Yritysarkkitehtuurissa pintaa syvemmälle PLM-viitekehyksestä täsmälääke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysarkkitehtuurissa pintaa syvemmälle PLM-viitekehyksestä täsmälääke"

Transkriptio

1 Seppo Narinen Yritysarkkitehtuurissa pintaa syvemmälle PLM-viitekehyksestä täsmälääke Jos PLM-yritysarkkitehtuurikäsite kuulostaa oudolta kerrottakoon heti, että mahdollisesti se on ensimmäistä kertaa parrasvaloissa tässä ja nyt, Valokynän sivulla! Englanniksi termi voitaneen kääntää ja lyhentää muotoon PLM Enterprise Architecture PLM EA. Tarkoittakaamme sillä kaiken kattavan yritysarkkitehtuurin harmonista osajoukkoa, joka fokusoituu tuotteen elinkaarellisten informaatiopalvelujen hallinnointiin, suunnitteluun ja rakentamiseen. Yritysarkkitehtuurikäytännöt tekevät tuloaan yrityksiin ja julkiselle puolelle. Trendi kuvastaa ICT-alan kypsyystason nousua tekeminen alkaa vakioitua ja tietojärjestelmäpalvelut saavat vihdoin oman elinkaarensa ja liiketoiminnallisen kytköksen. Kun TOGAF, yksi tunnetuimmista yritysarkkitehtuurin viitekehyksistä mainitsee arkkitehtuurityön visioksi Boundaryless Information Flow, within and between Enterprises niin sopivaksi PLM-yritysarkkitehtuurin visioksi sopisi hyvin: Boundaryless Product Information Flow within and between Enterprises. Tämä on PLM-yritysarkkitehtuurin käytäntöjä käsittelevän artikkelisarjan johdantoosa. Aihettä käsitellään myös Uusia työkaluja ja arkkitehtuureja -seminaarissa, kts. s. 7. Aiheen käsittely jatkuu seuraavassa lehdessä. 32 Valokynä 1/2012

2 Seppo Narinen Seppo toimii PLM-konsulttina Nice-business Solution Finland Oy:ssä. Nice on Fujitsun ja Nokian omistama 400 hengen ICTpalveluyritys, jolla on toimintaa Suomessa, Englannissa ja Intiassa. Nicen suurin yksittäinen palvelu on PDM Service Management. T uotejalostus on jokaisen yrityksen primus motor - ei yritystä ilman tuotetta. Yrityksen tuotteiston jalostusprosessista itselleen ottama jakso määrittelee, millaista tietämystä ja toiminnallisuutta yrityksen kannattaa ylläpitää, mukaan lukien ulkoinen tieto, kuten kilpailijoiden edesottamukset. Kaikki toiminta ja panostus tähtäävät tuotteen jalostamiseen jopa henkilöstöhallinto osallistuu jalostustalkoisiin ylläpitämällä sopivia rooleja myyntiin, suunnitteluun, valmistukseen tai henkilöstöhallintoon lupaamalla hankkia tarvittavat resurssit erilaisiin tarpeisiin. Yritysarkkitehtuurikäytäntö Enterprise Architecture ymmärretään tyypillisesti järjestäytyneenä tapana ohjata, suunnitella, rakentaa ja monitoroida yrityksen ICT-resursseja. Ohjaukseen assosioituu hallinnointi governance, Arkkitehtuuri-sanaan eheys, kokonaisvaltaisuus ja metodologisuus. Muita arkkitehtuurikäytännön tuottamia hyötyjä voisivat olla arkkitehtuurin tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus, ajantasaisuus ja ketteryys asiakkaan eli liiketoiminnan muutoksiin. Tuotetta painottavan johdannon jälkeen olisi halu sanoa, että yritysarkkitehtuuri ja PLMyritysarkkitehtuuri ovat sama asia. Puhtaasti kompromissisyistä kuvaan PLM-arkkitehtuurin osajoukkona yrityksen koko arkkitehtuurista kelpuuttamalla vain tuotehallinnan keskeisimpiä resursseja PLM-arkkitehtuuriin. Käytännönläheisyytensä vuoksi näin juuri kannattaa tehdä samalla kuitenkin visusti vartioiden määrittelytapojen (hallintomalli) ja tulosten (arkkitehtuuri) eheyttä yrityksen kokonaisarkkitehtuuriin. Tämä on tietoinen riski, mutta ei mielestäni ole perimmiltään ristiriidassa ortodoksien kanssa esimerkiksi TOGAF julistaa, että kukin arkkitehtuurisykli sisältää aina vain rajatun fokusalueen koko arkkitehtuurista. PLM tarvitsee oman elinkaaren ennakoidakseen liiketoiminnan ja tuotteiston muutokset. PLM:n on laajennuttava operatiiviselta alueelta tuotetiedolla johtamisen alueelle sekä PLM:n palveluhallinnan alueelle, jotta PLM:n yhdenmukaisuus ja suorituskyky vaateet täyttyisivät. Valokynä 1/

3 Olen viimeisen vuoden harjoittanut PLM-spesifisen yritysarkkitehtuurin viitekehyksen mallintamista. Kurssit käyneenä olen tullut siihen tulokseen, että arkkitehtuurimallit ainakin kurssien ja viitekehysten kautta nähtynä ovat kovin geneerisiä ei yritystyyppikohtaisia referenssimalleja, ei sanaakaan tuotehallinnan eritysipiirteistä arkkitehtuurissa, puhumattakaan tuotetiedon omistajuus- ja käyttöoikeushallinnasta tms. Vuoden ponnistelujen jälkeen on laariin kertynyt konsepti viitekehyksen struktuuriksi ja koko joukko täsmäreferenssimalleja kytkettynä liiketoimintamalliin, tuotteiston tiedonhallinnallisiin vaateisiin, tuotetiedonhallinnan prosesseihin, sovelluksiin, tietomalleihin ja ICT-infrastruktruuriin ja näiden kaikkien komponenttien konfiguroimiseksi kutakin liiketoimintamallia ja tuotetta vastaavaksi PLM palveluksi! Lopuksi neljä löydöstä, joihin liiketoimintalähtöisen PLM-arkkitehtuurin viitekehyksen pitäisi mielestäni antaa ohjenuoraa arkkitehtuurikäytännöstä kiinnostuneille ja PLM-arkkitehtuurityötä suorittaville. PLM YRITYSARKKITEHTUURIN VIITEKEHYS Nykyinen ajattelutapa 1. PLM on ratkaisu Tuotteen elinkaaren hallintaan. 2. PLM-vastuualue kattaa operatiivisten tuoteprosessin tuotetiedon elinkaarellisen tuen (ECM). 3. PLM-ratkaisu rakentuu kehitysprojektin tuloksena. 4. PLM-projekti yrittää tunnistaa päällekkäiset hankkeet ja valitsee omat käytäntönsä. Uusi ajattelutapa 1. PLM tulisi olla eri liiketoimintamallien palveluportfolio. 2. PLM vastuualueella tulisi olla myös Tuotetietojohtaminen (Engineering BI), PLM Governance ja PLM Palveluhallinta. 3. PLM-käytänne tulisi olla ajallinen ja elinkaarellinen jatkumo: Plan-Build- Operate-Monitor. 4. PLM elinkaaren hallinnan tulisi noudattaa hyvän hallinnon ja kokonaisarkkitehtuurin käytäntöjä. PLM-löydökset, nykyinen ja uusi ajattelutapa. Asiakkaiden kokema pysyvä nautinto syntyy vain laadukkailla hyödykkeillä. PLM-arkkitehtuuri, Case-tarina Aika ajoin tärkeimmäksi liiketoimintaa tehostavaksi tekijäksi nousee joko asiakkuuden hallinta, rahoituksen hallinta, jakeluverkon hallinta tai vaikkapa tiedolla johtaminen. Kuinka tärkeä tuotejalostus on yritykselle? Soitin autohuoltoon ja varasin ajan vaimoni autolle vaimo valittaa, että takapyörästä kuuluu erilaista ääntä. Pyysin myös suorittamaan seuraavan määräaikaishuollon samalla kertaa. Kotona päätin tarkastaa, kuinka ajankohtainen tuo määräaikaishuolto onkaan, ja huomasin että vastahan puolet km huoltovälistä on mittarissa. Soitin seuraavana päivänä huoltoon ja pyysin jättämään huolto-osuuden pois. OK! Kaksi viikkoa myöhemmin huoltopäivä oli käsillä ja ilahtuneena huomasin, että merkkiliike oli panostanut asiakkuudenhallintaan. Ei enää kynsiään leikkaavia, jalkoja pöydällä makuuttavia huoltopäälliköitä vaan kiiltävät kalusteet ja pojilla sävy sävyyn kravatit. Huomasin huoltomääräyksen asiakaspalvelijan hyppysissä ja ylösalaisin tekstiä tavatessani silmiini osui tuo huolto. Totesimme yksimielisesti, että sehän olikin sovittu peruutettavaksi. Iltapäivällä autoa hakiessani sain selonteon tehdystä työstä, ei enää avainnipun heittoa pöydälle eikä lausetta Ei siinä mittään, se tekis Kiitos korjatun asiakaspalvelun, Nyt huoltopäällikkö ilmoitti kohteliaasti: Autonne on valmis ja siihen on tehty km huolto. Kysyin, että mitenkäs se takapyörä? Vastauksena oli empivä Eei siinä mitään Kitinä jatkui - kotona poistin kiven jarrulevyn ja satulan välistä peruuttamalla vähän ja kaikenlainen kitinä loppui siihen. Tarinan opetus: Asiakkaiden kokema pysyvä nautinto syntyy vain laadukkailla hyödykkeillä. Laadukkaat hyödykkeet syntyvät vain laadukkaalla tuotejalostustoiminnalla ja tietämyksellä. Laadukas tuotejalostus syntyy liiketoimintamalleja ja tuoteportfoliota tukevilla tuotetiedonhallinnan resursseilla. Ajantasainen, tarkoituksenmukainen ja tehokas tuotetiedonhallinnan tuki luontuu vain PLM-arkkitehtuurikäytänteillä! 36 Valokynä 1/2012

4 Seppo Narinen PLM-yritysarkkitehtuuri, OSA II Tämä on jatkoa Valokynässä 1/2012 (ss 32-36) käynnistyneeseen PLM-yritysarkkitehtuuria ja sen viitekehystä käsittelevään artikkelisarjaan. Artikkeleissa esitetyt ajatelmat eivät suinkaan ole kiveen hakattuja, vaan yritelmä jäsentää kokemuksen sirpaleita strukturoiduksi kokonaisuudeksi. Parasta mitä tällä voi saavuttaa on kiukku, jolloin poltteesta nousee parannettu PLM-skeema. CCY toivookin saavansa lukijoilta palautetta tai vastaavia artikkeleita julkaistavaksi! PLM-yritysarkkitehtuuria ja sen viitekehystä käsittelevän sarjan tässä osassa lohkotaan neljä viisastenkiveä osiin ja katsotaan missä mahdollinen viisaus piilee. Johdanto-osassa ehdotettiin PLM-visioksi seuraavaa: Boundaryless Product Information Flow within and between Enterprises. Tarjolla yritystasoisen PLM:n viitekehyksen perustaksi oli neljä viisastenkiveä: 1. PLM on liiketoimintamallien palveluportfolio. 2. PLM kattaa operatiivisen tuotetiedon, tuotejohtamisen, PLM hallinnoinnin ja PLM palveluhallinnan (käyttötuen). 3. PLM-käytänne on ajallinen ja elinkaarellinen jatkumo: Plan Build Operate Monitor PLM. 4. PLM on erottamaton osa hyvää hallintoa ja kokonaisarkkitehtuurin käytäntöä.

5 PLM kuvattiin yritysarkkitehtuurin vertikaalisena osajoukkona, jossa prosessiarkkitehtuuri, informaatiojärjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri muodostavat PLM-palveluiden portfolion. PLM liiketoimintamallien palveluportfoliona Ajan henkeen kuuluu, että asioiden tulee olla liiketoimintasensitiivisiä ja hyvä niin. Harmillisesti sanoista ei ole päästy ihan tekoihin saakka. Puuttuu tiedon ja toiminnan relaatiomalli ydinliiketoiminnan ja tukitoimintojen sidosryhmien väliltä. PLM palveluportfoliolla tässä tarkoitetaan erityisesti seuraavaa. Sisältö: Portfolio on palvelunantajan kirjasto PLM-yritysarkkitehtuurin komponenteista. Aikanäkökulma: Kirjastossa on vanhentuneita, nykyisin käytössä olevia ja tulevia, palveluputkessa olevia komponentteja. Komponentti voi olla vaikkapa uusi prosessi, uusi CAD-järjestelmä, sen ominaisuus tai koulutusmoduuli. Palvelu-sana portfoliossa viittaa liiketoiminnalliseen käyttöhyötyyn. PLM:n palveluportfolio noudattaa elinkaarta. Asiakas näkee voimassa olevat palvelut (ITIL: Service Catalogue). Palveluilla olisi hyvä olla status. ITIL:iä vapaasti lainaten statukset voisivat olla: vaatimukset määritelty analysoitu hyväksytty spesifioitu suunniteltu kehitetty rakennettu testattu julkaistu käytössä eläköity. Kirjasto kuvaa ja antaa vastauksen siihen, mikä liiketoiminnallinen hyöty kustakin palvelusta on ja auttaa kehittämään palveluja. Yleisarkkitehdit suosittelevat pal- Elinkaaren mukaanotto palveluhallintaan, tilanne ennen ja jälkeen. Jälkimmäisessä kuvassa on korostettu portfolion PLMpalvelujen modulaarista luonnetta ja elinkaarta.

6 veluportfolion hallintaan tietokantaa tai strukturoitua dokumenttia. Lukija nähnee tuoteasiantuntijana tässä valon leimahduksen: PLMpalvelu sisäisenä tuotteena, miksipä siis ei PDM-välineitä kehiin? Kuitenkin isompi kysymys on, miten PLM-palveluportfolio seuraa tai pikemminkin ennakoi innovatiivisesti aikaansa, liiketoiminnallisia muutoksia? Kysymys on tietysti ensisijaisesti eri asioista kiinnostuneiden tahojen yhteen saattamisesta ja toimintatavasta. Ennen kuin mennään hyvään hallinnointiin, katsotaan mikä tuon toiminnan kohde voisi olla, jotta meillä olisi käytettävissä puuttuvat pari tolpanväliä lankaa liiketoiminnan vaateiden ja palvelujen tuotosten välillä (kielikuva lainassa ystävältäni Timo Paleniukselta). PLM-palvelun vastuualue Toinen viisastenkivi sisälsi ajatuksen, että PLM-vastuualueen tulisi olla laajempi kuin operatiivinen tuotetiedonhallinnan PLM-palveluportfolion proaktiivinen kehittäminen liiketoiminnan nykyisten ja tulevien vaateiden mukaiseksi vaatii organisatorista yhteistyötä ja tietämyksellistä kyvykkyyttä. Vuosiluvut kuvaavat kirjoittajan käsitystä PLM-yritysarkkitehtuurista vuosien saatossa. Vuonna 1993 PLM edusti kohdealueen ICT-arkkitehtuuria ilman strukturoitua liiketoiminnallista kytköstä tai palvelunäkökulmaa. Myöskään portfoliomallia ei tällöin tunnettu, eli varautumista huomiseen. Vuonna 2011 kuva PLM-arkkitehtuurista käsitti kytköksen liikeideoiden portfolioon. Kussakin liikeideassa oli vahvana attribuuttina tuote. Nokialaisittain kuvaten Symbian 30, 40 ja 60 olisivat nykyisiä liikeideoita, OVI store, Meego, Windows aikanaan orastavia liikeideoita omine tuotteineen, ja S60 kohta eläköityvä liikeidea. Koska PLM-arkkitehtuurin kontekstissa kuitenkin tuote ja tuotteen jalostamistarpeen mukainen tuotetieto ovat kaiken primus motor, liiketoimintasensitiivinen PLM-yritysarkkitehtuuri sai vuonna 2012 liikeideoiden ja PLM-yritysarkkitehtuurin väliin tuotearkkitehtuurin. Analysoimalla ja tuntemalla kunkin liikeidean tuote pitkin sen elinkaarellista vaellusta on luotavissa tarkka ja muutoksia seuraava (oikeammin: ennakoiva) vuorovaikutuskäytäntö liikeideoiden ja niitä tukevan PLM-palvelun välille. Onko joku, jolla jo on olemassa seuraava PLM über-arkkitehtuurin eli kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksen skeema? Itselläni kesti parikymmentä vuotta piirtää viimeinen kuva. Uskon, että nuoremmat kollegat pystyvät samaan ehkäpä jo 18 vuodessa, niin kiihtyy ajan kulku!

7 tuki. Oheinen taulukko kuvaa lähtökohdan ja ehdotuksen uusista aluevaltauksista. Operatiivinen tuotetiedonhallinta tarkoittaa tuoteprosessin ja tilaus-toimitusprosessin tarvitsemia muutoshallinnan prosesseja, suunnittelujärjestelmiä jne. Tuotejohtaminen olisi business intelligenssiä, tukea päätöksenteolle kun eteen ja kontekstiksi laitetaan sana Tuote. Ts. tarjolla olisi analyysipalveluja itse tuotteesta sekä tuotetiedon prosessoinnista. Mikä on nimikkeistön uudelleenkäyttöaste? Kuinka monta nimikettä on ristiin käytettävissä eri tuotelinjojen kesken? Mikä on tuotemuutosprosessin vaihteluväli? Mistä ajoittainen muutospyyntöjen ruuhkautuminen johtuu? Tämä on suuri aihealue johon liittyy metriikka, asiakkaan haluamat näkymät (ei vain ne näkymät, jotka on helppo tuottaa), data warehouset, mash-upit, some jne. PLM-vastuualueen lähtökohta ja ehdotus uusista aluevaltauksista. PLM:n elinkaari Kun loppukäyttäjä näkee PLMpalveluportfoliosta vain julkaistut eli aktiivitilassa olevat palvelut niin PLM:n kehittämisen oman kyvykkyyden kannalta tarvitaan valmistelevia ja laaduntarkkailun toimintoja ja palvelujen tiloja, joiden avulla julkaistavat palvelut ovat virheettömiä ja keskenään yhteensopivia. Kehitetty malli on sukua Demingin laatusyklille, sama joka löytyy myös esim. Cobitin viitekehyksestä. Elinkaaren vaiheiden neljä englanninkielistä nimeä on sovitettu parhaiten kuvaamaan PLM-arkkitehtuurin päävaiheita. Menemättä tarkemmin PLM Plan ja PLM Build -vaiheiden sisältöihin katsotaan hieman tarkemmin PLM Operate -vaihetta ja PLM Monitor -vaihetta. PLM Operate-vaihe sisältää liiketoimintaideakohtaisen konfiguraation PLM-palveluista, jotka ovat liiketoiminnallisessa hyötykäytössä. Kohdassa 2 jo esitettiin ehdotus uudeksi PLM-vastuualueeksi, PLM ARKKITEHTUURIN BUSINESS CASE PLM Arkkitehtuurikäytännöllä saavutettavat hyödyt Parempi liiketoiminnan tuki parempi kommunikointi IT:n kanssa - EA governance parempi strateginen ja operatiivinen tuotejohtaminen (Engineering BI) parempi palveluiden hallinta - PLM service management parempi tiedon laatu - PLM data governance Tehokkaampi IT: parempi PLM-palvelujen konfiguraatiohallinta parempi PLM-palvelujen muutoshallinta parempi PLM-palvelujen turvallisuushallinta edullisempi ohjelmistokehitys, tuki ja ylläpito joustava palvelujen hankinta; itse, ostot eri toimijoilta, ulkoistus selkeät vastuut ja koordinointi PLM viitekehyksen tehtävät kuvata PLM-informaatiojärjestelmän kytkentä liiketoimintamalleihin kuvata kattavan ja eheän PLM - informaatiojärjestelmän osaset: PLM arkkitehtuuri ohjata mitä meidän on tehtävä, jotta PLM täyttää vallitsevat yhdenmukaisuus ja tehokkuusvaatimukset: PLM Conformance Performance vaateet tarjota työn tekemistä edistäviä käsitteitä, keinoja ja hyviä käytäntöjä

8 joka sisältäisi seuraavat neljä osa-aluetta: Operatiivinen PLM, Tuotejohtaminen, PLM-hallinnointi ja PLM-palveluhallinta. PLM-hallinnointi vaatisi lisää mallintamista viitekehyksen täydentämiseksi. Itselleni assosioituu PLM-governanceen ainakin tuotetiedon laadun hallinnointi (kuka teillä oikeastaan omistaa tuotetiedon, tuki, business vai Joku?) PLM-tuen hallinnointi (esim. ITIL Service Management sisältää käyttötuen hyvän hallinnoinnin) ja PLM-yritysarkkitehtuurin hallinnointi. Hyvä hallinnointi onkin monipiippuinen juttu, ihan kuin tuotteen elinkaari (minkä tuotteen, mikä ihmeen elinkaari?). PLM Monitor-vaihe sisältää jatkuvan palvelujen yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden (conformancen ja performancen) mittaamisen palvelujen edelleen kehittämiseksi. On selvää, että mittaamista suoritetaan kaiken aikaa, eikä ajallisessa mielessä Operate- Ehdotus PLM:n oman elinkaaren neljäksi päävaiheeksi. On harmillista, että sana cycle on latistunut suomennuksessa kaareksi. Elinkaarta lähinnä vastaava sana life span tarkoittanee jotain muuta, lähinnä tuotteen hengissäoloaikaa. Tähän täytynee palata tulevaisuudessa. vaiheen jälkeen. Nelivaiheisessa PLM-elinkaaressa kysymys ei siis ole puhtaasti kronologisesta elinkaarimallista vaan jonkinlaisesta kypsyyden laatuympyrästä! Samaten Plan- ja Build-vaiheita tehdään inkrementaaliperiaatteella, eli kaiken ja on eri tiloissa. Systems engineering ja release management antaisivat hyviä käytäntöjä kehityksen roadmappaamisesta ja palvelukonfiguraation hallitusta transitioista ja julkaisemisesta käyttöön. Sanottakoon vielä selvyyden vuoksi, että PLM-arkkitehtuurilla ja arkkitehtuuriprosessilla tarkoitetaan tässä kaikkien näiden vaiheiden suorittamista ja tuloksia. Arkkitehtuuri ei siis ole vain paperi, vaan sisältää omistajuusnäkökulman esim. ohjelmistoräätälöintien koodiin, joka on PLM Build -vaiheen tuotos. PLM osana hyvää hallintoa ja kokonaisarkkitehtuuria Ajatusmallin muutos PLM-palvelujen/arkkitehtuurin eri elinkaaren vaiheiden vaatimassa työssä tarkoittaa siirtymistä pois kertaluonteisista projekteista ja Liiketoimintasensitiivinen PLM-yritysarkkitehtuurin viitekehys. Oikealla reunalla on tekemisen kohteet, eli kolme yhteen nivoutuvaa arkkitehtuuria: Liiketoiminta-arkkitehtuuri, Tuotearkkitehtuuri ja PLM-yritysarkkitehtuuri. Pystyviivat kuvaavat kunkin liiketoimintaidean tuote- ja PLM-yritysarkkitehtuurin konfiguraatiota. Osa palveluista soveltuu (toivon mukaan) useille liiketoimintaideoille, osa palveluista joudutaan rakentamaan spesifisesti jollekin businekselle. Vasemmalla laidalla on prosessit, joilla tuloksia syntyy. Samoin vasemmalla on elinkaaren ympyrä PLM-yritysarkkitehtuurin päävaiheille.

9 Vasemmanpuoleinen kuva edustaa PLM:n kansanperinnettä. Oikeanpuoleinen kuva yhdistää edellä kuvatun PLM-palvelujen vastuualueen laajennuksen ja PLM:n sisäisen elinkaaren. Manage viittaa tuotejohtamiseen, Operate funktionaaliseen PLM:ään ja Serve viittaa käyttöpalveluihin ja PLM:n elinkelpoisuuden ylläpitämiseen. omavaltaisista metodologiavalinnoista. Vaikkakin tässä yhteydessä esitetään, että PLM tarvitsee oman viitekehyksensä, se ei tarkoita sitä, etteikö PLM:n vertikaalinen arkkitehtuurityö pitäisi sopeuttaa ja yhdistää yrityksen jo mahdollisesti käyttöön ottamaan arkkitehtuurin viitekehykseen ja arkkitehtuuriprosessiin. Kaikki kuvatut päämäärät voidaan hyvinkin suorittaa tarjolla olevilla metodologioilla ja kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksillä. Tavoitteena on vain huolehtia siitä, että PLM saa arvoisensa paikan yrityksen kokonaisarkkitehtuurissa (EA) ja arkkitehtuurityössä, siksi tärkeä Tuote ja tuotteen jalostusprosessi viime kädessä on yrityksen hyvinvoinnille ja todelliselle asiakastyytyväisyydelle. Hyödyke-sana kuvaa parhaiten tuotteen asiakasnäkökulmaa. Hyväkään CRM (Customer Relationship Management) ei tee asiakasta onnelliseksi, jos tuote ei vastaa tai ylitä asiakkaan odotuksia. Todettakoon lopuksi, että arkkitehtuuritoiminta kannattaa jakaa kahteen pääprosessiin: PLMhallintoprosessi (Governance) ja PLM-arkkitehtuuriprosessi. Yhteenveto Paras yhteenveto lienee holistinen kuva. Ylhäällä oleva kuva esittää PLM-palvelujen vastuualueen laajennuksen ja PLM:n sisäisen elinkaaren. Toinen kuva, joka sijaitsee edellisellä sivulla liiketoimintasensitiivisen PLM-yritysarkkitehtuurin viitekehyksen. Seuraavassa numerossa: PLM-yritysarkkitehtuuria käsittelevässä osassa III esitellään mm. halpoja keinoja, joilla liiketoiminnan vaateet puretaan PLMpiirteiksi. toräätälöintien Seppo Narinen toimii PLM-konsulttina Nice Business Solutions Finland Oy:ssä. Varmista itsellesi CAD/CAM/PLM/BIM-alan Suomen 30-vuotinen historiateos. Tee ennakkotilaus jo tänään! Tilaushinta 44,00 + postituskulut. Jäsentilaushinta ainostaan 24,00 + postituskulut. Tilaukset:

10 Seppo Narinen Uutiset PLM-yritysarkkitehtuuri, OSA III Valokynät 1 ja 2/2012 sisälsivät karkean mallin PLM-alueen yritysarkkitehtuurista. On selvää, että tuoteinformaation hallinnoinnin ja käyttöönoton on oltava osa yrityksen ja sen sidosryhmien kokonaisarkkitehtuuria. PLM-yritysarkkitehtuuri visio Boundaryless Product Information Flow within and between Enterprises. Valokynä 3/

11 Uutiset On kuitenkin hyödyllistä varjella ja kehittää PLMalueelle geneerisiä viitekehyksiä syvemmälle meneviä arkkitehtuurikäytäntöjä ja työkaluja. Yksi tällainen struktuuri on liiketoiminta-arkkitehtuurin sitominen PLM-arkkitehtuuriin tuotearkkitehtuurin kautta. Viereinen kuva, vasen reuna. Hyvä argumentaatio tarkoituksia vastaavaksi PLM-arkkitehtuuriksi edellyttää kunkin liikeidean tai liiketoimintayksikön sisältämän tuotteen tai palvelun ominaisvaateiden tunnistamisen ja pitämisen ajan tasalla. Yrityksessä voi olla liiketoimintayksikkö, joka tuottaa hyvin standardoitua laitetta ja toinen yksikkö, joka toteuttaa projektina saman oloisia tuotteita yksilöllisiin asiakastarpeisiin (mutta voi samalla hyödyntää standardiplatformista yksittäisiä moduuleita) ja kolmas yksikkö, jonka tuote on kumpaisenkin yhdistelmä sisältäen kilpailijoiden laitteiden huollon ja päivitykset. Näiden tuotteiden informaatiologistiikkaa pitää tarkastella kutakin erikseen ja yrittää löytää yhtenevät ja erilaiset tiedot ja tiedonkäsittelyt. Seuraavassa on hyvin karkea vaihejakomalli liikkeelle lähdöstä PLM-yritysarkkitehtuurin (PLM EA, PLM Enterprise Architecture) suhteen, kuva 2. Karkeasti jao- PLM-yritysarkkitehtuurin viitekehys. PLM informaatioarkkitehtuurin ja liiketoimintaarkkitehtuurin konkreettinen yhteys syntyy tuotearkkitehtuurin kautt (oikea reuna). PLM-palvelujen vaatimustenmukaisuus toteutuu PLM hallinnointi- ja arkkitehtuuriprosessilla sekä hyvällä metodologialla PLM-viitekehyksellä (vasen reuna). teltuna tarvitaan ensin sopimus PLM-arkkitehtuurin käyttöönotosta. Sen jälkeen voidaan itse arkkitehtuuritoiminta käynnistää, jossa keskeisenä PLM vaatimusten keruuinstrumenttina on tuo edellä kuvattu tuotteiden tunnistaminen ja tuotteiden analyysi. PLM-arkkitehtuurikäytännön aloittaminen. Ensin tulisi sopia käytännöistä ja omistajuuksista. Tämän jälkeen voidaan tuottaa ensimmäinen baseline PLM-arkkitehtuurista. PLM-arkkitehtuuri tarvitsee kuitenkin tuekseen ymmärrystä liiketoiminnasta ja tuotteista. 20 Valokynä 3/2012

12 PLMarkkitehtuurikäytäntöjen käyttöönotto VAIHE 1 /AUDIT: Tehdään PLM yritysarkkitehtuurin kypsyysarviointi suhteessa tarpeeseen. Kompleksinen yritys tai tuote isot vaateet ja päinvastoin! VAIHE 2 /GOVERNANCE: Määritellään PLM-arkkitehtuurin omistajuus ja toimintamalli. VAIHE 3 /ARKKITEHTUURI: Määritellään PLM-arkkitehtuurin tuottamisprosessi. VAIHE 4 /PLM EA VIITEKE- HYS: Valitaan ja sovitetaan PLMarkkitehtuurin viitekehys omaan toimintaympäristöön ja otetaan se käyttöön. PLM-arkkitehtuurin toteuttaminen Edellisissä artikkelisarjan osissa on jo esitetty, miten arkkitehtuurityö voisi olla jatkumo ja noudattaa nelivaiheista laatusykliä: Plan Build Operate Monitor PLM (suunnittele-rakenna-käytä-seuraa), kuva edellisen sivun alareunassa. Tyydytään tarkastelemaan Plan-vaihetta lähemmin, kuva 3. VAIHE 1/LIIKETOIMINTAMALLI: Tarvitaan kuvaus liiketoimintamallista. A4 lähes riittää, kunhan siinä on meille tarkoituksenmukaiset attribuutit: nykyiset ja tulevat liiketoimintaideat ja kunkin liiketoimintaidean ominaispiirteet, tärkeimpänä tuotteet ja kunkin liiketoimintayksikön johdon uskomukset tuotteen menestystekijöistä hinta, laatu, toimitusaika, toimitusvarmuus yms. VAIHE 2 /TUOTEANALYYSI: Kuljetaan kunkin tuotteen selässä läpi tapahtuma- ja tietovirta, jonka tuotteen eri ilmentymät käyvät läpi. Voi olla tarpeen mallintaa esimerkiksi komponenttien, kokoonpanojen, suunnittelumallin, toimitettujen yksilöiden sarjanumeroitujen osien tapahtumaketjut skenaarioina. VAIHE 3 /VISIO JA HYVÄT KÄY- TÄNNÖT: Yritetään tunnistaa maailmanluokan hyviä käytäntöjä eri tuotteiden menestystekijöiden tukemiseksi lean, massaräätälöinti, toimittajaverkko, web tms. Myös PLM-visio on hyvä kirjoittaa seinätauluksi, jotta PLM:n omaa elinvoimaisuutta ja yhteiskäyttöisten resurssien potentiaalia ei hukattaisi. VAIHE 4 /MITTARIT: Muodostetaan mittaristo, jolla johdon mielestä kriittisiä menestystekijöitä voidaan mitata. VAIHE 5 /PROSESSIKONSEP- TIT: Mittarit jyvitetään prosesseille, joissa tuotteet käyvät vaiheen 2 perusteella.prosessiomistajien kanssa sitten mietitään, millä konsepteilla prosesseista saadaan mittareiden indikoimat tuottavuudet. VAIHE 6 /RESURSSIT: Määritellään ja mitoitetaan prosessien tarvitsemat ICT- ja muut resurssit. Tämän jälkeen ryhdytään tuumasta toimeen: suunnitellaan vaateiden mukainen PLM-arkkitehtuuri, sitten toteutus, käyttö, monitorointi ja sama uudelleen! Esimerkki tuoteanalyysistä, PLM-arkkitehtuurin toteuttamisvaihe 2. Kuvassa esitetään, kuinka asiakkaan tilauspiste voi vaihdella riippuen liikeideasta. Yrityksellä voi olla esim. standardituotelinja ja projektituotelinja siis ainakin kaksi keskeisesti erilaista elinkaarta. Kumpaakin elinkaarta pitää voida tukea Valokynä 3/

13 mieluiten minimaalisella määrällä PLM-palvelukomponentteja - tästä yritysarkkitehtuurissa on perimmiltään juuri kysymys: kuinka tehdä konfiguroituva palvelualusta monimuotoiseen ja muuttuvaan liiketoimintaan? Yhteenveto Paljon on kuvattu, millainen PLM:n tulisi olla. Vähemmän on kuvattu, miten ennakoida ja ylläpitää muutosta, jossa tasapainoisella tavalla tuotettaisiin aidosti liiketoimintaa tukevia PLM-palveluita. Paitsi palvelujen sisällöllinen tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus, niin erityisesti palvelujen ennakointi ja toteuttaminen joutuisasti vaativat yrityksiin toimintamallin ja pysyviä resursseja, jotka käyvät jatkuvaa ja strukturoitua vuoropuhelua liiketoimintayksiköiden omistajien kanssa. Tarvitaan PLM:n sisäinen elinkaari tai pikemminkin sykli, jota tässä artikkelisarjassa on kutsuttu PLM EA käytännöksi. Artikkelisarjan 4. osassa kuvataan, mitä tarkoituksenmukainen PLM-yritysarkkitehtuurin viitekehys voisi sisältää. Seppo Narinen Aineisto perustuu osittain kirjoittajan tuottamaan materiaaliin Nice-business Solutions Finland Oy:ssä. Kirjoittaja on artikkelin toimittamisen jälkeen ryhtynyt riippumattomaksi tuotearkkitehdiksi. Sami Mattila ipad3:n onnellinen voittaja CAD/CAM/CAE/PLM/BIMkyselyyn vastanneiden kesken arvottiin ipad3 tablet-tietokone. Tänä vuonna palkinnon voitti Sami Mattila, 42, SAV Oy:n Tampereen toimipisteeltä. Sami on pitkän linjan suunnittelija. Hän aloitti CAD-uransa jo vanhempiensa putkiliikkeessä pari kymmentä vuotta sitten. Tietokoneista kiinnostunut Mattila otti tuolloin käyttöön CADS-ohjelmiston. Ammattiopintonsa hän aloitti putkiasentajan linjalla Pirkanmaan ammattikoulussa, Tampereella. Tämän jälkeen kiinnostus vei miehen Mikkelin teknilliseen oppilaitokseen LVI:tä opiskelemaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa hän on lisäksi opiskellut teollisuusputkisto- ja paperitehdassuunnittelua. Työurastaan Mattila kertoo seuraavaa: Opintojeni jälkeen toimin jonkin aikaa LVI-suunnittelijana. Työnantajani Jyväskylässä oli Mastek, kunnes muuttui Elomaticiksi yrityskaupan myötä. Tuolloin pääasiallisesti tein töitä silloiselle Valmetille, joka muuttui Metsoksi. Putkistosuunnittelun lisäksi tein myös esim. LAY-OUT-suunnittelua, hoitosiltasuunnittelua ja levystöjen poistokanavia (viirakanavia ja Flumeja). Nykyisessä työpaikkassaan, SAV Oy:ssä, Sami on toiminut vuodesta Suunnittelu ja Asennusten Valvonta, SAV Oy, on teknisen alan palveluja tarjoava valtakunnallinen insinööritoimisto. Vuonna 1993 perustetun yhtiön palveluksessa on yli 190 teknisen suunnittelun ammattilaista. SAV Oy:n asiantuntijapalvelut kattavat kaikki projektin vaiheet esisuunnitte telusta investoinnin Sami Mattila toteutuksessa tarvittaviin suunnittelu- ja ja projektihallintapalveluihin sekä koestus- ja käyttöönottotehtäviin. Yrityksen suunnitteluosaaminen kattaa seuraavat osa-alueet: automaatio-, sähkö-, kone-, laitos- ja LVI-suunnittelu sekä projektihallinto. SAV Oy:llä on toimistot kahdeksalla paikkakunnalla: Kajaanissa, Kemissä, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Porissa, Siilinjärvellä ja Tampereella. Mattila pääsee monipuolisesti hyödyntämään vuosien varrella hankittua tietämystään. Suunnittelutehtävien lisäksi hän on CADS-suunnittelujärjestelmän ylläpitäjä Tampereen toimipisteessä. Sami Mattilan sanoin: on hyvä, että pienessä työpaikassa on monipuolinen työ ja voi auttaa muita aina tarvittaessa. SAV Oy:llä on Tampereen toimipisteessä käytössä mm. AutoCAD, Autodesk Inventor ja CADS. Sovellusohjelmistoja käytetään silloin, kun ne ko. tekemiseen tuovat helpotusta. Nykyään 3D valtaa alaa ja suurin osa suunnitelmista tehdään 3D:ssä. Kolmiulotteisuus mahdollistaa todenmukaiset törmäystarkastelut ja entistä tarkemmat analyysit. Mattilan sanoin: Ennen tehtiin varman päälle. Nyt voidaan optimoida rakenteet tarkemmin. Oli yllättävä kuulla, että 3D:n vallankumous on räjähdysmäisesti tapahtunut vasta viime vuoden aikana. Ohjelmistojen kehityksestä Mattila toteaa, että erilaiset automaattiset toiminnot, kuten esim. mitoitus, ovat lisääntyneet. Myös mallinnustoiminnot ovat monipuolistuneet. Mattilan mielestä on silti erittäin tärkeää, että suunnittelija tietää, mitä on tekemässä, jotta analyysien tulokset voidaan tulkita oikein ja suunnitelmista tulee helposti toteutettavia. Käyttäjien toiveiden huomioon ottaminen ohjelmistoja kehittäessä vaihtelee toimittajan mukaan. Sami on ollut tyytyväinen kotimaiseen ohjelmistotoimittajaan: Asiakaspalaute on otettu hyvin huomioon ja toivottuja ominaisuuksia on tullut uusiin versioihin. SAV Oy toimii usealla paikkakunnalla ja projektien yhteydessä tehdään laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyötä helpottaa selainpohjaisesti käytettävä tiedonhallintajärjestelmä. Tällä voidaan taata, että kaikilla osapuolilla on yhteneväinen käsitys projektista, ja pääsy viimeisimpään tietoon. Informaatio kulkee myös järjestelmän kautta, jolloin sähköpostien lähettämisen tarve vähenee. Verkkokokoukset eivät ole yrityksessä vielä yleistyneet, mutta niiden lisääntyminen on tulevaisuudessa odotettavaa. Lempäälässä asuva Sami Mattila on koko ikänsä harrastanut akvaarioita. Nyt uutena innostuksen kohteena on sukellus. Mukava päästä katsomaan vedenalaisia, rauhoittavia maisemia myös suuremmassa mittakaavassa, kuvailee Sami. 22 Valokynä 3/2012

14 Seppo Narinen Seppo Narinen Independent Inventor and Product Architect PLM-yritysarkkitehtuuri, OSA 4/4 Tietohallintomalli ja PLM EA Vuoden 2012 Valokynän numeroissa 1-3 on käsitelty PLM-yritysarkkitehtuuria (eng. PLM Enterprise Architecture EA) ja sen erityisominaisuuksia. Sarjan viimeisessä osassa tarkastellaan PLM EA:n liityntää tietohallintoon ja erityisesti ICT-kokonaisarkkitehtuuriin ja luonnostellaan arkkitehtuurin viitekehyksen PLM EA-spesifi siä tarkennuksia. 8 Valokynä 4/2012 3/2012 PLM-yritysarkkitehtuuri visio Boundaryless Product Information Flow within and between Enterprises.

15 Suomi synnyttämässä yhtenäistä arkkitehtuurikäytäntöä ICT Standard Forum julkaisi version 2.0 Tietohallintomallista. Sen konseptoinnin ja kehitystyön takana on useita tietohallinto- ja talousjohtajia, asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. Advisory Boardin puheenjohtajana on toiminut Ismo Platan, Ruukki. Muita mukana olleita yrityksiä ovat mm. Mandatum Life, Fortum, Outokumpu, Espoon kaupunki, Metsä Group, Kesko,UPM, Wärtsilä, Konecranes, Nokia, Puolustusministeriö, Patria, Enfo, Fujitsu, Logica, Sofigate, Tieto ja Ineo. Tommi Kanto on ICT Standard Forumin toimitusjohtaja ja Juha Huovinen hallituksen puheenjohtaja. Saatavilla on Tietohallintomalli -ohjekirja joka mahtuu povitaskuun ja jonka talousjohtajakin ymmärtää. Tietohallintamallia tehtäessä eri ICT-osa-alueille rakennettujen viitekehysten, kuten COBITin, ITILn ja TOGAFin osioita on koottu yhteen ja rajusti yksinkertaistettu. Hyvä näin! Tietohallintomallilla tavoitellaan tietohallinnon johtamisen de-facto-standardia, niin yritysten kuin julkishallinnonkin avuksi, eikä vain Suomessa vaan koko EU:alueella! Kuva 1. ICT Standard Forumin julkaisema Tietohallintomalli. Lähde: / Tekijänoikeudet ICT Standard Forum Seuraavassa yritän muutamalla sanalla kuvata Tietohallintomallin julkistustilaisuudessa pidettyjen puheiden pohjalta syntyneitä ajatuksia. Tiedetään, että maailmanmeno monimutkaistuu ja kaikkein monimutkaisinta taitaa olla ohjelmistoteollisuudessa, kannattaa siis seurata sen esimerkkiä! Päivän trendejä ovat nopeus, skaalautuvuus ja ketteryys. On huomattu, että vesiputousperusteinen järjestelmähankinta on aikansa elänyt, koska matkan varrella opitaan ja vaatimukset muuttuvat alati. Mikael Jungerin mukaan perinteinen markkinatutkimusperusteinen innovointi ja sitä seuraava tuotanto myöhästyy markkinoilta. Tarvitaan koepaloja, joita laitetaan ulos ja katsotaan, mikä vetää. - Vaimo meni, mutta puhelinta en vaihda. ICT-arkkitehtuurissa uusimpia haasteita ovat BYOD (BringYourOwnDevice), BigData, mobiliteetti, pilvet, sosiaalinen media ja Master Data. Tietohallintojohtajien kauhuksi työntekijät ovat valmiita mieluummin ostamaan oman kännykän, kuin käyttämään ilmaista yritysstandardin mukaista 6XXX-tuotetta. Nuorissa ohjelmistotaloissa jopa palkasta ollaan valmiita tinkimään, jos vain saa käyttää omia vermeitä! Toki omat laitteet asettavat haasteita vaikkapa tietoturvalle. Mutta esim. Ciscolla säästettiin käyttötuessa, kun omille laitteille ei voitu luvata käyttötukea vaan se perustui käyttäjien keskinäiseen sosiaaliseen mediaan. BYOD:ssa puhutaan kuluttajistuneesta IT:stä. BigData avaa valtavat mahdollisuudet tietoperusteiselle johtamiselle, datan käsittely vain on aikamoinen haaste. Sosiaalinen media muokkaa kovalla kädellä prosesseja, nämä uudet ilmiöt pitääkin ottaa vakavasti arkkitehtuurityöhön mukaan, myös PLM-alueella! Valokynä 4/2012 3/2012 9

16 PLM-täsmälääkkeet PLM on tietenkin osa tietohallintomallin vastuualuetta ja esim. kaikki vasta julkaistussa Tietohallintomalli, Versio 2:ssa esitetyt hallinnan toiminnot ovat relevantteja rakennettaessa, toteutettaessa palvelutuotantoa ja mitattaessa PLM-ratkaisuja. Tietohallintotyön tehokkuuden ja laadun kohottamiseksi näyttäisi olevan kannattavaa tuoda lisää PLM -lihaa yleistasoiseen tietojohtamisen hallintomalliin ja erityisesti ICT-arkkitehtuurin viitekehykseen. Tämä tarkoittaa vaikkapa valmiita käsitemallipohjia, kysymysluetteloita, eri PLM-osioiden ominaisuusluetteloita ja viiteluetteloa saatavilla oleviin PLMtietämyksiin ja yhteisöihin. Olisihan aika hölmöä luoda esimerkiksi tuotemuutosprosessia tyhjästä tai vaikka nimikkeiden versiointikonseptia, kun nämä ovat jo hioutuneet käytössä hyviksi, puhumattakaan omatekoisesta CAD-ohjelmasta (ai eikö olinko kuulevinani?). PLM EA -täsmälääkkeistä strategisimpana haluan nostaa esiin kolmiportaisen arkkitehtuurikomposition: liiketoimintapohjaisen PLM-arkkitehtuurin kehittämiseen tuotearkkitehtuurin avulla (Valokynä 3/2012). Tarkennettuna tämä tarkoittaisi kolmen arkkitehtuurin saumaton nivominen mallinnettujen koukkujen avulla: Yrityksen hyvinvoinnille on olennaisen tärkeää, että sen ainoa tuottava toiminta tuotejalostus on tuettu parhaimmalla mahdollisella tavalla. Väitän, että esim. CRM ei viime kädessä tee ainakaan tuoteintensiivisessä kontekstissa kuningaskuluttajaa onnelliseksi, jos itse tuotteeseen ei panosteta. Jos kauniilla hymyllä varustettu tuote osoittautuu laaduttomaksi, syntyy vain kiukkua ja putoaminen korkealta. Jos taas tuote osoittautuu kerrassaan verrattomaksi, siitä nauttii koko ekosysteemi. Kunkin hyvän tuotteen takana on varta vasten sitä tukemaan konfi guroitu tuotehallinnan palvelutarjonta. Valokynässä 3 oli myös esimerkki, kuinka liiketoimintamalleihin ja edelleen tuotearkkitehtuuriin kuvattavat eri tuotteiden tilauspisteet varioivat toimitusprosessia. Tämäkin esimerkki osoittaa sen, että tuotetiedonhallinta on ainakin joiltakin osin erilaista erilaisille tuote-elinkaarille. Ideaalisesti modulaarinen PLM-arkkitehtuuri voidaan konfi guroida uudelle tuote-elinkaarelle olemassa olevista elementeistä. Elementeillä tarkoitan informaatiota, prossseja, sovelluksia, infraa ja ihmisiä. liiketoiminnan tarve >< tuotteen informaation käsittelyvaatimus >< tuotehallinnan palvelu Tarve! Vaateet! Palvelut! Kuva 2. Liiketoimintaa aidosti tukevan ja siihen ennakoivasti mukautuvan PLM:n arkkitehtuurikehikko Kolmiportainen arkkitehtuurikompositio muodostaa asiakas-toimittajasuhteen yrityksen jokaisen liiketoimintaidean (eng. business model) ja PLM-palvelukonfiguraatioiden välille. Tuotearkkitehtuuri keskellä mahdollistaa analyyttisen PLM- vaatimustenhallinnan. 10 Valokynä 3/2012

17 Elinkaari Jotta tuotetiedonhallintaa voidaan kehittää, pitää uskaltaa tehdä yksinkertaisia kysymyksiä. Ei riitä, että meillä on Tuote ja Tuotteen elinkaari. Montako tuotetta, montako erilaista elinkaarta? Kuvassa 3 yksi harjoitelma eritellä erilaisia elinkaaria, elinkaaren lajeja ja tuotteen alalajeja. On syytä muistaa, että kaiken lisäksi yrityksellä voi olla montakin tuotelinjaa monta erilailla elinkaartaan kulkevaa tuotetta! Kuvan 3 keskialueella, otsikon PRO- DUCT MODEL oikealla puolella on yhden päätuotteen tuotemalli. Sininen kumpu kuvaa tuotteiston markkinoillaoloajan nousun ja laskun. Esim. Citroen 2CV on ollut markkinoilla ja käytössä edelleen, yhteensä useita kymmeniä vuosia. Tätä aikaa en kutsuisi tuotteen elinkaareksi vaan vaikkapa tuoteperheen elonjaksoksi (eng. life span), jolla on mm. käsitteet ramp-up ja ramp-down. Sätkän elinkaaria on kuvattu punaisilla evoluutiorinkuloilla. Ne voisivat olla vuosimalleja, eli yksi päätuotteen muutossykli tuottaa aina uuden mallin. Kuvassa on siten esitetty neljä vuosimallia. Tällä tavalla määriteltynä elinkaari-käsitteestä on se hyöty, että se kuvaa tuotteen jalostumisen vaatimuksista konsepteiksi, suunnitelmiksi ja edelleen tuotannon rakenteiksi evoluutiosyklikohtaisena tapahtumasarjana Tällaisen toimintojen ja informaation jäljittäminen antaa hyvät eväät tarkoituksenmukaisen tuotetiedonhallinnan rakentamiseen, käyttöön ja mittaamiseen. Jos taas elinkaarella tarkoitetaan kuvan elonjaksoa (life span), eväät ovat kovin hempuloita. Alimpana on toimittajan komponentti C100, vaikkapa iskunvaimennin. Siitä on toimittajatehtaan neljä versiota, joista vain 3. ja 4. ovat olleet käytössä sätkän vuosimalliversioissa 1 ja 2. Toimittajan komponentti C200, versio 3 on alkanut korvata komponentin C100 sätkän vuosimallista 3 alkaen. Ylärivissä on yleisestä sätkän tuotemallista johdettuja, tiellä kulkevia yksilökonfi - guraatioita. Korjausten myötä niissä käytetyt komponentit ovat vaihtokelpoisuuden puitteissa satunnaisia toimittajien tai piraattitoimittajien versioita. Kun yrityksillä on tämänkaltaisia rakennelmia, tehdään kohtuuton yksinkertaistus käyttämällä termejä elinkaari ja tuotehallinta niin kuin olisi vain yksi tuote, yksi elinkaari ja vaikkapa yksi CAD-käytäntö. Kuva 3. Skenaario elinkaari-käsitteestä Kuva 4. Harjoitelma PLM-spesifi sestä PLM EA viitekehyksestä Kuvassa 4oleva raitiotie vastaa Valokynä 3/2012 lehdessä esitettyä liikeidealähtöistä PLM-arkkitehtuurin kehittämis-,käyttö- ja mittausprosessia. Keskellä oleva PLM LIFECYCLE PROCESSES-ympyrä kuvaa PLM:n oman elinkaaren. On huomattava, että PLM:llä on kaksi pääroolia: kehittäminen ja käyttöpalvelu. Pienet siniset nuolet eri elinkaaren vaiheissa kuvaavat vaiheen aliprosesseja. Tässä harjoituksessa niitä syntyi yhteensä 35! Vasemmalla oleva BU- SINESS MODELING on apukeino tunnistaa yrityksen eri päätuotteiden prosessilliset ja asiakasperusteiset ominaispiirteet. Kuhunkin segmenttiin voitaisiin ajatella hyvän viitemallin tarjoavan täsmäytetyt PLM-vaatimukset. Oikealla on esitetty PLM KEY ENAB- LERS REPOSITORY, eli valmis piirrekirjasto (eng. features), joilla tuotteen jokin elinkaaren käsittelytapahtuma tai muu PLM-alueen kyvykkyyteen liittyvä vaatimus voidaan toteuttaa. Alarivissä on BALANCED SCORECARD kuvaamassa mittausmallin tarvetta, johon PLMviitekehyksessä voisi olla aihiot PLMmittareista. Alhaalla edelleen on esitetty valmis kirjasto liiketoiminnan tavoitteista, joihin on edelleen linkitetty PLM-tavoitteita ja edelleen tavoitekohtaiset kriteerit tuotetiedolle. Äärimmäisenä alhaalla oikealla on lopuksi PLM ARKKITEHTUU- RI, joka sisältää viisi voimavaraa. Valokynä 4/2012 3/

18 Kuva 5. Esimerkki PLMA EA viitekehyksen soveltamisesta On oleellista, että eri PLM EA -viitekehyksen osioiden välillä on mahdollisuus kaksisuuntaiseen tarkasteluun. Toisin sanoen, voit aina tarkistaa vaikkapa määrätyn PLM-elinkaaren osan kautta tarkistaa sen kytköksen tuoteinformaationkriteereihin ja edelleen määrätyn kriteerin kytkökset PLM-resursseihin ja sama takaperin. Kuvassa 5 PLM-elinkaaren neljä vaihetta on ositettu hieman tarkemmin kohdealueisiin (process scopes). Tarkimmillaan PLM-elinkaari sisältää tässä harjoituksessa 35 prosessia. Tietopalvelu tuotteena Marraskuisessa ICT Forumin Tietohallintomallin julkistustilaisuudessa herätin analogian tietohallintomallista tuotteena. Yritin selvittää, onko mallia työstettäessä ollut mukana tuoteasiantuntijoita ja tuotenäkökulma. Oma ehdotukseni oli, että jos tietohallintomallia käsiteltäisiin kuin tuotetta, sen kehittymiseen sovellettaisiin kypsiä R&D-käytäntöjä: roadmappausta, muutoshallintaa, katselmointia, testausta, release-käytäntöjä, konfiguraatiohallintaa jne. Eri määrittelyt ja palvelut olisivat keskenään yhteen kytkettävissä standardoitujen rajapintojen avulla (tässä: moduulin inputit ja outputit). Tuotokset olisivat palvelunimikkeitä ja niihin assosioituisi tuotedokumentteja. EA-palvelutuotteella olisi myös hinta, laatu ja asiakkuudet. EA-palvelut voitaisiinkin lisätä yrityksen sisäiseksi tuotteeksi tuotearkkitehtuuriin ja uusi tuotehan tarvitsee myös tuotehallintatukea (vai haluatko ylläpitää esim. tietomallia PowerPointilla?). Tämä näkökulma kuitenkin meni joidenkin julkistustilaisuudessa läsnä olleiden CIO:jen ohi päätelleen seuraavasta puheenvuorosta, jossa huolella konstruoitua tietohallintomallia voi puhujan mukaan vapaasti soveltaa ottamalla palan sieltä, toisen täältä. Näyttäisi olevan niin, että kun ollaan yhden osaamisalueen asialla, silloin ei samaan kyytiin mahdu toisen alan ammattilaisia. Tämän suuntaista tarvetta on kuitenkin päättäjien puolelta hehkutettu ja todettu, että eri osaamisalueiden kohtaamisessa piilee innovaatio. Pyrkimys näkyy yliopisto-, teknillisen- ja taideteollisen korkeakoululaitoksen fissiossa. Valokynän vuoden 2012 kaikki neljä numeroa ovat raottaneet PLM-viitekehyksen mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Teksti on varmasti ollut vaikeaselkoista, terminologialtaan hapuilevaa ja ylimalkaista. Tämä kaikki on osittain tietoinen valinta, jotta kirjoitelmat eivät antaisi kuvaa siitä, että näin juuri tulisi olla ja jatkokehittämistä ei tarvita. Ken kiinnostuikin aiheesta ja aiheen keskeneräisyydestä voi kirjoittaa Valokynään tai ottaa kirjoittajaminään yhteyttä esim. LinkedInillä. PLM-yritysarkkitehtuurin kirjoitussarja tässä muodossaan päättyy tähän! Katso Lisää: ja Suosittele! Onko sinulla kaveri, joka ei vielä ole CCY:n jäsen? Suosittele yhdistyksen jäsennyyttä kaverillesi. Mikäli hän liittyy jäseneksi, saat itse seuraavanvuoden jäsenyyden ilmaiseksi! Lähetä kaverin nimi osoitteeseen 12 Valokynä 3/2012 Valokynä 4/2012

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Kokemuksia yritysarkkitehtuurista

Kokemuksia yritysarkkitehtuurista Kokemuksia yritysarkkitehtuurista Sakari Olli Tieturi OY HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551 kurssit@tieturi.fi Esittely FM Sakari Olli Tieturi OY Tiiminvetäjä

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tuotteen elinkaarenaikainen tiedonhallinta verkostoitumisen ja tuotekehityksen tukena

Tuotteen elinkaarenaikainen tiedonhallinta verkostoitumisen ja tuotekehityksen tukena Leanver yritysseminaari 30.5.2006 Tuotteen elinkaarenaikainen tiedonhallinta verkostoitumisen ja tuotekehityksen tukena Nykytilakartoituksen pääasiallisia tietolähteitä Laajat tieteelliset tietokannat

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Thinking Business. Tulevaisuus 2. Liiketoimintakriittiset salkunhallinnan soveltamisalueet ja innovaatioiden lähteet tulevaisuudessa

Thinking Business. Tulevaisuus 2. Liiketoimintakriittiset salkunhallinnan soveltamisalueet ja innovaatioiden lähteet tulevaisuudessa 1 Thinking Business Tulevaisuus 2 Liiketoimintakriittiset salkunhallinnan soveltamisalueet ja innovaatioiden lähteet tulevaisuudessa Riskienhallinta 3 Riskienhallinta ja sen merkitys strategisessa salkunhallinnassa

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu

ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu Valtorin toiminnanohjausjärjestelmä TOP:in asiakasinfo 15.10.2015 Jori Kanerva toimitusjohtaja, Sofigate Services Oy Tavoite ja sisältö Antaa tietoa ServiceNow-tuotteesta

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan Tietohallinnon -suuntautumisopintoja (45 op)

Tervetuloa opiskelemaan Tietohallinnon -suuntautumisopintoja (45 op) INFO, Malmi 26.11.2014 Anne-Maritta Talaslahti, HH Tiko anne-maritta.talaslahti@haaga-helia.fi Tervetuloa opiskelemaan Tietohallinnon -suuntautumisopintoja (45 op) Sinulle korkeakouluopiskelija, joka haluat

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen 12.9.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Aiheita Muistio tietohallinnon kehittämisestä RAKETTI-hankkeen

Lisätiedot

Palvelun elinkaari käytännön toimintana

Palvelun elinkaari käytännön toimintana Palvelun elinkaari käytännön toimintana Case HUS Sententium Oy 2016 www.sententium.fi 1 Yhteistyössä Sententium Oy 2016 www.sententium.fi 2 Take away Yksittäisten prosessien jalkautumattomuus johtuu usein

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy 13.03.2008 Sisältö 2 Alustus Integraation haasteet Integraatioarkkitehtuuri Hyvän integraatioarkkitehtuurin

Lisätiedot

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä HSY-paikkatietoseminaari 16.3.2016 1 MISTÄ PUHUN TÄNÄÄN VIITE- JA KOKONAISARKKITEHTUURIT EKOSYSTEEMI TIEDOLLA JOHTAMINEN TOIMIJAVERKOSTOT PAIKKATIETO

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tieto ja sen mallinnus Fonectalla - Teemme tiedosta arvokasta. Aija Palomäki, TDWI jäsenkokous 6.6.2014

Tieto ja sen mallinnus Fonectalla - Teemme tiedosta arvokasta. Aija Palomäki, TDWI jäsenkokous 6.6.2014 Tieto ja sen mallinnus Fonectalla - Teemme tiedosta arvokasta Aija Palomäki, TDWI jäsenkokous 6.6.2014 Puhujasta Yritysarkkitehti, Big data kehityspäällikkö Ylempi korkeakoulututkinto, tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

B2B Cloud. Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä. Basware e-invoicing Forum

B2B Cloud. Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä. Basware e-invoicing Forum B2B Cloud Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä Basware e-invoicing Forum 29.3.2012 Sisältö Basware lyhyesti Transaktiokaaos Mikä ihmeen B2B Cloud Basware lyhyesti Historia Perustettu

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Bimodaalisuus IT Palvelunhallinnassa Case UPM

Bimodaalisuus IT Palvelunhallinnassa Case UPM Bimodaalisuus IT Palvelunhallinnassa Case UPM Kuka on Johanna Manager, IT Service Managmement UPM:lla ja osana IT Strategy and Governance tiimiä Vastuulla Palvelunhallinnan maturiteetti UPM IT:ssä BBA

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Ohjelmistotuotteen hallinnasta

Ohjelmistotuotteen hallinnasta Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista

Lisätiedot

SOLEA palvelupohjainen paikallisesti sovitettava kokonaisarkkitehtuuri. Service-Oriented Locally adapted Enterprise Architecture

SOLEA palvelupohjainen paikallisesti sovitettava kokonaisarkkitehtuuri. Service-Oriented Locally adapted Enterprise Architecture SOLEA palvelupohjainen paikallisesti sovitettava kokonaisarkkitehtuuri Service-Oriented Locally adapted Enterprise Architecture "Miten meillä mennään SOA:an?" @ SOLEA-project participants Hankkeen osapuolet

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä Tulevat ITIL Service Design (jatkokoulutus) paikka Jyväskylän yliopisto, Agora (Mattilanniemi 2) agb301 tausta ja tavoitteet ITIL on globaalisti hyödynnetty, ITalan parhaista käytännöistä

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti JUHTA 31.10.2013 Ontologia Jonkin aihealueen käsitteiden eksplisiittinen määrittely Käsitehierarkia, joka kuvaa käsitteiden väliset suhteet Ontologia Jos eri organisaatiot käyttävät sisällönkuvailussaan

Lisätiedot

APPLICATION MANAGEMENT SERVICES. ecraft

APPLICATION MANAGEMENT SERVICES. ecraft APPLICATION MANAGEMENT SERVICES ecraft Referre @ecraftreferre referre@ecraft.com ecraft Referre Hallittu tiedolla johtaminen Me ecraft Referrellä koemme että BI-ratkaisussa on kyse enemmästä kuin teknisestä

Lisätiedot

Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta

Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta Kehittämispäällikkö Valia Wistuba Konserniesikunta/ Palvelut ja laatu yksikkö Kuntamarkkinat Kokeillen kohti asiakkuutta

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi Esiselvitys ja avoin lähdekoodi Ilkka Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen avoimen lähdekoodinkeskus The Finnish Centre for Open Source Solutions www.coss.fi 24.11.2009 ilkka.lehtinen@coss.fi 040 820 4600

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Carisma Arkipäivää monitoimittajaympäristössä. Kimmo Juntunen

Carisma Arkipäivää monitoimittajaympäristössä. Kimmo Juntunen Carisma Arkipäivää monitoimittajaympäristössä Kimmo Juntunen 31.8.2016 Sisältö 1 Caruna lyhyesti 2 Matka kohti Carismaa 3 Carisma työkaluna 4 Integraatiot 5 Yhteistyö 6 Toimenpiteet, joilla tämä kaikki

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot