JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sivu 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Aika klo 16:30-17:37 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Sivu 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 11 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 12 Asiantuntijakuuleminen 5 13 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilausten ja kehittämishankkeiden toteutuminen 14 Tilapäisen esittelijän valinta päihdepalvelujen kilpailutusta koskevaan asiaan Päihdepalvelujen kilpailutus Nuorten kehitysvammaisten päivätoiminnan laajentaminen 21

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Läsnä Keskisalo Pentti puheenjohtaja Bogdanoff Eero jäsen Heinonen Eila jäsen Hiltunen Liisa jäsen Huovinen Tuija jäsen Kukkonen Pekka jäsen Paalanen Saara jäsen Tolkki Jaana jäsen Törmälä Anssi jäsen läsnä klo 16:38-17:37 Nyyssönen Leena varajäsen Huikuri Satu tilaajajohtaja, esittelijä Lintumäki Päivi tilaajajohtaja, Outokumpu, esittelijä 15 Päivinen Katriina tilaajajohtaja, Kontiolahti Virolainen Pertti kansliasihteeri, pöytäkirjanpitäjä Karukannas Seija hoito- ja hoivapalvelujen läsnä klo 16:30-17:06 johtaja, asiantuntija Rieppo Eija sosiaali- ja terveysjohtaja, asiantuntija läsnä klo 16:30-17:06 Poissa Kukkonen Seppo jäsen Pennanen Eija jäsen Kauppinen Markku kaupunginhallituksen puheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Väänänen Risto talous- ja strategiajohtaja Allekirjoitukset Pentti Keskisalo puheenjohtaja Pertti Virolainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Eila Heinonen pöytäkirjan tarkastaja Tuija Huovinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Joensuun kaupungintalolla alkaen Pöytäkirjanpitäjä Pertti Virolainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus SOTETIJ Tilaajajohtajan päätösehdotus: Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Pöytäkirjan tarkastajien valinta SOTETIJ Tilaajajohtajan muutettu päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Eila Heinosen ja Tuija Huovisen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Asiantuntijakuuleminen 7768/00.01/2016 SOTETIJ Hoito- ja hoivapalveluiden johtaja Seija Karukannas antaa ajankohtaiskatsauksen hoito- ja hoivapalveluista. Tilaajajohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää merkitä annetun ajankohtaiskatsauksen tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Seija Karukannas ja Eija Rieppo esittivät tilaajajaostolle hoito- ja hoivapalvelujen ajankohtaiskatsauksen ja vastasivat tilaajajaoston jäsenten esittämiin kysymyksiin. Karukannas ja Rieppo poistuivat kokouksesta tämän jälkeen. Anssi Törmälä saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilausten ja kehittämishankkeiden toteutuminen 7431/ /2016 SOTETIJ Kaupungin raportointiohjeiden mukaan toiminnan ja talouden tilasta raportoidaan lauta- ja johtokunnille sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaostolle ja kaupunginhallitukselle kuukausittain. Osavuosikatsaukset laaditaan neljännesvuosittain. Osavuosikatsauksissa raportoidaan tilausten ja talouden ohella talousarviossa asetettujen kehittämishankkeiden toteutumisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan maaliskuun tilanteeseen perustuvan osavuosikatsauksen mukaan nettomenot ovat laskeneet vuoden takaisesta tilanteesta 3,2 %. Toteutuma ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen edellisvuoteen nähden erikoissairaanhoidon erityisvelvoitteiden edellisvuoteen nähden eriaikaisen laskutuksen johdosta. Palveluiden ostojen totetuma onkin 5,3 % edellisvuotta pienempi. Henkilöstömenot ovat kasvaneet 4,4 %. Toimintatuottojen kasvu on 12 % Sosiaali- ja terveyslautakunnan ennusteen mukaan yhteistoiminta-alueen talousarvio olisi ylittymässä lähes 4,0 milj. euroa. Joensuun tilaukseen kohdistuu runsaan 4,0 milj. euron ylityspaine, Kontiolahden tilaus olisi alittumassa noin 0,1 milj. euroa ja Outokummun tilaus toteutumassa käytännössä talousarvion mukaisena. Seuraavassa on selostettu kuntakohtaisesti tilausten toteutumista. Pykälän liitteenä on esitetty tilausten toteutuminen, kehittämishankkeiden toteutuminen sekä kuntakohtaiset mittaristot. Tilaajajohtaja (Joensuu): Joensuun sosiaali- ja terveyspalvelujen tilauksen toteutumaprosentti oli maaliskuun lopussa 21,8 %. Toteutuma on 2,6 % pienempi kuin edellisvuoden maaliskuun toteutuma. Muutosta selittää erityisesti erikoissairaanhoidon toteutuma, sillä ns. oman toiminnan toteutuma on kasvanut 1,5 % edellisvuoteen nähden. Erikoissairaanhoidon ns. erityisvelvoitteet laskutetaan vuonna 2016 kahdessa erässä, kun vuonna 2015 ne laskutettiin ennakolta yhdessä erässä tammikuussa. Jos huomioidaan laskutuksen eriaikaisuus, Joensuun kasvu on n. 2,5 %. Kasvu sisältää PKSSK:n laskuttamat, Siun soten valmistelukustannukset ja muiden maakunnallisten hankkeiden (ict) kustannukset n. 0,66 milj. euroa. Vuoden muutettu 2016 tilaus on pienempi kuin vuoden 2015 tilinpäätös, joten tilaukseen sisältyy ylitysuhka. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ennusteen mukaan oman toiminnan ylitys olisi n. 0,6 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon PKSSK:n ennusteeseen perustuva ylitys 3,4 milj. euroa. Terveyspalvelut Tammi-helmikuu

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Vastaanottopalveluiden osalta toiminnan kehittämistä on jatkettu Hyvä Potku hankkeessa. Myös hyvinvointiaseman kehittäminen on jatkunut. Puheluiden vastausprosentti oli asetettua 90 %:n tavoitetta matalampi, 76 %. T3 aika lääkärille oli 40 päivää. Siilaisella kokeiltiin monihuonemallia, jossa saman päivän aikana pääsi kiireettömässä asiassa lääkärille. Terveysneuvonnassa asiakasmäärä on hieman noussut. Neuvoloihin siirtyi vuoden alusta lukien isyydentunnustaminen. Tilaus on tiukka ja siinä pysyminen edellyttää toimenpiteitä. Suun terveydenhuollon palveluissa on jatkettu toimenpiteitä jonon purkamiseksi. Kiireellinen hoito järjestetään alkaen uudella toimintamallilla ja vuoden 2016 aikana ostopalveluna. Rantakylän hammashoitolassa siirryttiin helmikuussa uuteen toimintamalliin. Helmikuun lopussa jonossa oli asiakasta, joista yli 6 kuukautta jonottaneita Tilauksen toteutumaraporttia laadittaessa (7.3.) yli 6 kuukautta jonottaneiden määrä oli laskenut asiakkaaseen. Käytännössä maaliskuun alusta lukien jonosta on saatu hoidettua n. 41 asiakasta päivää kohden. Suuhygienistin seulonta on vähentänyt jonoon sijoitettavien määrää noin kolmanneksella. Tilaus toteutunee. Aikuispsykososiaalisten palveluiden tilaus toteutunee kokonaisuutena. Avohuollon asiakasmäärät olivat hieman laskeneet edellisvuoteen nähden mm. sen seurauksena, että resursseja on kiinnittynyt toiminnan suunnitteluun. Integraatiotyötä jatketaan PKSSK:n kanssa Siun sote huomioiden. Perusterveydenhuollon vastaanottojen psykiatrista osaamista ollaan vahvistamassa. Asumispalveluiden tilauksen toteutumiseen liittyy haasteita mm. sen seurauksena, että Paiholan sairaalan siirtyessä psykiatriataloon potilaspaikat vähenevät. Kotikuntoutusta vahvistetaan tilauksen mukaisesti tavoitteena keventää asumispalveluiden rakennetta suunnitelmallisesti. Kuntoutuksen tilaus on toteutumassa. Käyntimäärät ovat hieman nousseet ollen puheterapeuttien osalta 3,5 käyntiä/terapeutti/päivä ja toimintaterapeuttien osalta 2,9 käyntiä/terapeutti/päivä. Fysioterapeuttien osalta luku oli 5,3 ja psykologien 1,2. Erikoissairaanhoidon osalta PKSSK:n oman toiminnan toteutuma oli tammi-helmikuussa 2,4 % edellisvuotta suurempi. Hoitoon tulleiden potilaiden määrä on myös kasvanut. Erityistason, ns. ohilaskutuksen toteutuma oli pienentynyt vuoden 2015 helmikuun nähden 27,5 %. Jonopäiviä on alkuvuonna kertynyt 26 päivää. Vuoden 2015 toteutuma on suurempi kuin vuoden 2016 tilaus, joten tilauksen toteutumiseen liittyy merkittäviä riskejä. Maaliskuu Terveyspalveluiden tilauksen toteutumaprosentti on 22,5 %, kasvua edellisvuoteen nähden 9,0 %. Toteutumaprosentit palveluittain: vastaanotot 22,7 %, suun terveys 19,4 %, aikuispsykososiaaliset palvelut 23,5 % ja kuntoutus 23,7 %. Kasvuprosentit edellisvuoteen nähden vaihtelivat -4,3 %:sta 13,6 %:iin. Puheluiden vastausprosentti oli maaliskuussa 73 %. T3 aika oli 37 päivää. Käyntija asiakasmäärätavoitteiden toteutuminen on haasteellista.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Suun terveydenhuollon jonotilannetta puretaan aikataulutetun suunnitelman mukaan. Raportin laatimishetkellä yli 6kk jonottaneita, jotka eivät ole saaneet tarkastusaikaa, oli 112. Palvelua odottavien määrä on kuitenkin suurempi, sillä kaikkia jonossa olevia, joille on annettu ajanvaraus, ei ole vielä ehditty hoitaa. Hoitoon tulevien määrä on pysynyt korkealla; maaliskuun puheluiden määrässä oli kasvua tammikuuhun verrattuna 20 %. Tämä näkyy erityisesti päivystysvastaanoton ruuhkautumisena. Kuntoutuksen ja aikuispsykososiaalisten palveluiden osalta ei merkittäviä muutoksia helmikuun tilanteeseen nähden. Erikoissairaanhoidon toteutuma on -7,6 % edellisvuotta pienempi. Ero johtuu erityisvelvoitteiden laskutuksen eriaikaisuudesta vuoteen 2015 nähden. Vertailukelpoinen kasvu on n. 3,8 %. PKSSK sopimus talousarviomuutos (asiakasmaksutulot) huomioiden on 2,6 milj. euroa vuoden 2015 toteutumaa pienempi vuoden 2015 ennakoitua suuremman ylityksen johdosta, mikä luo paineita vuodelle PKSSK:n antaman ennusteen mukaan Joensuun talousarvio olisi ylittymässä 3,4 milj. euroa. PKSSK:n oma erikoisalakohtainen laskutus on kasvanut 2,4 %, mutta erityistaso, ns. ohilaskutus on selvästi, 22,7 %, edellisvuotta matalammalla tasolla. Jonotuspäiviä on kertynyt alkuvuodesta 32. Hoito ja hoiva Tammi-helmikuu Omaishoidon tukea sai helmikuun lopussa 348 henkilöä. Tuki on pystytty myöntämään kriteerit täyttäville. Omaishoidontuen vapaapäiväjärjestelyihin varattu palvelusetelimääräraha on sidottu. Kotihoidon toteutuma kasvoi lähes 24 %:lla, mutta toteutuma ei ole vertailukelpoinen maksutuottojen osalta. Tilaukseen kohdistuu kuitenkin ylityspaineita. Välitön työaika oli tammi-helmikuussa 55,3 %. Laaja henkilöstön kotikuntoutus on aloitettu ja moniammatillinen kuntoutustarpeenarviointityöryhmä on käynnistymässä. Entisissä Raitatuulian tiloissa Kotilahdessa käynnistyi kotihoidon henkilöstön työpanoksella Välietappi toiminta, jossa hoidetaan asiakkaita, joilla ei ole sairaalahoidon tarvetta, mutta kotiutuminen ei ole vielä mahdollista. Tehostetun palveluasumisen yksikön Sireenipihan toiminta käynnistyi vuoden alussa. Helmikuun lopussa omissa tehostetun asumispalvelun yksiköissä oli 303 paikkaa ja yksityisissä asumispalveluissa 351 asiakasta. Tehostettua palveluasumista odottavien määrä pieneni Sireenipihan käynnistymisen myötä, mutta on sen jälkeen kasvanut. Helmikuun lopussa odottajia oli 62, joista terveyskeskussairaaloissa 40, lyhytaikaispaikoilla hoivakodeissa 8 ja omassa kodissa kotihoidon ja omaisten turvin 14. Terveyskeskussairaaloiden tilaus toteutunee. Pitkäaikaishoidon osuus pieneni tammikuussa, kun Senioripihassa yksi osasto saatiin kokonaan tehostetun palveluasumisen käyttöön. Sairaaloiden käyttöaste on ollut 99,1 %. Jononhallinta on edelleen hyvällä tasolla, vaikkakin jonopäiviä on kertynyt alkuvuodesta 26 hankalan norotilanteen johdosta.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Maaliskuu Hoidon ja hoivan tilauksen toteutumaprosentti oli maaliskuun lopussa 21,3 %. Toteutuma oli käytännössä edellisvuoden tasolla. Tilauksen toteutumiseen liittyy riskejä, mutta toimenpiteiden johdosta ylitysennuste on pienentynyt helmikuun tilanteeseen nähden. Omaishoidontukea sai maaliskuun lopussa 350 henkilöä. Tuki on pystytty myöntämään kaikille myöntämisperusteet täyttäville. Omaishoitajia tukevaa ryhmätoimintaa on jatkettu. Omaishoitajien jälkihuoltomalli on kehitteillä. Kotihoidon välitön työaika oli 58,1 % (tavoite 60 %). Kotisairaalan hoitopolkuja on kehitetty ja toiminnan tunnettavuutta on lisätty pitämällä infotilaisuuksia hoivakodeissa, kotihoidossa, erikoissairaanhoidossa sekä yksityisille palveluntuottajille. Asumispalveluiden piirissä olevien määrä oli maaliskuussa helmikuun tasolla. Tehostettuun asumispalveluun odottavia asiakkaita oli maaliskuun lopussa 55, joista terveyskeskussairaaloissa 33, lyhytaikaishoitopaikoilla hoivakodeissa 10 ja omassa kodissa kotihoidon ja omaisten tuen turvin 12. Hoito- ja hoivapalveluihin on tehtävien uudelleen järjestelyllä aloitettu hygieniahoitajakokeilu. Kokeilulla saadaan kustannussäästöä, kun hygieniaosaamista vahvistetaan, käytänteitä yhtenäistetään, ennaltaehkäistään epidemioita ja niihin voidaan puuttua tehokkaammin jo varhaisessa vaiheessa. Koko hoito- ja hoivapalvelujen tulosalueella on Lean-menetelmää käyttäen kehitetty asiakkaiden kuntoutuspolkua, huomioiden asiakkaan siirtymiset hoitoketjun eri vaiheissa. Sosiaalipalvelut Tammi-helmikuu Aikuissosiaalityön tilauksen nettomenot ovat 4,9 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Toimeentulotuen arvioidaan pysyvän tilauksen puitteissa, mutta käsittelyajoissa on ollut jonkin verran viivettä. Henkilöstötilanteeseen vaikuttaa jo nyt olennaisesti toimeentulotuen siirtyminen Kelalle ensi vuoden alusta lukien. Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakasmäärä on lievässä kasvussa ja kuntouttavan työtoiminnan käytössä olevien tilojen muutoksen myötä asiakasmäärä on kasvamassa huhtikuussa. Sosiaalisen asumisen asiakasmäärä on noussut ja tilauksen toteutuminen on tältä osin haasteellista. Kilpailutuksen myötä uudet sopimukset ovat voimassa. Vammaispalveluiden. tilaus jäänee talousarviota pienemmäksi vuoden 2015 ennakoitua pienemmän toteutuman johdosta. Vaikeavammaisten palveluiden toteutuma on edellisvuotta pienemmällä tasolla osin myös asiakasmäärien muutosten johdosta. Henkilökohtaisen avun omaa toimintaa on kehitetty yhteistyössä henkilöstöyksikön kanssa ja tässä vaiheessa henkilökohtaisen avun kustannustaso on edellisvuotta matalammalla tasolla. Kehitysvammaisten palveluissa nettomenojen kasvu on alkuvuonna ollut nopeaa. Suunnistajantien 15-paikkainen asumisyksikkö avautui tammikuussa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ei enää ole joensuulaisia PKSSK:n palveluiden

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto muutosten myötä. Nupa toimintaan kohdistuu laajennuspaineita. Perhepalveluiden tilauksen nettomenot ovat pienentyneet edellisvuoteen nähden 24,0 %, mitä selittää alkuvuonna tilitetty Turvakodin koko vuoden rahoitus. Toimintamenot ovat edellisvuoden tasolla ja tilaus on toteutumassa kokonaisuutena talousarvion mukaisena. Sosiaalihuoltolain mukainen painopisteen siirtyminen varhaiseen tukeen näkyy palveluiden suoritemäärissä: ehkäisevän lapsiperhetyön ja varhaisen tuen asiakasmäärät ovat kasvaneet samalla kun avohuollon asiakasmäärä on laskenut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Nuorisoasema on siirtynyt osaksi Nuorten palvelukeskusta ja kasvatus- ja perheneuvolasta työpari on siirtynyt Rantakylän hyvinvointiasemalle. Terapiapalveluiden ja muun lääkinnällisen kuntoutuksen ostoihin varatut määrärahat on sidottu koko vuodelta. Maaliskuu Sosiaalipalveluiden toteutumaprosentti oli maaliskuun lopussa 19,8 %. Nettomenot ovat pienentyneet edellisvuoteen nähden -0,5 % mm. Turvakodin rahoituksen kohdentumisen johdosta. Palveluittain toteutumaprosentit olivat: aikuissosiaalityö 22,5 %, vammaispalvelut 19,1 % ja perhepalvelut 18,9 %. Aikuissosiaalityössä ylityspaineet kohdistuvat edelleen sosiaaliseen asumiseen. Sosiaalisen asumisen asiakasmäärän kasvu ei näytä taittuvan. Sosiaalisen asumisen kilpailutuksen myötä maaliskuusta alkaen uusien asiakkaiden asumispalvelupaikka on järjestynyt yksilöllisen minikilpailutuksen perusteella. Kilpailutuksen vaikutus kokonaiskustannuksiin näyttäytyy vähitellen vuoden kuluessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että varattu määräraha ei tule riittämään. Toimeentulotukihakemusten käsittelyssä on ollut viivettä, mistä johtuen hakemusten käsittelyyn on palkattu lisätyövoimaan. Uusimuotoinen työttömien monialainen yhteispalvelu (TYP) aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta. Uusittu toimintamalli otetaan käyttöön vähitellen. Aikuissosiaalityö muutti helmikuun puolivälissä uusiin tiloihin, jotka soveltuvat toimintaan aikaisempaa paremmin. Vammaispalveluiden tilaus on toteutumassa. Kehitysvammaisten työtoimintayksikkö Majakan osalta remontti on aloitettu Utrassa, jonne toiminta on siirtymässä. Nupa toiminnalle sekä kehitysvammaisten lasten ja nuorten tilapäiselle hoidolle etsitään uusia tiloja. Uimaharjussa sijaitsevan Viherkodon osalta tehdään tarkempaa kunto- ja kustannusarviota mahdollisesta remontista. Penttilänrannan monisukupolvikorttelin suunnitelmat ovat edenneet. Rastilipuntien vaikeavammaisten asumisyksikön suunnittelu aloitettiin alusta, koska ARA ei hyväksynyt esitettyjä kustannuksia ja asumisyksikkö valmistunee 01/2018. Perhepalveluiden osalta ei merkittäviä muutoksia helmikuun tilanteeseen nähden. Hallinto ja talouspalvelut

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Hallinto ja talouspalvelut on toteutumassa tilauksen mukaisesti. Tilaajajohtaja (Kontiolahti): Sosiaali- ja terveyskeskuksen antama osavuosikatsaus kattaa välisen ajan. Osavuosikatsauksessa raportoidaan toimintaa kuukausiraporttia tarkemmin ja ennustetaan koko vuoden toiminnan kuluja ja suoritteita. Osavuosikatsauksessa annetut ennusteet ovat tulos- ja vastuualueiden omia arvioita toiminnan ja talouden toteutumisesta kuluvana vuonna. Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot maaliskuuhun 2016 mennessä ovat 7,2 milj. euroa. Vastaavana ajankohtana 2015 ne ovat laskeneet 8,4 %. Myös erikoissairaanhoidon menot ovat laskeneet jyrkästi, erikoissairaanhoidon toteuman ollessa 3,3 milj. euroa, laskua on 9,6 % vastaavaan ajankohtaan (vuonna 2015) nähden. Myös oman toiminnan menot ovat laskeneet merkittävästi, verrattuna viime vuoden samaiseen ajankohtaan, laskua on 7,3 %. Oman toiminnan menot ovat 3,9 milj. euroa, toteuman ollessa 20,0 %. Kontiolahden ennustetaan pysyvän talousarviossa oman toiminnan osalta, vaikka joillakin tilauksen eri osa-alueilla on voimakastakin painetta tilauksessa pysymisessä. Erikoissairaanhoidon oman antaman ennusteen mukaisesti tilaus saattaa jopa alittuvan. Sosiaali- ja terveystoimenkeskus arvioi kokonaisuutena tilauksen alittuvan 0,1 milj. euroa budjetoidusta. Kehittymishankkeiden toteutumista arvioidaan erikseen. Terveyspalvelut Vastaanotto: Talousarviossa pysytään. Puhelujen vastausprosentti oli maaliskuussa 67 % (3/ %). Lääkärivakanssien täyttöaste oli maaliskuussa 56 %, mikä näkyy niin T3 ajassa kuin käyntimäärien toteumassakin. Suunterveys: Talousarvion ylitystä ei ole odotettavissa. Alkuvuoden kulujen alhaisuus selittyy hammaslääkärivajeella. Hammaslääkärivajeesta huolimatta toteutuneet tuotot ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna 29 %. Tämä selittyy yksinomaan maksuasetuksen mukaisten asiakasmaksujen n. 30 % :n korotuksella vuoden vaihteessa. Loppuvuonna 2015 Kontiolahden kiireettömän hoidon jonossa oli n. 300 asiakasta, joista yli kuusi kuukautta jonottaneita oli 50 henkilöä. Kontiolahden jonotilanne saadaan lakisääteiseen kuntoon toukokuun loppuun mennessä. Hammaslääkärivaje saadaan kesään mennessä korjattua, jolloin kaikki hammaslääkärin vakanssit ovat täynnä. Aikuispsykososiaalisten palvelujen arvioidaan ylittävän talousarvion hieman. Avopalveluiden osalta asiakas- ja käyntimäärät ovat vähentyneet viime vuodesta. Päihdepalveluissa omana toimintana toteutettu tuotanto on myös vähentynyt, samassa suhteessa Sovatekin käyttöaste on vastaavasti noussut. Kuntoutus: Budjetissa pysymisessä on vaikeuksia, terapioiden ostopalveluja joudutaan ostamaan reilusti enemmän kuin mitä on budjetoitu. Erikoissairaanhoito: Verrattuna 2015 tilanteeseen on terveyskeskuksesta laitettujen lähetteiden määrä pysynyt samana. Erikoissairaanhoidon

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto sopimuksen toteuma ilman kehitysvammahuoltoa on 23,7 %, mikä on 2,26 % vähemmän kuin vuosi sitten. Jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta ei ole kertynyt. Kustannukset ovat PKSSK:n ennusteen mukaan alittumassa 0,1 milj. euroa. Esh:n ennusteet eivät sisällä siun soten kustannuksia, joka on 0,3 milj. euroa. Hoito ja hoiva Omaishoito: Omaishoidon tuessa odottaa yhdeksän myöntämisperusteet täyttävää hakijaa vapautuvaa määrärahaa. Omaishoitajat ovat löytäneet Vanhan Pappilan perhehoitokodin vapaiden järjestämispaikaksi. Yhdessä Joensuun omaishoidon tiimin kanssa kehitetään omaishoitajien jälkihuoltomallia. Jälkihuoltoa tarvitaan tilanteessa, kun omaishoitosuhde päättyy. Kotona asumista tukevat palvelut: Talousarvion ylittymisen uhkaa on olemassa. Syynä on ostopalveluihin tulleiden asiakasmäärän kasvu. Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on kuitenkin toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Asumispalvelut: Talousarvion ylittymisen uhka on olemassa. Rinnetien 14- paikkainen hoivayksikkö on muuttanut Kontioniemeen , jolloin tehostetun asumispalvelun asiakasmäärä lisääntyi kolmella. Haastetta talousarviossa pysymiseen tuovat asukasmäärän lisääntymisen lisäksi Rinnetien muuttokustannukset, kalusteiden hankinta- ja hälytysjärjestelmien siirtokulut. Osa näistä kustannusten kasvusta voidaan kattaa sairaalasta vapautuvilla määrärahoilla, kun sairaalapaikkoja vähennetään kahdella. Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on kuitenkin toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Terveyskeskussairaala: Talousarvio toteutuu tämän hetkisen arvion mukaan hieman alle tilauksen. Myös hoitopäivätoteuma on alle tilauksen. Osaston paikkamäärä on vähentynyt alkaen 38 potilaspaikkaan. Vähennys koskee pitkäaikaislaitoshoidonpaikkoja. Toimintaa on kehitetty tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on hoitoketjujen toimivuus, akuuttihoidon lisääminen ja pitkäaikaispaikkojen vähentäminen sekä henkilöstön akuuttihoidon osaamisen, kuntouttavan työotteen ja työergonomian vahvistaminen. Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö: Toimeentulotukimenot ovat kehittyneet alkuvuonna odotetusti. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä on pysynyt suurin piirtein entisellä tasollaan. Sosiaalisen asumisen asiakasmäärä on myös pysynyt vähäisenä. Vammaispalvelujen talousarvio pysyy budjetoidussa. Pieniä asiakaskohtaisia palvelutarpeen muutoksia on tapahtunut alkuvuonna lähinnä kehitysvammaisten kuntalaisten palveluissa. PKSSK/kehitystä ja kuntoutusta tukevien palveluiden tarve on kasvanut 3,7 % sekä tilapäinen laitoshoito lähinnä uusien asiakkaiden myötä. Kehitysvammaisten erityishuollon muut ostopalvelut ovat kasvaneet 14,2 %. Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäiviä on kertynyt ennakoitua vähemmän. Positiiviset muutokset on tehty lähinnä vaikeavammaisten palveluiden ostopalveluissa. Henkilökohtaisen avun kustannukset ovat laskeneet aikavälillä 03/ /2016 yhteensä % ja

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto vaikeavammaisten palveluasumisen kustannukset ovat vähentyneet ed. mainittuna ajanjaksona yhteensä -42,3 %. Perhepalvelut: Talousarviossa pysytään. Varhaisen tuen asiakasmäärä on kasvanut huomattavasti. Nämä sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat ensisijaisia perheille annettavia palveluja ja niillä on tavoitettu myös uusia asiakkaita. Oikea-aikaisilla varhaisen tuen palveluilla, kuten kotipalvelu, perhetyö tai tukihenkilötoiminta tms, voidaan estää perheiden ongelmien syvenemistä ja raskaampia palveluita. Avohuollon asiakasmäärät ovat pysyneet entisellä tasollaan. Lastensuojelun tarve tällä hetkellä on viimeaikaista suurempi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on hieman vuodentakaista suurempi ja sijoituksista suurin osa on edelleen perhesijoituksia. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärää on myös kasvanut. Sekä kasvatus- ja perheneuvolassa että Nuorisoasemalla terapiaostojen määrärahojen ylittyminen on todennäköistä. Hallinto- ja talouspalvelut Hallinto- ja talouspalvelujen budjetissa pysytään. Kontiolahtelaiset asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä talous- ja velkaneuvojiin ajalla kertaa (vastaavana aikana v. 2015: 85 krt), ja perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta sosiaali- ja potilasasiamiehiin 10 kertaa (vastaava aika v. 2015: 32 krt; lukumäärässä ei ole mukana PKSSK:n erikoissairaanhoito, jota ei tilastoida kunnittain). Tilaajajohtaja (Outokumpu): Outokummun tilauksen toteuma maaliskuun lopussa oli 22,1 %. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kustannukset ovat pienentyneet -1,6 %. Ilman erikoissairaanhoitoa kustannukset ovat pienentyneet -2,3 %, mikä johtuu laskutustavan muutoksesta. Todellisuudessa esh:n kustannukset ovat kasvaneet 14,2 %. Sosiaali- ja terveyslautakunta ennustaa tilauksen ylittyvän reilut 0,1 milj. euroa. Terveyspalvelut Terveyspalvelujen kustannukset ovat kokonaisuudessaan pienentyneet -2,8 % edellisen vuoden vastaavan ajankohtaan nähden. Suun terveydenhuollossa on pieni ylitysennuste, mutta ko. alue on euromääräisesti pieni kokonaisuus. Tammi-helmikuu Vastaanottotoiminnassa Hyvä Potku kehittämistyötä on jatkettu edelleen, mm fysioterapeutin suoravastaanotto on toiminut hyvin. Konsulttilääkäritoiminta on jatkunut edelleen. Toiminta ei lisää lääkärinaikoja, mutta potilaita saadaan hoidettua enemmän yhdellä hoitajakäynnillä, mikä vähentänee lääkärinvastaanottoaikojen kysyntää. Suunnitelmissa on hoito- ja hoivapalveluiden lääkäriresurssien järkeistäminen /laitoskäyntien vähentäminen. Helmikuun alusta alkaen on alettu laatia hoivapuolella kaikille pitkäaikaispotilaille TeSua eli terveys- ja hoitosuunnitelmaa sekä on lisätty kirjallisia lääkärin konsultaatioita;

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto apulaisylilääkäri aloittaa hoivakierrot maaliskuusta asian edistämiseksi. TeSusta on helmikuun alussa pidetty hoitohenkilöstön koulutusta. Tavoitteena on saada laadittua kaikille hoivapuolen potilaille terveys- ja hoitosuunnitelmat toukokuun 2016 loppuun mennessä. Puhelujen vastausprosentti 67 %, mikä on tammikuuhun verrattuna 10 % alhaisempi. Alhaisempi vastausprosentti voi osittain selittyä sillä, että puheluita oli tullut helmikuussa tammikuuhun verrattuna 864 puhelua enemmän ja henkilöstöä oli hieman vähemmän vastaamassa puheluihin. Aikuispsykososiaalisissa palveluissa Vaskikammarin tilojen toimivuutta ja toiminnan sisältöä tarkastellaan kevään aikana. Asumispalveluissa uusia asiakkuuksia ei ole tehty. Asiakkaiden määrä asumispalveluissa: tehostettu 4, palveluasuminen 2 ja tuettu 2. Päihdepalveluissa Sovatekin avopalveluissa on ollut asiakkaita, mutta korvaushoitoa ja laitoskuntoutusta ei ole Sovatekin kautta ostettu. Päihdehoito on siis pääosin omana toimintana hoidettu. Eri terapiapalvelut ovat edelleen ostopalvelua. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat pienentyneet edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden -11 %. Maaliskuu Ei erityistä mainittavaa tammi-helmikuuhun nähden. Suun terveydenhuoltoon on kirjautunut kertaluonteinen suurehko koneen huoltolasku, joka nostaa alkuvuoden kustannuksia. Vaskikammarin toimintaa kehitetään normaalina toimintana, mutta suuremmat linjavedot siirtyvät tuonnemmaksi. PKSSK ennustaa erikoissairaanhoidon alittuvan noin 0,1 milj. euroa. Ennusteeseen ei ole laskettu Siun soten kustannuksia. Kysin laskutus tammi-maaliskuussa on kasvanut edelliseen vuoteen nähden 157 %, euroissa 0,15 milj. euroa. Lisäksi PKSSK:n osalta sairaankuljetuksesta on laskutettu vain puolikas, samoin apuvälineistä ja muista erityisvelvoitteista, kun edellisenä vuotena on laskutettu tammikuussa koko vuoden summa. Outokummun osalta tämä vaikutus on 0,3 milj. euroa. Esh:n kasvu-% näin laskien 14,2 %. Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalvelujen kustannusten pieneminen maaliskuussa oli edelliseen vuoteen nähden -6,1 %. Hoito- ja hoivapalveluissa sote-lautakunta ennustaa ylitystä noin 0,2 milj. euroa. Tammi-helmikuu Omaishoito: Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä on 46. Palveluseteliin varattua määrärahaa käytetään tilapäiseen perhehoitoon, joka on tällä hetkellä kolmen omaishoitoperheen lakisääteisen vapaan järjestämistapa. Kotona asumista tukevat palvelut: Talousarvion toteutuminen on tämän hetkisen arvion perusteella haasteellista. Kotihoidon välitöntä asiakastyöaikaa seurataan ja vältetään tarpeetonta sijaisresurssien käyttöä. Välitön asiakastyöaika oli helmikuussa 51,2 %.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Asumispalvelut: Laitoshoidon purkaminen tehostettuun palveluasumiseen tuo haastetta pysyä talousarviossa. Omissa tehostetun asumispalvelun hoivakodeissa on asiakaspaikkoja 47 ja yksityisissä ostopalvelupaikoissa helmikuun lopussa sijoitettuna 23 asiakasta. Lisäksi yksi asiakas on kotikuntalain mukaan Outokummun maksusitoumuksella muuttanut toiselle paikkakunnalle. Tehostetun asumispalvelun paikkaa odotti helmikuun lopussa 11 asiakasta. Tk-sairaala: Talousarvio toteutuu tämän hetkisen arvion perusteella tilauksen mukaisesti. Alkuvuoden kumulatiivinen kuormitus oli 99,2 %. Tk-sairaalassa on hoidettu runsaasti joensuulaisia tammi- ja helmikuun aikana. Joensuulaisia on hoidettu 210 hoitopäivää ja kontiolahtelaisia 5 hoitopäivää, muita ulkokuntalaisia 9 hoitopäivää. Outokumpulaisia on hoidettu Joensuussa 10 hoitopäivää. Esh jonopäiviä ei ole muodostunut. Sairaalan toimintaa kehitetään vuoden 2016 aikana tavoitteena edelleen nopeammat siirtymiset raskaammista palveluista kevyempiin palveluihin, laitoshoidon vähentäminen ja akuuttihoidon lisääminen. Laitospaikkojen vähentämisestä on suunnitelma tehty, mutta Heikinhelmeen ei ole vielä voitu siirtää tehostetun palveluasumisen jonottajia. Iltaruskon hoivayksikössä on käynnistynyt remontti 6 laitospaikan muuttamiseksi 3 tehostetun palveluasumisen paikaksi. Maaliskuu Kotihoidon välitön asiakastyöaika on 54,1 %. Iltaruskon remontti on aloitettu helmikuun lopulla, jossa kuusi laitospaikkaa muutetaan kolmeksi tepas-paikaksi. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen kustannusten kasvu edelliseen vuoteen nähden oli maaliskuussa 5,2 %. Tilauksessa ennustetaan pysyvän. Tammi-helmikuu Aikuissosiaalityö: Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on hieman laskenut. Välitystiliasiakkaiden määrä on kasvanut ja painetta välitystiliasiakkuuksien lisäämiseen on olemassa edelleen. Työllistämistoimissa olevien määrä on kasvanut vuodentakaisesta reilusti ja työllistämistoimien käyttö on hyvällä tasolla. Sosiaalisen asumisen asiakasmäärä on pysynyt ennallaan. Uusia asiakkaita pyritään sijoittamaan mahdollisimman kevyeen palveluun, jotta kuntoutuminen pois asumispalveluista mahdollistuisi osalle. Asumispalvelujen kilpailutus saatiin loppuun ja 7.3. alkaen jokainen uusi sijoitus minikilpailutetaan. Vammaispalvelut: Tilaus toteutunee ennusteen mukaisesti. Vaikeavammaisten osalta on tiedossa uusi palvelutarve asumisessa, johon talousarviossa ei ole varauduttu. Kehitysvammaisten osalta asiakkaiden hoidollisuus on edelleen kasvava ja asiakkaiden asumispalveluiden järjestämisessä on mahdollisesti tulossa nykyistä kalliimpia ratkaisuja. Perhepalvelut: Talousarvio on ennusteen mukaan ylittymässä. Sosiaalihuoltolain muutosten vaikutus näkyy perhepalveluissa. Ehkäisevän lapsiperhetyön asiakasmäärä on noussut ja perheet saavat tukea aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Varhaisen tuen asiakasmäärän nousu ei toistaiseksi näy vähentymisenä lastensuojelun avohuollon asiakkuuksissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on laskenut vähän. Kasvatus- ja perheneuvolassa

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto asiakasmäärä on pysynyt entisellä tasollaan. Maaliskuu Ei merkittäviä toiminnan muutoksia tammi-helmikuuhun nähden. Hallintopalvelut Hallinto- ja talouspalvelut arvioidaan pysyvän tilauksessa. Tulosalueella kuuluvan talous- ja velkaneuvonnan toiminnan valtio on harkinnut siirtämistä oikeusaputoimistojen yhteyteen, mutta asia ei ole edennyt. Outokumpulaiset asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä talous- ja velkaneuvojiin ajalla kertaa (vastaavana aikana v. 2015: 40 krt), ja perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta sosiaali- ja potilasasiamiehiin 42 kertaa (vastaava aika v. 2015: 19 krt; lukumäärässä ei ole mukana PKSSK:n erikoissairaanhoito, jota ei tilastoida kunnittain). Kehittämishankkeiden toteutumisesta on erilliset raportit. Tilaajajohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää käsitellä tilausten ja kehittämishankkeiden toteutumisen ajalta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Osavuosikatsaus 1-3/2016 Mittarit Kehittämishankkeet vuodelle 2016, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2016, Kontiolahti Kehittämishankkeet vuodelle 2016, Outokumpu

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Tilapäisen esittelijän valinta päihdepalvelujen kilpailutusta koskevaan asiaan SOTETIJ Tilaajajohtaja Satu Huikuri on esteellinen esittelemään tilaajajaostossa päihdepalvelujen kilpailuttamista koskevaa asiaa. Joensuun kaupungin hallintosäännön 76 :n 3 momentti on seuraava: "Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Esittelijän ja hänen sijaisensa ollessa poissa tai esteellinen, toimielin voi valita määrättyä asiaa tai kokousta varten tilapäisen esittelijän. Toimielimen esittelijää koskevat asiat käsitellään toimielimen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä." Satu Huikurille ei ole määrätty sijaista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaoston puheenjohtaja: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää valita päihdepalvelujen kilpailuttamista koskevan asian esittelijäksi tilaajajohtaja Päivi Lintumäen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Päihdepalvelujen kilpailutus 7672/ /2016 STLTK Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päih dehuol to järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan tarpeen edellyttämällä tavalla. Joen suun kaupungin päihdepalvelujen strategisena tavoitteena on ollut yh te näinen, ennaltaehkäisevä ja avohoitopainotteinen päihdehuolto, jossa mie len terveys- ja päihdetyö integroituvat mahdollisimman hyvin. Sovatek-säätiö on tuottanut Joensuun kaupungille (v ) ja Joen suun, Ou tokum mun ja Kontiolahden yhteistoiminta-alueelle (v ) päihdepalvelut ja kor vaus hoi don. Nykyinen so pi mus sisältää päihdehuollon päivystyksen, avo vastaan ot to toi min nan ja lai tos hoi don. Sopimus päättyy Päih de pal ve lujen ja korvaushoidon kokonaiskustannukset ovat Joensuussa olleet 2 milj. euroa vuodessa. Siun soten Miepä-palvelupakettityöryhmä (mielenterveys- ja päihdepalvelut) on esittänyt päihdepalveluiden ot ta mis ta omaksi toiminnaksi, lukuun ottamatta laitoskuntoutusta. Aikaa tämän muu tok sen toteuttamiseen ennen nykyisen sopimuksen päättymistä on hyvin vä hän. Kustannusten laskenta nykyisestä toiminnasta, resursseista ja kuluista on vie lä kesken. Lisäksi päihdehuollon siirtäminen omaksi toiminnaksi koko Poh jois-kar ja lan maakunnan alueella edellyttää päihdelääketieteellisiä resursseja, joi ta ei tällä hetkellä ole käytettävissä. Tavoiteltu mielenterveys- ja päihdetyön in teg raa tio tarvitsee onnistuakseen selkeitä hoitoprosesseja, hoidon porrastusta ja henkilöstön koulutusta. Edellä mainituilla perusteilla Joensuun kaupungin päihdepalvelut on tar koi tuksen mu kais ta kilpailuttaa kokonaisuutena. Tavoitteena on kustannustehokas koko nais rat kai su, jonka puitteissa päihdepalvelut toteutetaan yhden pal ve lun tuotta jan toimesta. Outokumpu ja Kontiolahti pystyvät järjestämään palveluja myös oma na toimintanaan. Sopimuskausi tulee olemaan 2 vuotta. Lisäksi varataan mahdollisuus kahteen yh den vuoden kestävään optioon. Kilpailutusta valmistellaan yhdessä palveluntuottajien kanssa järjestämällä keskus te lu ti lai suus, jossa kartoitetaan avopainotteisen päihdehuollon järjestämistä niin, että pystytään takaamaan päihdepalvelulain mukaiset palvelut kus tan nuste hok kaas ti. Tarjouspyyntö julkaistaan 5-6/2016, sopimukset pyritään tekemään vuo den 2016 loppuun mennessä. Kilpailutettavat päihdepalvelut kokonaispaketissa koostuvat seuraavasti: 1. Avopalvelut - Päihdepäivystyksessä (arkisin n. 3 h) arvioidaan asiakkaan ter vey den ti laa, ko ko nais ti lan net ta sekä palvelutarvetta ja suunnitellaan jat ko toi men pi tei-

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto tä. - Yksilöavokuntoutusta järjestetään hoitosuunnitelmaan perustuvana avopal ve luna yksilövastaanottona. Vastaanotot tulee järjestää pääsääntöisesti lä hi pal ve lu na sekä tarpeen mukaan kotiin vietynä palveluna. - Ryhmäavokuntoutusta järjestetään hoitosuunnitelmaan perustuvana avopal ve luna ryhmämuotoisena, myös lähipalveluna tarpeen mukaan. - Terveysneuvonta- ja pistosvälineiden vaihtopiste, sisältää ter veys neu vontaa ja erilaista tukea omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. 2. Laitoshoito - Katkaisu- ja vieroitushoito, joka vastaa asiakkaan akuuttiin hoi don tar peeseen. Tavoitteena on päihdekierteen katkaiseminen ja turvallinen päih teiden käy tös tä vieroittautuminen. Katkaisu- ja vieroitushoito pohjautuu hoito suun ni tel maan ja sen aikana tehdään asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kans sa suunnitelma jatkohoidosta. Sopimuksessa määritellään hoi toonpääsy ajat, joiden toteutumista tilaaja seuraa. - Laitoskuntoutus, mikäli avohoidonpalvelut on to det tu riittämättömiksi. Kun tout ta van laitoshoidon tavoitteena on auttaa asia kas ta saavuttamaan pa ras mahdollinen toimintakyky ja löytämään kei not selviytyä ar ki elä mässä. Sopimuksessa määritellään kriteerit, joiden pe rus teel la lai tos kun tou tusta tulee tarjota. Siinä huomioidaan myös haittoja eh käi se vä päihdehoito, jo ka tarkoittaa esimerkiksi lyhytaikaisia lai tos kun tou tus jak so ja tavoitteena eh käis tä pitkäaikaisen asumispalvelun tarve. Kil pai lu tuk seen liitetään nykyis ten päihdehoidon tilojen käyttämisen velvollisuus. Edellä mainitun Joensuun kaupungin kokonaispaketin lisäksi kilpailutetaan hoitopäivä-/ tai käyntihinnalla tai muulla suoritehinnalla korvaushoito sekä päihdelaitosvieroitus/-kuntoutus niin, et tä kaikki Siun soten kunnat voivat ostaa näitä palveluja tarpeen mukaan. Näiden osalta ei sitouduta mihinkään hankintamääriin. Kilpailutettavaan korvaushoitoon sisältyy korvaushoidon tarpeen arviointi, korvaushoidon aloitusjaksot (avo- tai laitoshoidossa), korvaushoidon toteuttaminen suunnitelmallisesti ja psykososiaalinen kuntoutus. Korvaushoito kilpailutetaan osissa niin, että voidaan tarvittaessa ostaa esimerkiksi korvaushoidon laitosaloitusjakso, mutta muu hoito toteutetaan omana toimintana. Ensisijaisesti korvaushoito pyritään järjestämään omana toimintana. Tavoitteena on nykyisten joensuulaisten korvaushoitopotilaiden hallittu siirto nykyiseltä palveluntuottajalta perusterveydenhuollon hoidon piiriin. Korvaushoidon järjestäminen omana toimintana vaatii perusterveydenhuollon lääkäriresurssien ja hoitajaresurssien kartoituksen. Kaikkien Siun soten kuntien on mahdollista hankkia palveluja tarpeen mukaan.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Valmistelijat: va. mielenterveystyön päällikkö Maria Haarala, va. hallintopäällikkö Taina Aspelund Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää tilaajajaostolle 1. Joensuun kaupungin päihdepalveluiden kilpailuttamista ko ko nais rat kaisu na, jossa päihdepalvelut toteutetaan yhden palveluntuottajan toimesta ajal le (lisäksi optiot 1+1 v) 2. Korvaushoidon sekä päihdelaitosvieroituksen/-kuntoutuksen kilpailuttamista optioina hoitopäivähinnalla. 3. Kilpailutuksen valmistelemista yhteistyössä palvelujen tuottajien kanssa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. SOTETIJ Talousarviomääräysten mukaan palveluhankinnoille, joiden arvo ylittää 1,5 milj. euroa, on saatava ennen tarjouspyynnön lähettämistä tai suorassa hankinnassa ennen hankintapäätöksen tekemistä tilaajan (=kaupunginhallitus ja sote-asioissa soten tilaajajaosto) suostumus. Esillä olevan päihdepalveluiden kokonaisratkaisun kustannukset ylittävät talousarviomääräyksissä määritellyn rajan ja hankinta edellyttää siten sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaoston suostumusta. Päihdepalveluiden järjestämisen vaihtoehdoista on keskusteltu osana Siun Soten valmistelutyötä. Huomioiden mm. aikataulu, resurssikysymykset ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden prosessien kehittäminen on tässä vaiheessa Joensuun päihdepalveluiden kilpailuttaminen kokonaisuutena tarkoituksenmukaista. Outokummun tilaajajohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää antaa suostumuksen Joensuun kaupungin päihdepalveluiden kilpailuttamiseen kokonaisratkaisuna, jossa päihdepalvelut toteutetaan yhden palveluntuottajan toimesta ajalle (lisäksi optiot v) sekä korvaushoidon ja päihdelaitosvieroituksen/-kuntoutuksen kilpailuttamiseen optioina hoitopäivähinnalla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Satu Huikuri ja Eila Heinonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto tarkasti tämän pykälän heti päätöksenteon jälkeen.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Nuorten kehitysvammaisten päivätoiminnan laajentaminen 3524/ /2014 STLTK Nuorten elämään valmentava päivätoiminta (NUPA) on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille yli 16-vuotiaille vaikeasti kehitysvammaisille nuorille, jotka tarvitsevat erittäin paljon apua päivittäisissä toiminnoissaan. Palvelu hyödyntää erityisesti niitä nuoria, joille toisen asteen opiskelupaikan löytäminen on erityisen vaikeaa tai mahdotonta. Keväällä 2014 sosiaali- ja terveyslautakunta ( ) päätti perustaa yhden päivätoimintaryhmän (NUPA 1) osaksi kaupungin omaa palvelutuotantoa. Toiminta käynnistettiin yhden lukuvuoden mittaisena kokeiluna Lehmon peruskoulun tiloissa elokuussa Lisäksi Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunta päätti keväällä 2015 ( , 36) perustaa toisen päivätoimintaryhmän NUPA 2 siten, että ratkaisu lukuvuoden osalta tehdään viimeistään alkuvuonna Nuorten kehitysvammaisten pävätoiminnalle on kasvava tarve. Vammaispalvelun alkuvuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan päivätoimintapalveluja tarvitsee syksyllä 2016 Uimaharjun (NUPA 2) toiminnan lisäksi 12 kehitysvammaista nuorta. Yhteensä nuorten päivätoimintaa syksyllä 2016 tarvitsee n. 16 nuorta. NUPA1-ryhmän toiminta vakinaistui kesällä Henkilöstö- ja työllisyysjaosto ( ) perusti kolmen ohjaajan ja yhden sosiaaliohjaajan toimet lukien. NUPA1 toiminnalle etsitään uutta tilaa nykyisen Lehmon koulun vuokrasopimuksen päättyessä 07/2016. NUPA 1 toiminnan nettokustannukset vuonna 2015 olivat euroa. Vuonna 2015 NUPA 1 tuotti 1003 päivätoimintapäivää yhteensä kahdeksalle asiakkaalle. Yhden päivätoimintapäivän hinta oli siten 254 euroa. NUPA 1 päivätoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja asiakkaita on siirtynyt palveluissa eteenpäin mm. koulutukseen, asumiskokeiluihin ja työ- ja päivätoimintakeskuksiin yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. NUPA 2 -ryhmän osalta 08-12/2015 välisenä aikana oli 402 toimintapäivää neljälle asiakkaalle ja asiakaskohtainen hinta päivätoimintapäivää kohden oli 200 euroa. NUPA 2 -ryhmä toimii Joensuun Kodit Oy:ltä vuokratussa edullisessa rivitalossa Uimaharjussa. Honkalampi- keskuksen päivätoiminnan hinnat vuonna 2016 ovat välillä 145 e e. NUPA 1 ja NUPA 2 vastaavien asiakasryhmien hinta on välillä 214 e/pv -329 e/pv. Kustannusero oman toiminnan ja ostopalvelun välillä on karkeasti seuraava: yhteensä 12 asiakkaan päivätoiminnan ostopalvelu on euroa/päivä. Omassa toiminnassa samanlaisella palvelutarpeen mukaisella jaottelulla päivätoiminnan hinta on euroa/päivä. Ero päivätoimintapäivää kohden on 555 euroa/päivä. Lisäksi NUPA -ryhmä tarjoaa asiakkaille koko päivän kestävän päivätoiminnan. Haasteena on 12 kehitysvammaisen päivätoiminnan järjestämiselle sopivien tilojen löytyminen Joensuun kaupungin keskustan alueelta. Toiminnan kannalta

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto tavoitteena on löytää yhteinen tila kahdelle eri ryhmälle (ryhmän koko on 6 asiakasta). Tilakeskuksen kanssa käydään neuvotteluja sopivien tilojen saamiseksi. Tilojen saaminen keskustan alueelta vähentää olennaisesti kuljetuskustannuksia ja mahdollistaa parhaiten asiakkaiden työelämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen suuntautuvia harjoitteluja (asiakkaista suurin osa on vaikeasti autisteja). Suurin kustannuserä uudelle ryhmälle on henkilöstökulut, jotka ovat noin euroa (yksi sosiaaliohjaaja ja kolme ohjaajaa). Kuljetuskustannukset uuden ryhmän osalta olisivat karkean arvion mukaan euroa riippuen tilaratkaisusta. Asiakkaat tulevat Joensuun kantakaupungin sekä Pyhäselän alueelta. Toiminnan laajentamiselle ei ole erikseen varattu määrärahaa vuodelle Loppuvuoden 2016 lisäkustannukset ovat noin riippuen tilaratkaisusta. Tämän hetkisen arvion mukaan toiminnan laajentamisesta muodostuvat lisäkustannukset on mahdollista kattaa vastuualueen budjetin sisältä. Valmistelijat: sosiaalipalveluiden johtaja Leena Korhonen, vammaispalveluiden päällikkö Tarja Hallikainen ja palveluvastaava Tuula Malinen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää sosiaali- ja terveystoimen tilaajaostolle nuorten päivätoiminnan laajentamista ajalle Työntekijät palkataan lukien. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. SOTETIJ Vuoden 2016 tilaus sisältää kahden nuorten kehitysvammaisten päivätoimintaryhmän toiminnan. Palveluiden piiriin tulevien nuorten määrä on kasvamassa ja kantakaupungin alueella järjestettävää päivätoimintaa on tarpeen laajentaa elokuun alusta lukien. Kyse on määräaikaisesta päivätoiminnan laajennuksesta. Toiminnan laajuutta vuoden 2017 syyskaudella tulee arvioida, kun palveluiden piiriin tulevien nuorten määrä on tiedossa. Toiminnan laajennus on mahdollista kattaa vammaispalveluiden tilauksen sisältä eikä siten edellytä tilauksen muutosta määrärahojen osalta. Tilaajajohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää hyväksyä nuorten päivätoiminnan laajentamisen ajalle Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Kokouspäivämäärä Pykälät MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät ja 14 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 13 ja Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU Postiosoite: PL 59, JOENSUU Telefaksi: (013) Sähköposti: kirjaamo@jns.fi Pykälät 13 ja Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: KUOPION HALLINTO-OIKEUS Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2.krs,( alkaen Puistokatu 29, Kuopio) KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puh (vaihde) Telefaksi: Sähköposti: Kunnallisvalitus Pykälät Hallintovalitus Pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa