Ympja Valmistelija: Rakennustarkastaja-Ympäristönsuojelusihteeri Matti Nikupeteri

Transkriptio

1 Ympäristöjaosto Ympäristöjaosto Maa-ainesten ottolupa Huikossa Ympja Valmistelija: Rakennustarkastaja-Ympäristönsuojelusihteeri Matti Nikupeteri Sora-Manninen Oy hakee maa-ainesten ottolupaa Toivakan kylään Kosolanharju-nimiselle tilalle vuodeksi yhteensä m 3 :n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin suorittamiseen. Nyt haetaan lupaa vain 1-vaiheen otolle määrältään m 3. 2-vaiheen oton massamäärä on m 3. Alue sijaitsee Toivakan kunnan kyläkeskuksen koillispuolella. Huikon kyläkeskukseen on matkaa 1,5 km. Tilan pinta-ala on 40,28 ha. Suunnitelma-alue on pinta-alaltaan ha. Kaivualueen pinta-ala on 7.80 ha, josta 1-aluetta 4,31 ha ja 2-aluetta 3,49 ha. Alueella kasvaa pääosin n. 10-metrinen männikkö. Otettava maa-aines on pääosin soraa ja hiekkaa. Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Lähin asuinrakennus sijaitsee 180 m kaivualueen lounaiskulmasta lounaaseen. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee kaivualueen länsikulmasta 140 m lounaaseen. Hakemuksen johdosta on julkaistu kuulutus Keskisuomalainen- sanomalehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla. Keski-Suomen Liitolta, Ely-keskukselta sekä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollolta on pyydetty lausunnot. Saapuneet lausunnot ja huomautukset ovat liitteenä. Keski-Suomen Liitto ilmoittaa lausuntonaan , että sen mielestä Sora-Manninen Oy:n maa-aineslupahakemuksessa esitetyn mukainen soranotto Kosolanharjulla ei ole 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Liitto pitää lupahakemusta vaihemaakuntakaavan vastaisena. Keski-Suomen Ely-keskus ilmoittaa antamassaan lausunnossa, että hakemuksen mukaisessa maa-ainesten ottosunnitelmassa ei ole otettu lainkaan huomioon alueella todettuja geologisia, maisemallisia, luonnonsuojelullisia ja virkistyskäytöllisiä arvoja. Ely-keskus huomauttaa, että Papanahonkankaan alueen edellä mainittujen arvojen merkitys on objektiivisesti todettu jo v tehdyssä harjututkimuksessa sekä POSKI-projektin taustaselvitysten perusteella maakuntakaavaprosessissa ge/2 merkinnällä. MAL 3 :ään viitaten Ely-keskus toteaa, että näin ollen suunnitelman mukaisesta maa-ainesten ottamisesta aiheutuisi mm. kauniin maisemakuvan, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutuminen sekä tärkeän pohjavesialueen laadun tai antoisuuden vaarantuminen.

2 Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysjaosto ilmoittaa antamassaan lausunnossa mm, että toiminta tulee toteuttaa siten, että sosiaali- terveysministeriön asetuksen mukaisia melun toimenpiderajoja asunnoissa tai muissa oleskelutiloissa ei ylitetä. Lisäksi lausunnossa annetaan määräyksiä melusta, pölystä, talousvesikaivojen veden laadusta, alueen sulkemisesta sekä polttoaineiden säilyttämisestä ja koneiden huollosta alueella. Maija Helle ja useat allekirjoittajat ovat täydentäneet asiasta aiemmin toimittamaansa muistutusta. He vastustavat maa-ainesten ottoluvan myöntämistä. Maa-aineslain 6 n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Lisäksi 3 :ssä määrätään että ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa ge/2 aluetta. Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Merkintä sallii alueiden maa- ja metsätalouskäytön. Harjuluonnon suojelemiseksi Keski-Suomessa on tehty myös kuntakohtaisia maisema- ja maa-ainesselvityksiä, joiden tavoitteena on ohjata ottamistoimintaa maa-aineslain mukaisten rajoitusten edellyttämällä

3 tavalla. Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa on valtioneuvoston vahvistaman harjujensuojeluohjelman viisi kohdetta sekä maakunnallisesti arvokkaita harjualueita 10 kohdetta. Papanahonkangas on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kuntakohtaista selvitystä ei ole laadittu. Maakuntakaavan virellä olevassa muutoksessa ge/2 merkintää ollaan poistamassa ja jättämässä tältä osin maankäytön suunnittelua kuntien yleiskaavatyön yhteyteen. Nähtävillä olleessa Huikon kylän osayleiskaavaluonnoksessa alue oli merkitty selvitysalueeksi. Alueelle on laadittu yleiskaavatyön yhteydessä luontoselvitys. Alueen kaavoittajalta on pyydetty lausuntoa, joka saadaan jaoston kokoukseen mennessä. Suunnitellulla maa-ainesten ottoalueella tehdään katselmus klo 16 alkaen. Tilaisuuteen on kutsuttu luvanhakija, Maija Helle ym. sekä ympäristöjaosto. Päätösehdotus annetaan kokouksessa katselmuksen ja keskustelun pohjalta. Ehdotus: Ympäristöjaosto toteaa, että hakemuksen yhteydessä ei ole toimitettu riittäviä selvityksiä, jotta voitaisiin luotettavasti arvioida maa-aineslain 3 :n mukaisia ottamistoiminnan vaikutuksia. Hakemus palautetaan hakijalle hakemuksen täydentämistä varten. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ympja Valmistelija(t): vs. rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Jukka Paalanen Sora-Manninen Oy on toimittanut edellisessä kokouksessa pyydetyn lisäselvityksen (geologinen selvitys Kosolanharjun alueella) ympäristöjaostolle. Selvityksen sivulla kuusi Sora-Manninen Oy hakee maa-ainesten ottolupaa Toivakan Huikon kylään Kosolanharju nimiselle ( ) tilalle 10 vuodeksi yhteensä m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin hoitoon. Lupaa haetaan tässä vaiheessa ottoalueen 1 vaiheen otolle, jonka määrä on tuo m3. Alkuperäisen hakemuksen mukaan 2 vaiheen oton massamäärä oli m3. Koko suunnitelma-alue on pinta-alaltaan 18,05 ha. Kaivualueen pinta-ala oli alkuperäisen hakemuksen mukaan 7,80 ha, josta 1 vaiheen ottoalueen pinta-ala oli 4, 31 ha ja 2 vaiheen pinta-ala oli 3,49 ha. Ottamisalueen sijainti Alue sijaitsee Toivakan Huikon kyläkeskuksen koillispuolella, noin 1,5

4 kilometrin etäisyydellä. Koko tilan pinta-ala on 40,28 ha. Alueella kasvaa pääosin noin 10 metriä korkea männikkö. Ottotoiminta kohdistuu pääosin soraan ja hiekkaan. Lähin asuinrakennus on 180 m kaivualueen lounaiskulmasta lounaaseen. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee kaivualueen länsikulmasta 140 m lounaaseen. Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 1 Lupaviranomaisen toimivalta Maa-aineslain 7 1 Asian vireilletulo Maa-aineslupahakemus on tullut vireille Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta julkaistiin kuulutus Keskisuomalainen sanomalehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla. Keski-Suomen Liitolta, Ely-keskukselta sekä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollolta pyydettiin lausunnot. Lausunnot Keski-Suomen Liiton lausunnon ( ) mukaan Sora-Manninen Oy:n maa-aineslupahakemuksessa esitetyn mukainen soranotto Kosolanharjulla ei ole 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Liiton mukaan lupahakemus olisi vaihemaakuntakaavan vastainen. Keski-Suomen Ely keskus lausunnossaan ( ) totesi, ettei ottosuunnitelmassa ole huomioitu lainkaan alueella todettuja geologisia, maisemallisia, luonnonsuojelullisia ja virkistyskäytöllisiä arvoja. Harjututkimuksen (1977) ja POSKI projektin taustaselvityksen perusteella Papanahonkankaan alue, jossa Kosolanharju sijaitsee, on arvotettu ge/2 merkinnällä. MAL 3 perusteella Ely keskus vielä totesi lausunnossaan suunnitelman mukaisesta maa-aineksen otosta aiheutuvan kauniin maisemakuvan, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista sekä tärkeän pohjavesialueen laadun ja antoisuuden vaarantumista. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysjaosto lausunnossaan ( ) ilmoitti, että toiminta tulee suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisia melun toimenpiderajoja noudattaen. Lausunnossa annettiin määräyksiä koskien melua, pölyä, talousvesikaivojen laatua, alueen sulkemista sekä polttoaineiden säilyttämistä ja koneiden huollosta alueella.

5 MAL 6 Lain mukaan lupa on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. MAL 3 Lain mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maankäyttö Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on ge/2 aluetta. Merkinnällä osoitetaan alueen olevan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. Alueen maan käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. Merkintä sallii alueiden maa- ja metsätalouskäytön. Harjuluonnon suojelemiseksi Keski-Suomessa on tehty maisema- ja maa-ainesselvityksiä, joilla pyritään ohjaamaan ottamistoimintaa maa-aineslain mukaisten rajoitusten edellyttämällä tavalla. Papanahonkangas on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vireillä oleva maakuntakaavan muutoksessa ge/2 merkintää ollaan poistamassa ja jättämässä tältä osin maankäytön suunnittelu kuntien yleiskaavatyön yhteyteen. Huikon kylän osayleiskaavaluonnoksessa alue oli merkitty selvitysalueeksi. Alueelle on laadittu yleiskaavatyön yhteydessä luontoselvitys. Aiemman luontoselvityksen maankäyttösuosituksissa annetaan pohjaveden suojelemiseksi suositus riittävästä suojakerroksesta. Pohjavesialueilla kasvillisuuden ja pintakerroksen poistaminen vähentää pintavaluntaa ja pohjaveden muodostuminen lisääntyy. Maa-ainesten otto siten lisää pohjaveden ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelua. Riskiä voidaan vähentää riittävällä suojakerroksen paksuudella. Pohjavesialueella suojakerroksen on oltava vähintään 4-6 m paksu. ALUEELLA SUORITETUT TUTKIMUKSET Toivakan itäisen alueen rantayleiskaava-alueen luontoselvityksen mukaan Papanahonkangas on maakunnallisesti merkittävä harjualue (18.1), joka on nykyisessä vaihemaakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi harjualueeksi (ge/2). Poski projektin yleiskuvauksen mukaan Papanahonkankaan

6 harjualue on saumamuodostumajaksoon kuuluva harjualue, jonka deltamaisella harjulaajentumalla on raviininomainen puronuoma. Puronuoma on ilmeisesti saanut alkunsa sulamisvesiuomana. Harjulaajentumalle on tyypillistä kumpujen ja matalien harjukuoppien muodostelmat. Kasvillisuus on tyypillisimmillään puolukkatyypin (VT) ja kuivan kanervatyypin (CT) kangasta. Harju on geologisesti merkittävä harjualue, jonka arvoa on alentanut soranotto luoteisosassa. Muutoin kohde on monipuolinen ja maisemallisesti edustava alue. Geologisten arvojen lisäksi Papanahonkankaan halki kulkevassa puronuoman kasvustossa on biologisesti merkittävää kasvustoa. Rehevän uoman kasvuston lajistoon kuuluu maakunnallisesti uhanalainen korpisorsimo. (Välivaara, R. 2009). Luontoselvityksen (Häyhä & Rautiainen, 2016) mukaan Ahvenlammen laskupuron huomionarvoiseen lajistoon kuuluu uhanalainen korpihohtosammal (Herzogiella turfacea) sekä läheisen harjurinteen kissankäpälä (Antennaria dioica). Papanahonkankaan harjualueella on myös karukkokankaaksi luokiteltavaa männikköä. Harjualueen läheisyydessä eteläpuolella on myös kaksi ohutturpeista soistumaa. Naapurien kuuleminen Osa lähialueen asukkaista vastustavat lupahakemusta. Useat allekirjoittaneet mukaan lukien Maija Helle toimittivat täydennyksen ( ) aiemmin tekemäänsä muistutukseen. He vastustavat maa-ainesten ottoluvan myöntämistä. Katselmus Suunnitellulla ottoalueella tehtiin katselmus Tilaisuudessa oli mukana kunnan edustajia, ympäristöjaosto, luvanhakija sekä Maija Helle ym. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Ympäristöjaoston aiempi päätös Hakemus palautettiin hakijalle hakemuksen täydentämistä varten ympäristöjaoston todettua, että hakemuksen yhteydessä ei toimitettu riittäviä selvityksiä, jotta voitaisiin arvioida MAL 3 mukaisia ottotoiminnan vaikutuksia. LISÄSELVITYKSET Ottoluvan uudelleen käsittelyä varten teetetyt lisäselvitykset Sora-Manninen Oy teetti suunnittelualueelle Latvasilmu osk:lla luontoinventoinnin (valmistui ), Kosolanharjun maa-ainesten ottamislupa-alueen luontoinventoinnin sekä geologisen selvityksen (valmistui ), Kosolanharjun maa-ainesten ottamislupa-alueen geologisen selvityksen. Luontoinventointi Sora-Manninen Oy:n teettämän luontoselvityksen ( ) laativat FT biologit Marjo Pihlaja ja Tuomo Pihlaja Latvasilmun osuuskunnasta.

7 Suunniteltu ottoalue on pääosin kuivan kankaan (CT) nuorta männikköä. Harjanteiden lakiosissa metsätyyppi on paikoin karukkokankaan (CT) tyyppistä metsää. Metsä on talousmetsää, jonne johtaa useita tieuria. Luontoselvityksen mukaan suunnitelluilla ottoalueilla ei ole havaittu suppakuoppia, erityisiä muodostumia eikä arvokkaita luontotyyppejä tai lajistoa. Maisemakuvallisesti ottoalue ei erotu kauemmaksi. Selvityksen mukaan myös maisemalliset arvot määräytyisivät kulloisten metsätaloustoimien mukaan. Harjun reuna-alueella 2-vaiheen ottoalueella on kuitenkin varttuneen puuston alue, joka muodostaa puron sekä puronnotkon kanssa arvokkaan kokonaisuuden ja vaikuttaa puroympäristön pienilmastoon. Ottoalueen suunniteltu varastoalueen notkelma on maisemallisesti ensimmäisen ottovaiheen edustavin alue. Notkelmassa on myös kaksi pienehköä tervahautaa tai pyyntikuoppaa. Pohjoispuolella oleva harjanne on suunniteltua ottoaluetta edustavampi puustollisesti sekä muodostuman kannalta. Alueella on suppia ja siirtolohkareita. Lounais-ja länsipuolella virtaava puro lähiympäristöineen on metsälain 10 mukainen arvokas pienvesien lähiympäristö ja soveltuu myös Metso I metsien monimuotoisuusohjelman kohteeksi. Jussinsuon lampi on vesilain 11 mukainen alle 1 ha kokoinen lampi, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Selvityksen mukaan Ahvenlammen laskupuro on pienvesien lähiympäristönä metsälain 10 mukainen erityisen arvokas elinympäristö. Puron ympäristössä esiintyy aiempien selvitysten mukaisen lehtokorven (VU) lisäksi myös muita uhanalaisia luontotyyppejä kuten ruoho- ja heinäkorpea (VU) sekä saniaiskorpea (VU). Alueellisesti eteläisen Suomen alueella korpityypit ovat erittäin uhanalaisia (EN). Puro luontotyypiltään havumetsävyöhykkeen kangasmaiden purot on luokitukseltaan vaarantunut (VU). Soranottosuunnitelman toisen vaiheen länsireuna on lähellä puroon viettävää harjun reunaa. Selvityksen mukaan harjun reunametsä on puron pienilmaston kannalta tärkeä. Luontoinventoinnin johtopäätökset ja ottotoiminnan vaikutusten arviointi Lupahakemuksessa haettava alue sijoittuu nuoreen talousmännikköön. Selvityksen mukaan nykyisen metsätalouskäytön mukaan aluetta ei voi luonnehtia luonnonkauniiksi eikä maa-ainesten otto merkittävästi muuttaisi maisemallista luonnetta. Maisemalliset arvot painottuisivat suunnitellulla ottoalueella länsireunan puron harjurinteeseen ja suunnitellun ottoalueen ulkopuolella alueen pohjoispuolen harjumuodostumaan ja länsipuolen puronuomaan. Alueen itäpuolen suo ja lampi ovat selvityksen mukaan riittävän kaukana suunnitelma-alueelta, joten niihin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Lisäksi niihin virtaavat vedet tulevat pohjoispuolelta.

8 Mahdollinen ottosuunnitelma tulisi laatia niin, että pohjavesien laatu ja muodostuminen eivät vaarannu. Luontoinventoinnin suosituksesta ottoaluetta tulisi pienentää koilliskulmasta 0,43 ha arvokkaan Ahvenlammen puronuoman ympäristön ja länsirinteen suojelemiseksi. Geologinen selvitys Sora-Manninen Oy teetti alueelle myös geologisen selvityksen. Selvityksen laativat samat tekijät kuin luontoinventoinnissa eli FT biologit Marjo Pihlaja ja Tuomo Pihlaja Latvasilmun osuuskunnasta. Selvityksen raportti on päivätty Työn taustatietoina on käytetty alueella tehtyjä aiempia maakuntakaavoitusta varten tehtyjä geologisia selvityksiä. Maastoselvitys on toteutettu kahden henkilön voimin. Selvitysalue ulotettiin reilusti laajemmaksi kuin varsinainen ottoalue. Maastokäynnin tulokset ovat melko yhteneväisiä luontoinventoinnin kanssa. Suunnitellulla ottoalueella ei havaittu suppakuoppia tai muita erityisiä muodostumia. Ottoalueet ovat tasaisia soran ja hiekan muodostamia tasalakisia kohoumia, jossa kasvaa nuorta talousmännikköä. Alueen merkittävimmät muodostumat jäävät suunnitellun ottoalueen ulkopuolelle. Alueen pohjoispuolella on edustava harjanne, jossa on suppia ja siirtolohkareita. Pohjoispuolella ottoalueen ulkopuolella on myös lumenviipymänotko, jossa on vähäistä soistumista ja katajakasvustoja. Ottoalueen länsipuolella harjun länsirinne ja puro notkoineen muodostaa arvokkaan kokonaisuuden. Kohde on korjatussa ottosuunnitelmassa rajattu ottoalueen ulkopuolelle ja väliin on jätetty suojavyöhyke. Koillispuolella ottoaluetta on vanha mahdollisesti sulamisvesien muodostama puronuoma. Ottoalueen ulkopuolella ottosuunnitelmassa varastoalueeksi varatulla alueella on kaksi pienehköä tervahautaa tai pyyntikuoppaa. Geologisen selvityksen johtopäätökset ja ottotoiminnan vaikutusten arviointi Selvityksen mukaan ottoalue sijoittuu nuoreen talousmännikköön. Lupahakemuksen mukaista 1. vaiheen ottoaluetta ei nykyisen metsätalouskäytön vuoksi voisi luonnehtia luonnonkauniiksi eikä maa-ainesten otto merkittävästi muuttaisi alueen maisemallista luonnetta. Maisemalliset arvot painottuvat alueen länsireunalle puron ympäristöön ja harjurinteeseen sekä alueen pohjoispuolen edustavaan harjumuodostumaan suppineen ja siirtolohkareineen. Riittävällä suojavyöhykkeellä varmistetaan erikoisten luonnonolosuhteiden säilyminen. Ottotoiminta tulee vaikuttamaan alueen geologiseen muodostumaan sora- ja hiekkakerroksen ohentuessa, mutta ottoalueessa ei ole suppamuodostumia, siirtolohkareita tai muita erityisiä pinnanmuotoja.

9 HAKEMUKSEN UUDELLEEN KÄSITTELY Luontoinventoinnin perusteella 2-vaiheen kaivuualuetta pienennettäisiin alueen koilliskulmasta 0,43 ha arvokkaan Ahvenlammen puronuoman ympäristön suojelemiseksi. Kaivualueen reuna ei tällöin menisi 70 m lähemmäksi Ahvenlammen laskupuroa. Kaivualueen kokonaispinta-ala olisi muutoksen jälkeen 7,37 ha (aiemmin 7,80 ha) ja toisen vaiheen kaivualue 3,06 ha (aiemmin 3,49 ha). Toisen vaiheen ottomäärä pienenisi samalla m3 eli määrään m3. Ottoalueen pienentyminen vaikuttaa vain toisen vaiheen ottomäärään. Sora-Manninen Oy hakee maa-ainesten ottolupaa Toivakan Huikon kylään Kosolanharju nimiselle tilalle vuodeksi yhteensä m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin hoitoon. Lupaa haetaan tässä vaiheessa ottoalueen 1 vaiheen otolle, jonka määrä on tuo m3. Alkuperäisen hakemuksen mukaan 2 vaiheen oton massamäärä pienenee m3:stä m3. Koko suunnitelma-alue on pinta-alaltaan 18,05 ha. Päivitetyn hakemuksen kaivualueen pinta-ala on hakemuksen mukaan 7,37 ha, josta 1 vaiheen ottoalueen pinta-ala on 4, 31 ha ja 2 vaiheen pinta-ala on 3,06 ha. Lausunnot MH-Betoni on jättänyt lupahakemusta puoltavan lausunnon Lausunnon mukaan MH-Betonin omat luonnonsoravarat ovat loppumassa muutaman vuoden kuluessa ja lupahakemuksen mukaiselta alueelta olisi saatavissa heidän käyttöönsä soveltuvia maa-aineksia. Ottoalue sijaitsisi n. 9 km päässä MH-Betoni Oy:n tehtaalta. Ympäristölautakunnan päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää Sora-Manninen Oy:lle ottamisluvan maa-ainesten ottoon Toivakan Huikon kylään Kosolanharju nimiselle tilalle vuodeksi yhteensä m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin hoitoon. Lupaa haetaan tässä vaiheessa ottoalueen 1 vaiheen otolle, jonka määrä on tuo m3. Lupa myönnetään ehdollisena lupahakemukseen liittyvän päivitetyn ottosuunnitelman mukaisesti sitä täydentävin lupaehdoin. Maa-aineslupaan liitettävät lupaehdot: 1. Ennen ottotoiminnan aloittamista alueen pohjavesioloista kartoitetaan alueen pohjaveden virtaussuunta sekä pohjaveden korkeus pinnanvaihteluineen. Pohjavesihavainnot tulee suorittaa lupaviranomaisen hyväksymän viranomaisen toimesta. Sallitut ottotasot ja kaivuualueen rajat on merkittävä asianmukaisesti näkyviin ja sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. 2. Ottoalueen sijaitessa I -luokan pohjavesialueella eli vedenhankintaan tärkeällä alueella, ottotason tulee olla vähintään 4-6 m ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Alin ottotaso olisi yllä suoritetun pohjavesihavainto + pohjavesipinnan korkeuden luontainen vaihtelu

10 Keski-Suomessa (11/16, n. 1,2 m) + 4 m suojakerros. Alin ottotaso tulee kirjata maa-aineslupahakemukseen. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivuuta tai ottotason alapuolisia massanvaihtoja ei sallita. 3. Ottoalueelle tulee asentaa ja ylläpitää vähintään kaksi alinta ottotasoa osoittavaa selkeätä korkeusmerkkiä. Merkintöjen tulee olla luettavissa koko ottoluvan keston ajan. Merkinnät tulee asentaa ennen ottotoiminnan alkua. 4. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaisia suorittamaan alueella alkutarkastus, jossa todetaan ja tarkastetaan toiminnanharjoittajan lupaehtojen mukaiset ennen työn aloittamista vaaditut tehtävät. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi myös alueelliselle ympäristökeskukselle. 5. Ottoalueelle tulee asentaa ennen toiminnan aloittamista pohjaveden havaintoputki, josta voidaan havaita pohjaveden pinnan taso neljänä vuodenaikana. Havaintoputken pää tulee asentaa alemmaksi kuin N Havaintotulokset ja päivät kirjataan pohjaveden korkeutta ja laatumuutoksia seuraavaan tarkkailupäiväkirjaan. Tiedot toimitetaan Toivakan kunnan tekniseen toimistoon kunkin vuoden tammikuun 31. päivään menneessä otettujen maa-ainesten laatu- ja määrätietojen kanssa. 6. Alueen tavanomaisista jätteistä tulee huolehtia Toivakan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueella ei saa polttaa eikä haudata jätteitä. Ongelmajätteet on pidettävä erillään ja sijoitettava omiin säiliöihinsä tai kierrätysvälineeseen. 7. Kaivannaisjätteet tulee käsitellä lupahakemuksen mukaisesti. 8. Ottamisalueen ulkopuolelle tulee jättää suoja-alue, jolla ei sallita mitään ottamiseen liittyvää toimintaa. Ottoalueen ympärille jätetään suojapuusto. 9. Pintamaa voidaan varastoida ottamisalueen reunoille. Pintamaan poisto tehdään mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ottamistoiminnan edetessä. Muuta ylijäämaiden varastointia ja käsittelyä ei tule tehdä ottamisalueella. 10. Otto- tai suunnitelma-alueella ei sallita murskaus-, asfaltti- tai öljysora-asemia ilman erillistä ympäristölupaa. Mahdollisen lupahakemuksen päätöksen yhteydessä käsitellään myös mahdolliset toiminta-aikarajoitukset sekä murskauksesta aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen torjunta. 11. Alueella ei tule käyttää huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja. Ilman ympäristön pilaantumisvaaraa poistavia suojarakenteita koneiden, ajoneuvojen sekä poltto- ja voiteluaineiden varastointi ja ajoneuvojen huolto alueella on kielletty. Polttoaineiden ja muiden pohjavedelle haitallisten aineiden säiliöt on sijoitettava riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja

11 ensisijaisesti pohjavesialueen ulkopuolelle. Ajoneuvojen tankkauksesta ei saa aiheutua öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Pohjavedelle vahingollisten aineiden käytössä on noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 12. Ottamisalueen liuskat tulee olla korkeintaan kaltevuudessa 1:3 ja niihin tulee asentaa kaltevuutta osoittavat liuskamerkit. Ottamisen aikana tilapäisesti jyrkät liuskat tulee suojata lippusiimoin ja varoituskyltein. Ottoalueella tulee myös huolehtia turvallisuudesta riittävin merkinnöin ja kyltein sekä estämällä asiattomien pääsy alueelle. Ottamisalueen rajat merkitään noin 25 m välein selvästi maastoon pysyvin merkein esimerkiksi puupaaluin. 13. Pölyn sidonnassa tulee suolauksen sijaan käyttää puhdasta vettä tai murskauslaitteiden kotelointia. 14. Toiminta ottamisalueella ja ottamisalueelle johtavilla teillä kuljetuksineen on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuvat pöly-, tärinäja meluhaitat olisivat mahdollisimman vähäisiä. 15. Alueen jälkihoitotoimenpiteet ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistyessä. Maisemointitöiden ja ottotoiminnan edistymisestä tulee tehdä tarkastus kahden vuoden välein. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltijan edustaja, Toivakan kunnan maa-ainesoton valvontaviranomainen ja tarvittaessa Ely:n tai vastaavan organisaation edustaja. 16. Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle on tehtävä tarkastus, jossa arvioidaan jatkosuunnitelmien ja erityisten maisemointien tarve. Tarkastuksessa tulee selvittää ottoalueen yhteensovittaminen ympäröivään maisemaan mahdollisimman luonnonmukaisen ja kauniin maisemakuvan aikaansaamiseksi. Tarkastuksessa tulee myös arvioida tarve ottokaivannon tiivistyneen pohjan pehmennykselle. 17. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhouksessa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja tai menetelmiä. Ottoalueelta poistetaan koneet ja oheistoiminnot romuineen ja jätteineen. Ottoalueelle levitetään alkuperäinen ennen ottotoimintaa kuorittu pintamaa. Pintamaa levitetään noin puolen metrin korkuiseksi kerrokseksi aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi. Jos kuorittu pintamaa ei riitä, ottoalueelle levitetään pohjavettä suojaava, biologisesti aktiivinen kasvualusta tai alkuperäistä vastaavia puhtaita maita. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle voi päästä vieraslajeja. Maaperän kulumisen estämiseksi kasvillisuus palautetaan kylvämällä paikalle luonteenomaista kasvillisuutta ja istuttamalla alkuperäistä vastaavaa puustoa. Pohjavesialueelle soveltumaton

12 käyttö kuten jätteiden tuonti ja moottoriurheilu pyritään estämään katkaisemalla tarpeettomat kulkuväylät tarkoitukseen soveltuvin estein. 18. Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi. (Lajin uhanalaisuusluokitus: vaarantunut = VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä sekä ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset suojattaisiin aitaamalla. 19. Ottoalueen tulotien varteen tulee pystyttää infotaulu, josta tulee ottotoiminnan luvan voimassaoloaika, maa-ainesluvan haltijan ja urakoitsijan yhteystiedot sekä kiellot ja varoitukset. Kylttien, varoitustaulujen sekä luiska- ja korkeusmerkkien on pysyttävä kunnossa koko lupakauden ajan. 20. Ottotoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa luvan haltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta maa-ainesasetuksen (926/2005) 7 :n mukaista loppukatselmusta. Vakuus Ennen ainesten ottamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi euron suuruinen vakuus (MAL 12 ). Vakuuden tulee olla voimassa 12 kk yli tämän luvan voimassaoloajan tai siihen saakka, kunnes ottamissuunnitelmassa ja luvassa määrätty ottamisalueen jälkihoito on tehty. Vakuus palautetaan lupamääräysten mukaisten jälkihoitotöiden toteuduttua ja kun alueella on tehty lopputarkastus. Perustelut Maa-ainesluvan myöntämiselle estämiselle ei ole riittäviä MAL 3 mukaisia perusteita. Alueelle tehtyjen selvitysten mukaan ottoalueella ei ole erikoisia luonnonarvoja. Talousmetsäkäytössä olevana alueena ei voida puhua erityisen kauniin maisemakuvan turmeltumisesta. Lupamääräyksi pyritään estämään luonnonolosuhteisiin kohdistuvat vauriot ja vedenhankintaan tarkoitetun pohjaveden vaarantuminen. Lupamääräykset annetaan, jotta maa-ainesten otto noudattaisi maa-aineslakia ja että maa-ainesten otosta ei aiheutuisi maa-aineslain vastaisi vaikutuksia ympäristöön. Lupamääräyksillä on myös pohjaveden suojelullinen ja valvonnallinen merkitys. Luvan voimassaolo Luvan voimassaolo alkaa siitä päivästä lukien, kun lupapäätös on saanut lainvoiman. Tarkastus- ja valvontamaksu

13 Luvansaajalta peritään tarkastus- ja valvontamaksua maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. Valvontamaksua tarkistetaan vuosittain kunakin vuonna maksun määräämishetkellä olevan taksan mukaan. tarkastusmaksu 129,00 ottamisalueen pinta-alan mukaan 4,32 x 47 /ha 203,04 ottamismäärän tilavuuden mukaan x 0,0045 /m3 922,50 Tarkastusmaksu yhteensä 1254,54 Tämän luvan siirtämisestä kolmannelle on saatava kunnan hyväksyminen ja luvan edellyttävät ehdot on otettava huomioon sopimusta tehdessä. Sovelletut lainkohdat Maa-aineslaki Päätöksestä tiedottaminen Toivakan kunnanhallitus Keski-Suomen ELY keskus Ilmoittaminen Päätöksestä kuulutetaan Toivakan kunnan julkisella ilmoitustaululla. Muutoksen haku Maa-aineslupapäätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (kunnallisvalitus). Muutoksenhakuohjeet liitteenä. Ehdotus: Päätös: Ympäristöjaosto päättää myöntää Sora-Manninen Oy:lle maa-ainesottoluvan ja maisemoinnin suorittamisen edellä mainituin lupaehdoin. Hyväksyttiin yksimielisesti.