Marian Sairaskoti-Säätiö Stiftelsen Maria Sjukhem. Lauttasaaren Kartanon Sairaskoti. Vuosikertomus

Transkriptio

1 2010 Marian Sairaskoti-Säätiö Stiftelsen Maria Sjukhem Lauttasaaren Kartanon Sairaskoti Vuosikertomus

2 MARIAN SAIRASKOTI- SÄÄTIÖ STIFTELSEN MARIA SJUKHEM VUOSIKERTOMUS 2010 TOIMINTA-AJATUS Marian Sairaskoti Säätiö Stiftelsen Maria Sjukhem perustettiin vuonna Toiminta-ajatuksena on ylläpitää hoitoa tarjoavia paikkoja ikääntyneille helsinkiläisille naisille. Tällä hetkellä säätiö ylläpitää Lauttasaaren Kartanon Sairaskotia, jossa on 29 asukaspaikkaa. SÄÄTIÖN HALLITUS Mauno Juhola puheenjohtaja Marianne Falck varapuheenjohtaja Anja Järviranta sihteeri Pekka Reinikainen Anneli Korhonen on eronnut 2010 Eeva-Liisa Moilanen Leena Salorinne Säätiön hallitus on kokoontunut toimintavuotena yhdeksän kertaa. Säätiön asioiden ohella on kokouksien esityslistalla myös Lauttasaaren Kartanon Sairaskodin asiat, joten kokouksiin on osallistunut myös Kartanon toiminnanjohtaja Tuula Peltonen sekä tarvittaessa talousasioiden hoitaja Jarmo Kettunen. Kartanon asioita käsiteltäessä on kokouksiin osallistunut myös henkilökunnan edustaja. TALOUSHALLINTO Talous- ja palkkahallinto hoidetaan ostopalveluna tilitoimisto Infoservice Kettunen Oy:ltä, jonka toimitusjohtaja Mirja Kettunen vastaa Marian Sairaskoti Säätiön kirjanpidosta, palkanlaskennasta ja laskujen maksamisesta. Tilitoimisto toimittaa hallitukselle säännöllisesti talousarvion seurantaraportin, osallistuu talousarvion laadintaan ja seurantaan sekä tarvittaessa hallituksen kokouksiin. Säätiön tilintarkastajina toimivat HTM tilintarkastajat Jarmo Tähtinen ja Arto Poutanen. SÄÄTIÖN TALOUDELLINEN TILANNE Marian Sairaskoti Säätiön omaisuus on hajautettu eri pankkien sijoitusrahastoihin huomioiden sijoitusten turvallisuus ja tuottavuus. Säätiön ylläpitämän Lauttasaaren Kartanon Sairaskodin taloutta on hoidettu huolella ja talousarvio on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Säätiön ylläpitämän toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan hoitomaksujen ja avustusten tulisi kattaa sairaskodin kulut. 2

3 YHTEISTYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KANSSA Yhteistyö Helsingin kaupungin sosiaalitoimen kanssa on ollut tiivistä ja olemme saaneet osastonjohtaja Tuulikki Siltarilta tukea ja arvokkaita neuvoja koko kuluneen toimintakauden ajan. Neuvotteluissa kaupungin kanssa yhdessä totesimme, että nykyiset tilat eivät enää vastaa kaupungin asettamia hoitolaitoksen tilojen laatukriteerejä. Ahtaista tiloista johtuen kaupunki edellyttää jo 2011 hoivapaikkojen vähentämistä sekä 2012 hankintalain mukaiseen palvelujen kilpailutukseen osallistumista. Hallitus on pohtinut jo muutaman vuoden ajan toimintatilakysymystä ja todennut, että emme ole löytäneet säädökset täyttäviä korvaavia vuokratiloja, eivätkä resurssimme riitä omien tilojen rakennuttamiseen. Keväällä käydyissä neuvotteluissa osastonjohtaja Tuulikki Siltari ehdotti, että tutkisimme liiketoimintamme siirtoa Esperi Care Oy:lle, joka on avaamassa Lauttasaareen hoivapalveluyksikön. Tuulikki Siltari järjesti tapaamisen heidän kanssaan ja vähitellen hallituksessa heräsi ajatus, että liiketoiminnan ja henkilökunnan siirto Esperi Care Oy:lle olisikin kaikkien osapuolten kohdalla hyvä ratkaisu. Taustalla vaikutti myös hoitopaikkojen vähennystarve joka olisi romuttanut talouttamme sekä vuokrasopimuksemme päättyminen 2013, jolloin edessä olisi muutto tai toiminnan lopettaminen. Hallitus päätyi hyvässä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Lauttasaaren Kartanon Sairaskodin ostopalvelusopimuksemme irtisanomiseen ja liiketoimintasiirtoneuvottelujen aloittamiseen Esperi Care Oy:n kanssa. Tuulikki Siltari tuki hallitusta liiketoiminnan siirtoneuvotteluissa, jotka saatiin onnellisesti päätökseen loppuvuodesta. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kanssa käytiin myös neuvotteluja, jotka koskivat vuokrasopimuksen päättymistä ennen sopimuskauden loppua. Kaupunki on tullut vastaan kiitettävästi ja saimme Kartanon vuokrasopimuksen päättymään Kartanon asukkaat ja henkilökunta lukuun ottamatta Kartanon lääkäriä ja keittiöhenkilökuntaa (neljä henkilöä) siirtyivät heti vuodenvaihteen jälkeen Untuvakotiin. YHTEISTYÖ ESPERI CARE OY:N JA HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALITOIMEN KANSSA Yhteistyö Esperi Care Oy:n kanssa sujui hyvin ja solmimme liiketoimintamme siirtosopimuksen, joka käsitteli ensisijaisesti henkilökunnan siirtoon liittyviä asioita. Vanhusten siirtoon liittyvissä asioissa oli Helsingin Kaupungin sosiaalitoimella ja henkilökunnallamme paljon neuvoteltavaa omaisten kanssa ja sekä erilaisten lausuntojen ja asiakirjojen päivittämistä. Asukkaidemme hoito muuttui muuton yhteydessä ns. laitospaikkahoidosta tuetuksi palveluasumiseksi, joka vaati uudet yksilölliset sopimukset jokaiselle asukkaalle. Kaupungin sosiaalitoimi ja henkilökuntamme selvisivät kiitettävän nopeasti tästä yllättävän lyhyen aikataulun laajasta tehtävästä. Hallitus kiittää heitä kaikkia hyvästä ja laadukkaasta työstä. SÄÄTIÖN SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Kevään neuvottelujen jälkeen hallitus käynnisti sääntöjen muutoskeskustelun, sillä hoivakodin ylläpidon tilalle tarvittiin uutta kohdetta, joka sopisi Säätiön alkuperäiseen tarkoitukseen. Hallitus päätti syksyllä laajentaa sääntöjen tarkoitusta ehdottamalla Säätiörekisterille sääntömuutosta, joka mahdollistaisi helsinkiläisten vanhusten kuntoutuksen tukemisen. Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti hallituksen esittämän Säätiön tarkoituksen muutoksen, jonka jälkeen sääntöjen 2 on seuraavanlainen; Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea kuntoutusta tarvitsevia helsinkiläisiä vanhuksia. Säätiö voi myös perustaa ja ylläpitää hoitolaitoksia helsinkiläisiä vanhuksia varten. 3

4 LAUTTASAAREN KARTANON SAIRASKOTI VUOSIKERTOMUS 2010 LAUTTASAAREN KARTANON SAIRASKODIN TOIMINTA AJATUS Kartanon toiminta-ajatuksena on turvata keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastaville ikääntyneille naisille yksilöllistä ja laadukasta hoitoa turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä. Tavoitteena on kiireetön ja yksilöllinen hoitokäytäntö, joka tukee asukkaan omien voimavarojen säilymistä mahdollisimman pitkään. Asukkaan omaa toimintakykyä tukeva hoito-ote kuuluu Kartanon arjen hoitotyöhön. Helsingin kaupunki on varannut kaikki 29 pitkäaikaishoitopaikkaa ostopalvelusopimuksella. JOHTORYHMÄ Johtoryhmän jäseniä ovat toiminnanjohtaja Tuula Peltonen, terveystieteen maisteri Mirka Piiroinen, sairaanhoitaja Anna Laaksoharju, lähihoitaja Natalia Shevchuk ja emäntä Leena Ojalainen. Kartanon osa-aikaisena lääkärinä on toiminut Terttuliisa Ahokas. Hän on osallistunut tarvittaessa johtoryhmän kokouksiin asiantuntijana. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Mauno Juhola on osallistunut myös tarvittaessa kokouksiin. 4

5 Johtoryhmä on kokoontunut kuluneen vuoden aikana kuusi kertaa. Kokouksissa on ollut aiheena mm. hoitosolujen toimivuus, Kartanon piha-alueen ja alatien korjaukset sekä sadevesikaivojen rakentaminen, asukastietojärjestelmä ja loppuvuonna uuden toiminnan käynnistyminen, muutto ja palkka-asiat. HENKILÖKUNTA Hoitohenkilökunnan mitoitus oli 0,58 hoitajaa asukasta kohden. Henkilökunnan vaihtuvuuden ja pitkien sairaslomien johdosta sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon takaamiseksi on jouduttu käyttämään sijaistyövoimaa. Lauttasaaren Kartanon Sairaskodista irtisanoutui sairaanhoitajat Tarja Jurmu ja Anna Laaksoharju toukokuussa sekä sairaanhoitaja Hilkka Lindholm kesäkuussa vuorotteluvapaansa päättyessä. Eläkkeelle siirtyi lähihoitaja Pirjo Horttanainen toukokuun alusta alkaen. Uusina työntekijöinä aloittivat lähihoitajat Marjut Tuomela ja Claire Roos. Oppisopimusopiskelija Tytti Nenonen aloitti opiskelun kesäkuun alussa ja Kati Ahvonen tuli Kartanoon oppisopimusopiskelijana elokuun lopussa. Sairaanhoitajien sijaisena toimi kesän ja loppusyksyn aikana sairaanhoitajat Helena Kilpi ja Henriikka Lahti. Helsingin kaupungin sosiaalitoimen kanssa oli sovittu, ettei sairaanhoitajan toimia vakinaisteta. Toukokuun alusta nimitettiin terveystieteen maisteri Mirka Piiroinen vastaavaksi hoitajaksi ja jolloin hänelle laadittiin uusi toimenkuva. ULKOPUOLISET PALVELUT Kartanon siivous on hoidettu ostopalveluna Servi-Sole Oy:ltä. Asukkaiden laboratorionäytteiden kuljetus Marian sairaalan laboratorioon järjestettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa koska Lauttasaaren terveysaseman laboratorio lakkautettiin helmikuussa. Proviisori Tiina Tuononen vastasi Kartanon lääkevarastosta. Lauttasaaren Keskusapteekki toimitti lääkkeet ja proviisorilla ei ollut huomautettavaa lääkevaraston hoidosta. Kiinteistö- ja talonhoito on hoitanut Kartanon pienet remontit ja hankinnat kunnossapitoon liittyen. Runsasluminen talvi on teettänyt töitä etenkin aurauksen ja jääpuikkojen osalta. Helsingin kaupungin toimesta rakennettiin kesäkuussa kolme sadevesikaivoa Kartanon alueelle, jossa yhteydessä Kartanon alapihan tien kuoppaisuutta korjattiin. TYÖTURVALLISUUS JA HENKILÖKUNNAN HYVINVOINTI Luottamusmiehenä on toiminut lähihoitaja Natalia Shevchuk. Henkilökunnan keski-ikä oli edelleen 49 vuotta. Työsuojelupäällikkönä on toiminut toiminnanjohtaja Tuula Peltonen, työsuojeluvaltuutettuna terveystieteenmaisteri Mirka Piiroinen ja varavaltuutettuina lähihoitaja Tanja Gråsten sekä keittiöapulainen Elvi Saarinen. Työterveyshuollosta on vastannut Ruoholahden Diacor Terveyspalvelut Oy. Henkilökunnan sairaspäiviä oli yhteensä 327. Lyhyiden (1 4 pv) sairaslomien määrä oli 31 ja pitkien sairaslomien määrä oli 12 (yhteensä 255 päivää). TYÖHYVINVOINTI TOIMINTAA HENKILÖKUNNALLE Fysioterapeutti Marja Alatalo on ohjannut taukoliikuntaa koko työyhteisölle yksitoista kertaa. Työyhteisön yksilö- ja ryhmä työnohjausta on ollut seitsemän kertaa vuoden aikana. VTM Leena Voutilainen on ohjannut muutostilanteista selviytymistä ja oman elämän hallintaa työnohjaustilanteissa. 5

6 Työterveyshuolto on tukenut työyhteisöä loppuvuonna. Työpsykologia ja työterveyslääkäriä on käytetty enemmän. Kausi ja sikainfluenssarokotteet annettiin henkilökunnalle asukkaiden rokotusten yhteydessä. Henkilökunta osallistui kesän ja syksyn aikana ns. työaikapankkikokeiluun. Kokeilu lisäsi työntekijän oman ajan hallintaa. Kokeilu oli tarkoin ohjeistettu ja osastokokouksissa oli sovittu säännöt. Tunnit tasattiin kuuden viikon välein. Keväällä koko työyhteisö oli juhlistamassa Marian Sairaskotisäätiön 50-vuotista taivalta Teatteri Avoimissa Ovissa katsomalla esitystä: Kuin viimeistä päivää. Teatteriesityksen suosio oli suuri ja esityksen sanoma kosketti kaikkia. Esitys kertoi vanhainkotielämästä ja hoitajapulasta sekä vanhusten kohtelusta. Kesäkuussa henkilökunta vapaaehtoistyöntekijöineen teki retken Kotkaan. Tutustuimme keväisen vehreään Sapoka -puistoalueeseen. Hyökyaallossa kiersimme oppaan ohjauksella sekä merimuseon että Karhulan lasimuseon. Ruokailimme luonnonkauniilla Vihreällä Saarella. Langin kosken opastuksen hoiti itse keisarinna Maria Fjeodorovna. Automatkat hyödynsimme keskustelemalla asiakaskirjaamisesta ja asiakastietojärjestelmästä. Paluumatkalla kertasimme kinestetiikkaa ja ergonomiaa opetusvideon vauhdittamana. Syksyllä käväisimme iltapäivätapahtumana Aira Samulinin Hyrsylän mutkassa. Saimme paljon historiallista tietoa, mutta myös saimme tutustua uuteen vanhuksen voimavaroja tukevaan kotiin, jossa liikuntavälineiden ohella oli poreallas ja nyrkkeilysäkki. Joulukuussa kun oli selvää Lauttasaaren Kartanon Sairaskodin lopettaminen ja edessä Untuvakotiin muutto, sitä juhlistettiin Ravintola Savussa Tervasaaressa. Jokainen Untuvikko sai tervapesun ja tervamerkinnän otsaan. Juhla- aterian yhteydessä muistettiin 20- ja 10 - vuotta palvelleita, samaten myös eläkkeelle siirtyvää emäntä Leena Ojalaista. Marian Sairaskotisäätiö lahjoitti jokaiselle työntekijälle ja vapaaehtoistyöntekijälle helmikorun muistoksi. Joululahjaksi Säätiö lahjoitti juustolajitelman. AMMATILLINEN KEHITTYMINEN Henkilökunnalle kertyi koulutuspäiviä 3,5 / työntekijä (liite 1) edelleenkin on vapaa-aikana tapahtuvaa koulutusta tuettu. Osastotunteja on pidetty kuukausittain. Aiheet ovat vaihdelleet eettisistä aiheista tunneälyn kautta ergonomiaan. Tiimityöskentely sai myös pontta vuoden aikana. Yhteisissä palavereissa kiinnitettiin huomiota yhteiseen tapaan työskennellä ja uusia hyväksi koettuja käytäntöjä jaettiin muillekin. Asukastietojärjestelmän käyttöönotto yhdisti henkilökuntaa. Asukastietojärjestelmäksi valittiin Fastroin Hilkkajärjestelmä. Järjestelmän käyttöönotto toteutettiin projektina ja osa-tavoitteiden toteuduttua käytiin yhdessä teatterissa tai retkillä. Osastotunnit ja koulutus olivat tärkeitä työmenetelmiä. Jokainen tuki toistansa ja näin selvitettiin enimmät ongelmat ja kannustettiin kaikkia, ettei kukaan jäänyt yksin. Onnistuminen olikin todella iloinen asia ja ennakkoluulot poistuivat. RAVITSEMUS Kartanon keittiössä on seurattu ravitsemussuosituksia ruoanvalmistuksessa. Keittiöhenkilökunta on ollut vahvasti mukana niin ruoan jakamisessa kuin myös asukkaiden auttamisessa. Heidän huomionsa ovat olleet tärkeitä asukkaan kokonaishoidon näkökulmasta. Painonseuranta on ollut säännöllistä ja muutoksiin on puututtu. 6

7 TURVALLISUUS Kartanon turvallisuuskulttuuria on jatkettu perehdyttämällä uudet työntekijät ja opiskelijat mahdollisimman nopeasti Kartanoon tulonsa jälkeen ensisammutusvälineistöön ja pelastussuunnitelmaan. Kuukausittain on suoritettu palotaulun tarkastus ja sen koekäyttö. Yövartioinnista on vastannut Securitas Oy. Yöhoitaja on voinut tarvittaessa pyytää apua asukkaan nostamiseen joko Kiinteistöhuollosta tai Securitakselta. Kameravalvonta on myös tärkeä tuki yövalvonnassa. Yöhoitajan yksin työskentelyyn on laadittu tarkat toimintaohjeet, joissa on työturvallisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. HOIDETUT ASUKKAAT Kartanossa on hoidettu vaikeasti muistisairaita naisia, joilla on lisäsi paljon muuta hoitoa ja seurantaa vaativia sairauksia. Äkilliset sairastapaukset on hoidettu Hartmannin päivystyksessä. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston järjestämää takapäivystyslääkärin palveluja on käytetty kerran. Häntä on voitu myös tarvittaessa konsultoida puhelimitse. Kivelän kotisairaalaa on käytetty kaksi kertaa. Molemmissa tapauksissa on jouduttu lääkitsemään suonensisäisesti. Asukasta ei ole jouduttu siirtämään hoidon ajaksi sairaalaan vaan hän on saanut olla tutussa ympäristössä. Vanhusgeriatrian palveluja on käytetty vuoden aikana kaksi kertaa. Lauttasaaren hammashoitola on edelleen vastannut asukkaiden hammashoidosta. Proteesikorjaukset on hoidettu hammasteknikko Lyyvuolla. Hammashoitajat ovat tehneet yhden tarkastus- ja ohjauskäynnin Kartanossa. Veteraanikuntoutusvaroista on saatu osalle asukkaista viikoittaista fysioterapiaa. Lauttasaaren Fysikaalisen hoitolaitoksen kanssa on jatkettu hyvää yhteistyötä. Fysioterapeutti Marja Alatalo on käynyt kuntouttamassa asukkaita. Vuoden 2010 aikana on ollut 360 hoitokertaa. Kasvua edelliseen vuoteen on 62 hoitokertaa. TOIMINNAN VERTAILUTIETOJA vuosi hoitopaikkoja 29(lokakuu) hoitopäiviä hoidetut yht kuormitus 99 (lokakuu) 98 98,2 keski-ikä hoitokäynnit ensiapukäynnit kotisairaala

8 HOIDON VAATIVUUSTASON SEURANTA Rava -mittarilla (1,29 4,02) mitattiin toimintakykyä huhtikuussa sekä syyskuussa. Syyskuun Rava - pisteiden keskiarvo oli 3,5. Asukkaiden hoitoisuus oli selvästi raskasta. Huonokuntoisia lähes vuodehoitoa tarvitsevia asukkaita ei ole voitu siirtää paremmin sopiviin kaupungin hoitolaitoksiin, vaan heidät on jouduttu hoitamaan ahtaissa ja ergonomisesti hankalissa olosuhteissa. MMSE -mittaus (mini mental examination), joka arvioi älyllistä toimintakykyä (0-11= vaikea muistisairaus, 12-17= keskivaikea muistisairaus, 18-30= lievä muistisairaus) saatiin Kartanon keskiarvoksi syyskuussa 6,03. Testit osoittivat muistisairauksien edenneen. RAI -tulokset (Resident Assessesment Instrument) viittasivat myös selkeästi tilanteen muuttumiseen. Kivunhoito oli parantunut viime vuodesta, samoin unilääkkeiden käyttö pudonnut nollatasolle. Fyysinen toimintakyvyn lasku näkyi selkeästi ja sen myötä painehaavaumariski. Kaatuilu oli myös loppuvuodesta lisääntynyt KEHITYS, YHTEISTYÖ JA UUTEEN TOIMINTAAN SUUNTAUTUMINEN Yhteistyö Helsingin kaupungin sosiaalitoimen ja Marian Sairaskotisäätiön - Stiftelsen Maria Sjukhemin kanssa on jatkunut lähes 50 vuotta. Helsingin kaupungin palvelustrategia kuitenkin suosii laitospaikoista luopumista ja siirtymistä tehostettuun palveluasumiseen. Lauttasaaren Kartanon Sairaskodin fyysiset puitteet eivät enää vastaa nykypäivän vanhustenhoitolaitokselle asetettuja vaatimuksia. Marian Sairaskotisäätiö on käynyt neuvotteluja eri toimijoiden kanssa erilaisista vaihtoehdoista. Varteenotettava vaihtoehto olikin syksyllä valmistuva Esperi Care Oyn omistama Untuvakoti Lauttasaaressa. Neuvottelut käynnistyivät loppukesästä Helsingin kaupungin, Esperi Care Oyn ja Marian Sairaskotisäätiön välillä. Untuvakodin paikkaluku oli 26, joista oli jo yksityisesti täyttynyt viisi asukaspaikkaa. Kyseessä oli tehostetun palvelun yksikkö, joista Helsingin kaupunki sitoutui ostamaan 21. Tavoite oli että sekä asukkaat että hoitajat siirtyvät uuteen yksikköön. Positiivisena asiana koettiin, että tutut hoitajat jatkaisivat hoitoa ja muutostilanne olisi asukkaalle mahdollisimman turvallinen. Marian Sairaskotisäätiön hallituksen päätöksen jälkeen asia kerrottiin virallisesti ensin luottamusmiehelle ja sitten koko henkilökunnalle. Omaistenillan tiedotustilaisuudessa olivat kaikki kolme tahoa. Tieto sai positiivisen vastaanoton ja hyväksynnän. Marras joulukuussa Kartanossa asuvista asukkaista siirtyi omaisen hyväksymänä seitsemän asukasta eri puolille Helsinkiä hoitolaitoksiin. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa yhteistyössä kaikkien Untuvakotiin siirtyvien asukkaiden omaisten kanssa käytiin henkilökohtaisesti neuvottelu. Neuvotteluissa oli mukana asukkaan omahoitaja. Tilaisuudessa selvitettiin lääke-, vuokra-, ruoka- ja hoitoasiat. Hoitajille se oli perehdytystä tulevaan. Kartanon oma vuosittainen omaistyytyväisyyskysely tehtiin Kartanon perinteisen puutarhajuhlakutsun yhteydessä. Vastauksia tuli 12 ja niiden yhteissanoma oli huoli Kartanon fyysisten puitteiden ahtaudesta. Asukkaan kohteluun oltiin hyvin tyytyväisiä, mutta toivottiin enemmän yhteydenottoa omaiseen. Marras - joulukuukuussa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualue teki omaiskyselyn kaikkiin kaupungin omissa ja ostopalvelu- tai palvelusetelillä hankkimassa vanhainkodin tai tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Monisivuisen(49kysymystä) kyselyn jätti nimettömänä 12 omaista. Saaduissa vastauksissa painottuivat miltei samat asiat. Tyytyväisiä oltiin mm. hoitopaikan sopivuuteen, 8

9 hoitohenkilökunnan taitoon huolehtia asukkaasta ja kunnioittaa henkilökohtaisia tapoja ja tottumuksia. Kiitettävää oli myös henkilökunnan kohteliaisuus, ystävällisyys, asukkaan lohduttaminen ja rohkaisu. Henkilökunnan auttaminen fyysisissä tarpeissa sai myös kiitosta. Hajontaa oli enemmän miten henkilökunta huolehtii asukkaan liikkumisesta sisällä ja ulkona, samoin hengellisten ja kulttuuritarpeiden saatavuudesta. Melko tyytyväisiä omaiset olivat Kartanon kodikkuuteen, esteettömyyteen, siisteyteen, rauhallisuuteen ja turvallisuuteen, yksittäisiä tyytymättömiä oli mukana. Kouluarvosanaksi yksikölle annettiin 9-. Omaiskysely tehtiin valtavassa muutosvaiheessa. Osa omaisista tiesi läheisensä joutuvan johonkin muuhun kaupungin yksikköön. Kaikkien Untuvakotiin muuttavien asukkaiden omaisten kanssa oli pidetty hoitokokous, jossa sosiaalihoitaja, omahoitaja oli läsnä. Kyselyssä oltiin kuitenkin osittain tyytymättömiä tiedonsaantiin, neuvontaan, nykyisen palvelun suunnitteluun. Jotkut sanoivatkin kyselyä jättäessään, että kritiikki ei ollut suunnattu Kartanoon, mutta jotenkin piti tuoda ilmi pahamieli. Omaisten kanssa pidettiin yhteensä seitsemän hoitokokousta. Aiheina oli joko uuden asukkaan tulovaiheeseen liittyvät asiat tai Kartanossa asuvan asukkaan huononeminen. Sosiaalityöntekijöiden kanssa pidettäviä kokouksia oli yhteensä 20 marras-joulukuussa. Henkilökunnan siirto sujui liiketoiminnanluovutussopimuksella. Informaatio tilaisuuksia oli useita. Keittiöhenkilökunta, lääkäri ja toiminnanjohtaja sekä oppisopimusopiskelijat eivät siirtyneet Esperi Care Oy:hyn. Yt -neuvottelut koskivat neljää työtekijää ja Sairaskodin lääkäriä. Viralliseksi muuttopäiväksi määräytyi 2. tammikuuta Vuoden 2010 aikana on Lauttasaaren Kartanon Sairaskoti osallistunut Helsingin kulttuurikeskuksen selvitykseen Taidetta ikä kaikki Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä. Apuvälinelainoja on tehty Laakson sairaalan fysioterapiaosaston apuvälinelainaamosta. Tarvetta on ollut mm. tuki ja liikuntavälineistä sekä hoitajien työtä helpottavista erilaisista nostovälineistä. Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen (HESOTE), Diakonia opiston ja Amiedun sopimukset opiskelijoiden ohjaamisesta ovat edelleen voimassa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on sujunut erinomaisesti. Kymmenen lähihoitajaopiskelijaa on suorittanut monimuoto-opiskelua Kartanossa. Henkilökunta on osallistunut heidän ohjaukseen, näyttöjen vastaanottamiseen ja arviointiin. Henkilökunnan näyttövastaanottokoulutusta on päivitetty vuoden aikana. Diakoniaopistosta on viisi sairaanhoidon opiskelijaa ollut harjoittelujaksolla Kartanossa. Opiskelijoiden ohjaus ja mukanaolo arjessa on rikastuttanut asukkaita ja henkilöstöä. Peruskoulusta on ollut yksi(tet) opiskelija työelämään tutustumassa viikon ajan. Hän seurusteli ja ulkoilutti vanhuksia. Keväällä oli kahden kuukauden ajan työvoimatoimiston kautta sosiaalialan maisteri tutustumassa vanhusten hoitoon. Jakso päättyi kesken, sillä hänet työllistettiin Helsingin kaupungin sosiaalivirastoon sinne tehdyn opintokäynnin jälkeen. Runsaasta opiskelijamäärästä johtuen oppilaitoksen edustajan, opiskelijan ja ohjaajan välisiä kokouksia oli ennätysmäärä (yhteensä 17). Helsingin viherosasto on hoitanut Kartanoa ympäröivää puutarhaa ja sen viheraluetta. Viherosasto on huolehtinut vuodenaikaan sopivista kukista ja muista kasveista, jotka ovat ilahduttaneet ulkoilevia asukkaita ja läheisiä. Kestävä kehityksen ja kierrätyksen näkökulmaa tuettiin siirtymällä kartonkikeräykseen tammikuussa. 9

10 SPR:n vapaaehtoistoiminnan kautta saatujen pitkäaikaisten vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa on yhteistyö sujunut todella hyvin. He ovat antaneet arvokkaan panoksensa seurustelemalla, ulkoilemalla sekä auttamalla asukkaita monissa päivittäisissä toimissa. Kerran viikossa eräs heistä käy selkolukemassa vanhuksille. Jalkahoitaja, kampaaja, fysioterapeutti sekä lymfahoitaja ovat käyneet säännöllisesti antamassa asukkaille palveluitaan. Lauttasaaren seurakunta on järjestänyt kerran kuukaudessa hartaushetken. Seurakunnan diakoniatyötekijä on toimittanut myös kuukausittain hengellisen hetken. VIRIKETOIMINTA Kartanon henkilökunta on sitoutunut asukkaan laadukkaan ja hyvän hoitopäivän toteutumiseen, johon kuuluu myös viriketoiminnan järjestäminen ja kehittäminen(liite 1). Näitä ovat olleet fysioterapeutin järjestämät erilaiset jumppatuokiot ja hoitajien pitämät laulu-, askartelu-, tuolijumppa- ja muut virikehetket. Lauttasaaren Fysikaalisen hoitolaitoksen fysioterapeutti on antanut asukkaille yksilöterapiaa. Grillaushetket olivat kovin suosittuja tapahtumia. Keittiöhenkilökunta auttoi niissä aktiivisesti ja omaisetkin olivat usein mukana. Juhannusaaton grillaukseen toi oman lisänsä puutarhassa soiva haitarimusiikki. Sairaanhoitaja Anna Laaksoharju ilahdutti asukkaita kesäkuun alussa tuomalla päiväksi Diana-ponin asukkaiden ihasteltavaksi. Tapahtumassa riitti ihmeteltävää kaikille. Kartanon vehreässä puutarhassa vietettiin kesäkuussa perinteinen puutarhajuhla ja samalla juhlistettiin Säätiön 50 -vuotistaivalta. Juhlan teemana oli 50 ja 60 luvun vaihde, teema näkyi mm. henkilökunnan vaatetuksessa, meikeissä ja hiustyylissä. Juhlan juontajana edellisten vuosien tapaan oli oopperalaulaja Klaus Pennanen. Kesäjuhlan pääesiintyjänä oli tenori Pekka Kuukka. Hän esitti ajanhenkeen soveltuvia lauluja mm. Kertokaa se hänelle ja Elämäni on lauluni. Martta Pihlajamaa ilahdutti yleisöä laulamalla Tule aamuun hymyilevään ja Kuljen yksin autiolla tiellä. Juhlan päätteeksi Kartanon keittiö tarjosi herkullisen kahvihetken ja yhteislaulu loi tunnelmaa. 10

11 VIRIKETOIMINNAN TAPAHTUMAT Tapahtumat kerrat Puutarhajuhla 1 Joulujuhla 1 SPR:n juhla 2 Kirpputori 1 Grillaus 5 Hengellinen kuoro 2 Hengellinen hetki 12 Matti Pasanen laulu, haitari tai posetiivi 7 Simo Bäckman laulu ja säestys 5 Klaus Pennanen laulu 3 Tommi Varis laulu 1 English play school lapset 3 Kristillinen kuoro 2 Trubaduuri Marja-Leena 2 Kansanmusiikkikonsertti Meriheini Luoto 2 Tuolijumppa 9 Selkokielilukemista 24 Klassinen joulukonsertti 1 Ulkoilutusta 30-40/kk Musiikkihetket Leea Ahvo-Krubally 16 Virpojat 2 Diana poni Kartanossa 6.kesäkuuta koko päivän taputeltavana 1 11

12 HENKILÖKUNNAN KOULUTUS Osastotuntien aiheita olivat uudet perehdytyssuunnitelmat, rakennekirjaaminen, ergonomia, tunneäly, asiakastietojärjestelmä ja hyvinvointi Osastokokouksia pidettiin yhteensä 12. Opintokäynnit Päiväpaikka Domus, Sarakoti. Työmaakokouksia oli kaksi. Jet- koulutuksessa oli Tuula Peltonen, toteutettiin Hilkka asukastietojärjestelmän projekti, joka päättyi 10/2010. pv kesto koulutustapahtuma osallistujat Ravitsemussuositukset Ojalainen Leena, Arovaara Leena Lähihoitajapäivät Laakkonen Armi, Lehtonen Tiina, Arovaara Leena RAI -seminaari Hyvönen Paula, Arovaara Leena, Musakka Leena Sairaanhoitajapäivät Peltonen Tuula Työsuojelukoulutus Gråsten Tanja, Piiroinen Mirka, Saarinen Elvi ½ Asukastietojärjestelmä: kirjaaminen, ergonomia, kinestetiikka koko henkilökunta ja 1 Asukastietojärjestelmän koulutus koko henkilökunnalle RAI C-osiokoulutus Lehtonen Tiina, Musakka Leena RAI päivitys ja pääkäyttäjä Piiroinen Mirka RAI seminaari Ruokolainen Ilona Muistiseminaari Nenonen Tytti Rakenteiden kirjaaminen Piiroinen Mirka Lähihoit. Näyttöarviointi Shevchuk Natalia, Tuomela Marjut, Ruokolainen Ilona Perehdyttämiskoulutus Shevchuk Natalia, Tuomela Marjut, Ruokolainen Ilona Laitekoulutus kokohenkilökunta HANKITTUA KIRJALLISUUTTA Työpaikalla nähtävänä oltavat lait Työsuojeluvastuuopas Ikääntymisen resurssiopas Dementiahoidon kehittäminen kannattaa Tiimityö - porrastetun hoidon kehittäminen 12

13 13