IEC soveltaminen prosessiteollisuudessa
|
|
- Santeri Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 (10) IEC soveltaminen prosessiteollisuudessa Sisällysluettelo 1. Taustaa turvallisuuteen liittyvän automaation soveltamisessa Kemira Oy:ssä 2. Sovellusesimerkki: Kemira Agron Uudenkaupungin typpihappotehtaiden automaation uusinta, Tauto projekti 3. Standardin soveltamisessa esiin tulleita ongelmia 4. Liitteet Liite 1: Toimintakaavio TET:n määräämiseksi Liite 2: Tauto projektin yleisaikataulu Liite 3: Tauto projektin automaation organisaatiokaavio Liite 4: Esisuunnitteluvaiheen riskikartoituksen tulokset Liite 5: Vaaratilanneanalyysi, räjähdysvaarallisen amm.-/ilmaseoksen syntyminen Liite 6: Riskiarviointivaiheen 2 tulokset Liite 7: Muutokset perusautomaatio- ja lukitusjärjestelmiin Liite 8: Menu näyttö typpihappotehdas 1 Liite 9: Kompressorilukitusketju T1 Liite 10: Typpihappotehtaiden automaation periaatekaavio Liite 11: Ammoniakki-/ilmasuhteen suojauspiirin luotettavuusarviointi Liite 12: Tulistetun ammoniakin lämpötilan valvonta Liite 13: Typpihappotehdas 1:n piirikohtainen testaussuunnitelma
2 (10) 1. Taustaa turvallisuuteen liittyvän automaation soveltamisessa Kemira Oy:ssä Turvakriittiseen automaatioon panostaminen aloitettiin vv. -85/-86 Kokkolaan rakennettavan hienokemikaalitehtaan suunnittelussa. Yhteistyössä VTT:n kanssa kehitettiin menetelmiä suunniteltujen suojaustoimintojen luotettavuuden arvioimiseksi mm. RELVEC ohjelmaa käyttäen. Kemira Engineering lähti mukaan IEC:n standardointityöhön, Jouko Järvi osallistui SC65A WG 10:n toimintaan, jossa rakennettiin pohja nykyiselle IEC standardille. Kemira Engineering (Jouko Järvi) ja eräät Kemiran toimipaikat laativat yhteistyössä Turvakriittisen automaation suunnitteluohjeet. Ohjeet perustuivat silloin kehitteillä olleeseen IEC standardiin ja TTK:n ohjeisiin. Ensimmäinen luonnos ohjeesta valmistui joulukuussa -91 ja versio 1.0 marraskuussa -94. Kemira Agro asetti PROSA - projektin, jonka tarkoituksena oli antaa sovellusohjeita riskinarvioinnissa turvakriittisten prosessien automaation suunnittelua varten. Projektin tuloksena ohje Guidelines and Models for Safety-critical Instrumentation and Automation. Ohje julkaistiin v. 2000, jolloin myös järjestettiin koulutusta ohjeen soveltamiseen Kemira Agron toimipaikkojen automaatiohenkilöstölle. Ohjeeseen sisältyvä kulkukaavio turvallisuuden eheystason määritykselle on liitteenä 1. Kemira Agro asetti useita työryhmiä valmistelemaan ohjeistoja vaarallisten prosessien turvalliselle toteutukselle (Codes of Practice). Kemira Agro ja Kemira Chemicals päättivät soveltaa turvakriittisten projektien toteuttamisessa IEC 1508:aa. 2. Sovellusesimerkki: Kemira Agron Uudenkaupungin typpihappotehtaiden automaation uusinta, TAUTO projekti 2.1 Projektin tavoite TAUTO - Projektin I vaiheen tavoite on: Varmistaa typpihappotehtaiden (T1, T2, T3) automaation häiriötön toiminta Uudenkaupungin tuotantolaitoksilla pitkälle yli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen uusimalla vanha vuonna 1981 käyttöönotettu automaatiojärjestelmä, turvalukitusjärjestelmä ja turbiinien kunnonvalvontajärjestelmä. Lisätä automaatiotoimintojen turvallisuutta typpihappotehtailla tekemällä riskikartoitukseen perustuva IEC61508:n vaatimukset täyttävä automaation turvallisuuden tason määritys ja ko. tasolle sertifioidun automaatiolaitteiston hankinta. Nostaa typpihappotehtaiden automaation tasoa siten että laitosten kaukovalvonta on mahdollista. Häiriötilanteissa laitoksia on voitava ajaa tehtaalla olevasta paikallisohjausvalvomosta.
3 (10) Toteutetaan LAINE - projektin määrittelyn mukaisesti nesteliikenteen automatisointi ja turvallisuuden tason parantaminen siten, että kaikki tekniset ja synergia edut huomioidaan valvomouudistukseen liittyvinä. 2.2 Projektin sisältö Toteutussuunnitelma sisältää typpihappotehtailla mm. seuraavaa: Automaatiotason määrittelyn jäädytys ja sopiminen = scope Valvomostrategiasta sopiminen ja ohjaamon(jen) paikan määrittely Laitetilat, automaatio ja sähkö Moottoriohjauskeskus (T1) Suunnittelujärjestelmän käyttöönotto toteutuksessa Turva-automaatio SIL2/IEC61508 standardin mukaisena Uusi automaatiojärjestelmä Moottoriohjaukset Tiedon tallennus, siirto ja raportointi = info järjestelmä Mittausten kehitys (turvallisuus, hyötysuhteen nosto) Isojen koneiden kunnonvalvonta 2.3 Projektin aikataulu Investointiesityksen valmisteluvaiheessa 1999 tehtiin ensimmäinen riskiarviointi uuteen automaation sisältyvältä TLJ:ltä vaadittavan turvallisuuden eheystason määrittämiseksi. Projektin varsinainen esisuunnittelu käynnistyi liitteen 2 aikataulun mukaisesti tammikuussa Investointiesitys tehtiin Investointipäätös tehtiin Typpihappotehdas 1 pysäytettiin Typpihappotehdas 1 käynnistettiin uudistetulla automaatiojärjestelmällä Typpihappotehtaan 2 pysäytys oli ja uudelleenkäynnistys Projektin yleisaikataulu on liitteenä Projektiorganisaatio Projektin organisaatiokaavio automaation osalta on liitteenä Turvallisuussuunnittelu Turvallisuussuunnittelu on projektisuunnitelmassa määritelty seuraavasti:
4 (10)
5 (10) TURVALLISUUSSUUNNITTELU Yleistä Toteutus Turvallisuuskartoitusten teko sekä niiden edellyttämien toimenpiteiden toteutus on projektipäällikön vastuulla. Varsinaisten turvallisuuskartoitusten suorittaminen hoidetaan prosessityöryhmän toimesta. osallistuu asiantuntijan ominaisuudessa vaara- ja riskianalyysin laadintaan ja turvallisuuteen liittyvän järjestelmän (TLJ) määrittelyyn. 2.6 Vaara- ja riskianalyysit Esisuunnitteluvaiheessa tehdyn ensimmäisen riskiarvioinnin tavoitteena oli tunnistaa vakavimmat riskit ja arvioida niiden välttämiseksi toteutettavalta suojausjärjestelmältä vaadittava turvallisuuden eheystaso. Tämän riskiarvioinnin suoritti työryhmä, johon kuuluivat projektipäällikkö, energiayksikön päällikkö, typpihappotehtaiden päivämestari ja hänen eläkkeelle siirtynyt edeltäjänsä sekä automaatio-osaprojektin vetäjä ja. Riskikartoituksessa käytiin läpi typpihappotehtaiden PI-kaaviot ja kirjattiin tehdaskohtaisesti prosessivaiheittain taulukkomuotoon tunnistetut vaaralliset tapahtumat ja niiden seurausvaikutukset. Työssä noudatettiin standardin IEC riskigraafin mukaista menettelyä, jossa kunkin vaaratilanteen kohdalla arvioitiin vaarallisen tapahtuman vaikutus, ts. mahdollisesti aiheutuvan vamman vakavuusaste (parametri C),vaaralle altistuvien henkilöiden lukumäärä ja altistuminen (kuinka suuri osa ajasta työskennellään vaara-alueella, parametri F), vaaran välttämismahdollisuus (parametri P) sekä vaaratilanteen esiintymistaajuus (parametri W). Parametrien perusteella riskigraafi antaa kullekin vaaratilanteelle suojaustoiminnalta vaadittavan turvallisuuden eheystason (SIL). Riskien tunnistamisessa käytettiin Uudenkaupungin typpihappotehtaiden PI-kaavioiden ja olemassa olevan lukitusjärjestelmän kaavioiden lisäksi apuna Kemira Agron Frederician typpihappotehtaiden 3 ja 4 Hazop aineistoa ja tehtyjä ns. Barrier-diagrammeja, koska näiden tehtaiden todettiin prosessiteknisesti vastaavan Ukin typpihappotehtaita 1 ja 2. Riskikartoituksen 1. vaiheessa päädyttiin vakavimpien riskien kohdalla eheystasovaatimukseen SIL 2 tai SIL 3 riippuen arvioidusta vaaratilanteen esiintymistaajuudesta. Kartoituksen tulokset on esitetty liitteessä 4. Eräiden riskien kohdalla päädyttiin eheystasovaatimukseen 2 tai 3 riippuen arvioidusta vaaratilanteen esiintymistaajuudesta. Tämän johdosta tehtiin merkittävimmäksi vaaraksi arvioidun liian korkean ammoniakki-/ilmasuhteen syntymisestä vikapuu, jonka avulla taajuutta pyrittiin laskennallisesti määrittämään. Laskelmat osoittivat, että ilman muutoksia prosessissa tai perusautomaatiossa esiintymistaajuutta ei saada niin alhaiseksi, että päästäisiin tasolle 2. Perusautomaatioon määriteltiin tämän johdosta uusia hälytys- ja lukitustoimintoja, jotka näkyvät liitteen 5 sivulla 2 varjostettuina. Näiden lisätoimintojen jälkeen päädyttiin liitteen 5 mukaiseen kaavioon, jossa arvioitu vaaratilanteen esiintymistaajuus on 0.02/a, mikä antaa riskigraafin parametrille W arvoksi W 1, jolloin vaadittavaksi
6 (10) turvallisuuden eheystasoksi muodostuu riskigraafin polusta C D F A P B W 1 TET = 2. Tämän harjoituksen perusteella tehtiin päätös TLJ:n kustannusarviosta TET = 2 pohjalta ja jätettiin muiden TET:n suhteen epävarmojen vaaratilanteiden tarkempi analysointi projektin toteutusvaiheeseen. Riskikartoituksen 2. vaiheen suoritti sama työryhmä ja työssä tarkennettiin 1. vaiheen tuloksia sekä etsittiin keinoja alentaa vaaratilanteiden esiintymistaajuutta prosessitekniikan (mm. varoventtiilien ja murtolevyjen) ja perusautomaatioon lisättyjen toimintojen avulla. Toisen vaiheen tulokset koottiin raporttiin Riskikartoitus / Riskiarviointi vaihe 2. Raportin taulukko 1 on liitteenä 6 ja sisältää tehtaittain ja osaprosesseittain tunnistetut vaaratilanteet ja niiden luokittelun. Raportin taulukko 2, joka on liitteenä 7, sisältää esitetyt muutokset sekä perusautomaatioon että turvajärjestelmän lukituspiireihin. Riskiarvioinnissa käytettiin pääosin IEC liitteen D puolikvantitatiivista riskigraafia, joskin joissakin tapauksissa todettiin yksinkertaisemmaksi käyttää kvalitatiivista graafia. Liitteessä 6 tapaukset erottuvat toisistaan siinä, että puolikvantitatiivisessa riskigraafissa parametrien C, F ja P alaindeksit ovat kirjaimia, kun ne kvalitatiivisessa graafissa ovat numeroita. Osana riskiarviointia tarkasteltiin myös Kemira Agro Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden käyttämien happojen varastointi ja siirtojärjestelmät sekä henkilö- että ympäristöriskien osalta. Näiden arvioinnissa päädyttiin vain 2 tapauksessa TET arvoon 1, muiden kohdalla päädyttiin arvoon a tai -. Kemira Agro Oy julkaisi heinäkuussa 2002 sisäisen ohjeen Code of Practice for the Safe Manufacture and Handling of Nitric Acid (NACoP). Suunniteltu perusautomaatio ja suojausjärjestelmä täyttää myös NACoP:ssa esitetyt vaatimukset. 2.7 Toteutus Toteutusvaiheessa lähtökohtana oli se, että kummallekin typpihappotehtaalle hankittiin omat TLJ:t. TLJ:t kyseltiin yhdessä perusautomaatiojärjestelmän kanssa. Valinta kohdistui Honeywelliin, jonka tarjoama TLJ on tyypiltään FSC (Fail Safe Control) DMR 1002 (Dual Mode Redundant). Kyseinen tyyppi on sertifioitu TE tasolle 3. Järjestelmän tulo- ja lähtökortit ovat Fail Safe tyyppiä, mistä johtuen päädyttiin käyttämään yksinkertaisia (ei kahdennettuja) liitäntöjä. Alkuvaiheessa harkittiin keskusyksikön kahdennusta, mikä olisi mahdollistanut suojausketjujen muutoksien toteutuksen on line. Todettiin kuitenkin, ettei tähän ole tarvetta ja kustannussyistä valittiin yhden keskusyksikön rakenne kummallekin tehtaalle. Kumpikin keskusyksikkö on kuitenkin varustettu 2 prosessorilla, ja sisäisellä diagnostiikalla, joka vertaa prosessorien tuloksia toisiinsa ja eron ilmetessä hälyttää sekä ajaa tehtaan alas. Kenttälaitteiden uusinnassa käytettiin kriteerinä sekä käytöltä että kunnossapidolta saatuja arvioita yksittäisten laitteiden toimivuudesta. Uusittiin vain ne, joiden osalta kokemukset olivat huonot tai jotka nyt muuten todettiin huonosti käyttötarkoitukseen sopiviksi. Suojauspiireissä huomioitiin myös IEC :n taulukossa 2 esitetyt arkkitehtuurivaatimukset. Mikäli suojauspiiriin oli ajateltu vain yhtä mittausta, varmistettiin Sintefin (kts. 3.3) julkaisusta, että ilmoitetuilla vaarallisten ja turvallisten vikatiheyksien sekä diagnostiikan kattavuuksien avulla laskettu turvallisten vikojen osuus (Safe Failure Fraction) täyttää TET 2:lle asetetun min 60% vaatimuksen. Esim. konventionaaliselle painelähettimelle annetut arvot ovat:
7 (10)? D = 0.8*10-6 /h, DC = 0.9;? S = 0.5*10-6 /h, DC = 0.2: SFF = ( *0.8)/( ) = 92%. Käytännössä valtaosa suojauspiireistä toteutettiin 1oo2 tai 2oo3 tulopiirein. TLJ:n tulot ja lähdöt on toteutettu lepovirtaperiaatteella. Analogiatulot, jotka viedään sekä TLJ:ään että perusautomaation prosessiasemalle, on toteutettu niin, että lähettimen syöttö tulee TLJ:ltä ja signaali perusautomaatioon tulee virtamuuntimen kautta. Muuntimen vikaantuminen ei aiheuta TLJ-tulon vikaantumista. Binääri I/O:n monistaminen on toteutettu releillä. TLJ:n suorittamista suojauksista viedään tieto perusautomaatiojärjestelmälle binääri I/O:n kautta. Suojauksen tapahduttua perusautomaatio asettaa lähtönsä turvatilaan ja valvoo lisäksi päätetilan saavuttamista. Mikäli jokin toimilaite ei saavuta päätetilaansa, järjestelmä tulostaa hälytyksen ja estää suojausketjun uudelleenvirityksen. TLJ:n käyttöliittymä on toteutettu Honeywellin normaaleita operointipäätteitä käyttäen. Esimerkkeinä käyttöliittymästä ovat liitteen 8 Menu-näyttö tehtaalta 1 ja liitteen 9 kompressorilukitusketjun tehtaalta 1. Kokonaisautomaation toteutuksen periaatekaavio on esitetty liitteessä 10. Turva-automaation perussuunnittelun suoritti Air-IX:n Heimo Heikkilä, jolla oli aiempaa kokemusta turva-automaatiosta erityisesti voimalaitosten puolelta. Perussuunnittelun kuluessa järjestettiin toteutusperiaatteiden selkiyttämiseksi useita kokouksia, joihin kirjoittaja osallistui asiantuntijan ominaisuudessa. TLJ:n konfiguroinnin suoritti perussuunnitteludokumenttien pohjalta Honeyvellin Hollannissa sijaitseva Honeywell Safety Management Systems B.V. TLJ:n tehdaskoestus (FAT) tehtiin 2 vaiheessa. Ensimmäinen vaihe tapahtui valmistajan tehtailla Hollannissa ja kesti 5 päivää. Tällöin testattiin valmistajan ohjelman mukaisesti FSC:n perusominaisuudet ja sen jälkeen kaikki suojausketjut perussuunnitteludokumenttien avulla simulaattoreita käyttäen. Toinen vaihe tehtiin vuokratuissa väliaikaisasennustiloissa Uudessakaupungissa. Tällöin testaus kohdistui integroituun järjestelmään, jossa sekä perusautomaation että TLJ:n toiminnat käytiin perusteellisesti läpi täydessä laajuudessa. Toinen testausvaihe kesti n. 3 kk. Kirjoittaja osallistui testauksiin asiantuntijan ja arvioijan ominaisuudessa. Perusautomaatiojärjestelmän ja TLJ:ien elektroniikkakaapit asennettiin uusiin projektissa rakennettuihin ristikytkentätiloihin, valvomolaitteet uuteen valvomorakennukseen. Asennuksien päätyttyä järjestettiin tehdas kerrallaan n. viikon seisakki, jona aikana vanhat perusautomaatio- ja lukitusjärjestelmät purettiin ja kaapelointi käännettiin vanhasta ristikytkentätilasta uuteen. Seisakin aikana tehtiin systemaattinen TLJ:n kokonaiskelpoistus (SAT) etukäteen laaditun tarkan ohjelman mukaisesti. Kun kaikki toiminnot oli hyväksytysti testattu, suoritettiin tehtaan käynnistys suunnitelman mukaisesti. Typpihappotehdas 1 käynnistyi aikataulun mukaisesti ongelmitta, typpihappotehdas 2:n kohdalla aikataulu alitettiin n. vuorokaudella. Automaatiojärjestelmien ja TLJ:ien I/O laajuudet ovat:
8 (10) THT 1: Automaatiojärjestelmä 1180 TLJ 103 THT 2: Automaatiojärjestelmä 961 TLJ 142 Huom: Lähes kaikki TLJ:lle viedyt signaali on liitetty myös automaatiojärjestelmään. Automaatiojärjestelmä saa tiedoksi myös TLJ:n mittausarvot MODBUS sarjaliikenneväylän kautta (yksisuuntainen liikenne). 3. Standardin soveltamisessa esiin tulleita ongelmia 3.1 Riskigraafin parametrien määrääminen Hazop tarkasteluissa yleensä löydetään riskit ja löydetään niiden välttämiseksi erilaisia prosessiteknisiä tai instrumentointiin perustuvia keinoja. Perinteinen Hazop menettely tai poikkeamatarkastelu ei kuitenkaan anna riittäviä tietoja riskigraafeissa esiintyvien parametrien määräämiseksi. Erityisen hankalaa on Hazop tulosten perusteella johtaa vaaratilanteiden esiintymistiheyksiä, ts. määrittää arvo parametrille W. Näiden määräämiseksi joudutaan usein täydentämään Hazop tuloksia uusilla tarkasteluilla; eräissä tapauksissa joudutaan laatimaan esim. vikapuita esiintymistiheyksien laskemiseksi. Parametrin P kohdalla täytyy täyttää kolme eri ehtoa lievemmän arvon P A käyttämiselle: Näistä kahden ensimmäisen, hälytyksen saaminen TLJ:n vikaantumisesta ja riippumattomien laitoksen alasajon toteuttavien laitteiden (esim. Hätäseis-kytkimet), toteutus on normaalikäytäntöä, mutta vaatimus operaattorin saaman hälytyksen ja mahdollisen vaaratilanteen toteutumisen välisestä 1 tunnin varoajasta on ainakin typpihappotehtaan tyyppisissä laitoksissa mahdoton toteuttaa. Tästä syystä riskigraafeissa joudutaan useimmiten käyttämään suurempaan TE-tasoon johtavaa arvoa P B. 3.2 Suojaustoimintojen keskimääräisen epäkäytettävyyden arviointi Standardi edellyttää, että suunniteltujen suojaustoimintojen todennäköisyys olla vikaantuneita tarpeen ilmetessä (PFDavg) lasketaan ja verrataan suojaustoiminnolta vaaditun TET:n edellyttämään arvoon. TET 2:n tapauksessa vaatimus on, että kyseinen todennäköisyys on alle 1%. Standardin osa 6 sisältää laskentakaavoja ja taulukoita PFDavg:n määräämiselle erilaisilla tulosignaalien, logiikkaosan ja lähtösignaalien kytkennöillä riippuen määräaikaiskoestusvälistä ja keskimääräisestä vian korjaamisajasta. Laskentakaavojen ja taulukoiden käyttö edellyttää mm. keskimääräisen kokonaisvikatiheyden, vaarallisten vikojen tiheyden ja diagnostiikan kattavuuden määräämistä kaikille suojaustoimintoon sisältyville komponenteille. Näiden arvojen määrääminen vanhoille käyttöön jääville kenttälaitteille ei yleensä ole loppukäyttäjälle mahdollista eikä niitä yleensä ole valmistajiltakaan saatavissa. Tauto projektissa käytettiin kenttälaitteiden em. parametrien määräämiseen Sintefin julkaisusta Reliability Data for Control and Safety Systems, 1998 Edition löytyneitä vastaavalle laitetyypille
9 (10) annettuja arvoja. Vaihtoehtoisena lähteenä kokonaisvikatiheyksien arvioinnissa oli käytettävissä IEC:n sisäiseen suunnitteluohjeeseen koottuja IEC:n kokemusperäisesti keräämiä arvoja. Eräissä tapauksissa, kuten liitteen 5 riskiä vastaan suunnitellulle suojaustoiminnolle, standardin mallirakenteet eivät olleet suoraan sovellettavissa. Tämän johdosta PFDavg:n määräämisessä käytettiin liitteen 11 mukaista laskentaa. Yksinkertaisemmille toiminnoille PFDavg arvot laskettiin käyttäen Honeywell Safety Management Systems B.V.:ltä hankittua SafeCalc ohjelmaa. Esimerkkituloste laskentaruudusta on liitteenä Standardin rakenneratkaisujen toteutus Standardin tekstin mukaan 1oo2 rakenne sallii sen, että diagnostiikan paljastamasta vikaantumisesta yhdessä tulokanavassa annetaan vain hälytys, mutta suojaustoimintoa ei toteuteta. Tällä lisätään laitoksen käytettävyyttä. Tauto toteutuksessa todettiin kuitenkin, että 4-20 ma analogiamittauksissa anturivioiksi tunnistettujen (esim. signaali alle 3.8 ma tai yli 20.2 ma) vikojen osuus kaikista mahdollisista vioista on niin pieni, ettei kannata monimutkaistaa suojauslogiikkakaavioita anturivikojen erikoiskäsittelyllä. Mikäli käytäntö osoittaa, että laitoksen käytettävyys alenee liiaksi tehdyn ratkaisun johdosta, harkitaan tapauskohtaisesti mieluummin lisämittauksen hankintaa ja siirtymistä 2oo3 periaatteeseen kuin standardin mukaisen 1oo2 lohkon toteuttamista. Tauto - toteutuksessa siis suojaustoiminto toteutuu myös anturivikatilanteissa, poikkeuksena 2oo3 rakenteet. 3.4 Kokonaiskelpoistuksen (SAT) ja määräaikaiskoestusten toteutus Kokonaiskelpoistuksen suunnittelussa todettiin IEC-61508:n ohjeet melko monimutkaisiksi tulkita ja soveltaa. Tämän johdosta käytettiin tukena KLTK-Ohjetta Kattilalaitosten turvallisuuteen liittyvä automaatio. Testaussuunnitelma typpihappotehdas 1:n osalta on liitteenä 13. Testaussuunnitelmaa noudatettiin tarkasti varsinaisessa työssä, ja hyvin onnistuneen käynnistyksen jälkeen todettiin huolellisen testauksen olleen yksi hyvin tärkeä osatekijä onnistumisessa. Typpihappotehtaiden TLJ:ien määräaikaiskoestukset on tarkoitus tehdä vuosittaisissa seisakeissa. Suojaustoimintojen PFDavg arvojen määräämisessä pidettiin aluksi testausvälinä 12 kk. Toteutusvaiheessa todettiin kuitenkin, että tuotannollisista syistä johtuen voi aika edellisestä seisakista venyä aina kk asti. Tämän johdosta käytiin suojaustoiminnot uudelleen läpi ja laskettiin PFDavg arvot myös 18 kk testausvälille. Tässä yhteydessä todettiin, että suunnitellut suojaustoiminnot täyttävät TET 2:n vaatimuksen (PFDavg alle 0.01) myös 18 kk testausvälillä. Olemassa olevan tehtaan turva-automaation toteutuksessa ei ole mahdollista kaikilta osin päästä siihen, että kaikki tulopiirit testataan anturilta toimilaitteelle. Toisaalta IEC :n liite A, kohta A12 hyväksyy myös referenssimittauksen käytön suojauspiirin mittauksen toimivuuden tarkistamiseen. Määräaikaiskoestussuunnitelmaa laadittaessa on tämän perusteella lähdetty siitä, että kaikki toimilaitteet ja suojauspiirit koestetaan samassa laajuudessa kuin SAT:ssa, mutta mittauspiirien kohdalla hyödynnetään
10 (10) kokonaisautomaatiojärjestelmään sisältyvän PHD:n (Process History Data) keräämää tietoa ja verrataan kahden tai useamman samaa suuretta mittaavan anturin antamia arvoja toisiinsa. Mikäli erot mittauksissa säilyvät mittaukselle määritellyn toleranssin sisällä ja mittauksien trendit osoittavat signaalin elävän, mittaus todetaan toimivaksi. Muussa tapauksessa testaus suoritetaan samalla periaatteella kuin SAT:ssa. PHD on tällä hetkellä käyttöönottovaiheessa. Kun käyttöönotto on valmis, on tarkoitus tarkemmin paneutua sen tarjoamiin palveluihin ja määritellä yksityiskohtaisesti, mitä tietoja kerätään määräaikaiskoestusta varten ja miten signaalien vertailu tehokkaimmin voidaan toteuttaa.
ASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy.
ASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy Toteutussuunnittelu Hierarkinen vaatimusten johtaminen, lähteenä lait, standardit,
Lisätiedotida IEC61508 turvastandardi ja sen merkitys prosessiteollisuudelle Dr. William M. Goble exida Sellersville, PA USA
IEC61508 turvastandardi ja sen merkitys prosessiteollisuudelle Dr. William M. Goble ex Sellersville, PA USA Martti Hakonen Kunnossapitoyhdistys Promaint ry ASAF teemakokous 17.10.2011 Pasila Esityksen
LisätiedotToiminnallinen turvallisuus
Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 5:
Teollisuusautomaation standardit Osio 5 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotStandardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)
Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon
LisätiedotMoottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan
Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan IEC standardin asettama vaatimus: IEC 60664-1:2007 Pienjänniteverkon laitteiden eristyskoordinaatio. Osa 1:Periaatteet, vaatimukset ja testit.
LisätiedotPFD laskennan taustoja
IEC 6508-6 PFD laskennan taustoja Tapio Nordbo Vikatiheys Lamda Vikatiheydessä käytetään arvoa, jolla on 70% yksipuoleinen kattavuus, kerroin saattaa olla jo mukana Lamda luvussa, riippuu menetelmästä
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 6:
Teollisuusautomaation standardit Osio 6 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotEsimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)
Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) ASAF teemasarja - IEC61508 8.11.2010, Juha Yli-Petäys Esityksen sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit
LisätiedotTurvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line
Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen
LisätiedotRiskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät
Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen
LisätiedotNESTE ENGINEERING SOLUTIONS
NESTE ENGINEERING SOLUTIONS Functional safety assessment ASAF teemapäivä Jari Koivuvirta Automation, Functional Safety Neste Engineering Solutions Mobile: +358 50 458 9756 e-mail: jari.koivuvirta@neste.com
LisätiedotMika Kaijanen. Special Adviser /Automation Tel. +358 9 4691 238 GSM +358 400 607 969 E-mail: mika.kaijanen@poyry.fi
Mika Kaijanen Special dviser /utomation Tel. +358 9 4691 238 GSM +358 400 607 969 E-mail: mika.kaijanen@poyry.fi Electrowatt-Ekono Oy P.O. Box 93 (Tekniikantie 4 ) IN-02151 Espoo inland Tel. +358 9 469
LisätiedotABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa
ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.
LisätiedotVaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004
Vaaran ja riskin arviointi Toimintojen allokointi ja SIL määritys IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6 Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Riskiarvion tavoite Vahinkotapahtumat tunnistetaan Onnettomuuteen johtava
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 3:
Teollisuusautomaation standardit Osio 3 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotProjektisuunnitelma. (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus
Projektisuunnitelma (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena
LisätiedotPöytäkirja 1 1(6) Sisäinen NESTE OIL, PORVOON TUOTANTOLAITOKSET TURVALLISUUDEN EHEYSTASOMÄÄRITYS. Aika. Paikka. Läsnä. Jakelu.
Pöytäkirja 1 1(6) NESTE OIL, PORVOON TUOTANTOLAITOKSET TURVALLISUUDEN EHEYSTASOMÄÄRITYS Aika Paikka Läsnä Jakelu Läsnä olleet, Liitteet: HAZOP Riskikartoitus Pöytäkirja 2 (6) 1 EHEYSTASOT JA RISKIGRAAFIMUUTTUJIEN
LisätiedotIEC osa 4, ed. 2
1 IEC 61508 osa 4, ed. 2 Määritelmät ja lyhenteet Tärkeimpiä ja uusia määritelmiä 11.10.2010, Jouko Järvi Automation Partners Oy 2 Suomennosongelmia on mm. englannin suuri sanavarasto. Esim. laitteistolle
LisätiedotTeknisten järjestelmien riskin arviointi teemapäivä 11.4.2002 Turvallisuusjaos (ASAF) / STUK. Sovellusesimerkkejä / KATTILALAITOKSET
Teknisten järjestelmien riskin arviointi teemapäivä Turvallisuusjaos (ASAF) / STUK Sovellusesimerkkejä / KATTILALAITOKSET Mika Kaijanen Special Adviser /Automation Tel. +358 9 4691 238 GSM +358 400 607
LisätiedotTurva-automaation suunnittelu
Tero Lehtimäki / 15.10.2006 1 (15) Tiivistelmä: Luennon tarkoituksena on käsitellä TLJ-järjestelmissä käytettävien turvaautomaatio ratkaisujen suunnittelussa huomioitavia asioita yleisellä tasolla siten,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta
LisätiedotEmerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2
Emerson Process Management Oy kouluttaa 2008 2009 Sisällysluettelo sivu Koulutuspalvelujemme esittely 2 Räätälöidyt kurssit 2 AMS Kentänhallintaohjelmisto 3 DeltaV Automaatiojärjestelmä 3 Virtaus & Analysointi
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa PI-kaavio poikkeamatarkastelun
LisätiedotProjektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus
Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena on luoda valmis sekvenssiohjelma säätötekniikan
Lisätiedot3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi.
Suomen Automaatioseura ry Turvallisuusjaosto PÖYTÄKIRJA 1 (3) 6.5.2004 Aika: 6.5.2004 Paikka: Heureka Läsnä: Osallistujalista liitteessä 1 1 Vuosikokouksen avaus Kokouksen avasi Mika Kaijanen toivottaen
LisätiedotEsimerkki Metson ESDventtiilidiagnostiikasta. (osaiskutesti) SAS Turvajaoston teemapäivä Jari Kirmanen
Esimerkki Metson ESDventtiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) SAS Turvajaoston teemapäivä 2 7.11.2011 Jari Kirmanen Sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit
LisätiedotELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0
1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen
LisätiedotKEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi
PROJEKTISUUNNITELMA 1 (10) Tampereen raitiotiehanke KEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi PROJEKTISUUNNITELMA 2 (10) Sisällys 1. Osan 2 kehitysvaiheen sisältö ja tavoitteet...
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 2:
Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotSäätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK
Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,
LisätiedotTalous- ja velkaneuvonta: Asiakasrekisteri. Tarjousten vertailu. Tiivistelmä
Talous- ja velkaneuvonta: Asiakasrekisteri Tiivistelmä Versio 1.0 23.03.2012 HELSINGIN KAUPUNKI Asiakasrekisteri 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tarjouskilpailun pisteytys... 3 1.1 Yhteenveto ja lopputulos...
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
LisätiedotKiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy
Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvatekniikka ja sen toimivuus Kysymys: Ovatko tarkastuslaitokset havainneet ettei
LisätiedotMittausverkon pilotointi kasvihuoneessa
Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5
LisätiedotTARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi
TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotVerkkodatalehti. FX3-XTIO84002 Flexi Soft / Safe EFI-pro System TURVAOHJAIMET / TURVAJÄRJESTELMÄT
Verkkodatalehti FX3-XTIO84002 Flexi Soft / Safe EFI-pro System A B C D E F H I J K L M N O P Q R S T Yksityiskohtaiset tekniset tiedot Ominaisuudet Moduuli Konfiguraatiotapa Turvatekniset ominaisuudet
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 OHJAUSLOGIIKAT 2 JAUHIMOPROSESSIN AUTOMATISOINTI Opettaja: Timo Heikkinen Ryhmä: Marko Kärsämä Marko
LisätiedotMeri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote
Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotLOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0
Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
LisätiedotAccu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä
Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena
LisätiedotRaitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys
Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä
LisätiedotNaulalevyrakenteiden CE - merkintä
Naulalevyrakenteiden CE - merkintä Mikael Fonselius CPD 89/106/EC, Dec-1988 EN 14250, Jan-2010 (2005) PosPap from SG18, May 2009 AC-Ristikot-Over-Feb-11.doc 26 January, 2011 1 (14) Naulalevyristikoiden
LisätiedotTurvavalaistuksen kaapelointi
Turvavalaistuksen kaapelointi Pasi Hongisto Teknoware Oy Copyright 2017 1 Pasi Hongisto Poistumisvalaistuksen kaapelointi SFS 6000-5-56:2017 Tässä esityksessä käsitellään vaatimuksia turvavalojärjestelmien
LisätiedotMetra ERW 700. Energialaskuri
Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat
LisätiedotPurku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.
Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit
LisätiedotVerkkodatalehti. IN40-D0304K IN4000 Standard KOSKETUKSETTOMAT TURVARAJAKYTKIMET
Verkkodatalehti IN40-D0304K IN4000 Standard A B C D E F Yksityiskohtaiset tekniset tiedot Ominaisuudet Tilaustiedot Tyyppi Tuotenumero IN40-D0304K 6037684 Laitteet täyttävät luokan 3 ja PFH D 1,0 10 8
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotEri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena
Prognos, Vuosiseminaari 2005 Eri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena Toni Ahonen VTT Tuotteet ja tuotanto Esityksen rakenne 1. Katsaus taustaan ja tavoitteisiin 2. Lähestymistapoja vika- ja kunnossapitodatan
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:
LisätiedotSEPA päiväkirja. BetaTeam. Juho Mäkinen, 57796V, Jari Leppä, 42710V, Versio Pvm Tekijä Kuvaus
SEPA päiväkirja BetaTeam Juho Mäkinen, 57796V, jvmakine@cc.hut.fi Jari Leppä, 42710V, jleppa@cc.hut.fi Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 10.11.2005 Juho Mäkinen Johdanto 1. 0.2 11.11.2005 J.Mäkinen, Käytäntöön
LisätiedotTurvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ)
Turvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ) Raul Kleinberg 12.3.2012 Ohjaaja: Suunnittelupäällikkö Kalle Jänkälä Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa
LisätiedotKUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA
Perustelumuistio KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio (vertailuperuste 4.2) Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Järjestelmän ylläpidettävyyden arviointi...
LisätiedotAnna kaasunvalvontasi osaaviin käsiin. Elinkaaripalvelu
Anna kaasunvalvontasi osaaviin käsiin Elinkaaripalvelu Sisällys Kuvaus... 4 5 Palveluprosessi Palvelut...6 7 Laitteet palveluna Etätuki Lähituki Huoltopalvelut...8 Ennakkohuollot Korjaushuollot Pilvipalvelut
LisätiedotKohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen
Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työkohteissa. Työtä
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotStandardisointikatsaus
Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety
LisätiedotKuopio Testausraportti Kalenterimoduulin integraatio
Kuopio Testausraportti Kalenterimoduulin integraatio Kuopio, testausraportti, 22.4.2002 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 22.4.2002 Matti Peltomäki Ensimmäinen versio 0.9 22.4.2002 Matti
LisätiedotSALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti
Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA
LisätiedotA14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen
1 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen Projektisuunnitelma Tommi Salminen, Hanna Ukkola, Olli Törmänen 19.09.2014 1 Projektin
LisätiedotSoft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma
Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei
LisätiedotKUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA
KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
LisätiedotVerkkodatalehti. IN40-D0304K IN4000 Standard KOSKETUKSETTOMAT TURVARAJAKYTKIMET
Verkkodatalehti IN40-D0304K IN4000 Standard A B C D E F H I J K L M N O P Q R S T Yksityiskohtaiset tekniset tiedot Ominaisuudet Anturin toimintaperiaate Tilaustiedot Tyyppi Tuotenumero IN40-D0304K 6037684
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotAlueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
LisätiedotKArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä
KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä 7.5.2013 Mauri Kaatrasalo Heikki Koivulehto Julkaisuhistoria Versio Päivä Laatija(t)
LisätiedotHyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä
Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto
LisätiedotVerkkodatalehti. IN40-D0202K IN4000 Standard KOSKETUKSETTOMAT TURVARAJAKYTKIMET
Verkkodatalehti IN40-D0202K IN4000 Standard A B C D E F H I J K L M N O P Q R S T Yksityiskohtaiset tekniset tiedot Ominaisuudet Anturin toimintaperiaate Tilaustiedot Tyyppi Tuotenumero IN40-D0202K 6027392
LisätiedotSMS ja vaatimustenmukaisuuden
SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document
LisätiedotRistiinopiskelun kehittäminen -hanke
Joustavia opiskelumahdollisuuksia tuetusti Exam-kevätpäivät (31.5.2018) Joustavia opiskelumahdollisuuksia tuetusti Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulujen kehittämishanke. Tukea
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
LisätiedotKONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen
KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS 4.6.2015 Marko Varpunen TLJ ja automaatio Rautatie, metro, teollisuus-laitokset, kaivoskoneet, vesi, n. 90 henkeä Mikkeli Turvallisuusjohtaminen konsultointi riskienarviointi
LisätiedotElectric power steering
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Electric power steering Ohjausmoottorin jäähdytys ja ylikuumenemisen esto Väliraportti 15.10.2014 Työn ohjaaja: Ville Matikainen Tekijät: Samppa
LisätiedotTuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis
Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Suunnittelun laatu? Suunnittelu on onnistunut kun Tuote tulee asiakkaalle aikataulussa Tuotteessa on sille määritellyt ominaisuudet
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelman laatiminen
Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi
LisätiedotVermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote
Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa
LisätiedotLÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS
LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat
LisätiedotMiten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant
Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x
LisätiedotETS-CONTROL-PALOPELTIJÄRJESTELMÄN TOIMINTASELOSTUS Palopeltien ohjaus- ja testausjärjestelmä: Järjestelmä koostuu keskusyksiköstä BRP ja siihen väyläk
ETS-CONTROL-PALOPELTIJÄRJESTELMÄN TOIMINTASELOSTUS Palopeltien ohjaus- ja testausjärjestelmä: Järjestelmä koostuu keskusyksiköstä BRP ja siihen väyläkaapelilla liitetyistä moduulikoteloista MK. Moduulikotelon
LisätiedotLCP päästöjen valvonta miksi sitä tarvitaan?
LCP päästöjen valvonta miksi sitä tarvitaan? Uudet vaatimukset liittyvät EU:n suuria polttolaitoksia koskevaan LCPdirektiiviin (2001/80/EC) LCP asetus Sovelletaan polttolaitoksiin, joiden polttoaineteho
LisätiedotI T. SurePath. Järjestelmä on täysin yhteensopiva kaikkien DALI hyväksyttyjen turva- ja poistumistievalojen kanssa.
SurePath Järjestelmä on täysin yhteensopiva kaikkien DALI hyväksyttyjen turva- ja poistumistievalojen kanssa. SurePath on DALI pohjainen turvavalaistuksen valontajärjestelmä joka tarjoaa täysin yhteensopivan
LisätiedotKuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus
Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus Kuopio, testausraportti, 25.3.2002 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 11.2.2002 Matti Peltomäki Ensimmäinen versio 0.9 11.2.2002 Matti Peltomäki
LisätiedotTURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
LisätiedotVerkkodatalehti. IN40-E0109K IN4000 Direct KOSKETUKSETTOMAT TURVARAJAKYTKIMET
Verkkodatalehti IN40-E0109K IN4000 Direct A B C D E F Yksityiskohtaiset tekniset tiedot Ominaisuudet Tilaustiedot Tyyppi Tuotenumero IN40-E0109K 6050281 Turvatekniset ominaisuudet muuttuvat lähitulevaisuudessa.
LisätiedotTestausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari
LisätiedotSFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista
SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa
LisätiedotRosemount 3051S sähköiset ERS-anturit
sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä
LisätiedotOhjelmiston toteutussuunnitelma
Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,
LisätiedotTPA-PMD alusta soi nyt ja tulevaisuudessa - Asennuskannan uudistaminen jatkuu vahvana
Timo Koivunen Honeywell Suomen Asiakaspäivä 2014 TPA-PMD alusta soi nyt ja tulevaisuudessa - Asennuskannan uudistaminen jatkuu vahvana 1 TotalPlant Alcont ja PMD järjestelmien uudistaminen ja kehittäminen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus
Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa
LisätiedotPS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
LisätiedotJatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Johdanto Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2016 sattuneista onnettomuuksista.
LisätiedotIEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus
IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin
LisätiedotSuunnittelu / Asennusohjeet
Suunnittelu / Asennusohjeet Versio 1.0 (041110) Sisältö 1 PERUSTA 2 2 SUUNNITTELU 2 2.1 Esisuunnittelu 2 2.1.1 Järjestelmän laajuus 2 2.1.2 Toimintakuvaukset 2 2.2 Komponenttien sijoitukset 3 2.2.1 Tasopiirustukset
Lisätiedot