VALOKUVIA KOTIKONSTEIN

Transkriptio

1 L Ä H E LT Ä K AT S O E N Lexmark Z52:ssa kaapeliliittimet on piilotettu luukun 왘 taakse. Ratkaisu on toki siisti, mutta luukussa on yksi ylimääräinen rikkoutuva osa lisää. Fototulostimella saat VALOKUVIA KOTIKONSTEIN T E S TAT U T F O T O T U L O S T I M E T Canon S400 Canon S800 Epson Stylus Photo 790 Epson Stylus Photo 890 HP DeskJet 840C HP PhotoSmart 1218 Lexmark Z52 Olympus Camedia P-200 Olympus Camedia P MikroPC 2 / 2001

2 LÄHELTÄ KATSOEN Isomman Epsonin mukana tulee teline rullapapereita varten. HP:n 1218-mallissa tulee vakiovarusteena mukana kääntöyksikkö, jonka avulla on helppoa tehdä kaksipuolisia tulosteita. Valokuvatulostus vaatii printteriltä ominaisuuksia, joita ei aivan halpamalleihin kuulu. Kaikki ei ole kiinni tarkkuudesta, myös värisävyjen luonnollisella toistolla ja oikealla paperimateriaalilla on suuri merkitys. Parhaimmillaan tulostetta on hyvin vaikea erottaa valokuvasta. TEKSTI JA TESTIT: ARI HAAPALAINEN KUVAT: MATTI SULANTO Kun halutaan tuottaa lähes aidon näköisiä valokuvia kotikonstein, on mustesuihkutulostus kehittynyt jo hyvin varteenotettavaksi tekniikaksi. Mustesuihkutulostimet ovat edullisia hankkia, yksinkertaisia käyttää ja nopeudeltaankin jo riittävän vauhdikkaita vaativien kuvatulosteiden tekemiseksi. Aivan yksin eivät mustesuihkulaitteet saa valokuvasektorilla häärätä, sillä varsinkin ammattikäyttöön on edelleen tarjolla sublimaatiotulostimia, jotka näyttävät todellisen valokuvailmeen mallia. Sublimaatiota painavat mustesuihkua kovemmat hankintaja käyttökulut sekä rajoittuminen käytännössä pelkästään valokuvatulostukseen. Toisaalta sublimaatiotekniikalla pystytään huomattavasti parempaan kuvatulosteiden laatuun. Tarjontaa valokuvatulostukseen soveltuvissa laitteissa on kohtalaisesti. Näkyvimmin fototulostustaan markkinoivat tutut markkinavaltiaat Hewlett-Packard, Canon sekä Epson, joilla on tarkoitukseen tarjolla useampikin eritasoinen malli. Myös Lexmarkilta löytyy tulostin, jolle on olemassa fotovarustus, mutta mustesuihkupuolella muuten päätään nostavat Xerox ja Olivetti eivät vielä ole suuremmin innostuneet valokuvapuolesta. Alkujaan Lexmarkin tuotantoa oleva valokuvatulostin tulee pian tarjolle Kodak-merkkisenä. Tähän testiin pyydettiin kultakin valmistajalta mukaan "kahden kerroksen väkeä", eli kotikäyttäjän kukkarolle sopiva tulostin ja toiseksi testilaitteeksi malliston ykköstasoa edustava tulostin korkeintaan kolmen tuhannen markan hintaluokassa. Näin testiin saatiin seitsemän mustesuhkutulostinta, joiden kykyjä verrattiin vielä kahteen Olympuksen sublimaatiotekniikalla toimivaan tulostimeen. MELKEIN KUIN VALOKUVIA Mustesuihkutulostin on vakiinnuttanut asemansa yleiseen tulostuskäyttöön tarkoitettuna laitteena, jolle on sekä ammattimaista että harrastusluontoista käyttöä. Valokuvien tulostus on nostanut pikkuhiljaa päätään ja jo muutama vuosi sitten uskaliaimmat markkinoivat mustesuihkuja "aitoon valokuvatulostukseen kykenevinä laitteina". Aitoon valokuvajälkeen ei päästä vieläkään, mutta niin lähelle kuitenkin, että parhaiden mustesuihkutulostimien jälkeä on ensinäkemältä vaikea erottaa kuvalaboratorion tuotteesta; paperimateriaali on samankaltainen kuin valokuvissa ja sävyntoistokin lähes yhtä luonnollinen. Vasta hyvin läheltä tai suurennusvälineitä apuna käyttäen pystyy kuvasta erottamaan mustesuihkutulostimen tuottaman jäljen pistemäisen rakenteen. Toisaalta aidoissa valokuvissakin näkyy sävyvirheitä ja rakenteellisia heikkouksia, jotka ovat syntyneet kuvan tuotantovaiheessa automatiikan valotusvirheen tai kehityskoneen moneen kertaan käytettyjen kemikaalien likaisuuden vuoksi. Valokuvaksi tulostettavassa originaalissa voi olla virheitä aivan samalla tavalla, tulostipa otoksen kuvaksi sitten omin voimin tulostimella tai kuvavalmistamossa. Originaali voi olla sama molemmissa menetelmissä: tavallisella kinokameralla otetun ja pikalaboratoriossa vedostetun kuvan tie voi kulkea skannerille, sieltä mikron kuvaruudulle ja pienen editoinnin jälkeen toista piuhaa pitkin tulostimelle. Myös kehityslaboratoriot tarjoavat monenlaisia kuvapalveluja, joten digikameralla otetun kuvan voi kiikuttaa laboratorioon paperille vedostettavaksi. Näitä palveluja on tarjolla myös internetin kautta (MikroPC 17/2000). MONIKÄYTTÖISET DIGIKUVAT Valokuvatulostuksen varsinainen läpimurto kulkee rintarinnan digikameroiden suosion kanssa. Kinofilmikameroita myydään edelleen moninkertaisesti digikameroihin verrattuna. Digilaitteiden myynti kasvaa kuitenkin niin huimasti, että tilanne kääntyy jo muutamassa vuodessa aivan toisenlaiseksi. Kaikkia digikameralla kuvattuja otoksia ei ole edes tarpeen tulostaa paperille. Itse asiassa suuri osa otoksista hävitetään epäonnistuneina ja vain parhaat tallennetaan mikron levyille pitkäaikaisempaan säilytykseen. Näille kuville löytyy käyttöä paitsi pelkästään kuvaruututarkastelua varten myös erityyppisiin tulosteisiin. Kuvan voi tulostaa paperille sellaisenaan, kuvista tai niiden osista voi rakentaa kollaaseja, niitä voi tulostaa kalvoille tai peilikuvina läpivalaisuarkeille ja myös siirtoarkeille esimerkiksi tyynynpäälliseen tai t-paitaan painettavaksi. Siirtomateriaalitulostuksiin ei välttämättä tarvita valokuvalaatua, mutta silloin, kun kuvista halutaan kaikki irti, täytyy tulostusvälineet ja materiaalit valita vaatimusten mukaan. MikroPC 2 /

3 MPC-TESTI F o t o t u l o s t i m e t PIENTÄ PISAROINTIA Mustesuihkulaitteissa on ollut vallalla kaksi perustapaa toteuttaa valokuvatulostus. Alkujaan useimmilla laitevalmistajilla oli fototulostusta varten tarjolla erillinen mustan kasetin tilalle vaihdettava väripatruuna, jolla väriaineiden sävymäärää lisättiin valokuvatulostukseen paremmin soveltuvaksi. Tätä tekniikkaa käyttävät edelleen sekä Lexmark että Canon joissakin malleissaaan. HP on luopunut kokonaan erillisistä fotopatruunoista ja Epsonilla niitä ei ole koskaan ollutkaan. Epsonilla on sen sijaan edelleenkin erikseen fototulostimiksi nimitettyjä laitteita, mutta nimitys saattaa johtaa ostajakandidaattia harhaan eikä kerro koko totuutta laitteen ominaisuuksista: pelkkä valokuvatulostus ei vielä riitä täyttämään mustesuhkutulostinta hankkivan tarpeita, eikä mustesuihkuja pelkästään valokuvatulostukseen tarjotakaan. Epsonin fotomalleissa on vakiona erillisen mustan lisäksi viiden värin yhdistelmäkasetti, jolla saadaan aikaan laajempi sävyskaala. Canonin valokuvakäyttöön parhaiten soveltuvassa tulostimessa on sama viiden värin idea, mutta tässä värit on paketoitu omiin säiliöihinsä, joista voi kerrallaan vaihtaa vain loppuun kuluneen. Lexmarkissa vaihdetaan fototulostukseen mustan kasetin tilalle fotokasetti, joka yhdessä normaalin kolmivärikasetin kanssa tuottaa Canonin ja Epsonin tavoin laajennetun määrän sävyjä. HP:n DeskJeteissä ja PhotoSmart-tulostimissa on edelleen erillisen mustan rinnalla kolmen perusvärin (syaani-magenta-keltainen) yhdistelmäkasetti. HP luottaa lisävärien asemesta äärimmäisen pieneen pistekokoon ja mustepisaroiden tarkkaan kohdistukseen. Valokuvatulostuksen laatueroihin laitteiden välillä eivät värisävyjen määrään liittyvät erot suoraan vaikuta. Väriaineiden koostumus, pisaroiden tarkka annostus ja kohdistus sekä väriaineen käyttäytyminen erikoisarkilla vaikuttavat lopputulokseen todella paljon. Valokuva vaatii laatupaperin Valokuvia ei kannata tulostaa mille tahansa kopiopaperille. Mustesuihkujen värit toimivat yleensä paremmin pinnoitetuilla erikoispapereilla. Valokuvakäytössä täytyy satsata parhaaseen laatuun, ja silloin ei materiaaleista kannata tinkiä, vaikka ne kalliita ovatkin. Pääsääntöisesti lähes kaikilla tulostinvalmistajilla on omalla tuotemerkillään varustettuja paperilaatuja. Osa papereista on vaihdettavissa laitemerkkien kesken, mutta yleensä merkkiuskollisuus kannattaa. Tulostimien väriaineet ovat koostumukseltaan erilaisia ja ne myös käyttäytyvät eri tavoin erilaisilla papereilla. Väärällä materiaalilla värit voivat imeytyä arkkiin liikaa ja levitä paperin kuiduissa tai sitten liian huonosti, jolloin väri jää hitaasti kuivuvana kalvona arkin pinnalle ja vierekkäiset värit sekoittuvat keskenään. Valokuvatulosteita varten valmistajilla on aina tarjolla muovipintaisia glossy-arkkeja ainakin A4-kokoisina. Niissäkin on useampia laatu- ja kokovaihtoehtoja kysyntää on ainakin tavallisten valokuvien T U L O S T U S K U S T A N N U K S E T Tulostuskustannukset Laite Canon Epson HP Lexmark Canon Epson HP Olympus Olympus Bubble Jet S400 Stylus Photo 790 DeskJet 840C Jetprinter Z52 Bubble Jet S800 Stylus Photo 890 PhotoSmart 1218 Camedia P-200 Camedia P-400 A5-valokuvan hinta 8,54 mk 6,10 mk 2,00 mk 2,47 mk 2,46 mk 6,10 mk 2,29 mk 6,80 mk 14,00 mk A4-valokuvan hinta 20,38 mk 15,80 mk 8,60 mk 7,87 mk 11,38 mk 15,80 mk 11,53 mk 6,80 mk 25,00 mk Hinnat on laskettu fotoväreillä ja valmistajan ilmoittamalla parhaalla fotopaperilla. A5-koko on 15 x 21 cm. F O T O T U L O S T I M E T KULUTTAJAKÄYTTÖÖN Merkki Canon Epson HP Lexmark Malli Bubble Jet S400 Stylus Photo 790 DeskJet 840C Jetprinter Z52 Edustaja Canon Oy Epson Suomi 1) Hewlett-Packard Oy Lexmark Finland Puhelin (09) (09) (09) Internet Hinta 795 mk (+ foto 396 mk) mk 990 mk mk (+ foto 334 mk) Takuu 1 v 1 v (laaj. 3 v) 1 v 1 v, vaihto Tulostustekniikka Canon Drop Modulation MicroPiezo lämpömustesuihku lämpömustesuihku Tulostuspää vaihdettava kiinteä mustepatruunassa mustepatruunassa Värit musta + 3 erillisväriä musta + 5-väri musta + 3-väri musta + 3-väri Tarkkuus 1440 x 720 dpi 2880 x 720 dpi 600 x 1200 dpi valokuvap x 1200 dpi Tulostusnopeus (maks.) 5 s./min (9 s./min optiona) 7,8 s./min mv, 7,5 s./min väri 9 s./min mv, 6,5 s./min väri 15 s./min Muisti - 32 kt 2 Mt - Maks. tulostusleveys 203 mm 210 mm 216 mm 216 mm Arkins. / vast.otto (arkkia) 100 / ei ilm. 100 / ei ilm. 100 / / 50 Suora läpisyöttö ei ei ei on Paperipaino g g g g Ajurit käyttöjärjestelmiin Win9x/Me/NT4/2000, MacOS Win9x/NT4, MacOS Win3.1x/9x/NT4/2000, Win9x/Me/NT/2000, Linux DOS 3.3, MacOS 8.1 Muuta skanneri ja fotoyksikkö Epson PhotoQuicker ja duplex-, vihko-, juliste- ja lisävarusteina Adobe PhotoDeluxe, multi-up-tulostus tulostus ilman marginaaleja Kaikissa tulostimissa on mukana suomenkielinen käyttöopas tai cd. 1) Myös: Renatus Oy (09) , Scribona Distribution Oy (09) , Techdata Oy (09) MikroPC 2 / 2001

4 10 x 15 sentin kokoluokalle. Jos glossy-paperin kiilto häiritsee, on myös mattapintaisia materiaaleja, joilla niilläkin saa erinomaisen jäljen. KALLISTA LYSTIÄ Valmistajat lupaavat valokuvatulosteille pitkiä säilyvyysaikoja, mutta se edellyttää tiettyä paperilaatua ja säilyttämistä esimerkiksi lasin alla suojassa suoralta auringonvalolta. Säilyvyysennätys on tällä hetkellä Canonilla, joka uskaltaa luvata PR-101 Photo Paper Pro materiaalille tulostetulle kuvalle 25 vuoden elinkaaren. Kyseinen paperi maksaa 97 markkaa 15 arkin pakkauksissa eli 6,50 markkaa arkki. A4-koon glossy-arkit maksavat aina useamman markan kappaleelta, mutta kalleimmat materiaalikulut kertyvät kuitenkin sublimaatiotulostimelle, jonka täysikokoinen arkki maksaa jo 11 markkaa, ja yhdessä väriaineiden kanssa A4-kuvalle tulee hintaa 25 markkaa. Halvimmillaan voi mustesuihkuilla tavoitella valokuvalaatua "high resolution" tyyppisillä papereilla, joille niillekin kertyy hintaa markan verran arkilta. Valokuvien kokoluokassa tulostuspaperin hinta vaihtelee pikku-olympuksen vajaasta seitsemästä markasta Epsonin puoleentoista markkaan kappaleelta. Kuvan hintaan täytyy tietenkin laskea mukaan väriainekulut ja silloin mustesuihkutulostimella tuotetulle 10 x 15 sentin kokoiselle valokuvalle kertyy hintaa helposti ainakin viitisen markkaa kappaleelta. Pienemmän Olympuksen paperipakan mukana tulee myös värinauha, joten kokonaiskulut pysyvät seitsemässä markassa. Sublimaatiolla siistimmin Mustesuihkutulostimen merkittävin etu kilpaileviin väritekniikoihin nähden on ilman muuta hinnassa. Kun testin parhaat mustesuihkut maksavat kaikki alle kolme tuhatta markkaa, joutuu värilasereihin ja A4-kokoista tulostetta tekevään sublimaatiotulostimeen sijoittamaan ainakin kymppitonnin. Valokuvatulostuksen laadussa värilaser ei pärjää mustesuihkulle, mutta sublimaatiotekniikka on toista maata. Värisublimaation käyttö rajoittuu käytännössä pelkästään valokuvatulostukseen, mutta on toisaalta siihen tarkoitukseen erinomainen. Verrokkilaitteina testattujen Olympus-tulostimien tarkkuus, noin 320 pistettä tuumalle, saattaa ensikuulemalta tuntua järkyttävän vaatimattomalta. Sublimaatiotekniikassa sävyjen portaattomuus merkitsee kuitenkin huomattavasti pistetarkkuutta enemmän. Sublimaatioprintteri pystyy tulostamaan yksittäiselle pisteelle minkä tahansa sävyarvon, joka yleensä on laitteella saavutettavissa, joten liukuvärjäys syntyy ilman raitoja. Olympuksen omien laskelmien mukaan 320 dpi:n sublimaatiotarkkuus vastaisi peräti 5000 dpi:n tarkkuutta mustesuihkutekniikalla. HÖYRY VASTAAN PISARAT Mustesuihkussa yksittäisten kuvapisteiden sävyarvot syntyvät usean perusväripisteen yhdistelmistä. Jopa neljän pikolitran pisarakoolla pistekohdistus on nykyisin hyvin tarkkaa, mutta silti kuvan pistemäisen rakenteen näkee viimeistään suurentamalla tulostetta. Usein rakeisuuden erottaa paljaalla silmälläkin varsinkin kuvan vaaleissa osissa. Sublimaatiotekniikassa värit on sijoitettu alueittain peräkkäin ohuelle muovikalvolle. Erikoispaperi kulkee neljään kertaan koneiston läpi; joka kierroksella värinauhalta siirretään arkille yksi värikerros. Neljännellä kierroksella tulosteen päälle kerrostetaan suojakerros, joka suojaa värejä ja estää uv-valon haalistavaa vaikutusta. Joissakin laitteissa myös musta on omana kerroksenaan, mutta Olympuksissa musta syntyy kolmen osavärin yhdistelmänä. Koska väri siirretään paperille höyrystämällä, on sen annostelu mahdollista suorittaa äärimmäisen tarkasti. Samalla päällekkäin kerrostuvat, osittain läpikuultavat värikalvot muodostavat aitoja sekoitevärejä rasteroitujen asemesta. TUHLAAVAA TEKNIIKKAA Sublimaatiotulostimen värinauha on useita kymmeniä metrejä pitkä rulla, jolla saa tulostettua esimerkiksi Olympuksen tapauksessa 50 kuvaa. Kuvan koolla ei ole merkitystä, sillä jokaiselle pikkukuvallekin käytetään aina sama määrä nauhaa, vaikkei esimerkiksi sinistä väriä menisi tulosteeseen pistettäkään. Sublimaatioprintterin tulostuskustannuksia voi pitää aisoissa valitsemalla käyttöön neljään osaan jaetun A4-arkin ja tulostamalla samalla kertaa neljä noin 9 x 12 sentin kuvaa. Aivan kymppikuvan kokoa laitteella ei saa, sillä ruutujen väliin on jätetty tyhjää tilaa. Kuvista saa reunattomia, kun ruudut repii erilleen perforointia pitkin. F O T O T U L O S T I M E T VAATIVAAN KÄYTTÖÖN VERROKKILAITTEET Merkki Canon Epson HP Olympus Olympus Malli Bubble Jet S800 Stylus Photo 890 PhotoSmart 1218 Camedia P-200 Camedia P-400 Edustaja Canon Oy Epson Suomi 1) Hewlett-Packard Oy Finladia Kuva Oy Finlandia Kuva Oy Puhelin (09) (09) (09) (09) Internet Hinta mk mk mk mk mk Takuu 1 v 1 v (laaj. 3 v) 1 v 1 v 1 v Tulostustekniikka Advanced Microfine Droplet MicroPiezo lämpömustesuihku sublimaatio sublimaatio Tulostuspää kiinteä kiinteä mustepatruunassa kiinteä kiinteä Värit musta + 5 erillisväriä musta + 5-väri musta + 3-värikasetti 3 väriä Y-M-C 3 väriä Y-M-C Tarkkuus 2400 x 1200 dpi 2880 x 720 dpi 2400 x 1200 dpi valokuvap. 320 dpi 314 dpi Tulostusnopeus (maks.) 4 s./min 9,6 s./min mv, 9,2 s./min väri 17 s./min mv, 13 s./min väri 90 s /sivu 90 s /sivu Muisti kt 16 Mt - - Maks. tulostusleveys 203 mm 211 mm 216 mm 76,2 mm 194 mm Arkins. / vast.otto (arkkia) 100 / ei ilm. 100 s / ei ilm. 100 (+ 20 valok.) / / ei ilm. 50 / ei ilm. Suora läpisyöttö on ei ei ei ei Paperipaino g (500 g ohisyöttö) g g ei ilm. ei ilm. Ajurit käyttöjärjestelmiin Win9x/Me/NT4/2000, MacOS Win9x/NT4, MacOS Win3.1x/9x/Me/NT4/2000, Win- ja Mac-optiot Win9x/2000, MacOS 8.6/9 DOS, MacOS / Muuta skanneri lisävarusteena kts. Stylus Photo 790, 2-puol. tulostus, infrapuna, pc-liitäntäpaketti, akku, suoratul. SM/CF II (Memory rullapaperiteline vakiona CF- ja SM-lukijat suoratul., suoratul. SM/CF II -korteilta, Stick adapterilla), muokkaus syöttölok. 10 x 15 cm valok. usb optiona ja rajaus ilman mikroa ym. Kaikissa tulostimissa on mukana suomenkielinen käyttöopas tai cd. 1) Myös: Renatus Oy (09) , Scribona Distribution Oy (09) , Techdata Oy (09) MikroPC 2 /

5 MPC-TESTI Fototulostimet Arviot KULUTTAJASARJA CANON S400 Canonin kotitulostimesta saa lisäosalla satunnaiseen käyttöön soveltuvan kuvanlukijan. Valokuvatulostusta varten tavallisten värien tilalle voi vaihtaa fotovärit.testitoimitukseen oli livahtanut väärän tulostinmallin fotoväripaketti, joten koeajot tehtiin normaaleilla perusväreillä. Tulostusnopeudessa S400 ei yllä testin kärkeen, mutta tonnin hintaluokassa sen vauhti on aivan kelvollinen. A4-kokoisen vaativan väritulosteen S400 tekee perusväreillään kymmenessä minuutissa, ja kymppikuvan kokoisen valokuvan alle kuudessa minuutissa. Väritulosteiden laatu riittää bisnesgrafiikkaan, mutta valokuvat eivät tyydytä vaativaa käyttäjää, sillä kuvien rakeisuus häiritsee. Fotoväreillä sävykkyys parantunee jonkin verran. Omassa ryhmässään S400 on tulosteiden jäljessä jotakuinkin DeskJet 840C:n veroinen. Canonin ajuri on HP:ta monipuolisempi ja myös toiminnaltaan luotettavampi. + LUOTETTAVA TOIMINTA HITAAHKO EPSON STYLUS PHOTO 790 Epsonin pienemmästä mallista puuttui joitakin 890:n ominaisuuksia, mutta värikasetit ja 2880 x 720 dpi:n tulostustarkkuus ovat samat. Tässäkin ajuri tarjoaa 720 dpi:n tarkkuutta, vaikka käyttökelpoisin kuvatulostuksen tarkkuus olisi 1440 dpi. Laite on isoissa tulosteissa himpun verran isoveljeään hitaampi. Stylus Photo 790 sottasi joitakin ilman marginaaleja otettuja tulosteita mustalla värillä. Ajurin perustoiminnot ovat samat kuin 890:ssä, mutta joitakin piirteitä on karsittu. Esimerkiksi kaksipuolista tulostusta ei ole tarjolla. Ajuri muistaa aikaisemmin käytetyt asetukset ja käyttäjä saa olla tarkkana, ettei jonkin arvon vaihtaminen muuta samalla tarkkuuden tai paperikoon valintaa omia aikojaan. Rakenteeltaan 790 on 890:ä pelkistetympi ja kannen sininen väri antaa lelumaista ilmettä. Tulostuslaatu on kuitenkin sen verran hyvä, että pienet vajavaisuudet kestänee, onhan 790 sentään 400 markkaa Photo 890:ä halvempi. + TULOSTUSLAATU TARKKANA HIDAS HP DESKJET 840C HP:n kotimalli osoittautui konstikkaaksi yksilöksi: laitteen usb-ajurin asennus teetti työtä kohtuullista enemmän ja tulostus Photoshopista jumiutui useammankin kerran, koska ajuri ei osannut käsitellä valittua paperikokoa suurempia kuvatiedostoja. Corelin PrintHousesta tulostus onnistui paremmin. Valokuva-arkkien syötössä jäykkä paperi ei tahtonut kääntyä ohjausrullien väliin ilman apua. Käyttökokemusten perusteella DeskJet 840C:n parhaat käyttöalueet ovat yleisessä toimistotulostuksessa ja bisnesgrafiikassa. Kotikäyttäjiä tietenkin kiinnostaa alle tuhannen markan hintalappu. Valokuvatulostuksen jälki kestää vertailun, vaikka PhotoSmartin tasolle ei päästäkään. Kuvatulostuksessa on aina valittava paras, 2400 x 1200 dpi:tä vastaava tarkkuus, jolla tulostusajat venyvät melko pitkiksi: kymppikuva valmistuu viidessä minuutissa ja A4-kokoinen valokuva noin 12 minuutissa. Ajurissa ei liiemmälti ole valittavaa, joten sen mahdollisuudet oppii nopeasti. + LAATUA HALVALLA PUUTTEELLINEN AJURI LEXMARK Z52 Vuoden vanha Lexmark Z52 perustuu vaihdettaviin kasetteihin, jolloin mustan tilalle vaihdetaan valokuvia tulostettaessa fotokasetti. Peruskäytössä Lexmark tuottaa hyvälaatuisen jäljen, mutta valokuvapatruunalla laite ei pärjää fototaistossa. Sävytasapainoa on hankala saada kohdalleen ja jälki jää rakeiseksi ja vihreävoittoiseksi. Lexmarkin paras tarkkuus on 2400 x 1200 pistettä, mutta väriaineen pisarat ovat isompia kuin uudemmilla kilpailijoilla. Parhailla asetuksilla Z52 tulostaa A4-kokoista kuvatiedostoa reilun varttitunnin, mutta 1200 dpi:llä vauhtia on jo riittävästi. Perusväreillä ja etenkin pelkällä mustalla laite kuuluu joukon nopeimpiin. Lexmarkin monipuolisen statusruudun kautta onnistuvat esimerkiksi kasettien vaihto ja siirtyminen dos-tulostukseen. Ajuri on myös selkeä, mutta erikoistoimintojen osalta karsittu. Laitteen äänekkyyttä ja varsinkin alkurääkäisyä voisi hillitä. + RAKENNE VALOKUVALAATU VAATIVAAN KÄYTTÖÖN CANON S800 Canon S800 korvaa aikaisemman ykkösmallin, BJC- 8200:n. Uudet väriaineet parantavat tulostusjälkeä, ja tulostusnopeus on petraantunut selvästi. Tulostus käynnistyi noin 10 sekunnissa ja oletusasetuksilla kymppikuva tuli ulos kahdessa ja puolessa minuutissa. A4-tulostettakaan ei tarvinnut kytätä neljää minuuttia kauempaa. Photo Plus -paperille tulostetuille kuville luvataan kestoksi huimasti 25 vuotta. Fotopaperilla Canonin värit ovat tasapainoisia ja sävyt luonnollisen näköisiä: esitysgrafiikassa toivoisi voimakkaampia sävyjä, mutta valokuvissa jälki on hyvä. Paperivalintaan perustuva automaattiasetus jättää useimmiten parhaan tarkkuuden käyttämättä. Tosin jälki ei yleensä niin paljon käsisäädöillä parane, että vaiva kuittaisi jopa kaksinkertaistuvan tulostusajan. Värikapselin tilan voi tarkistaa statusruudun lisäksi myös silmämääräisesti kannen avaamalla. Säiliöt vaihdetaan yksitellen kulutuksen mukaan, joten värejä ei mene hukkaan. + VAIVATON KALLIS 32 MikroPC 2 / 2001

6 LÄHELTÄ KATSOEN Isompi Epson jatkaa hyvien käyttöohjeiden perinnettä. Pienemmästä sen sijaan ohjepainatukset puuttuvat tyystin. Canonit puolestaan edustavat nappimäärältään toista äärimmäisyyttä vain kaksine näppäimineen. HP PhotoSmartia koristaa leegio nappuloita. Kaikki ovat kuitenkin tarpeellisia, sillä laitteella voi tulostaa suoraan digikameran muistikortilta. EPSON STYLUS PHOTO 890 Epsonin uuden fotomalliston 2880 pisteen maksimitarkkuus ei tule oletusarvona millään paperilaatuasetuksella. Käyttäjän on pakotettava laite 1440 tai 2880 dpi:n ykköslaatuun käsin. Arkin kulkusuunnassa tarkkuus on aina 720 dpi. Pienemmälläkään tarkkuudella laitteen tulostusvauhti ei aivan yllä kärkimenijöiden mukaan. Automaatiikka optimoi tulostusajan ja laadun, mutta valokuvatulosteissa 1440 dpi:n asetus on aina järkevää valita. Toisaalta 2880-asetus hidastaa tulostusta todella hurjasti. Parhaat asetukset löytyvät vasta värinhallinnan kokeilujen kautta, ja ne kannattaa tallentaa muistiin. Materiaaleista mielenkiintoisin on valokuvarullapaperi, josta saa kymmenmetrisen banderollin tai kuutisenkymmentä valokuvaa. Tulostin osaa printata reunoja myöten myös A4-koossa. Valokuvalaatu on kauttaaltaan erinomaista. Värejä on kuusi, erillinen musta sekä viiden värin yhdistelmäkasetti. Tulostinpäätä ei tarvitse vaihtaa, vain pelkät värit. + TULOSTAA REUNOJA MYÖTEN AJURIVALINNOISSA KÄSITYÖTÄ HP PHOTOSMART 1218 Synkänkaunis PhotoSmart 1218 tarjoaa runsaasti lisätoimintoja ja nykytulostimeksi harvinaisen ison käyttönäppäimistön. Nappuloille ja kaksiriviselle lcd-näytölle löytyy käyttöä, sillä laitteen kupeessa on kaksi korttipaikkaa SmartMediaja CompactFlash-kortille. Korttipaikat ovat kaksisuuntaisia, joten mikrolta voi siirtää tiedostoja tulostimeen asetetulle muistikortille. PhotoSmart 1218-malliin kuuluu vakiona kääntöyksikkö, jonka avulla kaksipuoliset tulosteet onnistuvat automaattisesti. HP:lla ei ole enää fotokasetteja, vaan kaikki tulostus hoidetaan samoilla neljällä värillä. Tulostuksen laadussa voisi värien vähäisempi määrä tarkoittaa pienempää sävyalaa, mutta HP:n sävykkyys kestää vertailun Canonin tai Epsonin fotomalleihin. Myös tarkkuus on erinomainen. Paperirata kulkee DeskJeteistä tutusti edestä mutkan kautta takaisin eteen. Pienten arkkien syöttöreiän toiminta ei ansaitse varauksetonta tunnustusta. + MONIPUOLINEN ONGELMIA KUVA-ARKKIEN SYÖTÖSSÄ VERROKKILAITTEET OLYMPUS CAMEDIA P-200 Pikku-Camedia tulostaa vain 125 x 80 millin kokoisille erikoispapereille, joissa tehollinen kuvakoko jää 76 x 100 milliin. Kuva on pieni, mutta laadultaan yhtä hyvä kuin isommallakin Olympuksella. P-200:ssa käsitellään osavärejä 7-bittisinä, joten sävymäärä "rajoittuu" 2 miljoonaan. Sävyskaala riittää silti hyvin normaaliin valokuvatulostukseen. Tämä sublimaatiotulostin on tarkoitettu lähinnä digikuvaajalle, joka haluaa otoksistaan paperitulosteet kohta kuvan räpsäisyn jälkeen ilman pc-kytkentöjä. Laitteessa on paikat sekä CompactFlash- että SmartMedia-muistikorteille. Esikatseluruutua ei ole, joten kortin kuvista kannattaa ottaa ensimmäiseksi 30 pikkukuvan index-tuloste. Olympus P-200 soveltuu hyvin matkustavaisen digikuvaajan tulostimeksi, sillä alle kilon painoisen pikkulaitteen saa toimimaan myös akulla. Kuvat tulostuvat mukavan nopeasti, reilussa puolessatoissa minuutissa. Pc-liitäntä on lisävaruste. + HELPPOKÄYTTÖINEN PIENET KUVAT OLYMPUS CAMEDIA P-400 Sublimaatiotekniikalla toimiva Olympus P-400 toimii pc:n tulostimena rinnakkais- tai usbportin kautta. Windows-ajurin kautta ei kuitenkaan pääse hyödyntämään laitteen kaikkia ominaisuuksia. Pääasiassa tulostus tapahtuu Smart- Media- tai CF-kortilta. Kortin kuvista voi tulostaa indextulosteen ja kuvia voi ryhmitellä useamman kuvan tulosteeksi. Paperi on aina A4-kokoinen, mutta esimerkiksi perforoidulle arkille saa neljä kymppikuvaa. Kuvien valinta ja asetusten teko käy kömpelösti valintakiekon, käyttönäppäinten sekä pienen noin 3 x 3 sentin kokoisen mustavalkoisen lcd-ruudun avulla. Olympuksen tulostusvauhti on kohtalaisen hyvä. Yleensä A4-kokoinen valokuva tulostuu noin kahdessa ja puolessa minuutissa, ja pisimmilläänkin albumikooste viipyi vain nelisen minuuttia. Sublimaatiotekniikka tuottaa aitoa valokuvaa muistuttavan jäljen, jossa rakeisuutta ei näy mustesuihkujen tapaan. + VALOKUVALAATU KÖMPELÖ KÄYTTÖ MikroPC 2 /

7 MPC-TESTI Fototulostimet Tulostusnäytteet KULUTTAJASARJA VAATIVAAN KÄYTTÖÖN VERROKKILAITTEET Canon S400 Epson 790 Canon S800 Olympus P-200 HP 840 Lexmark Z52 Epson 890 Olympus P-400 Ihonväri on perinteisesti paha haaste väritulostimille. Luonnollisimpaan lopputulokseen pääsevät sublimaatiotekniikkaa käyttävät Olympuksen verrokkilaitteet isompien Epsonin ja HP:n seuratessa melkein kannoilla. Kuvista huomaa myös, miten mustesuihkutekniikka "antaa anteeksi" kuvassa olevia puutteita esimerkiksi matalan resoluution. Sublimaatiotulostin paljastaa virheet armotta. Painotekniikka saattaa vaikuttaa näytteiden värisävyihin. HP 1218 KULUTTAJASARJA VAATIVAAN KÄYTTÖÖN Canon S400 Epson 790 Canon S800 HP 840 Oheiset näytteet ovat IT8-testiruudukosta. Jälleen sublimaatiolaitteilla syntyy paras värin- ja kontrastintoisto. Sen sijaan tarkkojen detaljien, kuten tekstin, toistossa ne ovat mustesuihkuihin verrattuna onnettomia. Lexmark Z52 VERROKKILAITTEET Epson 890 Olympus P-400 HP MikroPC 2 / 2001

8 P I S T E Y T Y S Canon S400 Epson 790 HP 840 Lexmark Z52 Canon S800 Epson 890 HP 1218 Olympus P200 Olympus P400 Maksimipisteet Valokuvalaatu Nopeus Ajurin toiminnot Monipuolisuus Paperinkäsittely Yhteensä Hinta 795 mk mk 990 mk mk mk mk mk mk mk mk mk Valokuvalaatu Valokuvat erikoisarkeilla, sävykkyys, sävytasapaino, tarkkuus, yleisilme. Oheinen palkisto esittää laitteiden tulostusajat sekunteina. Palkit ovat parhaan "kymppikuvan" tulostusaikojen mukaisessa järjestyksessä. Lyhyempi palkki on parempi. Nopeustestit Laadukkaiden väritulosteiden teko on sen verran hinnakasta puuhaa, että kuvien tulostuksen joutuu suunnittelemaan etukäteen. Siten valokuvan tulostamisessa kuluu kuvan tulostuskuntoon valmisteluun aina enemmän aikaa kuin itse tulostustapahtumaan. Nopeus ei siten voi olla valokuvatulostimien tärkein vertailukohta. Toki käyttäjää kiinnostaa silti enemmän laite, joka tekee hyvälaatuisen kuvan kolmessa minuutissa, kuin neljä kertaa enemmän aikaa tuhlaava tulostin. Varsinkin, jos tulosteen laatu ei odottamalla havaittavasti parane. Testilaitteista useimmissa testeissä nopein oli Canon S800, joka sylkäisi kymppikuvan alle puolessatoista minuutissa. Likimain samaan ylsivät Olympus P-400 sekä HP PhotoSmart. Isoilla kuva-arkeilla Olympuksen vauhti ei hidastunut ollenkaan, sillä koneisto tekee aina samat liikkeet. Mustesuihkuilla tulostusaika kasvoi kuvakoon suurentuessa selvästi, mutta Canon ja HP pysyivät edelleen mustesuihkujen nopeimpina. Olympus P-200:n kuvakoko on muita pienempi, mutta omat kuvansa se teki mukavan nopeasti. Oheiseen taulukkoon on koottu tulostusnopeudet valokuvalaatuisilla tulosteilla glossy-papereille 10 x 15 -koossa ja inkjet-paperille A4-koossa. Mukaan on useiden koekappaleiden jälkeen otettu tulostus sellaisilla tarkkuusarvoilla, joilla tulostimien keskinäinen jälki on mahdollisimman tasavertainen. Maksimitarkkuudet ovat siten karsiutuneet pois, jos näillä asetuksilla ei saavutettu todellista parannusta kuvanlaatuun. Näin testattiin Testilaitteilla tulostettiin myös tavanomaisista toimistosovelluksista, mutta pääpaino oli valokuvatulostuksessa. Siten laitteissa käytettiin fotokasetteja jos sellaisia oli tarjolla sekä valokuvatulostukseen soveltuvia erikoispapereita. Näitä ovat paksujen glossy- ja matta-arkkien lisäksi kirkkaanvalkoiset "High Resolution"- tai "Bright White" -paperit. Kuvaoriginaaleina käytettiin kinokameralla tallennettuja ja skannerin avulla mikrolle siirrettyjä valokuvia sekä digikameroilla otettuja otoksia. Kuvatiedostojen tarkkuus vaihteli 72 ja 300 dpi:n välillä ja koko 5 x 10 -kokoisesta täyteen A4-kuvaan. Tarkkuuden ja pinta-alan mukaisesti kuvatiedostojen koko vaihteli muutamasta sadasta kilotavusta yli 20 megatavuun. Lisäksi materiaalina käytettiin MikroPC:n vakiotulostintestiarkkeja. Mikrolta kuvat ohjattiin tulostimelle usb-väylän kautta Adobe Photoshopsekä Corel PrintHouse -sovelluksista. Kuvia tulostettiin myös suoraan SmartMedia- tai CompactFlash-korteilta silloin, kun tämä oli mahdollista. Työasemana käytettiin Windows 98 -käyttöjärjestelmällä varustettua PIII/500 MHz:n työasemaa. HP 1218 HP 840 Epson 790 Epson 890 Tulostusajat lyhyempi palkki parempi 101 Olympus P Olympus P Canon S800 Canon S400 Lexmark Z52 MIKROPC 2/ AIKA, SEKUNTIA 10-kuva, glossy, paras = YHTEENVETO A4-valokuva, inkjet oletus Parhaat hätyyttävät valokuvaa Lähimmäksi oikeaa valokuvaa testin laitteista pääsee sublimaatiotekniikalla tulostavilla Olympuksilla. Näistä isompi P-400 täyttää kaikki valokuvatulostuksen tarpeet, mutta toisaalta käyttö rajoittuu valokuviin ja hinta karsii tehokkaasti ostajakandidaatteja. Paras ratkaisu monikäyttöiseksi yleistulostimeksi löytyy edelleen mustesuihkutekniikasta, jolla hoituvat myös valokuvatulostuksen vaatimukset kohtuullisemmin kustannuksin. HP:n PhotoSmart 1218 on erinomaisen monipuolinen ja sävykästä jälkeä tekevä tulostin, jolla printtailee kuvia myös ilman mikron käynnistystä. Laite on oiva väline ahkeralle digikuvaajalle, mutta hintatietoinen harrastaja tulee kyllä toimeen vähemmälläkin esimerkiksi tuhat markkaa halvemmalla Epson 890:llä, joka pärjää tulostuksen laadussa, muttei monipuolisuudessa. Tosin Epsonit osaavat tulostaa ilman marginaalejakin. Nopea Canon S800 on hinnoiteltu ominaisuuksiinsa nähden liian arvokkaaksi, mutta pikkuveli S400 antaa hyvin vastinetta kotikäyttäjän investoinnille. Valokuvien tulostamista varten joutuu hankkimaan fotokitin, jonka vaikutusta ei testissä pystytty maahantuojan erehdyksen vuoksi kokeilemaan. Testivarustuksessa pikku-canonia ja Lexmarkia paremman valokuvajäljen teki Epson 790, jonka hitaahko vauhti ei haitanne kotikäyttäjää MikroPC 2 /