Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Teknologiakartoitus
|
|
- Heikki Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Teknologiakartoitus LUONNOS prognoskartoitus_v1.5.doc /
2 LUONNOS Sisällysluettelo 1. Johdanto Käynnissäpidon terminologia Käyttövarmuuden käsitteitä Käyttövarmuuden mittareita Käyttövarmuuden mittaamiseen liittyviä aikakäsitteitä Kunnossapito ja käynnissäpito Lähdeluettelo Monitorointi Anturit Värähtelyanturit Kiihtyvyysanturit Nopeusanturit Siirtymäanturit AE-anturit Mikromekaaniset anturit Lämpötila-anturit Kosteusanturit Voima-anturit Lähdeluettelo Tiedonkeruu Kunnossapidon tietojärjestelmät Käyttövarmuustieto kunnossapidon tietojärjestelmissä Tehokkaat raportointityökalut häiriö ja vikatietojen analysointiin Säätösovellusten käyttövarmuutta koskeva tiedonkeruu automaation tietojärjestelmistä Käyttövarmuustiedonkeruun apuvälineet Henkilöstön motivointi ja koulutus Tiedonhallinta Relaatiotiedonhallinnan perusteita Relaatiotietokannan suunnittelumenetelmistä RapidBase - keskusmuistipohjainen tiedonhallintajärjestelmä RapidBasen soveltuvuus Prognos-hankkeen tarpeisiin Lähdeluettelo Tiedonsiirtoteknologiat Tiedonsiirto toimilaitteella sijaitsevalta anturilta kenttäväylätasolle Tiedonsiirto kenttäväylätasolta etädiagnostiikkajärjestelmän tasolle..57 2
3 LUONNOS Lähdeluettelo Signaalinkäsittely ja analysointimenetelmät Piirteiden irrotus Aikasarjan muunnokset FT (Fourier Transform) Wavelet Mittausinformaation keruu Lähdeluettelo Mittauksien visualisointi Visualisoinnin merkitys Perinteisiä mittauksien visualisointitekniikoita Uusia mittauksien visualisointitekniikoita Lähdeluettelo Diagnostiikka ja prognostiikka Koneiden vikaantuminen ja vaurioituminen Kuluminen ja sen malliteoria Voiteluaineen vaikutus kulumiseen Kulumismekanismit Adhesiivinen kuluminen Abrasiivinen kuluminen Väsymiskuluminen Eroosiokuluminen Fretting (värähtelykuluminen) Korroosiokuluminen ja eroosiokorroosio Kavitaatio Sähkömoottorien vikaantuminen Kulumisen seuranta ja ennustaminen Vaurioanalyysit Lähdeluettelo Prosessihäiriöt Johdanto Prosessihäiriöiden ilmeneminen ja seuraukset Toiminta prosessihäiriöiden ilmetessä Lähdeluettelo Diagnostiikan ja prognostiikan menetelmät Johdanto menetelmiin Analysointimenetelmät Pääkomponenttianalyysi Regressioanalyysi ja korrelaatioanalyysi PLS-regressio Diskriminanttianalyysi
4 LUONNOS Moniulotteinen skaalaus Klusterianalyysi Neuroverkot Lingvistiset yhtälöt Bayesilainen päättely Eri menetelmien yhdistelmät Analysointitulosten hyödyntäminen Lähdeluettelo Kunnossapidon suunnittelu prognostiikan avulla Kunnossapidon strategiat ja pääluokat Kunnossapitolajit Kunnossapidon suunnittelu- ja ohjausmenetelmiä Luotettavuuskeskeinen kunnossapito (RCM) Kokemuspohjainen RCM Tuottava kunnossapito (TPM) Kunnossapidon optimointimallit Elinjaksokustannus- ja -tuottolaskenta Liittyminen muihin tietojärjestelmiin Lähdeluettelo Katsaus kaupallisiin tuotteisiin Kunnonvalvontaan ja voideltuihin kohteisiin liittyviä tuotteita ja ohjelmistoja Kunnossapidon hallinnan ohjelmistot Lähdeluettelo Paperikoneen laatusäätöjärjestelmät Laatusäätöjärjestelmien käyttövarmuuteen liittyvät ohjelmistot Honeywell Metso Automation Muut valmistajat Laatusäätöjärjestelmien käynnissäpidon haasteet Lähdeluettelo Tulevaisuuden kehitystrendit Kunnossapidon tietojärjestelmien kehitystrendejä Lähdeluettelo Yhteenveto
5 1. Johdanto Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto Teollisuuden koneet ja tuotantojärjestelmät ovat teknisesti yhä kehittyneempiä ja samalla monimutkaisempia ja vaikeampia hallita. Tämä yhdessä taloudellisten, ympäristöllisten ja turvallisuuteen liittyvien vaatimusten ja reunaehtojen kanssa lisää käyttövarmuuden hallinnan merkitystä ja haasteita. Käyttövarmuuden hallinnassa korostuu laitteiden, prosessien ja tuotantojärjestelmien käynninaikaisen monitoroinnin, diagnostiikan ja prognostiikan tärkeä ja lisääntyvä merkitys. Käynnissäpidon hallinta kattaa laajan kokonaisuuden yksittäisten komponenttien, laitteiden ja tuotantolinjojen käyttövarmuudesta aina tuotantoprosessin hallintaan ja koko laitokseen asti. Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka-hankkeessa toteutettavan tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on luoda menetelmiä teollisuuden koneiden ja tuotantolinjojen käynnissäpidon hallitsemiseksi kehittämällä tekniikkaa niiden toimintakunnon, vikaantumistodennäköisyyden ja jäljellä olevan käyttöiän ennustamiseen. Hankkeessa kehitetään menetelmiä sekä yksittäisten komponenttien jäljellä olevan eliniän ennustamiseen että tukemaan koko järjestelmän käynnissäpidon hallintaa. Yksittäisten komponenttien eliniän ennustaminen tapahtuu mittaus- ja historiatietojen sekä fysikaalisten mallien pohjalta. Kehitettävät menetelmät liittyvät näiden tietojen entistä tehokkaampaan keruuseen ja hyödyntämiseen. Koko järjestelmän käynnissäpidon hallintaan kehitetään päätöksenteon tukivälineitä, joiden avulla käyttö- ja kunnossapitotoimet voidaan kohdentaa optimaalisesti järjestelmälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Teknologiakartoituksen tarkoituksena on selvittää prognostiikkahankkeen aihepiiriin kuuluvia teknologioita ja menetelmiä. Näkökulmana tässä on erityisesti niiden soveltuvuus ja rajoitukset, eli mihin, miten ja kuinka olemassa olevia menetelmiä ja teknologioita on sovellettu tai voisi soveltaa ja mitä rajoituksia tai reunaehtoja niillä on. Aihepiirin laajuuden vuoksi syvällistä ja tarkkaa menetelmien ja teknologioiden kuvausta ei voida eikä ole tarkoituksenmukaista tehdä. Kaikki tärkeimmät menetelmät on kuitenkin pyritty sisällyttämään kartoitukseen ja referenssien pohjalta lukijan on mahdollista tarvitessaan löytää niistä lisätietoa. Kartoituksen tuloksena tulisi saada hyvä kuva olemassa olevista menetelmistä ja siitä, minkälaisia mahdollisuuksia ne antavat hankkeen tavoitteiden kannalta, ja näin luoda pohjaa yhdessä casien nykytilanteen kartoitusten kanssa hankkeessa tehtävälle tutkimukselle ja kehitystyölle. 5
6 2. Käynnissäpidon terminologia Susanna Kunttu, Kari Komonen, Jari Halme, Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto Käynnissäpidon terminologiaa sekä yleisimmin luotettavuutta on käsitelty useissa eri standardeissa. Tällaisia ovat mm. kansainväliset IEC / TC 56 standardit, ISO standardit sekä kansalliset SFS-IEC ja PSK standardit. Aihepiirin keskeisimmät standardit on listattuna tämän kappaleen lähdeluettelossa. Käyttövarmuuteen ja käynnissäpitoon liittyvä sanasto ei kaikilta osiltaan ole täysin vakiintunutta. Seuraavassa on esitetty joitakin käyttövarmuuteen ja käynnissäpitoon liittyviä käsitteitä tavoitteena yhtenäinen terminologia hankkeen sisällä. 2.1 Käyttövarmuuden käsitteitä Käyttövarmuus (availability performance) on kohteen ja sen kunnossapito-organisaation kyky suorittaa vaadittu toiminto määräoloissa vaaditulla ajan hetkellä tai aikavälillä. Nämä kaikki yhdessä muodostavat kohteen luotettavuuden (reliability) [SFS-IEC 50(191) 1996]. Seuraavassa esitetään SFS-IEC 50(191) (1996) standardin mukaiset määritelmät käyttövarmuuden eri osatekijöille. Luotettavuus on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan käyttövarmuutta ja siihen läheisesti liittyviä ominaisuuksia, kun ei tarkoiteta mitään ominaisuutta erityisesti. KÄYTETTÄVYYS LUOTETTAVUUS TOIMINTAVARMUUS KUNNOSSAPIDETTÄVYYS KUNNOSSAPITOVARMUUS Kuva Luotettavuuden osatekijät [SFS-IEC 50(191) 1996]. 6
7 Toimintavarmuudella (reliability performance) tarkoitetaan standardissa kohteen 1 kykyä suorittaa vaadittu toiminto määräoloissa ja vaaditun ajan kun ulkoiset edellytykset toiminnon suorittamiselle ovat olemassa. Kunnossapidettävyydellä (maintainability performance) tarkoitetaan kohteen kykyä pysyä toimintakunnossa tai olla palautettavissa toimintakuntoon, kun kunnossapito suoritetaan määräoloissa käyttäen määrämenetelmiä, -välineitä ja -henkilöstöä. Kunnossapitovarmuus (maintenance support performance) on kunnossapitoorganisaation kyky tarvittaessa järjestää kunnossapitovälineet, -tarvikkeet ja henkilöt kohteen kunnossapitoa varten. Kunnonvalvonta, diagnostiikka ja prognostiikka lisäävät kunnossapitovarmuutta, kehittävät kohteen kunnossapidettävyyttä ja siten parantavat toimintavarmuutta. Luotettavuuden kasvumallit: Uusien tuotteiden toimintavarmuus on elinkaaren alkuvaiheessa tyypillisesti matalampi kuin kehityskaaren myöhäisemmässä vaiheessa. Samoin yksittäisen, käytössä olevan laitteen toimintavarmuus paranee alkuvaiheen lastentautien jälkeen. Koneiden käyttövarmuus paranee niiden käyttöajan kasvaessa ja toimitettujen koneiden lukumäärän kasvaessa. Tätä seikkaa tutki ensimmäiseksi J.T. Daune [O Connor 1991]. Kohteen luotettavuuden muita kasvumalleja ovat mm. Gompertzin malli, Logistinen malli, Lloyd-Lipowin malli ja AMSAA-malli, jota voidaan kutsua myös N.H.P.P. (epähomogeeninen poisson prosessi) malliksi [Kececioglu 1991]. On myös luonnollista, että volyymituotteiden osalta käyttövarmuuden kehittämistä koskeva tieto kumuloituu nopeammin kuin asiakaskohtaisesti suunniteltujen laitteistojen. Asiakaskohtaisesti suunnitelluissa tai erittäin räätälöidyissä kohteissa voi luonnollisesti olla runsaasti standardeja komponentteja, joita koskevaa luotettavuustietoa on runsaasti, mutta toisaalta niissä voi olla myös runsaasti harvemmin käytettyjä modifikaatioita ja yhdistelmiä, joiden ominaisuuksia ei riittävästi tunneta [Komonen 2002]. Vika on kohteen tila, jolloin kohde on kykenemätön suorittamaan vaadittua toimintoa. Viaksi ei kuitenkaan lasketa tilaa, jolloin kohde ei voi suorittaa toimintoa ehkäisevän kunnossapidon tai muun ennalta suunnitellun toiminnon aikana tai välttämättömien ulkoisten edellytysten puutteen takia. Vikaantuminen on tapahtuma, jonka tuloksena kohde menettää kykynsä suorittaa vaadittua toimintaa. Vikaantumisen jälkeen kohteessa on vika. 1 Kohde voi olla tuotantolinja, sen osa, laite tai yksittäinen komponentti. 7
8 Häiriö aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja välittömän korjaustarpeen. Vikamuoto on yksi viallisen kohteen mahdollisista tiloista, liittyen tiettyyn kohteelta vaadittavaan toimintoon (Esimerkki:Venttiilin mahdollisia vikamuotoja ovat mm. venttiili ei avaudu, venttiili ei sulkeudu, venttiili vuotaa, virtauksen säätö virheellinen, sulkuelimen murtuma tai syöpymä). Vikaantumismekanismi on fyysinen, kemiallinen tai muu prosessi, joka on johtanut vikaantumiseen (esimerkiksi kuluminen, syöpyminen, väsyminen, murtuminen). Äkkivikaantuminen tarkoittaa vikaantumista, jota ei osattu ennakoida etukäteen tapahtuvalla tarkastuksella tai valvonnalla. Vähittäisvikaantuminen tarkoittaa vikaantumista, joka aiheutuu kohteen kyseessä olevien ominaisuuksien ajan myötä tapahtuvista asteittaisista muutoksista. Vähittäisvikaantuminen voidaan ennakoida etukäteen tapahtuvalla tarkastuksella tai valvonnalla ja se voidaan joskus välttää ehkäisevällä kunnossapidolla. Virhekäytön esto on laitteiden ja järjestelmien tekninen ominaisuus, jolla estetään niiden virheellinen käyttö tai vaaran aiheuttaminen ympäristölle. Äkkivikaantumiseen ei voida varautua kunnonvalvonnan ja prognostiikan avulla. Sen sijaan jaksotettu kunnossapito saattaa olla järkevää, mikäli äkkivikaantumisen ajankohta on riittävällä tarkkuudella tiedossa. Kunnonvalvonta voi olla tehokas käynnissäpitomenetelmä, kun kyseessä on vähittäisvikaantuminen. Mallinnettaessa vikaantumisajankohtaa tilastomatemaattisten menetelmien avulla, kunnonvalvonta voi olla tehokasta ja mahdollista silloin, kun vikatajuus h(t)=f(t)/r(t) on ajan suhteen kasvava. Tässä tapauksessa käyttökertojen lukumäärä, käynnistysten lukumäärä, ajokilometrit, lentotunnit, korroosio jne. voidaan lukea aikasidonnaisiksi ilmiöiksi. Todennäköisyysjakaumia käyttäen esimerkiksi Weibullin jakauman vikataajuus on kasvava, kun muotoparametri (β) saa arvon, joka on suurempi kuin yksi. Tällöin vikatajuusfunktion 1.derivaatta h (t) on positiivinen. Se, että ilmiö tulkitaan äkkivikaantumiseksi voi tietenkin johtua myös siitä, että siihen liittyvää aikasidonnaisuutta ei tunneta. Kuntoon perustuvan käynnissäpidon tehokkuutta voidaan kuvata kolmen mittarin avulla: (1) kuinka monta % kehittyvistä vioista voidaan havaita ennen vikaantumista (detecting effectiveness); Al-Najjar [2000] käyttää tässä yhteydessä käsitettä effectiveness 8
9 (2) kuinka tarkasti vikaantumisajankohta voidaan määritellä (predicting accuracy); Al-Najjar [2000] käyttää tässä yhteydessä käsitettä accuracy (3) kuinka suuri osa vioista voidaan ennustaa niin aikaisin, että ehkäisevät toimenpiteet voidaan suorittaa aidoissa suunnitelluissa seisokeissa ja/tai ns. tuotantoikkunan aikana (scheduling effectiveness) Vaikka vikaantuminen siis tapahtuisi vähitellen ja vaikka olisi käytettävissä menetelmä, jolla voisi seurata vikaantumisen etenemistä, kunnonvalvonta ei ole kaikissa tilanteissa yhtä tehokas menetelmä. Elinjakso on ajanjakso, joka alkaa kun järjestelmä- tai laitetarve määritellään ja päättyy, kun ao. järjestelmä tai laite romutetaan tai siirtyy toiseen käyttöön. Elinjaksoa käytetään erityisesti taloudellisissa laskelmissa. Elinkaari on ajanjakso, joka alkaa kun valmistaja määrittelee uuden tuotteen ja päättyy, kun valmistaja poistaa tuotteen lopullisesti tuoteohjelmastaan. Elinaika on aika, jolloin kohde pystyy suorittamaan vaaditut toiminnat, päättyen vasta kun kohde vikaantumisen takia ei enää ole teknisesti tai taloudellisesti korjattavissa. Hyödyllinen käyttöikä on määrätyissä olosuhteissa ajanjakso, joka alkaa tiettynä ajanhetkenä ja päättyy, kun vikataajuus ei ole enää hyväksyttävissä tai kun kohde voidaan todeta korjauskelvottomaksi vian tai jonkun muun tapahtuman vuoksi. 2.2 Käyttövarmuuden mittareita Käytettävyys on, ex ante, todennäköisyys sille, että kohde kykenee suorittamaan vaaditun toiminnon määräoloissa vaaditulla ajan hetkellä, kun tarvittavat ulkoiset edellytykset ovat olemassa [SFS-IEC50(191) 1996]. Ex post tarkastelussa on käytettävyyden mittarina järkevää käyttää toteutuneiden arvojen suhdelukuja. Käytettävyys voidaan yleisesti ilmaista käyntiajan sekä käyntiajan ja seisokkiajan summan suhteena. Tunnusluvun tarkempi valinta riippuu tarkastelun tavoitteesta. Esimerkiksi (1) kunnossapidollinen ominaiskäytettävyys on käyntiajan (tuotantoajan) suhde käyntiajan (tuotantoajan) ja kunnossapidollisen seisokkiajan summaan. Kunnossapidon seisokkiaika sisältää myös joutoaikana ja ulkoisena toimintakyvyttömyysaikana suoritetun kunnossapidon (paitsi jos se voidaan tehdä käynnin aikana). Käyntiaika A = (1) Käyntiaika + kunnossapidollinenseisokkiaika 9
10 Jos halutaan korostaa käyttötoiminnon ja kunnossapidon yhteistyön onnistumista (2) Kunnossapidosta johtuva toiminnallinen käytettävyys on sopivampi tunnusluku. Tämä mittari on käyntiajan suhde käyntiajan ja käytön seisokit ylittävän kunnossapitoajan summaan. Tämä tunnusluku ei sisällä kunnossapitoa, joka on suoritettu joutoaikana ja ulkoisena toimintakyvyttömyysaikana. Käyntiaika A = (2) Käyntiaika + käyttöseisokit ylittävä kunnossapitoaika Silloin kun tarkastelussa on mukana vikaantumisen (laitehäiriöiden) lisäksi myös prosessihäiriöt on parempi käyttää kunnossapidon sijasta termiä käynnissäpito. Käytettävyys vaihtelee ajan funktiona: hetkellisestä käytettävyydestä käytetään symbolia A(t). Epäkäytettävyys on käytettävyyden komplementti: U = 1 A (3) Hetkellisestä epäkäytettävyydestä käytetään symbolia U(t). Käyttövarmuuden laskeminen on yhtälön (1) näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta sangen monimutkaista ja siihen liittyviä laskentakaavoja ja määritelmiä on esitetty useissa standardeissa ja muissa kirjallisissa lähteissä. Sovellutusten kannalta tärkeintä on määritellä yksityiskohtaisesti ne syyt, joiden katsotaan alentavan käytettävyyttä. Käytettävyys on edellä määriteltynä ex post käsitteenä aikaperusteinen, jolloin toiminta-aste (nopeuskerroin) ja laatukerroin eivät ole tarkastelussa mukana. Kuitenkin prosessi- ja laitehäiriöt saattaavat näkyä myös prosessin toiminta-asteen tai saannon alenemisena. Tällöin OEE (K*N*L) eli tuotantolaitteiston kokonaistehokkuus (Overall equipment effectiveness) on parempi tunnusluku. Tämä tunnusluku ei tosin yleensä erittele käytön ja kunnossapidon aiheuttamaa tehokkuuden laskua. Tunnusluvussa (K*N*L) K tarkoittaa käytettävyyttä, N toimintastetta ja L laatukerrointa. Toiminta-asteen laskentaan voidaan käyttää esimerkiksi seuraavaa kaavaa: N = Tuotanto / (Nimellistuotantokyky x käyntiaika) (4) Laatukertoimen laskentaan voidaan käyttää kaavaa: L = (Tuotanto - Hylätty tuotanto) / Tuotanto (5) 10
11 Määriteltäessä kohteen käytön intensiteettiä on syytä erikseen tarkastella käyntiastetta ja käyttöastetta. Käyttöaste on käyttöajan ja kalenteriajan suhde [PSK ] Käyttöaste = Käyttöaika Kalenteriaika missä kalenteriajan pituus on yleensä 1 vuosi eli 8760 tuntia ja käyttötunnit ovat käyntituntien (tuotantotuntien) sekä käytön- ja kunnossapidon seisokkien vaatima kokonaisaika. Käyntiaste [O] [PSK ] on käyntituntien suhde tarkastelujakson vertailtavaan kalenteriaikaan Käyntiaste = Käyntiaika Kalenteriaika missä kalenteriajan on pituus on yleensä 1 vuosi eli 8760 tuntia. Vikataajuus on tarkastelujaksolla vioittuneiden laitteiden lukumäärän suhde tarkastelujakson alussa kunnossa olleisiin laitteisiin. 2.3 Käyttövarmuuden mittaamiseen liittyviä aikakäsitteitä Kuvassa havainnollistetaan joitain korjattavan järjestelmän käytettävyyden laskentaan liittyviä aikakäsitteitä. Korjattava järjestelmä korjataan sen vikaantuessa, ei-korjattava järjestelmä vaihdetaan uuteen. Esimerkkinä edellisestä olkoon auto ja jälkimmäisestä hehkulamppu. Vikaantumisväli TBF (Time Between Failures) on kahden perättäisen vikaantumisen välinen aika, odotusarvo on keskimääräinen vikantumisväli MTBF (Mean Time Between Failures). Keskimääräinen vikaantumisväli tarkoittaa jatkuvasti toimivan, korjattavan järjestelmän kahden perättäisen vikaantumisen välistä keskimääräistä ajanjaksoa. Korjausaika lasketaan tällöin mukaan vikavälille [SFS-IEC 50(191) 1996, IEC/TC ]. Vikaantumisaika TTF (Time To Failure) on kohteen toiminta-aika vikaantumisvälillä, odotusarvo on keskimääräinen vikaantumisaika MTTF (Mean Time To Failure). 11
12 Vika! Vikaantumisväli, TBF Vika! Kohde toimintakelpoinen (upstate) TTF TTF TTF TTR TTR TTR Kohde toimintakelvoton (downstate) AIKA Kuva Käyttövarmuuteen liittyviä vikaantumisaikojen määrittelyjä korjattavalle järjestelmälle [IEC 50(191) 1996]. Toipumisaika TTR (Time To Recovery tai Restoration), odotusarvo on keskimääräinen toipumisaika MTTR (Mean Time To Recovery/Restoration). Toipumisaikaan lasketaan aktiivisen korjausajan lisäksi myös vian havaitsemisviive, hallinnolliset, logistiset ja tekniset viiveet. Kunnossapitoaika TTM (Time to maintain) on häiriökorjauksiin ja suunniteltuun kunnossapitoon kuluva alasajo-, viive-, toimenpide- ja ylösajoaika. Tässä luvussa esitettyjä käsitteitä voidaan havainnollistaa oheisen kuvan avulla [PSK ]. Vika (F) Vika (F) UT Ei-käyttöaika 1) (NUTT) Tyhjäkäynti (IT) Varallaolo (SBT) DT Käyttöaika(UTT) Seisokkiaika 4) (DT) UT Ei-käyttöaika (NUTT) Häiriötoipumisaika (CMT tai TTR) Odotusaika (viiveaika) (WT) Vikaväli (TBF) Toimintakelvottomuusaika (DT) Käyttöaika (UTT) 3) Ulkoinen toimintakyvyttömyysaika(edt) Seisokkiaika (DT) Ehkäisevä kp-aika Käytön tarpeen ylittävä kp-aika (EMT) Käytön seisokkiaika (ODT) (PMT) Korjausaika Kunnossapitoseisokkiaika (TTM) (RT) 2) Häiriökorjausaika (RT) Ehkäisevä kunnossapitoaika (PMT tai PDT) Jaksotettu kp-aika (SMT) Kuntoon perustuva kp-aika (CBT) Käytön seisokkiaika (ODT) Toimintakelpoisuusaika(UT) Käyntiaika tai tuotanto-aika (OT) Vikaantumisaika (TTF) Käynninaikainen kp-aika (PMOT) (SMOT (CBOT) Kuva Kunnossapidon (käynnissäpidon) aikakäsitteet [PSK ] 12
13 2.4 Kunnossapito ja käynnissäpito Kunnossapito on kaikki ne tekniset ja hallinnolliset toimenpiteet, joilla todetaan kohteen toimintakunto, pidetään kohde halutussa toimintakunnossa tai saatetaan se takaisin haluttuun toimintakuntoon [SFS-IEC 50(191) 1996, IEC/TC ]. Käynnissäpito on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja, joilla suunnitellaan, rakennetaan ja ostetaan kone tuottamaan häiriöttömästi virheettömiä tuotteita koko elinikänsä. Päivittäisessä tehdaskäytössä käynnissäpidolla ymmärretään valmistus- ja kunnossapitoresurssien toimintoja [Käynnissäpidon, 1996]. Käynnissäpitokäsitteellä pyritään korostamaan käyttö- ja kunnossapitotoiminnan yhteenkuuluvuutta. Kunnossapitostrategiassa määritellään yleiset suuntaviivat, kuinka toimet ja resurssit tulee priorisoida ja jakaa eri järjestelmille ja komponenteille, jotta kunnossapidon tavoitteet toteutuvat [Laakso ym. 2002]. Kunnossapitosuunnitelmassa on määritelty yksittäisille kohteille niille soveltuva kunnossapitolaji. Kunnossapitosuunnitelmassa otetaan huomioon kunnossapitostrategian tavoitteet [Laakso ym. 2002]. Kunnossapidossa on käytössä useita kunnossapidon lajeja koskevia jaotteluita. Jotkut niistä on esitetty standardeissa, toiset ovat taas osa jotain käynnissäpidon kehittämisjärjestelmää ja osa henkilökohtaisia näkemyksiä. SFS-EN standardissa kunnossapitolajit on esitetty perinteisellä tavalla, joka ei kuitenkaan huomioi eräitä oleellisia kunnossapidon tavoitteisiin ja toimintatapoihin liittyviä näkökulmia: (1) ehkäisevä kunnossapito, joka jakaantuu kuntoon perustuvaan sekä jaksotettuun kunnossapitoon ja (2) korjaava kunnossapito, joka jakaantuu välittömään ja siirrettyyn kunnossapitoon. PSK 7501 ja 6201 ottavat huomioon kunnossapidon tavoitteet (esim. vaikutukset käytettävyyteen) ja nykyiset toimintamallit (komponenttien vaihto vs. korjaus). Toisaalta standardissa on kunnossapitoon otettu mukaan myös parantava kunnossapito. Lisäksi kunnonvalvonnan perusteella tehtävät suunnitellut korjaukset (esim. tuotantoikkunan aikana) pidetään selkeästi erillään suunnittelemattomista tuotannon menetyksiä aiheuttavista häiriökorjauksista. Ehkäisevällä kunnossapidolla pidetään yllä kohteen käyttöominaisuuksia, palautetaan heikentynyt toimintakyky ennen vian syntymistä tai estetään vaurion syntyminen. 13
14 Jaksotettu kunnossapito on ehkäisevän kunnossapidon toimenpide, joka tehdään suunnitelluin jaksotuksin esimerkiksi käyttötuntien, kalenteriajan, tuotantomäärän tai energian käytön mukaisesti. Huolto on jaksotetun kunnossapidon toimenpide, joka sisältää kohteen tarkastamisen, säädön, puhdistamisen, rasvauksen, öljynvaihdon, suodattimen vaihdon ja muut vastaavat toimenpiteet. Kunnonvalvonta sisältää mittaavan kunnossapidon ja tarkastustoiminnan (esim. värähtelymittaukset ja NDT:n) sekä aistinvaraisen kunnonvalvonnan. Kuntoon perustuva kunnossapito sisältää laitteiden suunnittellut komponentin vaihdot ja korjaukset kohteella. Jaksotettu kunnossapito Pre-determined maintenance Ehkäisevä kunnossapito Preventive maintenance Kunnonvalvonta Condition monitoring Kunnossapitolajit Maintenance types and strategies Suunniteltu kunnossapito Planned maintenance Kunnostaminen Refurbishment Parantava kunnossapito Improvement maintenance Kuntoon perustuva suunniteltu korjaus Conditon based planned repairs Häiriökorjaus Breakdown maintenance Välittömät korjaukset Immediate repairs Siirretyt korjaukset Deferred repairs Kuva Kunnossapitolajit PSK 6201 standardin mukaan. 14
15 Kunnostaminen tarkoittaa kuluneen tai vaurioituneen käytöstä pois otetun kohteen palauttaminen käyttökuntoon (esim. vaihdettujen osien, komponettien ja rakenneosien korjausta erillisessä työpajassa). Parantavan kunnossapidon tarkoituksena on parantaa kohteen luotettavuutta ja/tai kunnossapidettävyyttä muuttamatta kohteen toimintoa. Häiriökorjauksella palautetaan vikaantunut kohde toimintakuntoon ja käyttöturvallisuudeltaan alkuperäiseen tilaansa. Välitön korjaus suoritetaan heti vian havaitsemisen jälkeen, jotta voidaan palauttaa toimintakunto tai rajoittaa vian aiheuttamat seuraukset hyväksyttävälle tasolle. Siirretty korjaus on toimenpide, jota ei suoriteta välittömästi vian havaitsemisen jälkeen, vaan se on siirretty tehtäväksi kohteen, tuotannon tai organisaation tilan salliessa. Se tarkoittaa esimerkiksi toimepidettä, joka on tehtävä ensitilassa, mutta on siirrettävä ajankohtaan, jolloin esimerkiksi osaavat ja riittävät resurssit ovat paikalla (esimerkiksi yövuorosta päivävuoroon). Kuntoon perustuva mittaava käynnissäpito sisältää mittauksen, signaalinkäsittelyn, diagnostiikan ja prognostiikan. Mittaus on menetelmä, jolla mitattavasta kohteesta voidaan havaita ja seurata halutun ilmiön synnyttämää suoraa tai epäsuoraa vastetta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Mittauksessa mitattava ilmiön synnyttämä vaste muutetaan mittaussignaaliksi, joka korreloi seurattavan ilmiön kanssa. Signaalikäsittelyllä mittaussignaalista irroitetaan ja suodatetaan esiin haluttuja, mitatun ilmiön kanssa korreloivia mittauspiirteitä ja ominaisuuksia ja/tai vaimennetaan ei haluttuja signaalipiirteitä (häiriöt). Signaalikäsittelyn työkaluja ja menetelmiä käytetään mm. mitatun mittaussignaalin näytteistyksessä, analogia-digitaali -muunnoksissa, suodatuksessa, aikataso- ja taajuustasoanalyyseissa ja muunnoksissa sekä matemaattisessa mallinnuksessa. Monitorointi tarkoittaa mm. mittaussignaalien ja -piirteiden tilan seurantaa ja sen avulla tapahtuvaa tarkasteltavan kohteen tilan tai kunnon seurantaa. Usein monitoroinnilla seurataan valittujen signaalipiirteiden muutosta ajan suhteen (trendiseuranta). Monitorointi voi olla myös aistihavaintoihin perustuvaa kohteen tilan seurantaa. Diagnostiikka tarkoittaa tässä yhteydessä koneiden, laitteiden, prosessien ja prosessin osien käyttö- ja toimintakunnosta sekä -tilasta ja -laadusta mittaavilla menetelmillä 15
16 monitoroimalla ja/tai aistinvaraisesti havainnoimalla tehtäviä päätelmiä, joilla kohteiden tila voidaan päätellä monitorointihetkellä sekä tunnistaa ja paikallistaa poikkeamatilanteet käytetyn kokemusperäisen tai opetetun/oppivan diagnoosimallin avulla. Diagnostiikkamallit voivat perustua mm. asiantuntijaratkaisumalleihin, fysikaalisesti johdettuihin malleihin, regressiomalleihin (Black Box), sumeaan logiikkaan, neuroverkkoihin, Bayesilaiseen päättelyyn ja/tai näiden yhdistelmiin. Prognostiikka eli tulevan ennakointi on koneiden, laitteiden ja prosessien tai prosessin osien kunnon ja toimintatilan ja -laadun ennustamista tulevana ajanhetkenä pohjautuen olemassa olevien ja/tai saatavissa olevien nykyisten monitorointi-, päättely- ja/tai diagnostiikkatietoihin sekä kohteen kuormitus- ja käyttöennusteiden pohjalta tehtävien ennustemallien antamiin ennusteisiin. Ennustemallit voivat pohjautua samoihin menetelmiin kuin diagnostiikkamallit (ks. kohta Diagnostiikka). 2.5 Lähdeluettelo Al-Najjar, B Impact of real-time measurements of operating conditions on effectiveness and accuracy of vibration-based maintenance policy. Journal of Quality in Maintenance Engineering, vol.6, no 4, s IEC Dependability management - Section 2. Collection of dependability. IEC/TC Mathematical expressions for reliability, availability, maintainability and maintenance support terms. International electrotechnical commission. 72 s. IEC Dependability management- Part 3. Application guide- Section 3: Life Cycle Costing s. Kececioglu, D Reliability Engineering Handbook. Volume 2. Englewood Cliffs NJ. Prentice Hall. ISBN Komonen, K Käyttövarmuustakuut. Espoo: VTT Tuotteet ja tuotanto. Raportti BVAL s. Kortelainen, H LCC - Life cycle cost, tuotteen elinjaksokustannukset Tampere: VTT Valmistustekniikka. Raportti VALB s. + liitt. 8 s. 16
17 Kortelainen, H Paperi- ja selluteollisuuden käyttövarmuuden mittarit. Tampere: VTT Automaatio. Raportti RISB s. + liitt. 7 s. Käynnissäpidon johtaminen ja talous SCEMM. Scandinavian Center for Maintenance Management Finland ry. Loviisa, s. Laakso, K., Simola, K. & Hänninen S Maintenance analysis of technical systems. Kunnossapito, vol. 5/2002. s O Connor, P Practical Reliability Engineering, Third Edition. West Sussex, England: John Wiley & Sons Ltd. 409 s. ISBN Peltonen, M., Pursio, S Elinjaksokustannus(LCC)- ja -tuotto(lcp)laskenta. Laskentamallin kehittäminen. Tampere: VTT Automaatio. Raportti RISB s. + liitt. 11 s. PSK Kunnossapito. Käsitteet ja määritelmät. Espoo: PSK Prosessiteollisuuden standardisoimiskeskus ry. 18 s. PSK 7501 EHD Prosessiteollisuuden kunnossapidon tunnusluvut. Espoo: PSK Prosessiteollisuuden standardisoimiskeskus ry. 29 s. Rausand M., Øien K The basic concepts of failure analysis. Reliability Engineering and Systems Safety, vol 53, s Rosqvist T., Kortelainen H., Bergman E Käyttövarmuusdatasta informaatioon. Tampere: VTT Valmistustekniikka. Raportti VALB s. + liitt. 21 s. SFS-IEC 50(191) Sähköteknillinen sanasto. Luotettavuus ja palvelun laatu. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto. 143 s. SFS-IEC Luotettavuuden hallinta. Osa 3-11: Sovellusohje Luotettavuuskeskeinen kunnossapito. 55 s. 17
18 3. Monitorointi 3.1 Anturit Lahdelma Sulo*, Leinonen Jaakko* ja Ahola Jero** * Oulun Yliopisto ** Lappeenrannan teknillinen yliopisto Anturin tehtävänä on muuntaa ajan funktiona muuttuva tutkittava suure vastaavan muotoiseksi sähköiseksi signaaliksi, jota käsitellään halutulla tavalla [Lahdelma 1991]. Antureita voidaan luokitella eri perustein ja yleisesti käytetään seuraavaa luokittelua [Mckerrow 1991]: 1. Mitä fysikaalista tai kemiallista suuretta anturi mittaa? Näistä mainittakoon nopeus, viskositeetti tai väri. 2. Mihin ilmiöön anturin käyttämä mittausperiaate perustuu? Anturin toiminta voi perustua vaikkapa Hallin ilmiöön. 3. Mitä teknologiaa on käytetty? Siihen on voitu hyödyntää esimerkiksi piiteknologiaa. 4. Millaista energiatyyppiä hyödynnetään? Voidaan käyttää vaikkapa sähköistä tai mekaanista energiaa. 5. Millainen on anturin ja mitattavan kohteen suhde? Onko se kosketuksellinen vai kosketukseton? Värähtelyanturit Värähtelyanturit jaetaan yleensä kahteen pääluokkaan, jotka ovat kosketuksellinen ja kosketukseton anturi. Kosketukselliset anturit asetetaan mekaaniseen yhteyteen mitattavan rakenteen kanssa. Näitä antureita ovat esimerkiksi pietsosähköiset kiihtyvyysanturit ja seismiset nopeusanturit. Kosketuksettomia antureita ovat mm. pyörrevirta-anturit, jotka asetetaan mitattavan pinnan lähelle. Ne mittaavat kiinnityskohdan ja tutkittavan rakenteen suhteellista liikettä [SFS-ISO ]. 18
19 Kiihtyvyysanturit Värähtelymittauksissa yleisimmin käytetty anturi on kiihtyvyysanturi, joka pohjautuu Newtonin toiseen lakiin ma=f. Sen toimintaperiaate on yksinkertainen, vaikka anturi sisältääkin useita eri komponentteja. Kiihtyvyysantureiden yleisimpiä tyyppejä ovat pietsosähköinen, pietsoresistiivinen ja kapasitiivinen kiihtyvyysanturi. Kiihtyvyysanturissa on tunnetun painoinen seisminen massa (kuva 3.3.1), joka on kiinnitetty pietsosähköisiin levyihin ja koko tämä systeemi on kiinni anturin rungossa. Värähdellessään seisminen massa aiheuttaa levyjen välille jännitteen, joka on verrannollinen kiihtyvyyteen. [Brüel & Kjær B]. Kuva Kaaviokuva kiihtyvyysanturin rakenteesta [ Brüel & Kjær B]. Kiihtyvyysanturit kiinnitetään mitattavaan kohteeseen yleisimmin magneetilla, vaarnaruuvilla tai käsin painamalla. Joissakin kohteissa voidaan kiinnitykseen käyttää mehiläisvahaa. Kiihtyvyysantureiden mittausalue on tyypillisesti noin Hz. Nykyään käytössä olevien kiihtyvyysantureiden ylärajataajuus voi olla useita kymmeniä kilohertsejä. Anturin kiinnitystapa, ympäristön lämpötila sekä anturin ominaisuudet vaikuttavat kiihtyvyysanturin mittausalueeseen [Lahdelma 1991]. Jotta saataisiin luotettavia tuloksia, tulisi anturi valita siten, että sen poikittaisherkkyys on pienempi kuin 5 %. Pietsosähköisten levyjen tuottama signaali on suuri-impedanssinen varaussignaali. Signaali muutetaan vahvistimessa pieni-impedanssiseksi jännitesignaaliksi, joka ei ole yhtä herkkä häiriöille kuin suuri-impedanssinen signaali. Muutos pieni-impedanssiseksi signaaliksi tehdään joko anturin sisäisellä varausvahvistimella tai erillisellä ulkoisella vahvistimella [PSK ]. Kaapelin valinnassa täytyy huomioida anturin vahvistintyyppi. Sisäisellä varausvahvistimella varustetun anturin kaapelina käytetään lyhytnousuista kierrettyä parikaapelia, joka on suojattu metallivaipalla tai alumiinikalvolla. Anturin ja ulkoisen vahvistimen välissä käytettävän kaapelin tulee olla mahdollisimman lyhyt ja pienikohinainen koaksiaalikaapeli [PSK ]. 19
20 Nopeusanturit Tyypillisessä nopeusanturissa (kuva 3.1.2) on seismisesti jousella tuettu magneetti sekä käämi. Magneetti on kiinnitetty kahdella jousella anturin kuoreen. Suhteellinen liike käämin ja magneetin välillä saa aikaan nopeuteen verrannollisen ulostulojännitteen. Nopeusanturi on massa jousi-systeemi, jolla on tietty resonanssitaajuus, joka riippuu magneetin massasta ja jousen jäykkyydestä. Tyypillisesti nopeusanturin sisäinen resonanssitaajuus on välillä 2 10 Hz, joten mittausalueen alarajataajuuden on oltava resonanssitaajuutta muutamia hertsejä suurempi [Crawford 1992A]. Nopeusanturi on suurikokoinen ja mittausten ylärajataajuus on tavallisesti noin 2000 Hz. Nopeusanturiin aiheuttavat häiriöitä sähkömagneettiset kentät sekä lämpötilan muutokset. Lisäksi nopeusanturin kiinnityksessä on huomioitava sen suoruus kiinnitettyyn pintaan nähden. Kuva Kaaviokuva nopeusanturin rakenteesta [Crawford 1992A]. Nopeusantureita voidaan käyttää yksinkertaisen vahvistimen ja mittalaitteen kanssa nopeuden tehollisarvojen mittaamiseen. Nykyään nopeusanturin käyttö on varsin vähäistä. Toisaalta on olemassa myös sellaisia kiihtyvyysantureita, joiden sisään on rakennettu integrointipiiri, joka muuntaa kiihtyvyyssignaalin nopeussignaaliksi [Lahdelma 1991]. Värähtelynopeutta voidaan mitata myös kosketuksettomasti muun muassa laser- Doppler-vibrometrillä (LDV) eli tärinämittauslaserin avulla. Laservalo jaetaan kahteen osaan, jotka kulkevat mitattavaan kohteeseen ja mittalaitteen sisällä olevaan pyörivään levyyn (kuva 3.1.3). Pyörivä levy aiheuttaa säteelle vakiotaajuussiirtymän, joka perustuu Doppler-ilmiöön. Tätä sädettä käytetään referenssivalona, johon sekoitetaan kohteesta heijastunut säde. Tällöin tuloksena on kohteen värähtelyn aiheuttamalla Doppler-siirtymällä moduloitu signaali. Se demoduloidaan ja näin saatu signaali on verrannollinen mittauskohteen nopeuteen. Tyypillisesti LDV:n avulla mitataan värähtelyjä paikoista, jotka ovat erityisen keveitä tai kuumia. Lisäksi se mahdollistaa värähtelynopeuden mittaamisen paikoista, joihin ei voi kiinnittää tavanomaista nopeusanturia. [Bell 2000, Brüel & Kjær A] 20
21 Kuva Lasermittauksen periaate [Brüel & Kjær A]. Lasermittareita käytetään yleensä pituuden, etäisyyden, nopeuden ja pyörimisnopeuden mittaamiseen sekä linjaamiseen. LDV:n käyttöä rajoittaa heijastavalle pinnalle asetettavat vaatimukset ja lisäksi sen korkeahko hinta Siirtymäanturit Poikkeama- eli siirtymäanturin päässä oleva kela muodostaa magneettikentän, joka indusoi pyörrevirtoja kohdatessaan ferromagneettisen pinnan. Nämä pyörrevirrat aiheuttavat muutoksia anturin päässä olevan kelan jännitteeseen, kun kelan ja mitattavan pinnan, kuten akselin, välinen etäisyys muuttuu. Tämä jännitemuutos ilmaisee anturin ja mitattavan pinnan välisen etäisyyden muutoksen [Crawford 1992A]. Pyörrevirtaantureiden lämpötila-alue on laaja (esim. 55 C +150 C) ja ne kestävät hyvin iskuja ja tärinää. Näiden antureiden mittausalue on suuruusluokkaa 0 11 mm. Pyörrevirta-anturia käytetään paljon koneiden liukulaakereiden kunnonvalvonnassa, kun mitataan akselin ja laakeripesän suhteellista liikettä. Kiinnittämällä kaksi anturia 90 kulmaan toisiinsa nähden (kuva 3.1.4), saadaan akselin värähtelyt selville [Crawford 1992B]. Yleensä pyörrevirta-anturit ovat kiinteästi asennettuja, koska muunlainen kiinnitys on epäluotettavaa. 21
22 Kuva Suhteellista poikkeamaa mittaavat pyörrevirta-anturit [Villanen & Luukkanen 1998]. Pyörrevirta-anturilta saatava signaali muodostuu kahdesta eri komponentista: ACkomponetti kuvaa akselin värähtelyä ja DC-komponentti ilmaisee akselin keskimääräisen aseman anturiin nähden. Kun kahdelta 90 kulmassa toisiinsa nähden asennetulta anturilta tulevat signaalit yhdistetään esimerkiksi oskilloskoopissa, saadaan sen näyttöön akselin liikkeen muoto xy-tasossa eli ratakäyrä [Villanen & Luukkanen 1998]. Pyörrevirta-anturia voidaan käyttää myös tahdistus- eli takopulssin saamiseen AE-anturit Akustisella emissiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa materiaalissa tapahtuva paikallinen nopea energian vapautuminen synnyttää siinä etenevän hetkellisen jännitysaaltoimpulssin. Tällaisia impulsseja syntyy esimerkiksi toisiinsa nähden liikkuvien pintojen kosketuksessa, särönkasvussa tai materiaalin deformoitumisen yhteydessä. Ne etenevät materiaalissa ultraäänen tapaan heijastuen, vaimentuen ja synnyttäen erilaisia aaltomuotoja. Muutosten tuloksena materiaaliin syntyvät energiaaallot voidaan havaita materiaalin pinnalle kiinnitetyllä AE-anturilla, joka toimintaperiaatteeltaan on korkeataajuista värähtelyä vastaanottava mikrofoni. [Villanen & Luukkanen 1998, Lahdelma & Leskinen 1991] AE-antureina käytetään tavallisimmin pietsosähköisiä antureita, jotka muuttavat mekaanisen värähtelyn sähköiseksi signaaliksi. Se vastaa rakenteeltaan kiihtyvyysanturia, mutta pietsösähköisen kiteen päällä ei ole yleensä lisämassaa. AEanturit mittaavat korkeataajuista värähtelyä, esim. alueella 40 khz 1 MHz. Yleensä taajuuskaista valitaan väliltä khz. Tällöin mekaanisten häiriölähteiden kuten koneen normaalista käynnistä johtuvat värähtelyt jäävät tämän mittausalueen ulkopuolelle, eivätkä ne vaikuta mittaussignaaliin. 22
23 Tyypillisesti akustisen emission antureita käytetään säiliöiden, paineastioiden, laakereiden ja hammasvaihteiden kunnonvalvonnassa Mikromekaaniset anturit Mikromekaaniset anturit ovat pieniä ja ne vaativat vähän tehoa. Niitä käytetään yleisesti autoteollisuudessa. Mikromekaanisten antureiden tuotantomäärät ovat suuria ja kustannukset yhtä anturia kohti muodostuvat pieniksi. Niiden valmistusmateriaalina käytetään lähes yksinomaan piitä (Si) sen hyvien mekaanisten ja kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi. Mikromekaaniset anturit valmistetaan mikroelektroniikasta periytyvillä menetelmillä, kuten syövyttämällä, koska mekaanista työstöä ei voi käyttää. Tätä tekniikka kutsutaan bulkmikromekaniikaksi [Halme 2002]. Piin etuna on myös se, että sitä käytettäessä samalle alustalle on mahdollista valmistaa sekä mikromekaaninen rakenne (anturi) että sen lukemiseen ja ohjaamiseen tarvittava mikroelektroniikka. Nämä yhdessä muodostavat mikroelektromekaanisen järjestelmän (Microelectromechanical System, MEMS) [Kuivalainen 1993]. Autoteollisuudessa käytetään paljon MEMS-tekniikalla valmistettuja kiihtyvyysantureita. Teollisuuden koneiden kunnonvalvontaan nämä anturit eivät suoraan sovellu, koska teollisuudessa antureilta vaaditaan mm. suurempaa dynamiikkaa ja laajempaa lineaarista taajuusaluetta [Halme 2002]. Teollisuuden koneiden kunnonvalvontaan soveltuvia MEMS-kiihtyvyysantureita on olemassa, vaikka niiden herkkyys ja taajuuskaistan leveys ja jääkin piezo-antureiden vastaavista. Esimerkiksi MEMS-anturin ADXL105 kaistaleveys on khz, herkkyys mv/g ja mittausalue -5g...5g [Analog 1999]. Vahvuutena näillä on kuitenkin piezo-anturiin verrattuna edullinen hinta, pieni koko ja yksinkertainen integroitavuus mittauselektroniikkaan [Lindh 2001, 2002] Lämpötila-anturit Lämpötila-antureiden käyttö teollisuudessa on hyvin yleistä. Laakerien ja muiden keskeisten koneenosien lämpötilan tarkkailu on erittäin tärkeää. Mikäli käyttöolosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia ja kohteen lämpötila nousee, se voi olla merkki alkavasta viasta. Lämpötilan kohoamista aiheuttavat mm. voiteluaineen vähyys tai sen liian suuri määrä, epäpuhtaudet voiteluaineessa, liian pieni välys, laakeriviat, liian suuri kuormitus jne. Yleisimmin käytettyjä lämpötilan mittausantureita ovat termoelementit, vastusanturit sekä termistorit. 23
24 Vastusanturit ovat metallista valmistettuja antureita, joiden toiminta perustuu resistanssin lämpötilariippuvuuteen. Näissä antureissa käytettyjen metallien resistanssi suurenee, kun lämpötila kasvaa. Tavallisimmin niissä hyödynnetään platinaa, nikkeliä tai kuparia. Yleisin vastusanturityyppi on Pt100-anturi. Sen mittausalue on erittäin laaja, ollen esimerkiksi 220 C +850 C [Aumala 1999]. Termoelementti valmistetaan kahdesta eri metallilangasta joiden päät on hitsattu yhteen. Kun termoelementin kuuman- ja kylmänpään välille syntyy lämpötilaero, aiheuttaa se termoelementissä sähkömotorisen voiman, jonka suuruus on verrannollinen vallitsevaan lämpötilaeroon ja materiaaliin, mistä termoelementti on tehty. Yleisimmin käytetty termoelementtityyppi on NiCr. Termoelementin etuja verrattuna vastusanturiin ovat nopeus ja halpa hinta [Aumala 1999]. Termistorit ovat joko puolijohdemateriaaleista tai metallioksideista valmistettuja vastusantureita. Termistoreiden resistanssi muuttuu nopeasti lämpötilan funktiona. Termistorin etuna vastusanturiin verrattuna on huomattavasti suurempi herkkyys ja pieni koko. Niitä käytetään lähinnä lämpötilakytkimissä, kuten puhaltimien moottorien suojauksessa ja nopeiden lämpötilamuutosten mittauksissa +200 C saakka. Varsinaisissa lämpötilan mittauksissa sitä hyödynnetään epälineaarisuudesta johtuen vähemmän [Aumala 1999]. Infrapuna-antureita käytetään kohteissa, jossa lämpötilaa halutaan mitata kosketuksetta. Mittauskohteena voi olla esim. kuuma pinta tai sula metalli. Tämä anturi pohjautuu siihen, että jokainen kappale, jonka lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella lähettää ympäristöönsä lämpösäteilyä. Säteilyn infrapunaosa suunnataan anturin optisen systeemin kautta ilmaisimelle, missä se muunnetaan säteilyyn verrannolliseksi sähköiseksi signaaliksi. Infrapuna-antureiden mittausalue on hyvin laaja, se voi olla esim. välillä 200 C C [Kuoppala 1986]. Puolijohdelämpötila-antureita käytetään erillisinä tai integroituina IC-piireihin, kuten esimerkiksi mikrokontrollereihin tai tehokomponentteihin. Näiden antureiden toiminta perustuu tyypillisesti puolijohdekomponenttien kuten esimerkiksi transistorien ja diodien puolijohdeliitoksen ominaisuuksien lämpötilariippuvuuteen. Niiden toimintaalue on rajoitettu verrattuna termistoreihin ja termopareihin, esimerkiksi National Semiconductorin LM35A-anturin toiminta-alue on C. Puolijohde-antureiden vahvuuksina on yksinkertainen integroitavuus muuhun elektroniikkaan, tarkkuus, pieni koko ja edullinen hinta. 24
25 3.1.3 Kosteusanturit Kosteus on haitallista sähkökoneiden käämityksille. Vettä pääsee käämityksiin käytännöllisesti katsoen aina, joko nesteenä tai höyrynä. Eristyksen pinnalle tiivistynyt vesi saattaa aiheuttaa läpilyönnin konetta käynnistettäessä ja toisaalta sen aikaansaamat pintavirrat voivat aiheuttaa eristyksen tuhoutumisen. Näiden syiden takia kosteuden mittaaminen on oleellista sähkömoottorien kunnonvalvonnan kannalta [Paloniemi 1996]. Kosteusanturit mittaavat suhteellista kosteutta ja niiden toimintaperiaate perustuu joko anturin kapasitanssin tai resistanssin mittaamiseen. Kapasitiivisissa antureissa toimintaperiaate pohjautuu vesihöyryn ilmaa suurempaan dielektrisyyskertoimeen. Vastaavasti resistiivisissä antureissa anturin resistanssi pienenee kosteuden funktiona Voima-anturit Voima-antureiden toiminta perustuu voiman aiheuttaman muodonmuutoksen mittaamiseen. Niiden yleisimpiä tyyppejä ovat venymäliuska-, pietsosähköiset- ja induktiiviset anturit. Voima-antureita käytetään yleisesti taipuman, voiman ja momentin mittaamiseen sekä massan punnitukseen. Venymäliuskat ovat ohuita vastuksia, joiden toiminta perustuu elastisen muodonmuutoksen aiheuttamaan resistanssin muutokseen. Venymäliuskat valmistetaan tyypillisesti mm paksuisesta vastuslangasta. Niitä käytetään yleisesti voimien tai momenttien mittaamiseen sellaisissa paikoissa, joihin ei voi sijoittaa tavallista voima-anturi. Useimmiten voima-anturit perustuvat venymäliuskatekniikkaan. Venymäliuska-anturit ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia riippuen käyttötarkoituksesta. Niillä mitataan yleisesti venymää, momenttia tai aksiaalivoimaa. Niiden mittausalue vaihtelee valmistajasta ja venymäliuskatyypistä riippuen välillä kn [Kuoppala 1986]. Pietsosähköiset voima-anturit sisältävät pietsosähköisen kiteen, jota kuormittaessa syntyy vaikuttavaan voimaan verrannollinen sähkövaraus, joka muutetaan jännitteeksi varausvahvistimella. Pietsosähköisiä voima-anturit soveltuvat dynaamisiin mittauksiin ja niillä voidaan mitata iskujen voimakkuutta. Pietsosähköisten voima-antureiden valikoima on hyvin laaja. Esimerkiksi PCB:n valmistamalla ICP-tyypin 209C01 anturilla suurin mitattava voima on 9,79 N, kun taasen 227C sarjan anturilla se on 222,40 kn. 25
26 Induktiivisessa voima-anturissa voima muutetaan liikkeeksi, joka rekisteröidään induktiivisella liikkeen muutosta mittaavalla asema-anturilla (LDVT). Tällainen anturi soveltuu lähinnä pienten voimien mittaamiseen. Tyypillisesti mittausalue on välillä N [Kuoppala 1986] Lähdeluettelo Analog Devices Inc ADXL105 Datasheet. Viitattu Aumala, O Mittaustekniikan perusteet. Helsinki: Otatieto. 223 s. ISBN Bell, J. R. & Rothberg, S. J Laser vibrometers and contacting transducers, target rotation and six degree-of freedom vibration: What do we really measure. Journal of Sound and Vibration, vol. 237, 2, s Brüel & Kjær. A. Laser Velocity-Transducer Set. Product data, type Denmark, Naerum Offset. Brüel & Kjær. B. Johdatus tärinän mittaamiseen. Oy Suomen Brüel & Kjær Ab. 54 s. Crawford, A. R. 1992A. The Simplified Handbook of Vibration Analysis. Volume 1: Introduction to Vibration Analysis Fundamentals. Knoxville, Computational Systems, Incorporated. 175 s. Crawford, A. R. 1992B. The Simplified Handbook of Vibration Analysis. Volume 2: Applied Vibration Analysis. Knoxville, Computational Systems, Incorporated. 344 s. Halliwell, N. A The laser torsional vibrometer: A step forward in rotating machinery diagnostics. Journal of Sound and Vibration, vol 190, 3, s Halme, J., Sillanpää, T., Pekko, P., Heikkinen, M. & Oja A Micromechanical acoustic emission sensors for condition monitoring. Condition Monitoring and Diagnostic Engineering Management (COMADEM). Proceedings of the 15th International Congress, Birmingham UK, COMADEM International, s ISBN Kuivalainen, P Mikroanturit. Espoo: Otatieto. 174 s. ISBN
27 Kuoppala, R Anturit koneautomaatiossa. Helsinki: Metalliteollisuuden kustannus, tekninen tiedotus 21/ s. Lahdelma, S. & Leskinen, R Kunnonvalvonta. Kunnossapitokoulu 7. Kunnossapito vol. 5, 2, s. Lahdelma, S Mittalaitteiden toimintaperiaatteet. Helsinki: Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus, julkaisu s. Lindh, T., Ahola, J. & Partanen, J Oikosulkumoottorin laakerivian tunnistaminen mikrotyöstetyn kiihtyvyysanturin avulla. Tutkimusraportti 14, TESLA-ohjelman raportti 56/2001. Lindh, T., Ahola, J. & Partanen, J An Evaluation of micromachined accelerometer in the Condition Monitoring of Induction Motor Bearings, Lodz, Poland. MCKerrow, P.J Introduction to robotics. Sydney, Addison-Wesley. 811 s. ISBN Paloniemi, P. & Keskinen, E. Sähkökoneiden eristykset. Teknillinen korkeakoulu, Sähkötekniikan osasto, Sähkömekaniikan laboratorio. Otaniemi. PSK Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Anturin, liittimen ja kaapelin valinta sekä asennus. Helsinki, PSK Standardisointiyhdistys. 5 s. SFS-ISO Mekaaninen värähtely ja isku. Kiihtyvyysantureiden mekaaninen kiinnitys. Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto. 10 s. Villanen, A. & Luukkanen, P Liukulaakerin kunnonvalvonta. Kunnossapitokoulu 44. Kunnossapito vol 13, 2, s. 27
28 3.2 Tiedonkeruu Minna Peltonen*, Mikko Hiirsalm**i, Merja Mäkelä**, Susanna Kunttu* * VTT Tuotteet ja tuotanto **VTT Tietotekniikka ***Lappeenrannan teknillinen yliopisto/kymen Ammattikorkeakoulu Käyttövarmuustiedon keruun kenttä on hyvin laaja, ja tietoa on saatavilla useista eri lähteistä (kuva 3.2.1). Käyttövarmuustiedon hyödyntäjät voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: laitteen/järjestelmien valmistajat ja toimittajat sekä laitteiden/järjestelmien käyttäjät. Käyttövarmuuden hallinnan keinoja painotetaan luonnollisesti eri tavalla eri ryhmien näkökulmasta: esimerkiksi laitesuunnittelu painottuu toimittajan näkökulmasta katsottuna eri tavalla kuin kunnossapidon suunnittelu käyttäjän näkökulmasta katsottuna. Tällöin on myös odotettavissa että tiedonkeruulle asetettavat vaatimukset ja informaation tarve ja käyttövarmuusinformaation hyödyntäminen poikkeaa osapuolten välillä [Peltonen et al. 1999]. Lisäksi käyttövarmuustiedonkeruun suunnittelussa on ensiarvoisen tärkeää määrittää, mitä halutaan kehittää. Jos tavoitteena on esimerkiksi tukea kunnossapidon suunnittelua, on kerättävä korjausaikoja ja kustannustietoja. Jos tavoitteena on järjestelmän keskimääräisen käytettävyyden vertailu samantyyppisiin järjestelmiin saattaa järjestelmätason vika- ja häiriötietojenkeruu olla riittävä toimenpide [Peltonen et al. 1999]. Suunnittelu Muut järjestelmät Keruu 'kentällä' Laitetoimittajat Automaatio Pneumatiikka ja hydrauliikka Mekaaniset laitteet Osaluettelot Käyttö- ja huolto-ohjeet Sähkönjakelu Tehdashierarkiat Kaupalliset tiedot Ennakkohuolto - suositukset Piirustukset Materiaalihallinta Kunnossapito Dokumenttien Laitosrakenteet Laitehallinta hallinta Operatiivinen järjestelmä Kuva Tiedonkeruun yleiskuva [Kuusisaari 1998]. 28
Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Teknologiakartoitus
Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Teknologiakartoitus LUONNOS prognoskartoitus_v1.4.doc / 2004-04-26 Sisällysluettelo 1. Johdanto...5 2. Käynnissäpidon terminologia...6 2.1 Käyttövarmuuden käsitteitä...6
LisätiedotFyysisen käyttöomaisuuden hallinta -käynnissäpidon vaikutus yrityksen tuottavuuteen
Fyysisen käyttöomaisuuden hallinta -käynnissäpidon vaikutus yrityksen tuottavuuteen Kari Komonen 30.11.2004 Käsitteitä (1) Tuottavuus = tuotoksen määrä panoksen määrä (2) Pääoman tuottavuus = (3) Pääoman
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotTornio Works käynnissäpidon toimintamalli
Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.
LisätiedotParempaa tuotantotehokkuutta käyttövarmuuden systemaattisella johtamisella ja käyttövarmuusdatan hyödyntämisellä
Parempaa tuotantotehokkuutta käyttövarmuuden systemaattisella johtamisella ja käyttövarmuusdatan hyödyntämisellä Rikasta Pohjoista seminaari 19.4.2018 Mikko Suutama Käyttövarmuuspäällikkö Oy Botnia Mill
LisätiedotEri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena
Prognos, Vuosiseminaari 2005 Eri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena Toni Ahonen VTT Tuotteet ja tuotanto Esityksen rakenne 1. Katsaus taustaan ja tavoitteisiin 2. Lähestymistapoja vika- ja kunnossapitodatan
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotOULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille
OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille 27.2.2014/BMS/J Kari 1 Liikevaihto 2012 53,3 m Omistussuhteet: Metsä Fibre 50,1% Industria 49,9% Käynnissäpitoyksiköt Kemi Äänekoski Joutseno
LisätiedotTutkijaseminaari, Espoo
Tutkijaseminaari, Espoo 20.5.2005 Nosturin toimintatilojen prognostisointi ja langattoman tiedonsiirron hyödyntäminen nosturin diagnostiikassa Jaakko Leinonen Oulun yliopisto Johdanto 1 Toimintatilojen
LisätiedotLÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA
1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla
Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl
Lisätiedot15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
LisätiedotDATAFLEX. Vääntömomentin mittausakselit DATAFLEX. Jatkuvan päivityksen alaiset tiedot löytyvät online-tuoteluettelostamme, web-sivustosta www.ktr.
307 Sisällysluettelo 307 Yleiskatsaus 309 Tyypit 16/10, 16/30 ja 16/50 310 Lisävarusteet: servokäyttöjen lamellikytkimet RADEX -NC 310 Tyypit 22/20, 22/50, 22/100 311 Lisävarusteet: servokäyttöjen lamellikytkimet
LisätiedotJatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.
LisätiedotPaperi- ja selluteollisuuden käyttövarmuuden mittarit. Raportti RIS B005
Paperi- ja selluteollisuuden käyttövarmuuden mittarit Raportti RIS B005 Tampere, 15.9.1999 AUTOMAATIO 1(22) Raportin nimi Paperi- ja selluteollisuuden käyttövarmuuden mittarit Toimeksiantaja/rahoittaja
LisätiedotSIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT
SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti
LisätiedotAnturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka
Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotTeemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset
PROGNOS vuosiseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta Tampere Teemat Vaativat säätösovellukset
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotMittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla
LisätiedotRIKASTA POHJOISTA 2017
RIKASTA POHJOISTA 2017 Pertti Kukkola Miksi käyttövarmuus on tärkeää? Käyttövarmuus käsitteenä Käsitteet ja tunnusluvut Availability, A (Käytettävyys) Reliability, R (Luotettavuus) Maintainability, M (Huollettavuus)
LisätiedotKohdassa on käytetty eksponentiaalijakauman kertymäfunktiota (P(t > T τ ) = 1 P(t T τ ). λe λτ e λ(t τ) e 3λT dτ.
25.2.215 1. Autossa on 4 rengasta ja 1 vararengas (T i Exp(λ), [λ] = 1/km, i=1,...,5). Kulkeakseen auto tarvitsee 4 ehjää rengasta. Aluksi auto käyttää neljää alkuperäistä rengasta. Kun yksi näistä vikaantuu,
LisätiedotLaseranturit E3C-LDA-SARJA. s ä ä d e t t ä v ä p i t k ä n m a t k a n l a s e r a n t u r i. Advanced Industrial Automation
Laseranturit E3C-LDA-SARJA s ä ä d e t t ä v ä p i t k ä n m a t k a n l a s e r a n t u r i Advanced Industrial Automation Omronin E3C-LDA-sarjan laseranturit on tarkoitettu tarkkaan kohteiden tunnistukseen
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotKäyttövarmuusmallit. Helena Kortelainen puh SISÄLTÖ
Käyttövarmuusmallit Helena Kortelainen helena.kortelainen@vtt.fi, puh. 03 316 3206 SISÄLTÖ Muutamia keskeisiä käsitteitä Käyttövarmuusmallit - esimerkkejä Käyttövarmuusmallien hyödyntäminen - esimerkkejä
LisätiedotEsimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)
Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) ASAF teemasarja - IEC61508 8.11.2010, Juha Yli-Petäys Esityksen sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotTRUCONNECT Etäpalvelut REAALIAIKAINEN TUOTANNON TEHOKKUUDEN VALVONTA
Teollisuusnosturit Ydinvoimalanosturit Satamanosturit Raskaat trukit Kunnossapito Työstökonehuolto ETÄPALVELUT TRUCONNECT Etäpalvelut REAALIAIKAINEN TUOTANNON TEHOKKUUDEN VALVONTA TIEDÄTKÖ KUINKA TEHOKKAASTI
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
LisätiedotKone- ja prosessiautomaation kunnossapito
Risto Heinonkoski Kone- ja prosessiautomaation kunnossapito OPETUSHALLITUS Kone- ja prosessiautomaatin kunnossapito Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki www.oph.fi/verkkokauppa
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotVikasietoisuus ja luotettavuus
Vikasietoisuus ja luotettavuus Luotettavuussuureet Keskuksen vikasietoisuus Mallinnusmenetelmät Rka/ML -k98 Tiedonvälitystekniikka I 3-1 Vikasietoisuuden peruskäsitteitä ovat Vikaantuminen (failure, malfunction)
LisätiedotMikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist
Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari KUNNOSSAPIDON KUSTANNUSTEN OPTIMOINTI MAINTENANCE COST OPTIMIZATION Niko Hämäläinen
LisätiedotLämpöputkilämmönsiirtimet HPHE
Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen
LisätiedotModerni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj
Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotServo-case, tilanne 16.9.2005
Servo-case, tilanne.9.25 Jari Halme Tutkija jari.halme@vtt.fi Case: Servomoottorin toimintakunnon valvonta ja testaus Vastuullinen yritys ja vastuuhenkilö: Kimmo Ukkonen, Foxconn Oy Muut osallistuvat yritykset:
LisätiedotKäyttövarmuuden peruspilarit
Käyttövarmuuden peruspilarit Esitys 6.4.2017 Rikasta Pohjoista 2017 foorumissa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Jaakko Tennilä Promaintin käyttövarmuustoimikunnan näkemys omasta vastuualueestaan Tavoitteena
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotAutonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy
Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten
Lisätiedot1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot
1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1.1 Tieteellinen esitystapa Maan ja auringon välinen etäisyys on 1 AU. AU on astronomical unit, joka määritelmänsä mukaan on maan ja auringon välinen keskimääräinen
LisätiedotESPOO 2005 VTT SYMPOSIUM 236. Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka
ESPOO 2005 VTT SYMPOSIUM 236 Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka VTT SYMPOSIUM 236 Avainsanat: prognostics, condition monitoring, diagnostics, maintenance, reliability Teollisuuden käynnissäpidon
LisätiedotVikasietoisuus ja luotettavuus
Vikasietoisuus ja luotettavuus Luotettavuussuureet Keskuksen vikasietoisuus Mallinnusmenetelmät Rka/ML -k2000 Tiedonvälitystekniikka I 14-1 Vikasietoisuuden peruskäsitteitä ovat Vikaantuminen (failure,
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus
LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
LisätiedotKOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET
KOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Kotona käytettävät lääkintälaitteet Ovatko vaatimukset
LisätiedotELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0
1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotJäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi
Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi
LisätiedotTurvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line
Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen
LisätiedotIlmanvirtauksen mittarit
Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti
LisätiedotKiinteistön toimivuuden mittarit liikekiinteistöissä
Kiinteistön toimivuuden mittarit liikekiinteistöissä Heikki Ihasalo YIT Kiinteistötekniikka Oy BAFF-Seminaari 22.5.2008 Tausta Rakennusautomaation kehittyminen Mikrotietokoneet mahdollistivat valvomot
LisätiedotKäyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com
Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:
LisätiedotPROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka
PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka 1 Toimintaperiaate PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka on tarkoitettu puoliautomaattiseksi tiekoneiden kallistuskulmamittariksi. Laite ohjaa käyttäjää äänimerkeillä
LisätiedotAnturin nimellisen mittausalueen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin suurin mahdollinen mitattava arvo voi olla.
ANTURIT H. Honkanen KÄSITTEITÄ Antureiden tehtävänä on kerätä tietoa prosessin ja koneen tilasta. Anturiin kuuluu: -Tuntoelin(sensor),johon mitattava ilmiö vaikuttaa -Mittamuunnin(transducer),joka muuntaa
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotLangan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-2014/12 Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Klaus Känsälä, Kalle Määttä, Jari Rehu luottamuksellinen 2 (6) Johdanto VTT on kehittänyt langattoman
LisätiedotAgenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen
8. Luento: Laitteiston ohjaaminen Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Säätäjiä P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen Mittaaminen Johdanto Tavoitteena: tunnistaa
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotKurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille
Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Sisältö Pyörivien koneiden linjauskoulutus... 3 Värähtelymittaus ja analysointi...
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotCE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA
TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.
LisätiedotMonimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy
Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin
LisätiedotKone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
Lisätiedot5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.
5$32577, 1 (8) 5967(&12/2*
LisätiedotSäätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1
Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän
Lisätiedot521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006
521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006 1. Reluktiivisia differentiaalimuuntimia (LVDT ja RVDT) käytetään siirtymän mittauksessa. Esitä molempien toimintaperiaate ja tyypillisiä
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
LisätiedotLVI - I N HVACON S I N Ö Ö R I T O I M I S T O RAU
= FYYSINEN PISTE DO OHJAUS DI INDIOINTI DI HÄLYTYS AO SÄÄTÖ AI ITTAUS ALAESUS 1 = OHJELALLINEN PISTE DO DI DI AO AI R (SU) S2 S3 S1 235P1 EC1 232P1 91 92 FG1 PDIE 1 SU1 TE 9 93 94 PI oneellinen alapohjan
LisätiedotRäjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotKunnossapito. Suomen kansantaloudessa. Kunnossapitoyhdistys ry
Kunnossapito Suomen kansantaloudessa Kunnossapitoyhdistys ry Kiinteiden investointien pääomakanta Vuonna 2005 yhteensä 402 mrd. Kunnossapidon tehtävä on pitää pääomakanta tuottavana ja kilpailukykyisenä.
Lisätiedottesto 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
LisätiedotPyhäsalmi Kunnossapito
Pyhäsalmi Kunnossapito - on kanadalainen kaivosyhtiö - omistaa Pyhäsalmen kaivoksen Çayeli Çayeli Ok Tedi - omistaa Troiluksen kultakaivoksen Kanadassa -omistaa Çayelin kuparisinkkikaivoksessa Turkissa
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
LisätiedotRexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon
Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon Uusia Helppo, kustannustehokkaita skaalattava ja ja tehokas ratkaisuja Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VO-30-sarja;
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotKasvavaa kilpailukykyä. Tuottavuuspalvelut. Selvästi enemmän
Kasvavaa kilpailukykyä Tuottavuuspalvelut Selvästi enemmän Mittarointipalvelu OHJAUSTEN KYTKENTÄ OHJELMISTON ASENNUS SOVITTU PALVELUTASO MITTAROINTI LAITEASENNUS LAITETASON MITTAROINTI ENNALTA SOVITUT
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotDistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR
DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
LisätiedotTilavuusvirta maks. 160 l/min Paine maks. 11 bar OILFREE.AIR
Tilavuusvirta maks. 160 l/min Paine maks. 11 bar OILFREE.AIR Sarja i.comp 3 Mahdollisuuksien summa tekee siitä erilaisen. Uuden käyttökonseptin ansiosta i.comp 3 tuottaa yksilöllisesti työn vaatiman paineilman.
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
Lisätiedot