Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja"

Jorma Ahonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Huomioita vuonna 2006 huostaanotettujen lasten poluista Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja Tuija Eronen, YTL, tutkija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät , Vaasa.

2 Tutkimuksen tausta ja juuret Akateeminen ja kattava seurantatutkimus huostaanottettujen lasten selviytymisestä puuttuu, ja sijaishuollon ytimiin keskittyvää tutkimustakin on Suomessa tehty vähän (Eronen 2007). Lastensuojelun tiedon aukollisuus ja seurantatiedon puute (Heino & Pösö 2003) käynnisti vuonna 2006 tutkimushankkeen, jossa on paikallisesti kolmen maakunnan alueella tutkittu yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa sitä, mikä on tärkeää tietoa lastensuojelussa ja miten lasten asiakkuutta voidaan seurata yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Pilotti raportti vuonna 2006 huostaanotetuista lapsista (Hiitola 2008) Tutkimuksessa tuolloin 103 lasta. Akatemian Skidi-Kids -rahoitus

3 Tutkimuksessa kysytään Millaisia prosesseja sijaishuollossa on syntynyt lasten elämässä? Miten niitä voidaan tehdä näkyviksi tutkimalla niitä yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa kahden aineiston avulla (kysely ja tyyppitarinahaastattelut)?

4 Tavoitteet tavoitteena lasten polkujen (urien) jäljittäminen retrospektiivinen seurantatutkimus 4-5 vuotta huostaanoton jälkeen

5 Tutkimuksen haasteet Olemassa olevan tutkimuksen pohjalta on aihetta olettaa, että huostassaolon prosessit paitsi eroavat keskenään, ne myös vaihtelevat ja muuttuvat ajan myötä. Tämänkaltainen lasten erojen, prosessien moninaisuuden ja selviytymisen erilaisten käänteiden ja katkoksellisuuden tavoittaminen on tämän osion erityinen haaste.

6 Sotkuiset vs. lineaariset ongelmat John Devaney (2004) kuvaa lastensuojelun ongelmia sotkuisiksi perheiden ja lasten ongelmat eivät rakennu lineaarisesti toistensa jatkeiksi eivätkä ne ole ratkaistavissa sektoroidun palvelujärjestelmän avulla kuten lineaariset ongelmat sotkuiset ongelmat ovat hankalasti määriteltäviä eikä etukäteen voi tietää miten paljon ihmisiä tai aikaa tarvitaan niiden ratkaisemiseen

7 Tärkeä tieto/saatavilla oleva tieto Lapsen henkilökohtainen elämä Sosiaalityöntekijän muisti (ammatillinen arviointi, epäröinti ja pohdinta) Organisaation muisti (päätökset, asiakirjat, suunnitelmat)

8 kyselyn ulottuvuudet tausta muodolliset päätökset sijaishuollon tavoitteet ja niiden muutokset lapsi ja lapsen hyvinvointi perhe, suku ja sosiaaliset suhteet sijaishuoltopaikka kasvuympäristönä

9 Kyselyyn vastaajat Seurannassa tiedot lapsesta oli antanut lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 70 lapsesta, yksikön esimies 21 lapsesta ja muu yksikön työntekijä 5 lapsesta. Vastaajista 10 % kertoi perehtyneensä lapsen asioihin pinnallisesti, 44 % kohtalaisesti ja 46 % hyvin.

10 Sosiaalityöntekijöiden pysyvyys Pilotissa vuonna 2007 vain 3.9 % lapsia oli ollut enemmän kuin neljä sosiaalityöntekijää huostaanoton jälkeen. Seurannassa, kun lapsen huostaanotosta oli kulunut aikaa neljästä viiteen vuoteen, oli 15.6 % lapsista ollut enemmän kuin neljä sosiaalityöntekijää.

11 Lapsen sosiaalityöntekijä oli hoitanut lapsen asioita oma asiakkuus on päättynyt alle 6 kk yli 6kk - 1v 1-2 jälkihuollossa > huostassa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

12 Lasten polut vuoden 2006 huostaanoton jälkeen lapset erottuvat toisistaan institutionaalisen asiakkuusstatuksen mukaan: huostassa olevat, jälkihuollossa olevat ja lapset, joiden oma lastensuojelun asiakkuus on päättynyt ryhmät eroavat toisistaan monin tavoin (asiakkuuden keston, huostaanotto iän, sukupuolen, lapsille sijaishuollon aikana annettujen palvelujen), mutta eniten sen mukaan miten sosiaalityöntekijät arvioivat huostaanoton ja sijaishuollon onnistumista näiden lasten kohdalla

13 Lasten asiakkuusstatus vastaus hetkellä keväällä 2011 (n=96) Poika Tyttö huostassa n=43 jälkih. n=29 oma asiakkuus päättynyt n=24

14 Huostaanoton päättymisen kolme polkua huostaanotto voidaan hallinnollisella päätöksellä päättää, riippumatta siitä onko lapsen tilanne kohentunut tai muuttunut paremmaksi ikääntyminen (ageing out of care) huostassa pito päättyy iän perusteella oli lapsen tilanne mikä tahansa HAO:n päätökset olosuhteiden muuttumisen (going home) arviointi vaatii ammatillista harkintaa ja voi osoittautua ristiriitaiseksi

15 Päättyneet huostaanotot (n=56) 16 nuoren oma ls-asiakkuus on päättynyt Iän perusteella näistä on päättynyt 41 Jälkihuollossa 25 3 lasta otettu uudelleen huostaan Lapsista 11 on muuttuneen tilanteen vuoksi palannut kotiin HAO:n päätöksellä 4 lapsista on palannut kotiin Jälkihuollossa 4 Ls-asiakkuus päättynyt 4 Ls-asiakkuus päättynyt 4

16 Huostassapidon päättymiset vuosittain Muuttunut elämän tilanne HAO:n päätös Täysi-ikäisyys

17 Jälkihuolto huostaanotoista oli päättynyt 56 jälkihuoltopäätös löytyi noin 10 lapselle vuosittain vuodesta 2007 (N=42) Sosiaalityöntekijät kuvasivat jälkihuoltoa kuitenkin 47 lapsen/perheen kohdalla jälkihuollon tavoitteet liittyivät opiskeluun, asumiseen ja itsenäistymiseen noin puolet asiakkaista oli sosiaalityöntekijöiden arvioin mukaan ottanut vastaan jälkihuoltona kaiken heille tarjotun tuen lapsista vain kaksi oli jatkanut asumista sij.perheessä ja kahdeksan laitoksessa huostaanoton päättymisen jälkeen jälkihuollon asiakkuudessa

18 Lapsi/nuori on päivisin (n=96) Oma asiakkuus on päättynyt Kotihoidossa Päiväkodissa Peruskoulussa Jälkihuollossa Huostassa Lukiossa Ammatillisissa opinnoissa Töissä Työttömänä Muualla 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tyhjiä

19 Muualla, missä Vaihtoehtoa muualla on käytetty kuvaamaan erityisesti jälkihuollossa olevia nuoria ja myös lapsia, joiden oma lastensuojelun asiakkuus on päättynyt sitä on avattu seuraavasti: työharjoittelussa, psykiatrisessa hoidossa, raskaana, äitiyslomalla, suunnittelee iltalukioon menemistä, ei tietoa Yksi lapsista on kuollut

20 Lapsen tilannetta tällä hetkellä tukevat tekijät (n=96) Sijaishuollon sosiaaliset suhteet (27) Vanhemmat, suku ja läheisverkosto (14) Itsenäistyminen ja opiskelu (12) Vakaa tilanne/säännöllinen arki ja rajat (10) Viranomaistuki/terapia (8) Lapsen helppo persoonallisuus, sosiaaliset taidot ja omat kyvyt (7) Päihteettömyys (1) Lapsen nykytilanteesta ei ole tietoa (17)

21 Lapsen tilannetta tällä hetkellä uhkaavat tekijät (N=96) Lapseen liittyvät uhat Psyykkiset vaikeudet/traumahistoria (11), opintojen keskeytyminen, asunnottomuus, irrallisuus ja ajelehtiminen (11), oma kielteinen asenne auttaviin tahoihin (6), päihteet (5), huoli omasta tai läheisten selviytymisestä (5), työttömyys (4), terveys (3) Vanhempiin ja sukuun liittyvät uhat Vanhempien ja suvun elämänvaikeudet ja terveysongelmat (12), ristiriidat yhteydenpidossa vanhempiin (4), sosiaalinen perimä (4), ristiriidat vanhempien välillä (3) Palvelujärjestelmään liittyvät uhat Muutokset sijaisperheessä/perheen väsyminen (9), ristiriidat vanhempien ja sijaishuollon välillä(2), palvelu/ oikeusjärjestelmän hitaus (2) Ei uhkia (4)/ei tietoa (11)

22 Lapsen erityistarpeet sijaishuollon aikana päivähoidossa muussa kom m unikaatiossa terveydessä koulunkäynnissä arjen sujum isessa m ielenterveydessä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kyllä ei ei tietoa tyhjiä

23 Avun/tuen riittävyys päivähoidossa muussa kom m unikaatiossa terveydessä koulunkäynnisää arjen sujum isessa m ielenterveydesä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kyllä ei ei tietoa ei koska tätä lasta tyhjiä

24 Vanhempien elämäntilanne 17 % lapsista (n= 96) on kokenut jommankumman vanhemman kuoleman viiden lapsen äiti on kuollut (kolmen äiti on kuollut ennen lapsen huostaanottoa ja kahden huostaanoton jälkeen) 11 lapsen isä on kuollut (kuuden isä on kuollut ennen ja viiden isä jälkeen huostaanoton)

25 Ovatko vanhemmat saaneet toimeentulotukea? oma asiakkuus päättynyt jälkihuollossa eivät satunnaisesti säännöllisesti ei tietoa tyhjä huostassa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

26 Arvio huostaanotto- ja sijaishuoltoprosessin onnistumisesta

27 Sijaishuolto on vastannut lapsen tarpeita (n=91) jotenkuten 8 % huonosti/erittäin huonosti 3 % ei tietoa 3 % erittäin hyvin 41 % hyvin 45 %

28 Sijaishuolto on vastannut lapsen tarpeita/ asiakkuusstatus oma asiakkuus on päättynyt erittäin hyvin hyvin jotenkuten jälkihuollossa huostassa huonosti erittäin huonosti ei tietoa tyhjiä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

29 Sosiaalityöntekijöiden arvioit lapsen tilanteesta verrattuna huostaanotto aikaan oma asiakkuus on päättynyt jälkihuollossa huostassa parantunut selvästi parantunut vähän pysynyt samana heikentynyt vähän heikentynyt selvästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

30 Arvio huostaanottoprosessin onnistumisesta kokonaisuudessaan Seuranta Pilotti 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin hyvin hyvin suht koht huonosti erittäin huonosti

31 Aika ja huostassa olo huostaanoton jälkeen lapset kulkevat instituutiossa omia polkujaan ja eri aikoja huostaanotto ei poista lapsen elämän kaikkia ongelmia vaan osa niistä jatkuu huostassa ollessa ja huostassa pidon päättymisen jälkeenkin pitkä aika huostassa tuo mukanaan muutoksia elämän ympäristössä, sosiaalisissa suhteissa ja kasvuun liittyviä uusia haasteita lyhyt aika voi olla liian lyhyt halutuille muutoksille lastensuojelu huostassa olevien lasten kanssa on hyvin yksilökohtaisesti etenevää

32 Suru huostaanotettujen lasten elämässä huostaanotettujen lasten elämään liittyy monia menetyksiä mikään sijaishuoltomuoto ei suojaa lapsia menetyksiltä tai muutoksilta kuka suree lapsen kanssa?

Samankaltaiset tiedostot

Viisi vuotta huostaanotosta

Viisi vuotta huostaanotosta Seurantatutkimus vuonna 2006 huostaanotettujen lasten institutionaalisista poluista Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 1.10.2013, Tampere Tuija Eronen, YTT Yhteiskunta- ja