Rajaliikennetilasto 2014

Transkriptio

1 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina Norja,Saapuneet Norja,Lähteneet Venäjä,Saapuneet Venäjä,Lähteneet Meri,Saapuneet Meri,Lähteneet Ruotsi,Saapuneet Ruotsi,Lähteneet Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 Liikenne rajanylityspaikoilla väheni edellisvuodesta, Helsingin satamassa liikennemäärät lisääntyivät ja itärajalla laskivat selvästi Liikennemäärä rajanylityspaikoilla väheni kahdella prosentilla vuonna Kuormattujen kuormaautojen kokonaisliikennemäärä rajanylityspaikoilla pysyi samana verrattuna edelliseen vuoteen. Kuormattujen kuorma-autojen määrä itärajalla laski 11 prosentilla, kun taas merirajalla (3 %) sekä Norjan (14 %) ja Ruotsin (7 %) maarajoilla liikennemäärä kasvoi. Saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi kuudella prosentilla edellisestä vuodesta. Saapuneita autoja oli yhteensä Venäjältä saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä oli , jossa oli viiden prosentin nousu vuoteen 2013 verrattuna. Ruotsista maitse saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen lukumäärä kasvoi kymmenellä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Norjan maarajan kautta saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi 14 prosentilla. Merkittävin kuormattujen kuorma-autojen tuloreitti oli meriraja, jossa saapuneen raskaan liikenteen määrä nousi kolmella prosentilla päätyen yli kuorma-autoon. Lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä laski viidellä prosentilla. Merkittävin kuormattujen kuorma-autojen lähtöreitti oli meriraja, jonka osuus lähteneestä kuorma-autoliikenteestä oli 42 prosenttia. Venäjälle lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä laski 18 prosentilla vuoden takaisesta jääden alle autoon. Helsingin satamassa ajoneuvojen määrä lisääntyi Helsingin satamasta saapuneiden ja lähteneiden liikennevälineiden määrät lisääntyivät verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2014 aikana saapuneiden liikennevälineiden määrä lisääntyi Helsingin satamassa kolmella prosentilla, kun muilla raja-asemilla määrä laski kolmella prosentilla. Lähteneiden liikennevälineiden määrä lisääntyi Helsingissä neljällä prosentilla vuonna 2014, muilla raja-asemilla määrä laski kolmella prosentilla. Suurin muutos tapahtui kuormattujen kuorma-autojen määrissä. Helsingissä niiden määrä lisääntyi kuudella prosentilla edellisestä vuodesta, muilla raja-asemilla määrä väheni kahdeksalla prosentilla. 30,00% Kokonaisliikenteen muutokset (%) Helsingin satamassa ja koko Suomessa vuosina ,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% -5,00% Helsinki Koko Suomi -10,00% -15,00%

3 Itärajan liikenne laski loppuvuonna Itärajalla liikennemäärät laskivat edellisestä vuodesta. Saapuneiden määrä väheni vuonna 2014 yhdeksällä prosentilla, liikennevälineitä saapui yhteensä Suurin osa laskusta johtui saapuneiden henkilöautojen yhdeksän prosentin ja tyhjien kuorma-autojen 19 prosentin laskusta. Lähteneiden liikennevälineiden määrä väheni seitsemällä prosentilla edellisestä vuodesta, liikennevälineitä lähti yhteensä Suurin osa lähteneiden kulkuneuvojen määrän laskusta johtui henkilöautojen ja kuormattujen kuorma-autojen määrien laskusta. Lähteneiden henkilöautojen määrä laski kahdeksalla prosentilla jääden autoon ja kuormattujen kuorma-autojen määrä väheni 18 prosentilla laskien autoon.

4 Taulu 1. Saapunut liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2013 ja 2014 (kappaletta) Henkiöauto Linja-auto Kuormattu kuormaauto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Rajanylityspaikka Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Aavasaksa x 0 0 x 0 0 x Eckerö x 0 0 x x Hamina 0 0 x 0 0 x x Hanko x x Helsinki x Imatra x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x 0 2 x 0 0 x Kilpisjärvi x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kolari x 0 0 x 0 0 x Maarianhamina x x 0 0 x Muonio x 0 0 x 0 0 x Naantali x x 0 0 x Niirala x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa x 0 0 x 0 0 x Nuorgam x 0 0 x 0 0 x Näätämö x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x x Parikkala x 0 0 x 0 0 x Pello x 0 0 x 0 0 x Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rajajooseppi x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x x Tornio x 0 0 x Turku x Utsjoki x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x x x 0 5 x Vaalimaa x x 0 0 x 0 0 x Vaasa x 0 10 x 0 0 x 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vartius x 0 0 x Lieksan Inari * x x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kortesalmi * 0 0 x 0 0 x x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä * Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäneitä puutavarakuljetuksia ja rakennuskohteisiin tapahtuvia kuljetuksia ** Joillakin rajanylityspaikoilla linja-autot tilastoidaan henkilöautojen kategoriaan. Saapuneiden ja lähteneiden määrät voivat poiketa toisistaan tilastoteknisistä syistä. Kuormattu kontti Tyhjä kontti

5 Taulu 2. Lähtenyt liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2013 ja 2014 (kappaletta) Henkiöauto Linja0auto Kuormattu kuorma0auto Tyhjä kuorma0auto Kuormattu irtoperävaunu Rajanylityspaikka Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Aavasaksa x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Eckerö x 0 0 x 0 1 x 0 0 x Hamina 0 0 x 0 0 x x Hanko x x Helsinki x Imatra x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x x Kilpisjärvi x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kolari x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Maarianhamina x x 0 0 x Muonio x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali x x 0 0 x Niirala x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa x 0 0 x 0 0 x Nuorgam x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x x Parikkala x x 0 0 x 0 0 x Pello x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rajajooseppi x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x x Tornio x 0 0 x Turku x Utsjoki x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 1 x 0 0 x 0 7 x 0 0 x x x Vaalimaa x x 0 0 x 0 0 x Vaasa x 0 9 x 0 51 x 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vartius x x Lieksan Inari * x 0 0 x x 0 0 x 0 0 x Kortesalmi * 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä * Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäneitä puutavarakuljetuksia ja rakennuskohteisiin tapahtuvia kuljetuksia ** Joillakin rajanylityspaikoilla linja-autot tilastoidaan henkilöautojen kategoriaan. Saapuneiden ja lähteneiden määrät voivat poiketa toisistaan tilastoteknisistä syistä. Kuormattu kontti Tyhjä kontti

6 Taulu 3. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina Raja-alue Muutos % ( ) Meri Saapuneet Lähteneet Yhteensä Norja Saapuneet Lähteneet Yhteensä Ruotsi Saapuneet Lähteneet Yhteensä Venäjä Saapuneet Lähteneet Yhteensä Yhteensä Saapuneet Yhteensä Lähteneet Yhteensä

7 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto :M03, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Keva, Juho p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange (0) Statistics service (0) statistics@tulli.fi

8 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

9 1 PK-YRITYSTEN ULKOMAANKAUPPA NOUSI EDELLEEN VUODEN VIIMEI- SELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 2,0 miljardia ja tuonnin 3,9 miljardia euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Pk-yritysten viennin arvo nousi kaksi prosenttia ja tuonnin arvo viisi prosenttia. Pk-yritysten osuus viennin kokonaisarvosta oli 14 prosenttia ja tuonnissa 27 prosenttia. Suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 11,7 miljardia euroa ja tuonnin arvo 10,3 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski prosentilla ja tuonnin arvo laski neljä prosenttia. Kokonaisviennin arvo laski vuoden viimeisellä neljänneksellä kaksi prosenttia ja vastaavasti kokonaistuonnin arvo laski kolme prosenttia. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 2014/Q4 ja 2013/Q4, milj. e Vienti 2013/Q4 2014/Q4 Muutos,% 2014/Q4 Osuus, % Tuonti 2013/Q4 2014/Q4 Muutos%, 2014/Q4 Osuus, 2014/Q4 Pk-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x 2 Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Pienten ja keskisuurten yritysten vienti nousi voimakkaimmin (23%) kulkuneuvojen osalta. Kemianteollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi seitsemän prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden viennin arvo nousi neljä ja metallien ja metallituotteiden kolme prosenttia verrattuna vuoden 2013 viimeiseen neljännekseen. Tärkeimmistä vientituotteista pkyritysten osalta koneiden- ja laitteiden vienti supistui kymmenen ja metsäteollisuuden tuotteiden vienti seitsemän prosenttia vertailujaksoon nähden. Pk-yritysten tuonnin arvo kasvoi lähes kaikissa tärkeimmissä kauppanimikkeissä. Kulkuneuvojen tuonti kasvoi 17% vuoden 2013 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo nousi kahdeksalla ja metallien ja metallituotteiden arvo kuudella prosentilla. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonnin arvo nousi prosentilla, metsäteollisuuden tuotteiden tuonnin pysyessä ennallaan. Pk-yritysten kemian teollisuuden tuotteiden tuonti laski kaksi prosenttia vertailujaksoon nähden. Suurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvo nousi 22% vertailujaksosta. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo nousi kuusi prosenttia. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi kolme ja koneiden ja laitteiden viennin arvo kaksi prosenttia. Suurten yritysten vienti supistui 16% kemian teollisuuden tuotteiden osalta. Myös metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski kaksi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Suurten yritysten tuonti laski lähes kaikissa tärkeimmissä kauppanimikkeissä, vain Sähköja elektroniikkatuotteiden tuonnin arvo pysyi ennallaan. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski kolme ja kulkuneuvojen tuonnin arvo seitsemän prosenttia. Sekä metalli ja metallituotteiden että koneiden ja laitteiden tuonti supistui kahdeksan prosenttia. Myös metsäteollisuuden tuotteiden tuonti supistui kymmenyksellä viime vuoden viimeiseen neljännekseen verraten. Tullin Tilastointi

10 Tullin Tilastointi 2

11 Tullin Tilastointi 3

12 Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuu 2014 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2013:Q4/ Osuus Osuus Arvo 2013:Q4/ Osuus Osuus 2014:Q4 2014:Q4 koko vienti ryhmästä 2014:Q4 2014:Q4 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 18 x x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 13 x x Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 62 x x Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 43 x x Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 7 x x 0 0 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 205 x x 1 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 490 x x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

13 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015:M05, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Mervi Virtanen p Pekka Tanhua p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

14 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset; 0,6; 1 % Laivakuljetukset; 40,9; 90 % Kuvio 2. Tuontikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 2,8; 5 % Muut kuljetukset; 2,2; 4 % Rautatiekuljetukset; 7,6; 13 % Laivakuljetukset; 45,2; 78 % Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

15 ULKOMAANKAUPAN KULJETUSTEN TAVARAMÄÄRÄ PYSYI LÄHES ENNALLAAN VUONNA 2014 Vuonna 2014 Suomen ulkomaankaupassa kuljetettiin tavaraa 103 miljoonaa tonnia, joka oli 0,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vientikuljetusten määrä kasvoi 0,3 prosenttia, kun taas tuontikuljetukset laskivat 1,5 prosenttia. Kuljetusten arvo laski samaan aikaan 0,8 prosenttia. Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista kulkee meriteitse. Vuonna 2014 merikuljetukset muodostivat lähes 83 prosenttia kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista. Määrällisesti tämä oli runsaat 85 miljoonaa tonnia. Merikuljetusten määrä pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla, kasvua oli 0,1 prosenttia. Maakuljetusten osuus tavarakuljetuksista vuonna 2014 oli 14 prosenttia, eli yli 14 miljoonaa tonnia. Tämä oli 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Maakuljetuksiin on laskettu sekä maantie- että rautatieliikenne. Lentokuljetukset lisääntyivät runsaat seitsemän prosenttia ja muiden kuljetusmuotojen osuus väheni 13,5 prosenttia. Laivakuljetusten osuus tavaraviennin määrästä oli 90 prosenttia, joka oli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Viennin määrä oli lähes 41 miljoonaa tonnia. Tuontikuljetuksissa laivakuljetusten osuus oli 78 prosenttia ja määrä 45 miljoonaa tonnia, laskua edelliseen vuoteen oli vajaat kaksi prosenttia. Viennin maantiekuljetusten tonnimäärä laski lähes viisi prosenttia. Maanteitse vietiin 3,5 miljoonaa tonnia tavaraa. Maanteitse tuotiin 2,8 miljoonaa tonnia tavaraa, joka oli reilun prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Rautatieliikenteessä viedyn tavaran määrä laski lähes 48 prosenttia 0,6 miljoonaan tonniin. Tuonti rautateitse puolestaan kasvoi neljä prosenttia 7,6 miljoonaan tonniin. Lentokuljetuksissa osuuttaan kasvattivat sekä vienti että tuonti, vienti kasvoi seitsemän prosenttia ja tuonti kahdeksan prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden vientikuljetukset pysyivät vuonna 2014 edellisvuotisella tasolla. Metsäteollisuuden tuotteita vietiin lähes 19 miljoonaa tonnia, joka oli noin 42 prosenttia kaikista vientikuljetuksista. Eniten vietiin paperia ja pahvia. Öljytuotteiden vientikuljetukset vähenivät kuusi prosenttia 8,5 miljoonaan tonniin. Öljytuotteiden osuus kaikista vientikuljetuksista oli vajaa viidennes. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti laski vajaat kaksi prosenttia 5,4 miljoonaan tonniin. Rautaa ja terästä vietiin 3,2 miljoonaa tonnia, joka oli yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Öljyä ja öljytuotteita tuotiin 16,6 miljoonaa tonnia, joka muodosti lähes kolmanneksen kaikista tuontikuljetuksista. Tuontimäärä laski kolme prosenttia vuoden takaisesta. Raakaöljyn osuus oli 11,6 miljoonaa tonnia, joka oli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Puutavaran tuontikuljetukset laskivat 11 prosenttia tuontimäärän ollessa 7,9 miljoonaa tonnia. Malmien ja metalliromun tuonti nousi 5,5 miljoonaan tonniin, joka oli lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuontimäärät pysyivät edellisvuoden tasolla. Vientikuljetusten kärkimaat pysyivät samoina kuin vuotta aiemmin. Ruotsi oli tärkein määrämaa vajaan kuuden miljoonan tonnin osuudellaan, laskua edellisvuodesta oli reilut kaksi prosenttia. Hieman osuuttaan kasvattivat seuraavina tulevat Saksa, Kiina ja Iso-Britannia. Vientikuljetukset Venäjälle laskivat kuusi prosenttia. Tuontikuljetusten ylivoimainen ykkönen oli Venäjä 26 miljoonan tonnin osuudellaan. Laskua edellisvuodesta oli kuitenkin viisi prosenttia. Toiseksi eniten tavaraa Suomeen kuljetettiin Ruotsista ja kolmanneksi nousi Norja.

16 TAULU 1. ULKOMAANKAUPPA KULJETUSMUODOITTAIN 2013 JA 2014 KULJETUSMUOTO T milj. eur Osuus % 1000 T milj. eur Osuus % Muutos % MERIKULJETUKSET , ,7 0, , ,9 0,9 SISÄVESIKULJETUKSET 968 0, ,8-16, , ,2-7,8 MAAKULJETUKSET , ,0-2, , ,0-12,9 LENTOKULJETUKSET 253 0, ,3 7, , ,2 0,8 MUUT , ,2-13, , ,6-4,1 YHTEENSÄ , ,0-0, , ,0-0,8

17 TAULU 2. TUONTI JA VIENTI KULJETUSMUODOITTAIN 2013 JA 2014 TUONTI VIENTI T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % KULJETUSMUOTO milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur LAIVAKULJETUKSET: , ,2-1, , ,2 2, , ,1 0, , ,0 1,6 Meri , ,4-1, , ,5 2, , ,0 0, , ,7 1,6 Sisävesi 638 1, ,8-23, , ,7-2,1 45 0,1 36 0,1-20, , ,3-4,4 MUUT KULJETUKSET: , ,8-0, , ,8-13, , ,9-8, , ,0-6,1 Rautatie , ,1 4, , ,2-47, , ,2-10, , ,1-42,7 Maantie , ,9 1, , ,8-4, , ,0-10, , ,9-10,0 Lento 34 0,1 37 0,1 8, , ,5 7, , ,3 5, , ,2-1,9 Muu 1) , ,7-13, ,3 96 0,2-4, , ,5-21, , ,8 70,5 YHTEENSÄ , ,0-1, , ,0 0, , ,0-1, , ,0-0,4 1) posti, itsenäisesti liikkuneet lentokoneet ja veneet; arvotiedoissa lisäksi maakaasun putkikuljetukset, sähkö ja laivat.

18 TAULU 3. TUONTI LÄHETYSMAITTAIN JA VIENTI MÄÄRÄMAITTAIN VUONNA 2014 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu Kuljetukset yhteensä (2014) Kuljetukset yhteensä (2013) Muutos % TUONTI 1000 T Venäjä ,0 Ruotsi ,8 Norja ,3 Saksa ,5 Alankomaat ,9 Viro ,0 Tanska ,2 USA ,8 Belgia ,2 Kazakstan ,2 Iso-Britannia ,8 Latvia ,8 Puola ,2 Ranska ,6 Kanada ,6 MUUT ,2 KOKO TUONTI ,5 VIENTI 1000 T Ruotsi ,4 Saksa ,1 Kiina ,3 Iso-Britannia ,8 Alankomaat ,7 Venäjä ,3 USA ,8 Belgia ,1 Viro ,1 Puola ,8 Italia ,0 Tanska ,2 Ranska ,6 Espanja ,2 Norja ,5 MUUT ,0 KOKO VIENTI ,3

19 TAULU 4. VIENTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2014 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2013) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet Raaka-aineet Joista: Puutavara Paperimassa Malmit ja metalliromu Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta Kemialliset aineet ja tuotteet Valmistetut tavarat valmistusaineittain Joista: Puu- ja korkkituotteet pl. huonekalut Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä Rauta ja teräs Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset tavarat KOKO VIENTI

20 TAULU 5. TUONTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2014 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2013) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet Raaka-aineet Joista: Puutavara Kivennäisaineet, valmistamattomat Malmit ja metalliromu Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta Joista: Kivihiili, koksi, briketit yms Kivennäisöljyt ja -tuotteet Kemialliset aineet ja tuotteet Valmistetut tavarat valmistusaineittain Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset tavarat KOKO TUONTI

21 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Riikonen, Johanna p Kaarna, Anssi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

22 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

23 TAVAROIDEN ULKOMAANKAUPPA YRITYSTYYPEITTÄIN 2014 Ulkomaankaupan keskittyminen ennallaan Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti on keskittynyt suurimpien yritysten varaan. Vuonna 2014 viennin kokonaisarvo oli 56 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 24 prosenttia ja kymmenen suurimman 33 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna sekä viiden että kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä pysyi ennallaan. Vuonna 2014 tuonnin kokonaisarvo oli 58 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 22 prosenttia ja 10 suurimman 27 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä laski kaksi prosenttiyksikköä ja kymmenen suurimman osuus laski yhden prosenttiyksikön. Vienti on keskittyneempää kuin tuonti sillä sadan suurimman vientiyrityksen osuus kokonaisviennistä oli 68 prosenttia kun sadan suurimman tuontiyrityksen osuus kokonaistuonnista oli vain 52 prosenttia. Vuonna 2014 tuontikauppaa käyneitä yrityksiä oli kpl ja vientikauppaa käyneitä yrityksiä kpl. Kuvio 2. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina (osuus kokonaisarvosta, prosenttia) % Vienti 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä % Tuonti 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä Viennin keskittyminen nousi metallien ja metallituotteiden sekä kulkuneuvojen osalta vuoteen 2013 verrattuna. Viiden suurimman yrityksen osuus kulkuneuvojen osalta oli hieman yli puolet, kun se vuonna 2013 oli 34 prosenttia. Viiden suurimman yrityksen osuus metallien ja metallituotteiden viennistä oli 64 prosenttia, nousua neljä prosenttiyksikköä. Viennin keskittyminen laski hieman muiden tärkeiden vientituotteiden osalta vuoteen 2013 verrattuna. Viiden suurimman yrityksen osuus metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden tuotteiden viennistä oli lähes 60 prosenttia. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvosta viiden suurimman yrityksen osuus oli lähes puolet ja koneiden ja laitteiden viennin osuus oli 27 prosenttia. Tuonnissa suurten yritysten osuus ei ole yhtä hallitseva kuin viennissä. Kymmenen suurimman yrityksen osuus oli alle puolet kaikissa tuoteluokissa. Tuonnin osalta oli edelleen keskittyneintä kemian teollisuuden tuotteiden sekä kulkuneuvojen tuonti. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus oli 35 prosenttia ja kymmenen suurimman 43 prosenttia, laskua molemmissa kolme prosenttiyksikköä vuodesta Kulkuneuvojen tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus (34%) nousi seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta Sekä metsäteollisuuden tuotteiden että sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viiden suurimman yrityksen osuus tuonnista oli reilu viidennes. 1

24 Venäjälle ja Alankomaihin kohdistuva ulkomaankauppa selvästi keskittyneintä Vuonna 2014 vienti oli keskittyneintä Alankomaihin, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan. Viiden suurimman yrityksen osuus viennin arvosta Alankomaihin oli 58 % ja Isoon-Britanniaan 48 %. Viiden suurimman yrityksen osuus viennistä Saksaan (38 %) on ohittanut Kiinan (35 %) verrattuna vuoteen Myös Ranskan suuntautuvasta viennistä viiden suurimman yrityksen osuus on laskenut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Euroopan Unioniin ja Euroalueelle sekä Pohjois-Amerikkaan kohdistuvasta viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli yli kolmannes. Viiden suurimman yrityksen osuus viennistä Baltian maihin (39 %) on noussut kymmenen prosenttiyksikköä. Tuonti oli selvästi keskittyneintä Venäjältä, jossa viiden suurimman yrityksen osuus oli 82 prosenttia. Viiden suurimman yrityksen osuus Norjan tuonnista oli 63 %, kun se vuonna 2013 oli 45 %. Euroopan Unionin tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus oli 13 prosenttia ja Euroalueen tuonnista 14 prosenttia. Tuonti EU:sta oli keskittyneempää 2014 kuin vertailuvuonna (+1 %) mutta tuonnin keskittyminen säilyi pääosin samalla tasolla kuin vuonna Kuvio 3. Ulkomaankaupan keskittyminen tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa vuonna 2014 % Alankomaat Iso- Britannia Vienti - 5 suurinta yritystä Ranska Kiina Ruotsi Yhdysvallat Tuonti - 5 suurinta yritystä Italia Saksa Norja Venäjä Kuvio 4. Ulkomaankaupan maantieteellinen keskittyminen vuonna 2014 % Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä 0 Euroalueen ulkopuoliset EU-maat Euroalue Pohjois- Amerikka EU Baltia Kaukoitä Muu Eurooppa 2

25 Valtio-omisteisten yritysten ulkomaankauppa laski 2014 Valtio-omisteisten yritysten vienti, 6,4 mrd. euroa, laski 9 % vuonna Sekä yksityisten kotimaisten yritysten viennin arvo, 30,7 mrd. euroa että ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin arvo, 16,9 mrd. euroa, nousi prosentilla. Valtio-omisteisten yritysten osuus kokonaisviennistä oli 12 prosenttia, laskua prosentin verran. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 30 prosenttia ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus 55 prosenttia. Kuvio 5. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina (osuus arvosta, prosenttia) % 100 Yksityinen kotimainen 90 Ulkomaalaisomisteinen 80 Valtio-omisteinen Vienti 100 % Tuonti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Ulkomaalaisomisteisten yritysten tuonti laski prosentin verran 21,8 mrd. euroon ja valtio-omisteisten yritysten tuonti laski yhdeksällä prosentilla 10,2 mrd. euroon. Yksityisten kotimaisten yritysten tuonnin arvo nousi prosentilla 24,8 mrd. euroon. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus kokonaistuonnista nousi yhden prosentin 38 prosenttiin. Valtio-omisteisten yritysten osuus, 18 %, supistui vastaavasti prosentin. Taulukko 1. Kokonaiskehitys yritysten omistajatyypeittäin Vienti (milj. e) Osuus Muutos, Tuonti (milj. e) Osuus, Muutos, % 2013/2014% % 2013/2014% Yksityinen kotimainen Valtio Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x x Määrittelemätön x x Yhteensä Määrittelemättömille ja muut omistajatyypit yhteensä -ryhmille ei voida luotettavasti laskea muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 3

26 Yritysten omistuspohja vaihtelee tuoteluokittain Vuonna 2014 yksityisten kotimaisten yritysten osuus metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvosta pysyi ennallaan ollen 92 prosenttia. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus supistui vain sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta (52 %). Yksityisten yritysten osuus kulkuneuvojen viennistä (52 %) kasvoi viisi prosenttiyksikköä. Myös muissa tärkeimmissä tuoteluokissa yksityisten kotimaisten yritysten osuudet kasvoivat: metallit ja metalliteollisuuden tuotteet (62 %), koneet ja laitteet (56 %), sekä kemian teollisuuden tuotteet (19 %). Kemian teollisuuden tuotteiden vientiä hallitsevat valtio-omisteiset yritykset 44 prosentilla, laskua edellisvuoden osuuteen oli kaksi prosenttiyksikköä. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuudet koneiden ja laitteiden (41 %) sekä kulkuneuvojen (36 %) osalta laskivat hieman. Muissa tärkeimmissä tuoteluokissa ulkomaalaisomisteisten yritysten osuudet pysyivät ennallaan: sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet (44 %), metalli ja metalliteollisuuden tuotteet (36 %) sekä kemian teollisuuden tuotteet (34 %). Tärkeimpien tuoteluokkien tuonti on jakautunut melko tasaisesti yksityisten kotimaisten sekä ulkomaalaisomisteisten yritysten kesken. Yksityisessä kotimaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus oli yli puolet metsäteollisuuden tuotteiden (62 %), koneiden ja laitteiden (51 %), kulkuneuvojen (50 %) sekä metallien ja metallituotteiden (59 %) tuonnista. Yksityisten yritysten osuus kulkuneuvojen tuonnista kasvoi eniten, seitsemän prosenttiyksikköä, vuoteen 2013 verrattuna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden (57 %) sekä kemian teollisuuden tuotteet (44 %) ovat täkeimmistä tuoteluokista ne, joita edelleen hallitsevat ulkomaalaisomisteiset yritykset. Kuvio 6. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuonna 2014 (osuus arvosta, %) Viennin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2014, % Tuonnin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2014, % Yhteensä Yhteensä Metsä Metsä Sähkö- ja elektroniikka Koneet ja laitteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Metallit ja metallituotteet Metallit ja metallituotteet Kulkuneuvot Sähkö- ja elektroniikka Kemia Kemia Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yritysten omistajatyyppien määritelmät: Ulkomaalaisomisteiseksi yritykseksi määritellään yritykset, joissa ulkomaisen omistuksen osuus on yli 50 prosenttia sekä ulkomaalaisomisteisten konsernien tytäryhtiöt. Ulkomaalaisomisteinen yritys katsotaan ulkomaalaisomisteiseksi vain, jos yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi pörssiyrityksellä äänivalta saattaa jakautua usean ulkomaalaisen tahon kesken, mutta yhdenkään äänivalta ei ole yli 50 prosenttia. Tässä tilanteessa yritystä pidetään yksityisenä kotimaisena yrityksenä. Yksityisiin kotimaisiin yrityksiin katsotaan kuuluvaksi yksityiset suomalaisomisteiset yritykset (pl. rahoituslaitokset), jotka eivät ole julkisyhteisöjen tai ulkomaisten institutionaalisten yksiköiden valvonnan alaisia. Yritys on yksityinen kotimainen yritys, jos yksityisten kotimaisten omistajatahojen äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia tai yksityisten kotimaisten omistajatahojen omistusosuus on yli 50 prosenttia. Yritys katsotaan valtio-omisteiseksi, jos valtion yksittäisen laitoksen tai valtion laitosten omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. (Tilastokeskus). 4

27 Pk-yritysten ulkomaankauppa vakaata tuonti suurempaa kuin vienti Pk-yritysten vienti on kasvanut hitaasti viime vuodet, vaikka suurten yritysten vienti on laskenut vuodesta 2011 lähtien. Pk-yritysten vuoden 2014 viennin arvo, 7,7 mrd. euroa, oli kaksi prosenttia suurempi kuin vuonna Pk-yritysten vienti kasvoi kemian teollisuuden osalta kuusi prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta neljä ja koneiden ja laitteiden osalta kaksi prosenttia. Kulkuneuvojen vienti kasvoi Pk-sektorilla neljänneksen. Pk-yritysten vienti laski kolme prosenttia vain metallien ja metallituotteiden osalta. Pk-yritysten osuus koko viennin arvosta oli 14 prosenttia, kasvua vertailuvuoteen vajaa prosentti. Suurten yritysten vuoden 2014 vienti, 46,4 mrd. euroa, laski prosentin vuodesta 2013, vaikka kemian teollisuuden tuotteiden vienti laski yhdeksän ja koneiden ja laitteiden vienti seitsemän prosenttia. Suurten yritysten vienti nousi kuitenkin kulkuneuvojen (56 %), sähkö- ja elektroniikkatuotteiden (5 %) sekä metallien ja metallituotteiden (3 %) osalta. Suurten yritysten metsäteollisuuden vienti pysyi ennallaan. Kuvio 7. Suurten ja pk-yritysten viennin ja tuonnin kehitys milj. eur Suuret yritykset VIENTI Pk-yritykset VIENTI Suuret yritykset TUONTI Pk-yritykset TUONTI Pk-yritysten vuoden 2014 tuonti, 15,6 mrd. euroa, pysyi ennallaan vuodesta Pk-yritysten tuonnin arvo on lähes kaksi kertaa niiden viennin arvon suuruinen. Pk-yritysten tuonti kasvoi sekä metallien ja metallituotteiden että sähkö- ja elektroniikkatuotteiden osalta kolme prosenttia. Myös koneiden ja laitteiden tuonti kasvoi pk-sektorilla viisi prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden tuonti pk-yrityksillä laski kolme ja kemian teollisuuden tuotteiden tuonti kaksi prosenttia. Kulkuneuvojen pkyritysten tuonti supistui 12 prosentilla edellisvuodesta. Suurten yritysten vuoden 2014 tuonnin arvo, 41,4 mrd. euroa, aleni kaksi prosenttia vuodesta Suurten yritysten tuonnin arvo on selvästi viennin arvoa matalampi. Suurten yritysten tuonti nousi sähkö- ja elektroniikkatuotteiden osalta neljä ja kulkuneuvojen osalta kolme prosenttia. Sekä metsäteollisuuden että kemian teollisuuden tuotteiden tuonti laski seitsemän prosenttia suurilla yrityksillä. Koneiden ja laitteiden tuonti laski kolme prosenttia vuodesta Taulukko 2. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain (milj. euroa) VIENTI Osuus Muutos, TUONTI Osuus Muutos, % 13/14% % 13/14% PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 5

28 EU:n sisämarkkinat vahvistuneet 2014 Pk-yritysten viennin osuus EU:n sisämarkkinoille on kasvanut ja EU:n ulkopuolisille markkinoille laskenut (osuudet: 56 ja 44 prosenttia). EU:n osuus ulkomaankaupasta on vahvistunut noin neljä prosenttiyksikköä. Pk-yritysten tuonnin arvosta 69 prosenttia tuli EU-alueelta ja noin kolmannes EU:n ulkopuolelta. Tuonnin jakautuminen on pysynyt ennallaan vuodesta Vuonna 2014 suurten yritysten viennin arvosta 59 prosenttia meni EU-alueelle ja 41 prosenttia EU:n ulkopuolelle. EU:n osuus ulkomaankaupasta on vahvistunut noin kaksi prosenttiyksikköä. Tuonnin osuus EU:sta on vahvistunut kahdella prosentilla (54 %), EU:n ulkopuolelle suuntautuvan tuonnin osuus suurilla yrityksillä on nyt 46 %. Taulukko 3. Viennin ja tuonnin jakautuminen EU:n ja ulkokaupan kesken SUURET YRITYKSET VIENTI TUONTI milj. eur Osuus viennistä,% milj. eur Osuus tuonnista,% EU , ,3 Ulkokauppa , ,7 Yhteensä , ,0 PK-YRITYKSET EU , ,7 Ulkokauppa , ,3 Yhteensä , ,0 Yritysten kokoluokkien määritelmät: Mikroyritys: henkilöstö<10 ja liikevaihto 2 milj. eur tai taseen loppusumma 2 milj. eur Pieni yritys: henkilöstö<50 ja liikevaihto 10 milj. eur tai taseen loppusumma 10 milj. eur Keskisuuri yritys: henkilöstö<250 ja liikevaihto 50 milj. eur tai taseen loppusumma 43 milj. eur Suuret yritykset: edellä mainittuja yrityksiä suuremmat yritykset LIITTEET: Liite 1. Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 (taulukko) Liite 2. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yritysten ulkomaankaupan arvon mukaan (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 3. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 4. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 5. Tavaroiden vienti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 6. Tavaroiden tuonti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 7. Tavaroiden ulkomaankauppa omistajatyypeittäin eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 8. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 9. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 (taulukko) 6

29 Liite 1. Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Arvo 2014, Muutos VIENTI milj. e /14, % Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä Keskittyminen Arvo 2014, Suurimmat viejät, lkm milj. e Arvo 2014, Muutos Omistajatyypeittäin milj. e /14, % Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x Arvo 2014, Muutos Kokoluokittain milj. e /14, % Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x Arvo 2014, Muutos TUONTI milj. e /14, % Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä Keskittyminen Arvo 2014, Suurimmat tuojat, lkm milj. e Arvo 2014, Muutos Omistajatyypeittäin milj. e /14, % Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x Arvo 2014, Muutos Kokoluokittain milj. e /14, % Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

30 Liite 2. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yritysten ulkomaankaupan arvon mukaan (CPA2008) vuonna 2014 Koko vienti Osuus, % Koko tuonti Osuus, % Viennin arvo/viejä (1000 e) Viejiä Arvo, milj. e 2014 Tuonnin arvo/tuoja (1000 e) Tuojia Arvo, milj. e 2014 Yhteensä Yhteensä Metsäteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Kemian teollisuuden tuotteet Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Metallit ja metallituotteet Metallit ja metallituotteet Yhteensä Yhteensä Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Yhteensä Kulkuneuvot Kulkuneuvot Yhteensä Yhteensä

31 Liite 3. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 Koko vienti Osuus, % Osuus, % Koko tuonti Osuus, % Osuus, % Suurimmat viejät, lkm Arvo, milj. e Suurimmat tuojat, lkm Arvo, milj. e Yhteensä Yhteensä Metsäteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Kemian teollisuuden tuotteet Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Metallit ja metallituotteet Metallit ja metallituotteet Yhteensä Yhteensä Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Yhteensä Kulkuneuvot Kulkuneuvot Yhteensä Yhteensä

32 Liite 4. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 Koko vienti Koko tuonti Suurimmat viejät, lkm Arvo, milj. e Osuus, % Suurimmat tuojat, lkm Arvo, milj. e Osuus, % Yhteensä Yhteensä Metsäteollisuus Metsäteollisuus Yhteensä Yhteensä Kemian teollisuus Kemian teollisuus Yhteensä Yhteensä Metallit ja metallituoteteollisuus Metallit ja metallituoteteollisuus Yhteensä Yhteensä Sähkö -ja elektroniikkateollisuus Sähkö -ja elektroniikkateollisuus Yhteensä Yhteensä Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Yhteensä Kulkuneuvojen valmistus Kulkuneuvojen valmistus Yhteensä Yhteensä Tukku- ja vähittäiskauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Yhteensä Yhteensä

33 Liite 5. Tavaroiden vienti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 Vienti Arvo, Muutos Osuus kokonais- Osuus kokonais- Osuus ryhmän Osuus ryhmän Tuoteluokka (CPA2008) Yrityksen omistajatyyppi milj. e 2013/2014, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % Metsäteollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 79 x Kemian teollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 497 x Metallit ja metallituotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 71 x Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 194 x Koneet ja laitteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 197 x Kulkuneuvot Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 90 x Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

34 Liite 6. Tavaroiden tuonti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 Tuonti Arvo, Muutos Osuus kokonais- Osuus kokonais- Osuus ryhmän Osuus ryhmän Tuoteluokka (CPA2008) Yrityksen omistajatyyppi milj. e 2013/2014, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % Metsäteollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 1 x Kemian teollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 5 x Metallit ja metallituotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 10 x Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 6 x Koneet ja laitteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 3 x Kulkuneuvot Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 8 x Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 606 x x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

35 Liite 7. Tavaroiden ulkomaankauppa omistajatyypeittäin eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 VIENTI TUONTI Muutos Osuus Osuus Muutos Osuus Osuus Arvo, 2013/2014, koko ar- toimialan Arvo, 2013/2014, koko ar- toimialan Toimiala (TOL2008) Yrityksen omistajatyyppi milj. e % vosta, % arvosta, % milj. e % vosta, % arvosta, % Metsäteollisuus Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit Määrittelemätön 197 x x Kemian teollisuus Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit Määrittelemätön 191 x x Metallit ja metallituoteteollisuus Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit Määrittelemätön 361 x x Sähkö -ja elektroniikkateollisuus Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit Määrittelemätön 205 x x Koneiden ja laitteiden valmistus Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit Määrittelemätön 281 x x Kulkuneuvojen valmistus Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit Määrittelemätön 56 x x 0 0 Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit Määrittelemätön x x 1 1 x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

36 Liite 8. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 Vienti Muutos Osuus Osuus Tuonti Muutos Osuus Osuus Arvo, 2013 koko ar- tuoteluokan Arvo, 2013 koko ar- tuoteluokan Tuoteluokka (CPA2008) Yrityksen kokoluokka milj. e /2014, % vosta, % arvosta, % milj. e /2014, % vosta, % arvosta, % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 80 x x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 503 x x Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 76 x x Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 197 x x Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 199 x x Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 91 x x 0 0 Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

37 Liite 9. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 Vienti Muutos Osuus Osuus Tuonti Muutos Osuus Osuus Arvo, 2013 koko ar- toimialan Arvo, 2013 koko ar- toimialan Toimiala (TOL2008) Yrityksen kokoluokka milj. e /2014, % vosta, % arvosta, % milj. e /2014, % vosta, % arvosta, % Metsäteollisuus Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 1 x x Kemian teollisuus Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 1 x x Metallit ja metallituoteteollisuus Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 6 x x Sähkö -ja elektroniikkateollisuus Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 1 x x Koneiden ja laitteiden valmistus Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 1 x 0 0 x Kulkuneuvojen valmistus Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 0 x 0 0 x Tukku- ja vähittäiskauppa Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 16 x x 0 0 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

38 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Virtanen, Mervi p Riikonen, Johanna p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

39 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Tammi-maaliskuu Januari-mars January-March Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

40 1 PK-YRITYSTEN ULKOMAANKAUPPA LASKI VUODEN ENSIMMÄISELLÄ NEL- JÄNNEKSELLÄ Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 1,8 miljardia ja tuonnin 3,9 miljardia euroa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Pkyritysten sekä viennin että tuonnin arvo laski kaksi prosenttia. Pk-yritysten osuus (14 %) viennin kokonaisarvosta pysyi kuitenkin ennallaan ja tuonnin osuus kokonaisarvosta (29 %) nousi kahdella prosenttiyksiköllä. Suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 10,6 miljardia euroa ja tuonnin arvo 9,4 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski kolme prosenttia ja tuonnin arvo laski seitsemän prosenttia. Suurten yritysten vienti ja tuonti on ollut yhtä alhaisella tasolla viimeksi vuonna Kokonaisviennin arvo laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kolme prosenttia ja vastaavasti kokonaistuonnin arvo laski neljä prosenttia. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 2015/Q1 ja 2014/Q1, milj. e Vienti 2014/Q1 2015/Q1 Muutos% 2015/Q1 Osuus, % Tuonti 2014/Q1 2015/Q1 Muutos%, 2015/Q1 Osuus, 2015/Q1 Pk-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x 2 Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo nousi sekä kemianteollisuuden että sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta neljä prosenttia. Koneiden ja laitteiden viennin arvo pysyi ennallaan. Tärkeimmistä vientituotteista pk-yritysten osalta metallien ja metallituotteiden vienti supistui 17%. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti supistui neljä ja kulkuneuvojen vienti yhden prosentin vertailujaksoon nähden. Pk-yritysten tuonnin arvo kasvoi koneiden ja laitteiden osalta kuusi prosenttia vuoden 2014 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonnin arvo nousi viisi prosenttia ja metallien ja metallituotteiden arvon pysyessä ennallaan. Sekä metsäteollisuuden tuotteiden tuonti että kulkuneuvojen tuonti laski 13 prosenttia vertailujaksoon nähden. Suurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvo nousi 38% vertailujaksosta. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo nousi kolme prosenttia. Koneiden ja laitteiden viennin arvo nousi kaksi prosenttia, metsäteollisuuden tuotteiden viennin pysyessä ennallaan. Suurten yritysten vienti supistui 20% kemian teollisuuden tuotteiden osalta ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta kolme prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Suurten yritysten tuonti nousi kulkuneuvojen osalta kuusi prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osalta neljä prosenttia vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä. Sekä metsäteollisuuden tuotteiden tuonti että metallien ja metallituotteiden tuonti nousivat prosentin verran. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski 15% ja koneiden ja laitteiden tuonnin arvo seitsemän prosenttia vertailujaksosta. Tullin Tilastointi

41 Tullin Tilastointi 2

42 Tullin Tilastointi 3

43 Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) tammi-maaliskuu 2015 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2014:Q1/ Osuus Osuus Arvo 2014:Q1/ Osuus Osuus 2015:Q1 2015:Q1 koko vienti ryhmästä 2015:Q1 2015:Q1 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 455 x x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

44 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015:M13, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Virtanen, Mervi p Riikonen, Johanna p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

45 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni April-June Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

46 1 PK-YRITYSTEN ULKOMAANKAUPPA SUPISTUI MALTILLISESTI VUODEN TOISELLA NELJÄNNEKSELLÄ - suurilla yrityksillä lasku voimakkaampaa Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 2 miljardia ja tuonnin 3,9 miljardia euroa vuoden toisella neljänneksellä. Pk-yritysten viennin arvo laski kolme ja tuonnin arvo yhden prosenttiyksikön verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Pk-yritysten osuus (14 %) viennin kokonaisarvosta pysyi ennallaan ja tuonnin osuus (30 %) kokonaisarvosta nousi kolme prosenttiyksikköä. Suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 11,5 miljardia euroa ja tuonnin arvo 8,7 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski viisi prosenttia ja tuonnin arvo 19 prosenttia. Kokonaisviennin arvo laski vuoden toisella neljänneksellä neljä prosenttia ja vastaavasti kokonaistuonnin arvo 13 prosenttia. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 2015/Q2 ja 2014/Q2, milj. e Vienti 2014/Q2 2015/Q2 Muutos,% 2015/Q2 Osuus, % Tuonti 2014/Q2 2015/Q2 Muutos%, 2015/Q2 Osuus, 2015/Q2 Pk-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x 2 Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Pienten ja keskisuurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvo nousi 11 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi kuusi prosenttia, metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvon pysyessä ennallaan. Tärkeimmistä vientituotteista pk-yritysten osalta metallien ja metallituotteiden vienti supistui 13 %. Koneiden ja laitteiden vienti supistui kahdeksan ja kemianteollisuuden tuotteiden vienti kolme prosenttia vertailujaksoon nähden. Pk-yritysten tuonnin arvo nousi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta kuusi prosenttia vuoden 2014 toiseen neljännekseen verrattuna. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo pysyi ennallaan. Pk-yritysten tuonnin arvo laski metsäteollisuuden tuotteiden osalta seitsemän prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti ja metallien ja metallituotteiden tuonti sekä kulkuneuvojen tuonti laskivat kaikki kaksi prosenttia vertailujaksoon nähden. Suurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvo nousi 15 % vertailujaksosta. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo nousi kymmenen prosenttia ja koneiden ja laitteiden viennin arvo kahdeksan prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti nousi myös viidellä prosentilla ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden vienti neljällä prosentilla vertailujaksosta. Kemianteollisuuden suuryritysten viennin arvon rajuun supistumiseen (-40 %) vaikutti erityisesti öljytuotteiden vientihintojen lasku. Myös öljytuotteiden vientimäärät olivat poikkeuksellisen alhaisia vuoden toisella neljänneksellä. Suurten yritysten tuonin arvo kasvoi ainoastaan metallien ja metallituotteiden osalta, nousten kolme prosenttia vuoden 2014 toisesta neljänneksestä. Metsäteollisuuden tuotteiden tuonti pysyi ennallaan. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski 14 %. Kulkuneuvojen tuonnin arvo laski viisi ja sähkö- ja elektroniikkatuotteiden tuonti neljä prosenttia. Myös Koneiden ja laitteiden tuonti suurilla yrityksillä laski kaksi prosenttia vertailujaksosta. Tullin Tilastointi

47 Tullin Tilastointi 2

48 Tullin Tilastointi 3

49 Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) huhti-kesäkuu 2015 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2014:Q2/ Osuus Osuus Arvo 2014:Q2/ Osuus Osuus 2015:Q2 2015:Q2 koko vienti ryhmästä 2015:Q2 2015:Q2 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

50 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015:M17, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Virtanen, Mervi p Sevon, Tiina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

51 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2014 Uusimaa - Nyland Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvo maakunnittain vuonna 2014 Figur 1. Export och import efter landskap år Milj. e Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Vienti/Export Tuonti/Import Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

52 Vienti kasvoi selvästi Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla viime vuonna Vuonna 2014 Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan lähes 56 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 57,8 miljardia euroa. Viennin arvo säilyi edellisvuoden tasolla, mutta tuonnin arvo laski prosentin. Maakunnittain tarkasteltuna 1 viennin arvo nousi viime vuonna sekä prosentuaalisesti että arvossa mitattuna eniten Varsinais-Suomessa. Nousua kertyi kolmannes, eli 939 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 maakunnan vienti laski 30 prosenttia. Varsinais-Suomen viennin heilahtelut johtuvat pääosin kuljetusvälineviennin vuosittaisista määrämuutoksista. Viennin arvo kasvoi viime vuonna Varsinais-Suomen jälkeen seuraavaksi eniten Keski- Pohjanmaalla, viidenneksen, ja Pohjois-Pohjanmaalla, 11 prosenttia. Vienti parani selkeästi myös Pohjois-Savossa (+9 %). Kainuussa ja Kymenlaaksossa vienti suureni liki viisi prosenttia, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä noin neljä prosenttia. Vienti väheni prosenttimääräisesti eniten Ahvenanmaalla, 27 prosenttia. Tilastoa tarkasteltaessa on syytä huomioida, että Ahvenanmaan vienti on arvoltaan maakunnista pienin, joten jo muutaman kymmenen miljoonan euron viennin muutos näkyy tilastossa suurena prosenttimääräisenä muutoksena. Manner-Suomen maakunnista vienti laski eniten Uudellamaalla (-7 %), Keski-Suomessa (-4 %), Pirkanmaalla (-3 %) ja Etelä- Karjalassa (-3 %). Uudellamaalla viennin pudotus johtui enimmäkseen öljytuotteiden vientihintojen laskusta. Maamme vientiteollisuus on erityisesti keskittynyt Uudenmaan, Pirkanmaan, ja Kymenlaakson maakuntiin, joiden yhteenlaskettu viennin arvo on hiukan yli puolet Suomen kokonaisviennistä. Uudenmaan osuus Suomen kokonaisviennistä oli viime vuonna lähes 35 prosenttia, kun vuonna 2013 se oli yli 37 prosenttia. Varsinais-Suomen osuus kasvoi vuoden 2013 noin viidestä prosentista lähes seitsemään prosenttiin. Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet kokonaisviennistä suurenivat muutaman prosentin kymmenesosan. Muiden maakuntien osuudet pysyivät lähes ennallaan viime vuonna. Uudenmaan osuus yritysten tavaratuonnin arvosta oli 64 prosenttia vuonna Maakunnan yritysten tuonnin arvo laski neljä prosenttia verrattuna edellisvuoteen, ja osuus kokonaistuonnista noin kaksi prosenttiyksikköä. Tuonnin arvo kohosi maakunnista eniten Ahvenanmaalla. Yli kymmeneksen tuonnin vahvistumisia tilastoitiin myös Keski- Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomelle. Tuonti pieneni eniten Etelä-Karjalassa (-16 %), Pohjanmaalla (-9 %) ja Kymenlaaksossa (-6 %). 1 Maakunnittaisten ulkomaankauppatilastojen tilastointiprosessi esitellään tarkemmin katsauksen tilastokuvauksessa. Tilastointiprosessin muutoksesta johtuen vuosien 2011 ja 2012 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2013 ja 2014 tietojen kanssa. Tulli tilastointi

53 Kuvio 2. Vienti ja tuonti maakunnittain 2014, muutos (%) Figur 2. Export och import efter landskap år 2014, förändring (%) Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Vienti/Export Tuonti/Import Teollisuuden osuus viennistä suurin Pohjois-Karjalassa Vuoden 2014 tavarakaupan viennin arvosta 81 prosenttia kertyi teollisilta toimialoilta. Osuus oli noin prosenttiyksikön vuotta 2013 suurempi. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli viime vuonna lähes 14 prosenttia, eli hieman edellisvuotta vähemmän. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli kuusi prosenttia. Teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli suurin Pohjois-Karjalassa, 97 prosenttia. Myös Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla teollisuuden osuus viennistä oli yli 95 prosenttia. Osuus oli pienin Keski-Pohjanmaalla (35 %). Teollisuuden vientiosuus kasvoi Manner- Suomen maakunnista eniten Varsinais-Suomessa, yhdeksän prosenttiyksikköä, ja Satakunnassa, neljä prosenttiyksikköä. Osuus supistui jyrkimmin Etelä-Pohjanmaalla, jossa laskua kertyi kahdeksan prosenttiyksikköä ja Keski-Pohjanmaalla, hieman alle neljä prosenttiyksikköä vähennystä. Kaupan osuus maakunnan tavaraviennin arvosta oli vuonna 2014 suurin Keski- Pohjanmaalla, 63 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus oli Keski-Suomessa, jossa se oli hieman alle neljännes, ja Uudellamaalla, jossa osuudeksi tuli viidennes. Kaupanalan osuus oli pienin Lapissa ja Pohjois-Karjalassa, molemmissa noin prosentin. Tavaroiden tuonnissa teollisuuden toimialojen osuus oli viime vuonna koko maan osalta 45 prosenttia, ja kaupan toimialojen kohdalla 47 prosenttia. Muiden toimialojen osuudeksi jäi Tulli tilastointi

54 noin kahdeksan prosenttia. Teollisuusyritysten osuus maakunnan tuonnista oli suurin Lapissa (93 %), ja pienin Ahvenanmaalla (7 %). Kaupanalan yritysten osuus tuonnista oli vuorostaan suurin Keski-Pohjanmaalla, noin kolme neljännestä, ja pienin Lapissa, kolme prosenttia. Kuvio 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2014 Figur 3. Export efter landskap år 2014, andel (%) efter näringsgren 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Teollisuus/Industri Kauppa/Handel Muut/Andra Julkisten yritysten viennin osuus lähes kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2014 ulkomaalaisomisteisten yritysten tavaraviennin osuus Suomen koko viennistä oli hieman yli kolmannes. Osuus enentyi noin prosenttiyksikön edellisvuodesta. Valtion tai kunnan omistamien yritysten vastaava osuus oli reilut 11 prosenttia, ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus noin 55 prosenttia. Osuudet vaihtelivat huomattavasti maakunnittain. Kotimaisten yksityisten yritysten osuus maakunnan kokonaisviennistä oli suurin Päijät-Hämeessä. Siellä osuus oli noin 89 prosenttia. Vastaava osuus oli yli 80 prosenttia myös Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla, vain seitsemän prosenttia. Valtion tai kunnan omistamien yritysten osuus maakunnan viennistä oli Uudellamaalla 31 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 13 prosenttia. Keski-Suomessa tällaisten yritysten viennin osuus oli neljä prosenttia ja Pohjois-Karjalassa muutaman prosentin. Muissa maakunnissa osuus jäi alle prosenttiin. Tulli tilastointi

55 Ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin osuus maakunnan kokonaisviennistä ylsi Keski- Pohjanmaalla jopa 93 prosenttiin viime vuonna. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa osuus oli myös huomattava, yli puolet maakunnan viennistä. Pienimmät osuudet olivat Päijät-Hämeessä, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Manner-Suomen maakunnissa viime vuoden suurin muutos viennin rakenteessa tilastoitiin Varsinais-Suomelle. Yksityisten kotimaisten yritysten viennin osuus kokonaisviennistä nousi siellä kahdeksan prosenttiyksikköä, ja ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus putosi kuusi prosenttiyksikköä. Koko maan tuonnista yksityisten kotimaisten yritysten osuus oli viime vuonna 45 prosenttia, ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus 38 prosenttia ja julkisten yritysten osuus 18 prosenttia. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus tuonnista oli yli 85 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla (11 %). Keski-Pohjanmaalla ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista oli 89 prosenttia, kun se Ahvenanmaalla ja Etelä-Karjalassa oli alle kymmenes. Kuvio 4. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2014 Figur 4. Export efter landskap år 2014, andel (%) efter ägaretypen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Pohjois-Pohjanmaa - Norra Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yksityinen kotimainen/privat inhemsk Valtio tai kunta/stat eller kommun Ulkomaalaisomisteinen/Utlandsägda Tulli tilastointi

56 Taulu 1. Viennin arvot maakunnittain vuosina Tabell 1. Export efter landskap åren Vienti Osuus Vienti Osuus Muutos Vienti Osuus Muutos Vienti Osuus Muutos Export Andel Export Andel Förändring Export Andel Förändring Export Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland , ,4 1, ,4 10, ,9-7,0 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , ,2-3, ,1-30, ,8 32,8 Satakunta - Satakunta , ,6 3, ,9 4, ,9-0,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland , ,2 1, ,5 11, ,6 3,7 Pirkanmaa - Birkaland , ,6 0, ,6-1, ,4-3,4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , ,2-1, ,8-12, ,0 3,8 Kymenlaakso - Kymmenedalen , ,7-6, ,3-5, ,7 4,7 Etelä-Karjala - Södra Karelen , ,2-4, ,4 9, ,3-3,3 Etelä-Savo - Södra Savolax 451 0, ,8-4, ,7-8, ,7 1,6 Pohjois-Savo - Norra Savolax , ,8 2, ,8-4, ,0 9,2 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 884 1, ,6 0, ,5-7, ,4-2,2 Keski-Suomi - Mellersta Finland , ,0-7, ,5-12, ,4-3,5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 611 1, ,1-0, ,0-4, ,1 1,7 Pohjanmaa - Österbotten , ,6-4, ,9 4, ,8-1,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , ,1 13, ,4-23, ,9 19,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , ,2 1, ,5-23, ,8 10,7 Kainuu - Kajanaland 167 0, ,3 1, ,2-19, ,3 4,7 Lappi - Lappland , ,5 14, ,0-9, ,9-1,6 Ahvenanmaa - Åland 71 0, ,3 125, ,2-27,1 85 0,2-26,9 Tuntematon - Okänd 640 1, ,6-43, ,0 52, ,0 4,1 Yhteensä - Totalt , ,0 0, ,0-1, ,0-0,1

57 Taulu 2. Tuonnin arvot maakunnittain vuosina Tabell 2. Import efter landskap åren Tuonti Osuus Tuonti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Import Andel Import Andel Förändring Import Andel Förändring Import Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland , ,1-3, ,4 3, ,8-3,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , ,8-3, ,6-21, ,2 11,9 Satakunta - Satakunta , ,1-6, ,5-22, ,5-1,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 639 1, ,2 9, ,2-3, ,2 2,0 Pirkanmaa - Birkaland , ,6 14, ,2-8, ,2-0,9 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , ,9 2, ,6-15, ,8 6,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen 951 1, ,4-12, ,5 6, ,4-6,0 Etelä-Karjala - Södra Karelen 534 0, ,9 4, ,9-2, ,8-16,1 Etelä-Savo - Södra Savolax 208 0, ,4 16, ,4-8, ,4 7,1 Pohjois-Savo - Norra Savolax 485 0, ,9 15, ,8-14, ,9 6,5 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 332 0, ,5-7, ,4-20, ,4 4,0 Keski-Suomi - Mellersta Finland 833 1, ,5 3, ,2-20, ,2 3,1 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 547 0, ,9-1, ,9-1, ,9-2,9 Pohjanmaa - Österbotten , ,1-6, ,1-1, ,9-9,4 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , ,4 7, ,0-18, ,4 18,0 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , ,2 1, ,7-16, ,6-4,5 Kainuu - Kajanaland 142 0, ,2-2,8 46 0,1-66,3 48 0,1 3,8 Lappi - Lappland , ,4 7, ,1-12, ,3 6,1 Ahvenanmaa - Åland 232 0, ,8 98, ,8-2, ,0 25,3 Tuntematon - Okänd , ,7-29, ,6 55, ,0 13,4 Yhteensä - Totalt , ,0-1, ,0-1, ,0-1,1

58 Taulu 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuosina Tabell 3. Export efter landskap åren , andel (%) efter näringsgren Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland ,3 23,1 3, ,3 20,1 5, ,3 21,6 7, ,4 20,1 8,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,4 14,1 2, ,3 16,3 2, ,2 20,8 4, ,3 13,6 2,1 Satakunta - Satakunta ,8 13,4 1, ,4 13,4 2, ,4 13,5 9, ,2 12,6 6,2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,1 2,0 13, ,3 1,7 5, ,6 1,9 4, ,7 3,8 4,5 Pirkanmaa - Birkaland ,9 4,7 1, ,4 5,4 1, ,0 5,3 1, ,2 3,7 2,1 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,7 14,2 2, ,0 7,8 1, ,1 5,0 1, ,3 3,7 1,9 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,9 3,6 0, ,1 3,4 1, ,2 3,4 5, ,5 3,7 6,8 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,9 5,9 3, ,2 7,1 4, ,2 5,1 11, ,5 3,4 12,1 Etelä-Savo - Södra Savolax ,0 4,1 4, ,0 4,4 5, ,5 3,6 4, ,0 2,5 4,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,4 3,0 0, ,0 2,6 0, ,9 4,5 0, ,0 3,4 0,6 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,0 0,9 1, ,2 0,7 1, ,7 0,9 2, ,3 1,1 1,6 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,4 3,9 1, ,8 32,9 1, ,5 23,2 2, ,3 23,7 3,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,3 2,8 3, ,3 2,2 1, ,5 2,7 3, ,7 9,0 5,3 Pohjanmaa - Österbotten ,1 2,3 0, ,5 2,7 0, ,6 2,2 4, ,9 2,0 2,1 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,1 58,6 0, ,8 69,0 0, ,2 59,7 2, ,8 63,4 1,9 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,9 9,3 3, ,4 3,7 11, ,0 3,5 7, ,9 3,8 5,3 Kainuu - Kajanaland ,8 2,6 40, ,6 3,1 38, ,4 4,7 31, ,6 5,2 30,2 Lappi - Lappland ,8 0,9 6, ,6 0,8 6, ,9 1,1 6, ,6 1,2 5,2 Ahvenanmaa - Åland 71 72,8 12,7 14, ,9 13,1 56, ,3 11,6 43, ,3 16,9 16,8 Tuntematon - Okänd ,1 43,4 14, ,1 86,0 10, ,5 63,4 11, ,8 70,9 10,3 Yhteensä - Totalt ,1 13,7 3, ,5 14,5 4, ,8 14,4 5, ,7 13,5 5,8

59 Taulu 4. Toimialojen osuudet (%) tuonnista maakunnittain vuosina Tabell 4. Import efter landskap åren , andel (%) efter näringsgren Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland ,2 54,2 6, ,2 51,6 8, ,9 53,2 8, ,5 54,8 7,7 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,6 31,1 3, ,4 33,8 4, ,5 45,1 7, ,6 38,3 4,1 Satakunta - Satakunta ,5 9,4 18, ,6 7,9 11, ,5 8,9 9, ,8 9,7 9,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,1 34,8 16, ,7 36,7 6, ,9 36,7 5, ,4 42,4 5,2 Pirkanmaa - Birkaland ,7 35,5 8, ,3 36,9 10, ,3 33,5 9, ,7 37,3 10,0 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,9 35,8 4, ,3 33,8 3, ,9 26,2 5, ,6 27,7 7,7 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,9 23,6 14, ,4 27,5 19, ,7 25,6 23, ,3 28,4 21,4 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,2 23,9 6, ,3 26,8 7, ,5 24,2 7, ,1 23,6 6,3 Etelä-Savo - Södra Savolax ,4 19,2 9, ,5 22,9 5, ,3 26,8 8, ,9 29,6 9,5 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,0 30,2 9, ,1 39,1 3, ,7 37,9 7, ,7 38,5 6,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,2 13,4 11, ,5 15,6 12, ,7 23,2 10, ,6 26,1 10,3 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,7 24,0 7, ,0 48,4 7, ,0 40,0 9, ,7 35,8 9,5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,2 39,4 6, ,7 38,4 1, ,9 36,1 8, ,6 36,7 9,7 Pohjanmaa - Österbotten ,5 15,3 14, ,8 14,7 7, ,1 17,0 11, ,6 17,5 9,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,7 72,5 0, ,2 75,4 0, ,6 73,5 0, ,6 74,7 0,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,9 12,4 3, ,1 9,2 5, ,2 13,6 5, ,3 13,4 6,3 Kainuu - Kajanaland ,5 7,8 63, ,1 6,3 59, ,1 20,3 18, ,7 18,6 24,7 Lappi - Lappland ,0 3,6 3, ,1 2,8 1, ,0 3,3 3, ,2 2,9 3,9 Ahvenanmaa - Åland ,3 43,0 36, ,9 38,5 50, ,7 16,0 75, ,8 13,9 79,3 Tuntematon - Okänd ,8 64,1 22, ,0 78,8 10, ,9 78,6 11, ,5 79,1 10,4 Yhteensä - Totalt ,6 44,9 7, ,5 44,4 8, ,7 46,1 9, ,5 47,1 8,4

60 Taulu 5. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuosina Tabell 5. Export efter landskap åren , andel (%) efter ägartypen Vienti Osuudet omistajatyypeittäin Vienti Osuudet omistajatyypeittäin Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland ,2 31,3 31, ,9 30,8 34,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,5 2,0 56, ,2 0,4 50,4 Satakunta - Satakunta ,7 0,1 58, ,1 0,1 56,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,1 13,1 22, ,6 13,4 22,0 Pirkanmaa - Birkaland ,5 0,3 40, ,0 0,8 37,2 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,7 0,0 12, ,3 0,0 10,7 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,7 0,0 13, ,4 0,0 15,6 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,3 0,0 18, ,4 0,0 20,6 Etelä-Savo - Södra Savolax ,8 0,0 36, ,4 0,0 38,6 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,6 0,0 23, ,7 0,0 25,3 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,7 2,4 19, ,7 2,4 20,9 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,4 5,0 38, ,3 4,3 40,4 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,2 0,5 21, ,5 0,4 26,1 Pohjanmaa - Österbotten ,0 0,0 23, ,9 0,0 24,1 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,9 0,0 92, ,3 0,0 92,7 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,9 0,0 14, ,7 0,0 13,3 Kainuu - Kajanaland ,9 0,0 40, ,1 0,0 37,9 Lappi - Lappland ,9 0,1 12, ,3 0,1 11,6 Ahvenanmaa - Åland ,5 0,1 19, ,4 0,0 28,6 Tuntematon - Okänd 555 4,2 0,2 95, ,6 0,0 96,4 Yhteensä - Totalt ,1 12,4 32, ,9 11,4 33,7

61 Taulu 6. Omistajatyyppien osuudet (%) tuonnista maakunnittain vuosina Tabell 6. Import efter landskap åren , andel (%) efter ägaretypen Tuonti Osuudet omistajatyypeittäin Tuonti Osuudet omistajatyypeittäin Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland ,8 28,0 36, ,6 26,4 37,0 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,4 3,5 40, ,6 0,6 32,8 Satakunta - Satakunta ,6 0,3 64, ,0 0,4 61,5 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,0 10,1 30, ,1 5,2 28,8 Pirkanmaa - Birkaland ,4 6,9 32, ,3 7,2 33,4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,8 1,9 30, ,4 2,0 30,6 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,1 0,5 51, ,6 0,2 52,3 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,7 0,2 9, ,8 0,4 9,8 Etelä-Savo - Södra Savolax ,1 0,7 39, ,8 0,7 40,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,9 1,4 30, ,9 1,0 31,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,1 1,0 29, ,7 1,1 23,2 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,4 7,3 44, ,1 7,5 44,4 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,0 0,2 11, ,0 0,3 12,7 Pohjanmaa - Österbotten ,8 0,4 21, ,1 0,5 22,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,8 0,2 86, ,9 0,1 89,0 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,2 0,6 13, ,8 0,5 12,7 Kainuu - Kajanaland 46 88,6 0,4 11, ,0 0,2 10,8 Lappi - Lappland ,3 0,4 12, ,5 0,7 11,8 Ahvenanmaa - Åland ,3 25,1 7, ,4 28,8 5,8 Tuntematon - Okänd ,3 0,8 88, ,5 0,2 92,3 Yhteensä - Totalt ,6 19,4 37, ,7 17,9 37,5

62 Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Maakunnittaisten ulkomaakauppatilastojen tilastointiprosessin menetelmämuutoksesta johtuen vuosien 2013 ja 2014 maakunnittaiset tilastotiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Tämä tilasto perustui vuoteen 2012 asti niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo: a) on yli euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) on yli euroa vuodessa. Vuodesta 2013 alkaen tässä tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa, ja yritysten osoite määräytyy myös ulkokaupassa ensisijaisesti yrityksen toimipaikan mukaan. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku, vähittäis ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat ilmoituksen tai tulli ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Jotkin suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisen, jolloin toimipaikka kohtaista tietoa ei ole Intrastat eikä tulli ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmällä. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain arvonlisäverojärjestelmän verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Arvonlisäveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen ja myyntien kokonaisarvo. Koska arvonlisäveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB arvon ("free on board") mukaan ja tuonti Suomen rajalla CIFarvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes 2008). Tässä tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Tässä tilastossa Tilastokeskuksen yritysrekisterin omistajatyyppi (OTY) on yhdistetty ryhmiin seuraavasti: Yksityinen kotimainen = Yksityinen kotimainen (OTY=1) Valtio tai kunta = Valtio (OTY=2), Kunta (OTY=3) ja Ahvenanmaan maakunta (OTY=4) Ulkomaalaisomisteinen = Ulkomaalaisomisteinen (OTY=5) ja Muu omistajatyyppi (OTY=6 tai tyhjä). Ulkomaalaisomisteisiin on lisätty yritykset, joille OTY on tyhjä, koska nämä ovat pääosin ulkomaalaisia yrityksiä.

63 Tilastointiprosessissa yhdistetään ensimmäisessä vaiheessa ulkokaupan yrityskohtainen tilastoaineisto ilmoituskohtaisiin postinumeroihin, ja sisäkaupan tilastoaineisto Tullin asiakasrekisterin Intrastatosoitetietojen mukaisiin postinumeroihin. Sisäkaupan alle arvokynnyksen rajan alle jäävät ja puuttuvat havainnot otetaan verottajan arvonlisäveroaineistosta. Sisä ja ulkokaupan aineistot yhdistetään. Seuraavassa vaiheessa aineistoon korjataan selvästi väärät yli viisi miljoonan euroa vuodessa tuonti tai vientiarvoltaan olevien yritysten postinumerot toimipaikkatasolla. Lopuksi täydennetään puuttuvat postinumerotiedot Tullin tilastoinnin ylläpitämästä yritysosoite taulusta, jonka jälkeen yhdistetään aineisto Tilastokeskuksen postinumero maakunta avaimeen. Näin saadusta aineistosta summataan vienti ja tuonti maakunnittain. Viimeisessä vaiheessa yhdistetään edellisen vaiheen aineisto yritysosoite taulun toimialaluokitus (TOL ) ja omistajatyyppi tietoihin (OTY) y tunnustasolla. Sitten summataan vienti ja tuonti TOL:in mukaan ja lopuksi OTY:n mukaan.

64 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna :M23, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Penttilä, Olli-Pekka p Kaarna, Anssi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange (0) Statistics service (0) statistics@tulli.fi

65 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Heinä-syyskuu Juli-september July-September Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.