tasalla olevat työnhaun asiakirjat edistävät työnhakua merkittävästi. Työnhaku Liite LIITE: TYÖNHAUN TAVAT LIITE: TYÖNHAUN ASIAKIRJAT LIITE: TYÖHAASTATTELU JA SIIHEN VALMISTAUTUMINEN LIITE: AJATUKSIA TYÖN MAAILMASTA LIITE: MITÄ HALUAT TYÖELÄMÄLTÄ? TE-toimiston palvelut ( CV-netti ( 7. tapaaminen Seitsemännellä tapaamiskerralla käydään läpi ohjattavan taloudellinen tilanne. Oman talouden hallinta vaatii suunnittelua. Tulojen ja menojen tulee pidemmällä tähtäimellä olla tasapainossa. Yksilöohjauksessa ohjattavan taloudellinen tilanne käydään kokonaisvaltaisesti läpi. Tapaamisessa kartoitetaan tulot ja menot ja apuna käytetään Tulot ja menot -seurantalomakkeita. Seuraavalla viidellä askeleella taloudellinen tilanne lähdetään ottamaan haltuun yksilöohjauksessa. Ohjauksen aikana voi ottaa yhteyttä oman kunnan velkaneuvojaan/talous- ja velkaneuvontatoimistoon! 1. Istutaan alas ja aletaan laskea Selvitetään tilanne: Lasketaan palkkakuitista, kuinka paljon nettopalkka on kuukaudessa. Jos ohjattava saa esimerkiksi asumistukea, lapsilisää tai muita tuloja, lisätään ne säännöllisiin tuloihin. Vähennetään tuloista asumiskulut ja muut menot, joista tärkeimmät ovat sairauskulut, työmatkakulut ja elatusapumaksut. Lasketaan kaikki tulot ja menot kuukautta kohti. Jäljelle jäävä summa on käytössä 1) elämiseen ja hankintoihin ja 2) velkojen maksuun. 15

16 2. Kaikki velat esiin Lasketaan seuraavaksi velkojen määrä ja kootaan kaikki velat. Jos ulosottoon on mennyt jo joitakin velkoja, selvitetään velkojat ja velkojen summat, pääomat ja kertyneet korot. Pyydetään ulosottomieheltä selvitys, jos ohjattava on itse epävarma omasta tilanteestaan. Otetaan esille viimeisimmät maksukuitit tai -kehotukset ja kirjataan niistä velkojen määrä. Lasketaan mukaan pankki- ja rahoitusyhtiövelat viimeisestä laskusta. Haetaan viimeisin perintätoimiston maksukehotus. Lasketaan myös erääntyneiden laskujen määrä ja muut rästit. Seuraavaksi voidaan esittää seuraavia kysymyksiä: Kuinka paljon olet sopinut maksavasi kuukaudessa yhteensä? Onko summa suurempi kuin maksuvarasi, jonka juuri laskit? Pystyisitkö maksamaan velkasi, jos menosi olisivat normien mukaiset? Miten saat taloutesi hallintaan? Keinoja voi olla monenlaisia: tulojen lisääminen, menojen pienentäminen, omaisuuden myyminen, velkojen yhdistely, maksusuunnitelman muuttaminen. 3. Otetaan yhteys velkojiin ja tehdään maksusuunnitelma Otetaan yhteys velkojiin ja pidetään neuvotteluyhteyttä yllä. Tärkeää on, ettei ohjattava jää odottamaan maksukehotusten tulvaa, eikä heitä maksukehotuksia roskiin. Mahdollisuuksia velkojen maksuihin voi tulla monta ennen luottohäiriömerkintää. Velat ovat aina omia velkoja ja niistä on otettava vastuu. Velkojien edustajat ovat ammattilaisia eikä yhteydenottoja tarvitse häpeillä. Ulosottomiehenkin kanssa voi neuvotella. Tämän jälkeen tulee laatia ehdotus velan maksamisesta. Siihen tarvitaan edellä esitettyjä laskelmia. Rahoituslaitos tarvitsee tietoja kokonaistilanteesta. Suunnitelma tehdään niin pitkäaikaisten luottojen kuin rästienkin maksamisesta ja tämä suunnitelma esitetään velkojille. Tässä kohtaa täytyy muistaa olla realistinen. Jos sopimusta ei pysty noudattamaan, velkoja ei helposti usko suunnitelmia seuraavalla kerralla. 4. Velkajärjestely ellei muu auta Jos maksukyky on pysyvästi heikentynyt tai velkoja on maksukykyyn nähden ylivoimaisen paljon esimerkiksi seurauksena yritystoiminnasta tai takauksesta voi kyseeseen tulla käräjäoikeuteen jätettävä velkajärjestelyhakemus. Sen avulla velat tulevat yleensä viidessä vuodessa maksetuiksi, kun käytetään velkojen maksuun kaikki maksuvara, jonka voi hankkia tänä aikana. Velkaneuvoja avustaa hakemuksen tekemisessä. Joissakin kunnissa voi hakea sosiaalista luottoa pienten velkojen poismaksamiseen, kodin tavanomaisten hankintojen ja muiden menojen rahoittamiseen. Tätä voi tiedustella oman kunnan sosiaalipalvelutoimistosta. 5. Uusi elämä laske, suunnittele, valitse Taloudenhallinta on haastavaa ja ohjauksessa tuen antaminen ohjattavalle on tärkeää. Ohjauksen aikana ajatuksia tukevia mietteitä voivat olla muun muassa seuraavat: Sinun on opittava laskemaan taloutesi menot, tulot ja mahdollisuudet. Sinun on suunniteltava hankintoja ja maksuja, maksettava ehkä aiempia sitoumuksia. Sinun on myös valittava, mihin rahasi käytät. Sinun on päätettävä, mikä on sinulle tärkeää ja mistä voit luopua. (Lähde: Martat ry. Ota kiinni rahoistasi: Rahat lopussa, laskut kasassa? Istu alas ja ala laskea ) Taloudenhallinta Liite LIITE: TULOT JA MENOT -SEURANTALOMAKE Ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin? Tarve verkostolle? Oman alueen velkaneuvoja / talous- ja velkaneuvontatoimisto ja muut tahot, jotka auttavat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Luottotietojen tarkistus verkkopankkitunnuksilla: 16

17 8. tapaaminen Kahdeksannella tapaamiskerralla mietitään ohjattavan kanssa tarkemmin suunnitelmaa ohjauksen jatkolle ja elämälle ohjauksen jälkeen. Ohjattavan kanssa mietitään, mitkä toimenpiteet veisivät hänet kohti suurempaa tavoitetta. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi koulutusharjoittelu, työharjoittelu, opinnot, työpaikka tai kuntouttava työtoiminta. Koko ohjausprosessin aikana selvitellään mahdollisuuksia ohjattavan opiskelu- tai työllistymistilanteen parantamiseksi. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat koko ajan läsnä ja ohjauksen aikana pyritään saavuttamaan pienin askelin niitä tavoitteita, jotka voisivat viedä ohjattavan asioita parempaan suuntaan. Tulevaisuudensuunnitelmat, tavoitteet ja niihin tähtäävät toimenpiteet kirjataan ylös. Yhdessä pohditaan, mitkä ovat suunnitelman suurimmat haasteet ja millaisia voimavaroja on tätä matkaa varten käytettävissä. Lisäksi mietitään, mitä ohjattava on valmis tekemään, jotta asetettu tavoite tulee saavutetuksi. Aikataulun määrittäminen auttaa asettamaan tavoitteelle rajat ja kannustaa pyrkimään sitä kohti. Varasuunnitelman miettiminen on järkevää, jottei tilanne ajautuisi siihen, että mitään muuta vaihtoehtoa ei ole olemassa, jos ensisijainen suunnitelma ei toteudukaan. Tavoitteina voi olla konkreettisesti esimerkiksi koulutusharjoittelu, työharjoittelu, opinnot, palkkatyö jne. Liite LIITE: YKSILÖOHJAUKSEN SUUNNITELMA Viimeinen tapaaminen Yksilöohjauksen päättyessä viimeisellä tapaamiskerralla kirjataan päättämisilmoitus. Tämä ilmoitus on hyvä lähettää tiedoksi myös lähetteen toimittaneelle taholle. Ilmoituksessa tulee käydä ilmi, miksi ohjaus on päättynyt ja mitkä ovat olleet ohjattavan jatkosuunnitelmat. Mahdollisia toimenpiteitä ja ratkaisuja, joissa ohjaus voidaan katsoa päätettäväksi, ovat esimerkiksi ohjattavan oma päätös lopettaa ohjaus, työllistyminen, opiskelupaikan saanti tai elämäntilanteen korjaantuminen. Liite LIITE: PÄÄTTÄMISILMOITUS Ohjauksen materiaaliportfolio Yksilöohjauksen aikana kertyneet materiaalit (esim. eri harjoitukset) kerätään yhteen ja annetaan ohjauksen päätteeksi ohjattavalle. Tarvittaessa säilytetään materiaaleista kopiot ohjanneella taholla. 17

18 18

19 Liitteet 19

20 Aloituslomake Henkilötiedot Nimi: Puhelinnumero: Syntymäaika: Osoite: Ohjaukseen lähettävä taho: Työssä avoimilla työmarkkinoilla Yrittäjä Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla (esim. tukityöllistettynä) Työtön työnhakija työttömyyden kesto tähän mennessä (viimeiset 16 kk) Työelämän ulkopuolella Koulutuksessa eläkkeellä työkyvyttömänä muu, mikä? Koulutus Perusaste Toinen aste lukio ammatillinen tutkinto Korkea-aste alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu, mikä? 20

21 Aloituslomake Suostumus yksilöohjauksessa esiin tulevien tietojen vaihtamiseen Yksilöohjauksen tavoitteena on tukea nuoren työllistymistä. Yhteistyöverkostoon voi kuulua muun muassa työvoimahallinto, alueen oppilaitokset, nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi ja A-klinikka. Asiakkaan nimi Syntymäaika Suostun siihen, että työllistymiseeni liittyviä tietoja saa siirtää kanssani toimivien yhteistyötahojen välillä. Tietojen vaihto tapahtuu luottamuksellisesti ja tietoja käsittelevät henkilöt ovat vaitiolovelvollisia. Suostumukseni on voimassa niin kauan, kun olen mukana yksilöohjauksessa. Suostumuksen antaminen on vapaaehtoista ja minulla on oikeus peruuttaa suostumukseni ilmoittamalla siitä kirjallisesti yksilöohjausta tekevälle työntekijälle. Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys 21

22 Aloituslomake Asiakkuudet Taho olen olen ollut asiakas, Yhteyshenkilö / asiakas milloin: lisätietoja TE-toimisto (myös avo!) Sosiaalityö Velkaneuvonta Työvoiman palvelukeskus Tukihenkilötoiminta Nuorisopsyk. pkl Aikuispsyk. pkl Psykologi Terveysneuvontapiste A-klinikka Erityisnuorisotyö Pajatoiminta Koulukuraattori Koulu: Ammattistartti Muu, mikä? 22

23 Aloituslomake Ohjauspäiväkirja Päivä- Ohjauksen Ohjauksen Ohjaajan Osallistujan määrä kesto sisältö allekirjoitus allekirjoitus 23

24 Alkukartoituslomake Taustatietoja Nimi: Syntymäaika: Koulutus ja työkokemus Peruskoulu: Kyllä Päättyi vuonna: Ei Koulu: Peruskoulun jälkeinen koulutus- ja työkokemus: Missä? Mitä? Milloin? Kesto? Tod.? Mikä on mahdollisen koulutuksen keskeyttämisen syy? onko jotain erityistä syytä miksi sinun on vaikeaa työllistyä? 24

25 Alkukartoituslomake Lupakortit Mikä? Voimassaoloaika? Suoritettu? Kiinnostaa? Työturvallisuuskoulutus 5 vuotta Tulitöiden turvallisuuskorttikoulutus 5 vuotta Trukkikortti 5 vuotta Työturvallisuuskorttikoulutus puhdistuspalvelu ja keittiöalalle 5 vuotta Elintarvikehygienia Toistaiseksi Alkoholiasiat ravintolassa anniskelupassi Toistaiseksi Ikärajapassi 10 vuotta Ensiapu 1 Elämäntilanne Asuminen: 25

26 Alkukartoituslomake Toimeentulo Mikä? Kuinka paljon? lisätietoja Toimeentulotuki Työmarkkinatuki Ansiosidonnainen Muu, mikä? Luottotietojen tilanne: Velat Velkoja? Summa? Velkaneuvonta? Armeija: Ajokortti / Oma auto? 26

27 Alkukartoituslomake Terveys Lääkärin toteamat sairaudet ja säännöllisessä käytössä olevat lääkkeet: Viimeinen terveystarkastus: Viimeinen hammaslääkäri: Onko sinulla joitakin seuraavista opiskelua tai työntekoa vaikeuttavia tekijöitä? Ongelmia sosiaalisissa tilanteissa? Muita mielenterveydellisiä oireita? Fyysisiä rajoitteita? Terveydellisiä rajoitteita? Vuorokausirytmi? Ruokailutottumukset? Päihteet Tupakoitko? Kyllä Paljonko? En 27

28 Alkukartoituslomake Alkoholinkäyttö: En koskaan Noin kerran kuussa tai harvemmin, kuinka paljon 2 4 kertaa kuukaudessa, kuinka paljon 2 3 kertaa viikossa, kuinka paljon 4 kertaa viikossa tai useammin, kuinka paljon Huumausaineet: Käytätkö? En lainkaan Olen kokeillut Kyllä, silloin tällöin / joskus Kyllä, säännöllisesti / jatkuvasti Huumausaineet: Mitä? Kannabis (marihuana, hasis) Amfetamiinit (amfetamiinisulfaatti, ekstaasi) Opiaatit (oopiumi, morfiini, heroiini) Hallusinogeenit (LDS, PCP, DMT) Kokaiini ja crack Vapaa-aika Perhe ja läheiset ihmiset? Harrastukset/kiinnostuksen kohteet? 28

29 Alkukartoituslomake Lisätietoja 29

30 Tulevaisuuden pohdintaa Tulevaisuustaulukko Työ/opiskelu Tärkeät ihmiset Vapaa-aika Tulevaisuuteni vuonna: Nimi: Päivä, jolloin taulukko tehty: Asuminen 30

31 Tulevaisuuden pohdintaa Toivomani tulevaisuus ja mahdolliset tulevaisuudet Melkein jokaisella on mielikuva siitä, minkälaisen tulevaisuuden hän haluaisi, jos saisi valita (esimerkiksi työelämän suhteen). Monet ihmiset ajattelevat mahdollisia, vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joista he ovat kiinnostuneita. He joko yrittävät toteuttaa niitä tai eivät. Katso alla olevia tyhjiä neliöitä. Jokainen niistä edustaa yhtä mahdollista tulevaisuutta (sinun tulevaisuuttasi). Anna kullekin neliölle nimi, joka kuvaa kyseistä tulevaisuutta. Jos esimerkiksi haaveilet toisinaan siitä, että olisit kampaaja, rekkakuski tai runoilija, kirjoita kyseisen ammatin nimi neliöön. Koeta keksiä itsellesi ainakin kolme mahdollista tulevaisuutta. Mieti sitten kutakin erikseen. Miten todennäköistä on, että tämä tulevaisuus toteutuu? Miten realistista tämä on? Mitä sinun pitää tehdä, että se toteutuisi? Mitä sinun pitää opetella tai harjoitella? Mikä sinua estää? Mitkä vahvuutesi voivat auttaa sinua kunkin tulevaisuuden toteuttamisessa? Jos sitkeydelläsi saavutat tavoitteesi, miten se sinua palkitsee? Entä mitä sinun pitää uhrata matkalla tavoitteeseesi? 31

32 Tulevaisuuden pohdintaa Valitse sitten tulevaisuuksista yksi, jonka katsot olevan tärkein. Kirjoita seuraavalle sivulle ajatuksiasi siitä, miksi se on tärkein. Kirjoita muistilapulle tärkeimmän tulevaisuudenkuvasi nimi. Miksi tämä on tärkein tulevaisuudenkuvani? Mieti, minkä askelten kautta pääset perille. Mitkä ovat tärkeimmät esteet tielläsi? Miten voit voittaa ne? Nimeä joitakin tärkeimpiä askeleita, joita sinun on otettava. Mikä on aikaperspektiivisi: päiviä, kuukausia, vuosia, vuosikymmeniä? - Sinun ei välttämättä tarvitse astua jokaiselle askelmalle. Jos et itse muokkaa elämääsi, muut tekevät sen puolestasi eivätkä tulokset välttämättä ole sinulle myönteisiä. Lähde: R. Vance Peavy: Elämäni työkirja, Psykologinen kustannus Oy, Helsinki

33 Tulevaisuuden pohdintaa Ajatuksia ja muistiinpanoja 33

34 Terveys Vuorokausirytmi Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Miten olet nukkunut viime yönä? 2. Miten olet nukkunut lähiaikoina (viimeinen kuukausi)? 3. Kuinka monta tuntia keskimääräisesti nukut joka yö? 4. Heräätkö yön aikana? Kerran, useasti? 5. Mihin aikaan menet illalla nukkumaan? 6. Jos myöhään, niin miksi menet myöhään nukkumaan? 7. Mihin aikaan heräät? 8. Heräätkö virkeänä vai todella väsyneenä? 9. Oletko huolissasi omasta vuorokausirytmistäsi, unen määrästäsi? 10. Oletko yrittänyt korjata vuorokausirytmiäsi, muuttaa tapojasi? 11. Mitä voisit tehdä muuttaaksesi rytmiäsi / tapojasi? Muistiinpanoja 34

35 Terveys Ruokailutottumukset Ruokailutottumuksilla on suuri vaikutus ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Voidaksemme hyvin me tarvitsemme monia erilaisia ravintoaineita. Alalla tehdään runsaasti tutkimusta. Ravinto-opista on kehittynyt laaja tieteenala, ja tarjolla on monenlaisia neuvoja ja ohjeita esimerkiksi siitä, miten paljon ja usein meidän tulee syödä voidaksemme hyvin. Alla on muutamia perussääntöjä: Yritä syödä säännöllisesti samoina kellonaikoina joka päivä. Syö päivässä vähintään kaksi lämmintä ateriaa. Aterioiden välillä on myös hyvä nauttia pientä välipalaa, esimerkiksi hedelmiä tai voileipä. Verensokeri pysyy siten paremmin tasaisempana koko päivän, eikä sinulle tule välillä kiljuva nälkä. Jaksat lisäksi paremmin, koska keholla on koko ajan energiaa poltettavanaan. Vältä syömästä aterioiden välillä makeisia tai muita makeita herkkuja. Yritä syödä hitaasti. Hidas syöminen edistää ruoansulatusta ja hyvinvointiasi. Nopeasti hotkitut ateriat saattavat aiheuttaa esimerkiksi närästystä ja vatsanväänteitä. Lisäksi tunnet itsesi nopeammin taas nälkäiseksi. Syö kunnollinen aamiainen. Aamiainen on ratkaisevan tärkeää sille, miten voimasi riittävät päivän aikana. Jos aamiainen jää syömättä, näläntunne alkaa pian vaivata, ja ateriaa odotellessa on helppo sortua makeisiin ja virvoitusjuomiin. Vältä sokeria ja nopeita hiilihydraatteja. Syö mieluummin esimerkiksi hedelmiä ja täysjyvätuotteita. Voit vaihtaa esimerkiksi valkoisen leivän kuitupitoiseen täysjyväleipään ja aamiaismurot täysjyvämysliin. Näiden sisältämä energia on pitkäkestoisempaa ja pysyt kylläisenä kauemmin. Yritä syödä oikeassa suhteessa proteiineja, rasvoja ja hiilihydraatteja. Ne ovat kaikki ihmisen hyvinvoinnille välttämättömiä ravintoaineita. Muista huolehtia riittävästä vitamiinien ja mineraalien saannista. Ne ovat elintärkeitä hyvinvointimme kannalta. Jos et saa niitä tarpeeksi nauttimastasi ruoasta, tarjolla on hyviä monivitamiinivalmisteita, jotka sisältävät tärkeimmät vitamiinit ja mineraalit. 35

36 Ammatinvalinta Ammatit-harjoite 1. Valitse kaikista ammateista 10 kiinnostavaa, aikaa 1 minuutti 2. Valitse kymmenestä kiinnostavasta kuusi kiinnostavinta, aikaa 30 sekuntia 3. Laita kuusi kiinnostavinta ammattia järjestykseen, kiinnostavin ylös ja vähiten kiinnostavin alas. Perustele. 4. Perehdy ammattinetin avulla kolmeen kiinnostavimpaan ja mieti paikkakunnallasi olevia työpaikkoja, joissa ammatteja toimii. Osa ammateista poimittu > ammattinetti Muistiinpanoja 36

37 37 Apteekkari Apuvälineteknikko Arkeologi Arkistonhoitaja Arkkitehti Asfalttityöntekijä Asianajaja Baarimestari Biologi Copywriter Diakoniatyöntekijä Elokuvaleikkaaja Agrologi Ahtaaja Ajojärjestelijä Ajoneuvoasentaja ATK-suunnittelija Automaalari Automyyjä Aluksen päällikkö, merikapteeni Ammatillisen oppilaitoksen opettaja Ammattikalastaja Ammattisukeltaja Ammattiurheilija Huonekaluverhoilija Hätäkeskuspäivystäjä Järjestyksenvalvoja Jäteautonkuljettaja Insinööri Isännöitsijä Kanttori Kelloseppä Kemisti Kirvesmies Kirjanpitäjä Kirjansitoja Eläinlääkäri Eläintenhoitaja Ensihoitaja Floristi Fysioterapeutti Graafinen suunnittelija Hammasteknikko Hevostenhoitaja Henkilökohtainen avustaja Hieroja Hitsaaja Hovimestari

38 38

39 39 Kirjastonhoitaja Kiinteistönvälittäjä Koulunkäyntiavustaja Kodinhoitaja Kondiittori Kokki Koneistaja Konduktööri Kosmetologi Kuormaautonkuljettaja Kultaseppä Kuriiri Maatalouslomittaja Malli Matkaopas Meteorologi Mikrotukihenkilö Myymälänhoitaja Metsuri Muurari Nuoriso-ohjaaja Nuohooja Näyttelijä Ohjelmistosuunnittelija Lavastaja Leipuri Lennonjohtaja Lentoemäntä Lipuntarkastaja Liikuntapaikkojen hoitaja Liikunnanohjaaja Linja-autokuljettaja Lukkoseppä Lvi-asentaja Lääkäri Lähihoitaja Koulukuraattori Kätilö Kulttuuriohjaaja Kustannustoimittaja Kuvaamataidonopettaja Käsikirjoittaja Kääntäjä Laulaja Laivanrakennustaitaja Lasittaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja

40 40

41 41 Ompelija Optikko Opettaja Pappi Personal Trainer Psykologi Puuseppä Puutarhuri Palomies Poliisi Pintakäsittelijä Postinjakaja Teurastaja Tulkki Tullivartija Uimavalvoja Vartija Valokuvaaja Veturinkuljettaja Vaatesuunnittelija Varastonhoitaja Viittomakielen ohjaaja Web designer Yhteisöpedagogi Suutari Suunnitteluassistentti Siivooja Somistaja Suntio Stylisti Sähköasentaja Tietokoneasentaja Taksinkuljettaja Tatuoija Toimittaja Terveydenhoitaja Pankkitoimihenkilö Parturi-kampaaja Perhepäivähoitaja Pelisuunnittelija Ravintolatyöntekijä Ravintolan tarjoilija Rakennusmies Röntgenhoitaja Sairaanhoitaja Sosiaalityöntekijä Sihteeri/assistentti Siivooja

42 42

43 Ammatinvalinta Mitä mieltä koulusta ja opiskelusta? Rastita omat fiilikset janalle sopivaan kohtaan. = En pidä lainkaan = Pidän todella paljon Kielten opiskelu Matematiikka Kotitalous Äidinkieli Liikunta Musiikki Kuvaamataito Esitelmien/puheiden pitäminen Ryhmätyöt tunneilla Kokeisiin lukeminen Opettajat Välitunnit Kotitehtävät Koulun järjestyssäännöt Opinto-ohjaus/opinto-ohjaaja Kouluruoka Luokka/opiskelukaverit TET/työssäoppimisjaksot Käsityöt/työtunnit Keskittyminen tunneilla Osallistuminen tunneilla Koulumatkat Terveydenhoitaja Kuraattori

44 Ammatinvalinta Oppimistyylitesti Opitko kuulemalla, tekemällä vai näkemällä? Useimmat ihmiset käyttävät eri havaintokanaviaan eli aistejaan melko tasaisesti oppimisessa. Tämä testi on suuntaa-antava, miten sinä opit parhaiten. Anna pisteitä yhdestä kolmeen, niin että sinua parhaiten kuvaava vastausvaihtoehto saa kolme pistettä, toiseksi parhaiten kuvaava kaksi pistettä ja vähiten kuvaava yhden pisteen. 1. Vaatteissani kiinnitän huomiota a) värien yhteensopivuuteen b) asiallisuuteen c) mukavuuteen 2. Seuraan maailmanmenoa a) lukemalla lehtiä b) kuuntelemalla uutisia c) vähän kaikkialta 3. Uusissa ihmisissä huomioni kiinnittyy a) silmiin b) ääneen c) kädenpuristukseen 4. Vapaa-aikanani mielelläni a) luen kirjoja b) kuuntelen musiikkia c) harrastan liikuntaa 5. Helpoiten omaksun uutta kun a) katselen ja luen b) kuuntelen asian c) teen ja kokeilen 6. Työntekoani häiritsee a) liikkeet ja epäjärjestys b) häiriöäänet c) huonot olosuhteet 7. Pitkästyessäni rupean a) katselemaan ympärilleni b) hyräilemään c) liikkumaan 8. Autossa ollessani a) katselen maisemia b) kuuntelen radiota c) säädän asentoa ja lämmitystä usein 9. Hyvällä oppitunnilla käytetään a) kuvia, kalvoja ja kirjoitettua tietoa b) puheenvuoroja c) mukavuutta lisääviä seikkoja 10. Ilmaisen tunteitani a) kasvojen ilmeillä b) äänensävyillä c) elehtien 11. Hyvä keino kannustaa on antaa palautetta a) kirjallisesti b) puhuen c) halaten 12. Teen päätöksiä sen mukaan, mikä minusta a) näyttää parhaalta b) kuulostaa parhaalta c) tuntuu parhaalta 44

45 Ammatinvalinta Oppimistyylit Ihmiset oppivat asioita erilailla. Jokaisella on oma tapansa käsitellä uutta tietoa. Toinen oppii parhaiten näkemällä, toinen kuulemalla tai kokeilemalla. Puhutaan erilaisista oppimistyyleistä. Ihmisellä voi olla yksi vahva oppimistyyli tai hänellä voi olla useita vahvoja alueita. Oman oppimistyylin käyttö parantaa suorituksia. Laske pisteet yhteen jokaiselle testin vastausvaihtoehdolle. Eniten pisteitä A-kohdista = Visuaalinen oppija Oppii parhaiten näkemällä, lukemalla ja katselemalla Oppimisessa auttavat värit, kuvat, kalvot ja taulukot Lukiessa alleviivaukset ja muut merkinnät auttavat Omaa usein hyvän mielikuvituksen Eniten pisteitä B-kohdista = Auditiivinen oppija Oppii parhaiten kuulemalla ja keskustelemalla Rytmi ja musiikki saattavat auttaa Äänikirjat auttavat oppimisessa ( Ohjeet mieluummin suullisesti kuin kirjallisesti Eniten pisteitä C-kohdista = Kinesteettinen oppija Oppii parhaiten kokeilemalla ja itse tekemällä Tärkeää on miellyttävän tuntuinen opiskeluympäristö Liikkuminen ja tauot ovat tärkeitä Teoreettiset ohjeet yhdistetään käytäntöön Lähde: oppimistyylit/oppimistyylitesti 45

46 Ammatinvalinta Muistiinpanoja 46

47 Minäkuva Mieti, kumpi käsite kuvaa Sinua osuvammin. Jos toinen kuvaa erittäin osuvasti, laita rasti sen käsitteen viereiseen ruutuun, jos melko osuvasti niin laita rasti toiseksi lähimpään. Jos käsityksesi itsestäsi on ääripäiden keskivaiheilla, laita rasti keskimmäiseen ruutuun. Seurallinen Ystävällinen Vapaa, välitön Aktiivinen, osallistuva Ahkera Energinen, virkeä Herkkä Huolellinen Kohtelias, kunnioittava Rauhallinen Rohkea Täsmällinen Puhelias Yhteistyöhaluinen Perusteellinen Yksin viihtyvä Ilkeä Ujo, estynyt Passiivinen, vetäytyvä Laiska Uupunut väsynyt Kovaluonteinen Huolimaton Epäkohtelias, välinpitämätön Vilkas Arka Epätarkka Hiljainen Yhteistyöhaluton Ylimalkainen 47

48 Minäkuva Minun tarinani tai ainakin jotakin minusta Kirjoita tälle sivulle kappale tai kaksi tekstiä. Kuvaa siinä sitä, millaisena näet itsesi. Kirjoita kolmannessa persoonassa, älä ensimmäisessä, äläkä käytä pronominia minä. Tämä auttaa sinua säilyttämään objektiivisen etäisyyden ja auttaa kirjoittamaan suoremmin ja avoimemmin. Kirjoittaessasi voit tuntea tarvetta kuvata joitakin ajatuksiasi piirrosten tai (käsite) karttojen avulla. Voit ilman muuta käyttää niitäkin. Kirjoita ensin nimesi ja jatka sitten tekstiä. on ihminen, joka 48

49 Minäkuva 20 minua kuvaavaa sanaa 1. Kirjoita alla olevaan tilaan kaksikymmentä sanaa (adjektiivia), joiden uskot kuvaavan jotakin puolta itsestäsi tai jotakin ominaisuuttasi. 2. Keskustele ohjaajasi kanssa siitä, mitä kukin sanoista sinulle merkitsee ja mitä niistä sinulle seuraa. Miten sinusta tuli tällainen? Haluaisitko vahvistaa näitä ominaisuuksiasi tai muuttaa niitä? Miten nämä ominaisuudet vaikuttavat työntekoosi tai ihmissuhteisiisi? 3. Kirjoita kymmenen sanaa lisää: sanoja, jotka kuvaavat sitä, millainen haluaisit olla tulevaisuudessa. Nämä uudet sanat eivät korvaa vanhoja, ne vain tuovat jotakin lisää kuvaan itsestäsi, kuka olet ja kuka haluaisit olla. Keskustele ohjaajasi kanssa myös näistä lisäsanoista Mukaillen poimittu julkaisusta R.Vance Peavy: Elämäni työkirja, Psykologien kustannus Oy, Helsinki