Kuvat kotitöinä. jolla vanhat valokuvat saa taltioitua mikron muistiin. VAIHTOEHTOJEN KIRJOA Valokuvatulostimia on tarjolla monentasoisia.

Transkriptio

1 MPC-TESTI VERTAILUSSA Canon Bubble Jet S750 Canon Bubble Jet S900 Epson Stylus Photo 810 Epson Stylus Photo 950 Hewlett-Packard PhotoSmart 7150 Hewlett-Packard PhotoSmart 7350 Lexmark Jetprinter Z55 Lexmark Jetprinter Z65 Vertailulaite: Xerox Phaser 8200DP Mustesuihkulla syntyy tekstin ja grafiikan lisäksi jopa A4-valokuva Kuvat kotitöinä Valokuvien tulostaminen alkaa viimeinkin olla järkevää. Hintaa tulostimille ja myös kuville kertyy edelleen turhan paljon, mutta laatu vastaa jo täysin perinteisiä valokuvia ja omatoimisuudella kuvista saa enemmän irti. TEKSTI JA TESTIT: ARI HAAPALAINEN, AVUSTAJA AKSELI HAAPALAINEN GRAAFIT: ERIC LERAILLEZ VALOKUVAT: TUOMAS MARTTILA, ARI HAAPALAINEN Valokuvatulostamista on tarjottu kotimikroilijan tehtäväksi jo pitkään, vaikka laitteilla saatava tulostuslaatu jäi innostuksen alkuvaiheessa kauas tavoitteesta. Photoprinttereillä on jo pari vuotta saanut aivan oikeasti valokuvamaista jälkeä ja uusimman laitemalliston ominaisuudet alkavat riittää vaativallekin valokuvaajalle. Valokuvatulostamisen kompastuskivenä on edelleen huippulaatuisten tulostinten korkeahko hinta ja myös väriaineiden kalleus harmittaa. Hyviä tulostinvaihtoehtoja on kuitenkin tarjolla aivan riittävästi ja omatoiminen valokuvien tulostaminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia kuvaesitysten ja kokoelmien rakentamiseen. Väriaineita sekä erikoisarkkeja kuluu runsaasti, mutta tarkasti tulosteet suunnitteleva pystyy toimimaan myös suhteellisen kustannustietoisesti. Valokuvien omatoimiseen tuottamiseen ei riitä pelkkä tulostin, täytyyhän originaalikuvat jostain hankkiakin. Paras väline valokuvatulostimen kaveriksi on digitaalikamera, josta kuvan tulostus paperille voi onnistua myös suoraan ilman pc:tä. Toinen vaihtoehto on kuvanlukija eli skanneri, jolla vanhat valokuvat saa taltioitua mikron muistiin. VAIHTOEHTOJEN KIRJOA Valokuvatulostimia on tarjolla monentasoisia. Useimmat soveltuvat myös tavanomaiseen tekstien ja värigrafiikan tulostamiseen. Tekniikkana on useimmiten mustesuihkutulostus, mutta myös sublimaatio-, laser- ja vahatulostimilla voi päästä riittävän hyvään laatuun. Kuvan laatuhan valokuvatulostuksessa on kuitenkin tärkein tekijä kakkosena tärkeysjärjestyksessä tulevat nopeus sekä hinta. Tähän vertailuun katsastettiin Suomessa myytävien mustesuihkutulostinten mallisto. Laitemalleja on runsaasti, mutta valmistajanimiä vain neljä: Lexmark, Canon, Hewlett-Packard sekä Epson. Näiltä kaikilta on mukana kaksi valokuvalaatuiseen jälkeen pystyvää mallia. Testissä haluttiin tutkia mustesuihkutekniikan kykyä valokuvatulostuksessa laajasti eikä laitemäärää ollut järkevää rajata liian tiukoilla hintarajoituksilla. Siten tulostinten hintaskaala on melkoisen leveä. Halvimman tulostimen saa 169 eurolla ja kalleimmasta mallista joutuu pulittamaan 639 euroa. Kahdeksan mustesuihkutulostimen jatkeeksi otettiin myös vahasuihkutekniikalla toimiva Xerox Phaser 8200 esittelemään erilaisen tekniikan mahdollisuuksia. Suora kilpailija mustesuihkutulostimille ei Phaser ole. Mustesuihkut ovat parhaimmillaan yksittäisen käyttäjän henkilökohtaisena tulostimena kun taas Phaserin tehot saa parhaiten hyödynnettyä työryhmäkäytössä. RIITTÄVÄSTI PISTEITÄ Tulostuksen tarkkuus vaikuttaa osaltaan tulostuksen laatuun, mutta ainut merkittävä kriteeri se ei ole. Tulostimen kirjoitinpäässä on muutaman millin matkalla satoja pikkureikiä, joista tarkalla ohjauksella saadaan ruikittua muutaman pikolitran kokoisia väripisaroita 1 200, 2 400, maksimissaan jopa 4800 pistettä tuumalle (dots per inch, dpi). Valokuvatulostuksessa tarvitaan tarkkuutta, mutta myös portaatonta sävyskaalaa, jossa sävy liukuu toiseksi ilman silmin havaittavia muutoskohtia. Tämä tuottaa jo enemmän ongelmia, joita ratkaistaan rasterointitapaa muuttamalla, väriaineita kehittämällä ja myös paperilaatuja parantamalla. Tällä tiellä on vielä kehitysmahdollisuuksia runsaasti, varsinkin kun mukaan otetaan vielä nopeus. Korkeimmat dpi-numerot testijoukosta tarjoaa HP:n PhotoSmart-mallisto, joka yltää peräti x pisteeseen tuumalle. Maksimitarkkuus ei kuitenkaan ole paras vaihtoehto valokuvatulostamiseen, sillä laitteiden PhotoRet-asetuksella kuvien sävyliu ut tulostuvat parhaiten. Samankaltaisen havainnon voi tehdä muillakin laitteilla ja esimerkiksi Epsonilla vain 720 dpi:n perustarkkuuus riittää valokuvatulostuksessakin pitkälle, kunhan muut säädöt ovat kohdallaan. 30 MikroPC 9 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T

2 > Epson Stylus Photo 950 VÄRIÄ ERI TAVOIN Mustesuihkuprintterissä on perinteisesti musta värikasetti sekä sen lisäksi kolme pääväriä syaani, magenta sekä keltainen, joiden avulla kaikki tarvittavat väriyhdistelmät saa synnytettyä. Tulostuksen sävyalan laajentamiseksi valokuvatulostimiin ilmaantui pari vuotta sitten lisäksi vaaleat versiot magentasta ja syaanista, joiden myötä kokonaisvärimäärä nousi viiteen plus mustaan. Värien paketoinnissa valmistajat ovat aivan eri linjoilla. Helpoiten kasetinvaihto sujuu suljetulla patruunalla, jossa kaikki värit ovat samassa, yhdellä kertaa vaihdettavassa kapselissa. Kapseliin on tehty myös suutinmekaniikka, joten tulostinpää vaihtuu aina värikasetin vaihdon yhteydessä. Tätä tekniikka käyttävät HP sekä Lexmark. Epsonin testilaitteista StylusPhoto 810:ssä on siinäkin yhdistelmäkasetti, jossa kaikki viisi väriä vaihtuvat kerralla ja musta erikseen. Tässä kirjoitinpää ei vaihdu kasetinvaihdon yhteydessä. Toisessa Epson mallissa StylusPhoto 950:ssa kaikki värit ovat erikseen vaihdettavissa säiliöissä ja kunkin yksittäisen värin voi vaihtaa kulutuksen mukaan. Tämä auttaa käyttämään värit tehokkaasti loppuun. Sama Xerox Phaser 8200DP, verrokki heikoin Kaikki vertailun mustesuihkutulostimet pystyvät niin hyvään valokuvalaatuun, että sitä on vaikea erottaa perinteisestä valokuvasta. Verrokkina käytetty Xerox Phaser 8200DP -värivahatulostinkin yltää melko hyvään jälkeen, vaikka sen kuvat eivät aivan kotialbumiin kelpaisikaan. Ne ovat hiukan rakeisia ja haalistuvat lisäksi valossa nopeasti. Valokuvien lisäksi kaikki tulostimet tekevät tarkkaa tekstiä ja grafiikkaa. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 9 /

3 MPC-TESTI ARVIOT idea on Canonin malleissa, joista S900 on toteutettu viidellä erillisvärillä plus mustalla ja S750 mustan lisäksi kolmella erillisvärillä. Värisäiliöt ovat lisäksi läpinäkyviä, joten värin määrän voi helposti tarkistaa tulostimen kannen avaamalla. Värimäärän tarkistukseen on helpompikin keino, sillä tulostinajurin mukana tuleva pieni apuohjelma kertoo tulostuksen aikana suoraan ruudulla värikasettien tilan. Kaikilla tämä informaatio ei toimi oikein, jos tulostin ei oikeasti tiedä kasetin värimäärää. Väriaineen tunnistin täytyisi sijoittaa suoraan värikasettiin, jotta tunnistus pelaisi reaalitilanteen mukaisesti. Epson on toteuttanut tämän pienen mutta kätevän ominaisuuden kaseteissaan. Väriaineita ruikkiva tulostuspää yhdessä tulostinohjaimen kanssa säätelee pitkälle valokuvatulostuksen laatutekijät. Rakenteellisia eroja on toki muitakin, jotka puolestaan vaikuttavat tulostinten ergonomiaominaisuuksiin, nopeuteen ja tulostusmateriaalien käsittelyyn. Kaikki testilaitteet tulostavat maksimissaan A4-kokoluokan arkeille ja niiden lisäksi mustesuihkutulostimet hyväksyvät pienemmät postikorttikoot. Näille voi tulostaa valokuvan suoraan ja useimmilla myös ilman valkoisia reunoja. Reunattomassa tulostuksessa on rajoituksensa: Tulostusnopeus (sekuntia) MIKROPC 9/2002 parempi Canon S Canon S Epson Epson HP HP Lexmark Z Lexmark Z Xerox Phaser minuuttia 10x15 -kuva, photoglossy Kolme 10x15, kuvaa A4:lle Valokuvatulostus vaatii tehoja sekä mikrolta että tulostimelta (testimikro: Athlon XP 1700, 512 Mt ram). Nopeimmin valokuvat valmistuivat Canon S900:lla ja hyvää vauhtia pystyivät pitämään myös Canon S750, Epson Stylus Photo 900 sekä Xerox Phaser 8200DP. Eniten aikaa valokuviin käyttivät Lexmarkit. Niksit Tulostinajurin automatiikka selviää useimmista tulostustilanteista, kunhan valitset oikean paperilaadun. Kokeile kuitenkin tulostinajurin käsisäätömahdollisuudet ja niiden vaikutus erityyppisillä kuvilla heti uudella tulostimella. Talleta hyvät asetukset muistiin ja laita mielellään vielä testikuvat talteen, niin voit ongelmatilanteissa tarkistaa aikaisemmin hyvin toimineet asetukset. Paperin ei tarvitse aina olla kalleinta glossy-laatua. Useimmat tulostimet tekevät hyvän jäljen myös pinnoitetulle, kirkkaan valkealle "High Resolution" -arkille. Se on glossya ohuempaa, mutta tulosteen voi liimata kartongille. Käyttötarkoitus ratkaisee. Tavalliselle kopiopaperille ei kalliita väriaineita kannata tuhlata. Kaikkia kuvia ei kannata tulostaa myös kuvaruutuesitys toimii, kunhan sen kokoaa albumiohjelmalla valmiiksi. Älä tallenna kaikkia kuvatiedostoja samaan kansioon vaan ajan tai aiheen mukaan, niin löydät haluamasi kuvat nopeammin. Rajaa kuva-ala jo kuvaushetkellä. Tiivis rajaus antaa enemmän pelivaraa kuvankäsittelyyn ja suurennoksiin. Editoi kuvankäsittelyssä skannatuista Lexmark ei pysty siihen ollenkaan ja HP PhotoSmartit vain pikkukuville. Jos reunatonta haluaa A4-kokoluokassa, tämä mahdollisuus on vain Canoneissa ja Epsoneissa. Vain HP PhotoSmart 7350:lla voi tulostaa suoraan erilaisilta muistikorteilta. Kuvia ei voi esikatsella, mutta sen sijaan ne valitaan luettelokuvan numeron perusteella. Korteilta voi siirtää tiedostoja mikroon windowsin resurssinhallinnan kautta. Myös Canonilta löytyy kortinlukijalla varustettu malli. tai digikameralla kuvatuista otoksista "löysät pois". Rajaa kuva oleelliseen ja säädä kirkkaus ja väritasapainoasetukset. Terävöitä kuvaa Unsharp-toiminnolla; joskus taustan hämärtäminen antaa paremman tuloksen. Kuviin voi lisätä käsittelyvaiheessa tekstejä, kehyksiä ja muita tehosteita. Pyri käyttämään paperin koko pintaala, valkeita reunoja tarvitaan harvoin. Anna tulostettujen kuvien kuivua mielellään vuorokausi ennen kuin niputat ne yhteen. Tiukassa nipussa kuvat voivat tarttua toisiinsa vielä päivienkin kuluttua. Säilytä tulostetut kuvat tavallisten valokuvien tapaan kuivassa ja turhalta valolta suojattuna. Valo, lämpö ja kosteus vanhentavat kuvia. Älä jätä valokuva-arkkeja keräämään pölyä tulostimeen. Väriainekasetteja ei kannata täyttää uudelleen, sillä oikeaa musteseosta ei todennäköisesti löydy valitettavasti. Papereissa ei tarvitse olla merkkiuskollinen, sillä eri valmistajien paperilaadut toimivat useimmiten hyvin ristiin. Jos löydät edullisia vaihtoehtolaatuja niin kokeile rohkeasti, mutta älä tuhlaa värejä. 32 MikroPC 9 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T

4 MikroPC Voittaja on tuote, joka on MPC-testissä osoittautunut selvästi vertailuryhmänsä parhaaksi. MikroPC Valinta on suositeltava tuote tai palvelu, joka nousee vertailussa ryhmänsä kärkijoukkoon. > Canon Bubble Jet S750 Canon Bubble Jet S900 Epson Stylus Photo 810 Canonin toisessa testilaitteessa on erillinen musta sekä kolme erikseen vaihdettavaa läpinäkyvää värikasettia. Muutoin tekninen rakenne on samankaltainen, vain arkin vastaanottotaso on 750 mallissa heppoisempi, pystyyn taittuva muoviläpyskä. Liitäntöinä on usb:n lisäksi rinnakkaisportti. S750 tulostaa todella äänettömästi, minkä vuoksi hallintaohjelman valinta "äänetön toiminta" on liki turha, sitä tarvitaan vain valokuva-arkin lataamisesta aiheutuvan kronksahtelun vaimentamiseen. Canon voisikin lisensoida äänettömyysmoodinsa muille. Tulostusnopeudessa S750 ei täysin pärjää isoveljelleen, mutta muuhun testiryhmään verrattuna se työskentelee kiitettävän nopeasti myös reunattomassa tulostuksessa. Vaativimmissa kokosivun valokuvatulosteissa menee kolme minuuttia ja kymppikuva irtoaa reilussa minuutissa. Laadussakaan ei ole juuri moittimista. Joissakin isoissa testikuvissa tulostimen puhti tuntui loppuvan hieman kesken ja glossy-tulosteessa näkyi selvää poikittaista raitaisuutta. Sitä sai jonkin verran vähennettyä ajurin käsiasetuksilla, muttei täysin. Sävyalue voi kuvasta riippuen käydä ahtaaksi ja punertava sävy korostuu havaittavasti. Laatu riittää kuitenkin harrastuskäyttöön aivan hyvin. Hyvätasoiselle mustesuihkupaperille Canon tekee kirkkaan ja tarkan jäljen, jolla normaaleista toimistosovelluksista saa kaiken irti. Suomenkielinen ajuri toimii moitteetta ja säätöjäkin löytyy riittävästi kuten isommastakin mallista. Canonin väripatruunat olivat ylivoimaisen riittoisat: yli 250 valokuvaa ennen värien loppumista. Silloin kaikki tankit olivat mustaa lukuunottamatta tyhjiä. ÄÄNETÖN RAITOJA JA SÄVYVIRHEITÄ Canon S900 käyttää kuutta erikseen vaihdettavaa ja läpinäkyvää patruunaa, joten värien kulumista voi seurata silmämääräisesti. Isompi Canon on esimerkillisen nopea: kymppikuva syntyy liki aina minuutissa ja A4-valokuva Photo Pro -arkille 1,5 minuutissa niin tarkasti, ettei virittämiseen ole aihetta. Sävyjen tasaisuus on hyvä ja vain väriaineen kirkkaus kiinnittää huomiota tosin väritys on luonnollinen. Canon tulostaa reunatta sekä 10x15- että A4-kokoa. Tarjolla on pikkukuviin tasan oikean kokoisia valokuva-arkkeja ja ympäriinsä repäisyreunoilla varustettuja, mutta niiden käyttöön ei ajurista löydy asetusta. Suomenkielinen ajuri tarjoaa kaikki oleelliset säädöt ja tulostusasetukset sekä vesileimat ja taustat. Tulostusprofiilit voi tallettaa, joten kerran hyväksi havaittuja säätöjä ei tarvitse miettiä uudestaan. Arkit kulkevat takaa eteen avautuvalle tasolle, jonka voi työntää kasaan ja nostaa siististi pystyyn. Tulostimessa on vain usb-liitäntä, Canonilla on myös kortinlukijalla varustettu malli. Tulostuksen kestotestissä S900 riitti pitkälle ja teki kymppikuvia yksillä väreillä yli 170. NOPEA HINTAVA Canon S900 seuraa värimäärää myös itse ja ilmoittaa loppumisesta, tosin ei kovin luotettavasti. Pienemmässä Epsonissa tulostinpäässä on musta värikasetti ja sen lisäksi viiden värin yhteiskasetti, joka pitää vaihtaa kerralla kokonaan. Tekniikkaa on muutenkin yksinkertaistettu, mikä näkyy myös heppoisemmassa arkinsyöttimessä ja kuuluu tulostuksen kovempana vinguntana. Rulla-arkkien tai cd-tulostuksen välineet puuttuvat Photo 810:n varustuksesta. Liitäntöinä on tässäkin sekä rinnakkaisportti että usb ja tulostinohjain on samanlainen. Epson on automaattiasetuksilla kohtuullisen nopea, mutta silloin ei saa ulos parasta jälkeä. Vaikka paperiksi asettaisi parhaan mahdollisen, niin automatiikka tyytyy 720 dpi:n tarkkuuteen, jolla A4-kokoinen kuva valmistuu reilussa kolmessa minuutissa. Maksimitarkkuus parhaille arkeille on sentään pistettä tuumalle ja vähintään dpi:n asetusta on valokuvatulostuksessa hyvä käyttää, sillä oletustarkkuudella väripinnat raidoittuvat turhaan. Suurimmalla tarkkuudella Epson tulostaa vain toiseen suuntaan, kun muutoin väriä siirtyy paperille molempiin suuntiin. Kaikissa kuvissa 1 440:n ja dpi:n tarkkuuseroa ei näe, joten A4-koossa yli kymmenen minuuttia nopeammin tulostava 1440 dpi:n tarkkuus on suositeltavin valinta. Laatu paranee usein enemmän värisäädöillä kuin suurella tarkkuudella, vaikka originaalin pikselitarkkuus olisikin korkea. Kaikissa tulostusmuodoissa 810 on selvästi 950-mallia hitaampi. Väriprofiilien valinnassa ja digikuvien tulostuslaatuun vaikuttavissa asetuksissa Epson tarjoaa mukavasti vaihtoehtoja, mutta niiden vaikutus selviää vain kokeilemalla. Reunaton tulostus onnistuu tälläkin glossy-arkeille mutta korkeintaan dpi:n tarkkuudella. Colorlife-arkkeja ei 810:n ajuri vielä tunnista. Kestotestissä Epsonin värit riittivät vain 66 kymppikuvaan. TARKKA VÄRIJÄLKI TARKKANA HIDAS W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 9 /

5 MPC-TESTI ARVIOT Epson Stylus Photo 950 HP PhotoSmart 7150 HP PhotoSmart 7350 Photo 950 on iso, musta ja hiljainen laite. Tulostuspää on samankaltainen kuin Canonissa eli siinä on viisi erillistä värikasettia. Mustia värejä on kuitenkin kaksin kappalein. Isohkot kasetit eivät ole läpinäkyviä, joten mustetason näkee vain statusruudusta. Suoratulostus kamerasta ja kortinlukija puuttuvat, mutta muita kuvatulostusta tukevia ominaisuuksia on. Kun kuvia halutaan lähes sarjatuotantona, kannattaa ottaa käyttöön rullapaperi. Sen käsittelyyn on tarjolla irrotettava teline ja leikkuri. Vastaanottopäähän voi asettaa kangaspussin keräämään kuvia. Epson tulostaa myös yksittäisarkeille ja reunattomasti sekä pieniä että A4-kuvia. Cd-alustan ja apuohjelman voimin voi tulostaa suoraan levyn pintaan. Automaattiasetuksilla syntyy tarkkoja, väreiltään täyteläisiä ja sävyalueeltaan portaattomia valokuvia; vain musta meni paikoin tukkoon. Epson tulostaa oletusasetuksin nopeasti tavallisille photo-arkeille, mutta rasterointia voi hieman parantaa huijaamalla paperilaaduksi Premiun glossyn ja säätämällä laatuasetuksen täysille. Sävyt voivat muuttua, joten painotöissä tämä ei käy. Vauhtia Epsonissa on mukavasti. Perusasetuksilla kymppikuva tulostuu puolessatoista minuutissa ja laatua vaatimalla aikaa kuluu minuutti lisää. A4 syntyy hienosti 23 minuutissa. Vasta Colorlife Photo -paperi ja sille löytyvä dpi tarkkuus venyttävät A4-tulostuksen liki kymmeneen minuuttiin. Tällöin reunaton tulostus ei onnistu. Kestotestissä Stylus Photo 950 tulosti 160 kuvaa. Ajurissa on laatuasetuksia ja paperikokoja sen verran, että tulostusasetusten tallentaminen on järkevää. Epsonin rullapaperin lisäsyötin, vastaanottopussi sekä irrallinen syöttötaso tarjoavat ominaisuuksia, mutta tekevät laitteesta hieman hankalan käsitellä. Tilaa tarvitaan reilusti ja irtoosille on oltava säilytyspaikka. Tulostinliitäntänä laitteessa on usb:n lisäksi rinnakkaisportti. TULOSTUSLAATU, RULLAPAPERI KALLIS PhotoSmart 7150 on perustekniikaltaan sama laite kuin Tästä halvemmasta mallista puuttuvat vain kortinlukijat, mutta tulostuskoneisto ja värikasetit ovat samat. Digikameran usb-liitäntä tulostimen etupuolelle nopeuttaa suoratulostusta kamerasta. Toinen usb-liitäntä pc-yhteyttä varten on laitteen takana. Tulostusnopeudessa 7150 ei juuri poikkea isommasta HP-mallista. Vauhti ei huimaa ja tarkimmalla x asetuksella kymppikuvan tulostaminen vie lähes kymmenen minuuttia. Tätä tarkkuutta tarvitaan harvoin, sillä yleensä jo best-laadulla ja PhotoRet-terävöinnillä saa kaiken irti valokuvista. Ajurin valikoista löytyy runsaasti paperilaatuja, jollei luota paperilaadun automaattitunnistukseen. Yleensä tunnistus pelaa hyvin, mutta reunatonta tulostusta ei sitä kautta saa toimimaan. Ajurin säädöt ovat tässäkin rajalliset, mutta onneksi automatiikka ohjaa tulostusta luonnolliseen sävytoistoon. Digikuvan korjausoptiot on toteutettu mallikkaasti ja niillä saa tarvittaessa pehmennykset, terävöinnit ja valaistukset haluamikseen. HP:n statusruutu kertoo tiedoston nimen ja tulostuksen laatuasetukset, muttei tiedoston kokoa tai tulostuksen etenemistä. PhotoSmartin koneistossa arkit kiepsahtavat täyden ympyrän. Tämä on aiheuttanut joissain HP:n tulostinmalleissa arkinsyöttöongelmia, mutta testilaitteessa niiltä vältyttiin. Kiiltävien valokuvien pinta säilyi ehjänä eikä vetopyöristä jäänyt jälkiä, kuten isoveljen muutamissa tulosteissa. Lisätarvikkeeksi on tarjolla automaattinen duplex-kääntäjä. Kestotestissä PhotoSmart 7150 tulosti 159 kuvaa. VAIVATON OHJAUS HITAAHKO Isompi PhotoSmart on hyvin monipuolinen valokuvatulostin. Mikroa ei välttämättä tarvita, sillä laitteella voi tulostaa suoraan kaikilta yleisimmiltä muistikorttityypeiltä. Maksimikoko on puoli gigatavua, joten gigatavun IBM Microdrive -levyä (CF type II) ei voi käyttää. Muistikorttien sisältöä ei voi esikatsella, mutta luettelokuvasta voi valita tulostettavat kuvien järjestysnumeron perusteella pienessä lcd-ruudussa. Kortit näkyvät Windowsin resurssienhallinnassa levyasemana, joten kuvatiedostoja voi siirtää myös mikrolta kortille. PhotosSmartissa on kaksi kasettipesää: toisessa on aina kolmivärikasetti ja toiseen tulee vakiona kaksi lisäväriä ja mustan sisältävä kasetti. Sen paikalle saa lisätarvikkeena mustan värin. Usb-tulostinliitännän lisäksi laitteen etupuolella on usb-väylä suoraa kameraliitäntää varten. Parhaille glossy-papereille HP tulostaa erittäin kirkasta ja sävykästä jälkeä; selvästi parempaa kuin yhtiön omalle "brightwhite" -mustesuihkupaperille x pisteen maksimitarkkuus hidastaa tulostamista selvästi, mutta yleensä riittääkin PhotoRet-asetus. Sillä kymppikuva valmistuu 2,5 minuutissa. Kymppikokoisten glossy-tulosteiden keskivaiheille ilmaantui hentoja naarmuja, jotka näkyivät myös isommissa kuvissa samalla kohdalla: arkkia siirtävissä vetopyörissä tuntuisi olevan hieman viriteltävää. Muuten arkinsyöttö käsitteli moitteitta niin paperia kuin kalvojakin. HP tulostaa reunattomasti 4x6-kuvia ja joitain pienempiä arkkikokoja, mutta jättää A4:een parin millin reunat, alalaitaan jopa 11milliä. Ajuri on selkeä ja esimerkiksi kontrastia, valoisuutta ja terävöintiä on helppo säätää käsinkin. Vesileimaa tai muita erikoisuuksia ei ole. Lisäohjelmina tulee aivan pätevät välineet kuvien käsittelyyn, tulostamiseen ja albumien hallintaan. Kestotestissä PhotoSmart 7350 tulosti 159 kuvaa. KORTINLUKIJAT VIRHERAITA TULOSTEISSA 34 MikroPC 9 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T

6 > Vertailulaite: vahatulostin Lexmark Jetprinter Z55 Lexmark Jetprinter Z65 Xerox Phaser 8200DP Lexmark Z55 on jonkin verran riisuttu malli Z65:stä. Rinnakkais- ja usb-portit ovat edelleen mukana, mutta toinen arkinsyötin puuttuu, joten tulostin on pienempi ja kevyempi. Myös ulkoinen virtalähde vähentää painoa. Z55 käyttää samoja värikasetteja kuin isoveljensä ja myös tulostinajurin toiminnot ovat samat. Tulostin tunnistaa paperin automaattisesti, joten riittää, kun asettaa arkit syöttimeen, laatua ei tarvitse valita käsin. Tulostuslaadun ja nopeuden kannalta laitteet ovat kuin kaksi marjaa. Z55 tekee testikuvissa samat virheet kuin Z65:kin ja vaikka Z55 olikin mittauksissa aavistuksen nopeampi, ero on pieni. Lexmarkin värikaseteilla sai tulostettua toista sataa kuvaa, mikä on aivan hyvä saavutus. Z55 on yhdessä Epson Stylus Photo 810:n kanssa vertailun halvin tulostin. Tulostuksen tarkkuudessa se pärjää hyvin ja sävytulostuksen laadussakin aivan kohtuullisesti. Toki ero vertailun parhaimmistoon näkyy, mutta ne maksavatkin 24 kertaa enemmän. Ajurit ja käyttöohjeistus on suomeksi. Lexmark on edullinen valinta kotikäyttöön, kunhan enimmäkseen tulostetaan muuta kuin valokuvia. Kestotestissä Lexmark Z55 tulosti 114 kuvaa. EDULLINEN PIENIÄ LAATUVIRHEITÄ Muiden tulostinten tavoin Lexmark seuraa tulostuksen etenemistä. Siitä on hyötyä, kun pitää arvioida, kuinka kauan pitää vielä odottaa. Samalla näkee, pitääkö kohta lähteä ostamaan lisää mustetta. Lexmark on pikemminkin yleiskäyttöinen väritulostin kuin valokuvatulostin. Tulostuspäässä on kolmivärikasetti plus erillinen musta, useamman värin photokasetteja ei ole tarjolla. Näillä eväillä Lexmark tekee aivan mukiinmenevää valokuvalaatua. Testikuvissa sävyala jää hieman parhaista ja harmaa sävyliuku katkeilee satunnaisesti, mutta valokuvissa häiriöitä ei huomannut. Mekaniikan aiheuttama rantu heikentää kuitenkin kuvalaatua. Lexmark ei enää myy omalla nimellä erikoisarkkeja, mutta Kodakin, Canonin ja HP:n arkit toimivat moitteetta, vaikka värit eivät toistukaan aivan yhtä kirkkaasti kuin kilpailijoilla. Rajaton tulostaminen Lexmarkilla vaatii ajurin huijaamista, esimerkiksi 100 x 150 -kuvan kooksi asetaan vaikka 110 x 165. Silloinkin kuvan vasempaan reunaan jää puolen sentin marginaali. Mukautettu paperikoko on helppo määrittää liukusäätimillä. Lexmarkissa on mustesuihkuille harvinaisesti kaksi arkinsyötintä, joten eri materiaalien käyttäminen käy näppärästi. Takasyötin hyväksyy vain isoja arkkeja kuten kopiopaperia, ja etummaisessa voi pitää valokuva-arkkeja tai vaikka kalvoja. Etusyötin tunnistaa paperilajin, mutta automatiikan voi myös kytkeä pois päältä. Lexmarkin ajurissa tarkkuus asetetaan dpi-lukujen sijaan sanallisina arvoina kuten "paras" ja "päivittäiseen käyttöön". Valinnat ovat selkeitä, mutta hienosäätö kärsii. Tulostustyyleistä löytyvät julisteet, monisteet, peilikuvat ja vihkot sekä kaksipuoleinen tulostus, joka vaatii käsityötä kuten muillakin. Lexmarkin muuntaja tulee irtonaisena ja käyttäjän pitää itse asentaa se tulostimen sisään. Työssä kannattaa olla tarkkana, ettei huolimaton kytkentä aiheuta oikosulkua testissä siitä selvittiin ylivirtasuojan simahtamisella. Kestotestissä Lexmark Z65 tulosti 114 kuvaa. ARKINSYÖTTIMET VALOKUVIEN SÄVYT Verrokkina käytetty Xerox Phaser -vahatulostin ei kilpaile suoraan lähinnä henkilökohtaiseen käyttöön soveltuvien mustesuihkujen kanssa. Phaser sopii parhaiten työryhmälle, joka tulostaa paljon kaikenlaista väriaineistoa, enimmäkseen muuta kuin valokuvia. Tektronixin suunnitteluun perustuva järkälemäinen vahatulostin tekee kuitenkin valokuvistakin verrattain hyvää jälkeä, toimistografiikan ja väreillä höystettyjen esityskalvojen lisäksi. Värivaha syötetään Phaseriin paloina, jotka tulostin sulattaa. Paperille siirretty värivaha jäähtyy kalvoksi arkin pintaan eikä alla oleva paperi kuulla läpi. Tämä antaa väreille hyvän kontrastin myös tavallisella kopiopaperilla. Glossy-laatujakin on olemassa, mutta testiin niitä ei saatu, eikä ajurissa ole niille erikseen valintaakaan. Tanakkuutta kaipaava voi käyttää vähintään 90-grammaisia laatuarkkeja tai kalvoja, joille Xerox myös tekee mainion jäljen. Paksuimmat arkit voi syöttää edestä yksittäin. Phaser sietää hyvin eri materiaaleja, sillä koneisto ei kuumene lasereiden tapaan. Testattu DP-malli (duplex) pyöräytti arkit koneiston sisällä nopeasti ja kaksipuoleinen tulostus onnistui hienosti myös tavalliselle kopiopaperille, koska vaha jää pintaan eikä heikennä toisen puolen jälkeä. Valokuvatulostuksessa Phaserin nopeus ei pääse oikeuksiinsa: kuvia tulostetaan yleensä yksin kappalein ja kuvan prosessointi vie aikansa. Pitkissä teksti- tai grafiikkatulosteissa koneisto on mustesuihkuja nopeampi. Yksittäisen työaseman tulostimeksi Phaser soveltuu huonosti, sillä kone on iso, äänekäs ja sula vaha antaa ilmaan aromin, joka voi ärsyttää herkkänenäistä. Työryhmäkäytössä hyvä teho paikkaa pienet ergonomiahaitat. NOPEA, DUPLEX ISO JA KALLIS W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 9 /

7 MPC-TESTI VERTAILUSSA Näin testattiin Testissä haluttiin selvittää nimenomaan valokuvatulostuksen ominaisuudet ja siten valtaosa testiaineistosta oli myös valokuvalaatuista. Joukossa oli sekä Canon PowerShot S40 -digikameralla (MikroPC 8/02) että skannerilla taltioituja tiedostoja sekä myös rakennettuja testikuvia. Kaikilla laitteilla tulostettiin vähintään kymmenittäin kuvia sekä laatutason että nopeuden selvittämiseksi,. Erikseen laitteilla kokeiltiin myös väriaineiden riittävyys. Kaikissa testin tulostimista löytyy usb-liitäntä, jota myös käytettiin. Usb:n lisäksi muutamista tulostimista löytyy rinnakkaisportti ja Xeroxista jopa verkkoliitäntä. Käyttöympäristönä oli Windows 2000:lla ja 98 varustetut työasemat, joiden teho ja muisti eivät asettaneet tulostukselle rajoituksia. Sovellusohjelmina testiajoissa käytettiin Adobe PhotoShopia sekä Jasc Softwaren vapaasti levitettävää PaintShop Pro ohjelmistoa. Lisäksi käytössä olivat tulostinten mukana tulevat omat sovellukset. 1) Lexmark Jetprinter Z65 myös Linux RedHat 7.0, Mandrake 7.2, SuSe 7.0., 2) Xerox myös Novell, NetWare 3.x/4.x/5.x, UNIX (Linux 5.2, Sun OS 4.x Sun Solaris 2.4x, DEC, HP/UX 11.x, IBM Laite Canon Bubble Jet S750 Canon Bubble Jet S900 Epson Stylus Photo 810 Epson Stylus Photo 950 Valmistaja Canon Canon Epson Epson Maahantuoja / edustaja Canon Oy Canon Oy Epson UK LTD Epson UK LTD puhelin / www-sivu (09) (09) www-sivu canon.fi canon.fi epson.fi epson.fi Hinta, Takuu 1 v 1 v 1 v, mahd. pidempi, laajennettu 1 v, mahd. pidempi laajennettu Tulostustekniikka Canon Drop Modulation Canon Drop Modulation Epson Micro Piezo Epson Micro Piezo Tulostuspää (kiinteä/vaihdettava) vaihdettava vaihdettava kiinteä kiinteä Väritekniikka musta 3 erillisväriä musta 5 erillisväriä musta 5-väri 2 mustaa 5 erillisväriä Tarkkuus max. väri / musta dpi 2400 x x x x 720 Terävöintimenetelmä tms. Photo image optimizer Photo image optimizer - - Tulostusnopeus max väri / musta 13 / 20 s (vedos) 7 / 7 ppm (vedos) 11,7 / 12 ppm (säästötila) 8,5 / 8,8 ppm (säästötila) Perusmuisti (laajennusvara) 80 Kt / - 80 Kt / - 32 Kt / Kt / - Arkkikoot A4, Letter, legal, A4, Letter, legal, A4 241,3 x 1117,6 mm A4, vapaa: custom: 215,9 x 584,2 mm custom: 215,9 x 584,2 mm 215,9 x 3276,7 mm Max tulostusleveys, mm Jatkolomaketulostus tai rullapaperi ei ei ei rullapaperi (rullateline mukana) Arkinsyötin max, sivua Vastaanottotaso, sivua Suora läpisyöttö, on / ei ei ei ei on (max. 2,5 mm paksu paperi) Paperipaino min-max g/m Reunaton tulostus on A4 on A4 on 210 x 594 mm max. on 210 x 594 mm max. Liitännät Centronics / usb / verkko on / on / ei ei / on / ei on / on / optio on / on / optio Muut Mitat (lev x syv x kork) mm 430 x 294 x x 319 x x 451 x x 663 x 299 Paino, kg 5 5,8 3,5 7,6 vakio, 8,6 leikkurilla Hallinta yms. Ajurit käyttöjärjestelmiin Win 95/98/ME/NT4/2000/XP, Win 98/ME/2000/Xp, Win 95/98/ME/NT 4.0/2000 ja Win 95/98/Me/NT 4.0/2000/XP, Mac OS x ja X Mac OS x ja X Mac (OS x), jossa usb-liit. Mac OS 8.1 tai uudempi Muut varusteet ZoomBrowser, ImageBrowser, ZoomBrowser, ImageBrowser, Epsonin PhotoQuicker 3 Rullateline, autom. leikkuri ja PhotoRecord, PhotoStitch PhotoRecord, PhotoStitch cd:n pintaan tulostus Tarvikkeet ja kestot Värikasetin kesto, 450 (5 % / väri) 270 (5 % / väri) 220 A4-tekstisivua 440 / väri (5 % per väri) sivua (peitto%) (peitto 25 %, 5 % / väri) Värikasetin hinta, 11,90 / väri 11,90 / väri 29,5 17,2 / väri Mustan kesto (peitto%) 310 (5 %) 270 (5 %) 540 (ECMA Letter) 628 (ECMA) Mustan hinta, 15 11,90 36,4 17,2 / musta Photokasetin kesto (peitto%) Photokasetin hinta, Tulostuspään kesto (jos vaihdettava) - - kiinteä kiinteä Tulostuspään hinta Paperit hinta, (kpl) A4 Photo glossy 15,25 (15, PR-101) 8,97 (15, PR-101) 26,2 (50) 26,2 (50) Valokuva glossy 10x15 cm (4x6") 8,97 (20 korttia FM-101) 8,97 (20 korttia FM-101) 5,60 (20) 5,60 (20) Muut paperivaihtoehdot useita useita useita useita 3) Xerox myös autom. 2-puolitulostus, optiot: 500 s paperialusta, sis. 10 Gt kiintolevy, Adobe Postscript 3, PCL5. 36 MikroPC 9 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T

8 Epson Stylus Photo 810:ssä on mustan kasetin lisäksi viiden värin yhteiskasetti. Se pitää vaihtaa, kun yksikin viidestä säiliöstä tyhjenee, vaikka muissa olisi vielä reilusti mustetta jäljellä. Musteen määrää on helpoin seurata, jos kasetit ovat läpinäkyviä kuten Canonin tulostimissa. Stylus Photo 810:n viiden värin kasetti maksaa 29,5 euroa. LÄHELTÄ KATSOEN Vertailun voittaja Epson Stylus Photo 950 käy esimerkiksi tulostimesta, jonka tulostinpää käyttää erillisiä värikasetteja, tässä tapauksessa kahta mustaa ja viittä erillisväriä. Samanlainen ratkaisu on Canon Bubble Jet S900:ssa, jossa mustia värejä on kuitenkin vain yksi. Erilliskasettien hyvä puoli on se, että vain tyhjentyneet säiliöt tarvitsee vaihtaa. Kestotestissä eri värejä kului tasaisesti, mutta aina ei näin ole. Tällä on merkitystä, koska muste on kallista: kymmenen grammaa mustetta maksaa suunnilleen yhtä paljon kuin gramma kultaa. Yksi Stylus Photo 950 osavärikasetti maksaa 17,2 euroa. HP PhotoSmart 7150 HP PhotoSmart 7350 Lexmark Jetprinter Z55 Lexmark Jetprinter Z65 Xerox Phaser 8200DP HP HP Lexmark Lexmark Xerox Corporation Hewlett-Packard Oy Hewlett-Packard Oy Lexmark Finland Lexmark Finland Xerox Oy (09) (09) (09) (09) hp.fi hp.fi lexmark.fi lexmark.fi officeprinting.xerox.com v 1 v 1 v 1 v 1 v lämpömustesuihku lämpömustesuihku lämpömustesuihku lämpömustesuihku Solid Ink (värivahateknologia) mustepatruunassa mustepatruunassa mustepatruunassa mustepatruunassa kiinteä 3-väri 3-väriphoto tai musta 3-väri 3-väriphoto tai musta musta 3-väri musta 3-väri musta 3 väriä 4800 x 1200 / 1200 x x 1200 / 1200 x x x mv ja väri HP PhotoREt IV HP PhotoREt IV - - ei 11 / 14 (vedos) 11/ 17(vedos) 13 / 17 ppm 15 / 21 ppm 16 / 16 mv ja väri 8 Mb (=max) / - 16 Mb (=max) / / / Mt / 256 Mt A4, A5, A6, B5, C6 ja DL;vapaa: lev. A4, A5, A6, B5, C6 ja DL; vapaa: lev. A4 (210x295 mm) A4 (210x295 mm) A4, A5, Executive, mm, pituus mm mm, pituus mm Legal, Letter ,2 203,2 A4 ei ei ei banner 20s ei ohisyöttö ei ei ei ei on , ohisyöttö max. 216 on, 10 x 15 cm on, 10 x 15 cm ei ei ei ei / on / optio ei / on / optio on / on / ei ei / on / Z65n-mallissa on / on / on Bluetooth optiona Bluetooth optiona x 390 x x 390 x x 527 x x 533 x x 600 x 390 5,2 5,2 3,3 5,1 36 Win 98/ME/2000/XP, Win 98/ME/2000/XP, Win 95/98/ME/NT4.0/2000 Win 98/ME/2000/XP/, Win 95/98/ME/NT4.x/XP, Mac OS 9.x ja X Mac OS 9.x ja X /XP,Mac OS ja X Mac OS ja X (1 MacOS 8/9/X ver (2 Automaattinen kaksipuoleinen Automaatt. kaksipuol. - Kaksi arkinsyötintä Xerox CentreWare -hallinta tulostus (optio) tulostus (optio) (sisäinen Web-palvelin) (3 400 (15 %) 400 (15 %) 450 (15 %) 450 (15 %, riitto 700 s) 1400 per väripala (5 %) ,81 (säästö 61,11) 47,81 (riitto 61,11) 262 (5 palaa = s) 450 (5%) 450 (5 %) 600 (5 %) 600 (5 %) / pala (5 %) ,98 40, (10 palaa = s) 400 (15 %) 400 (15 %) ,30 (15 ), 31,70 (50) 10,30 (15 ), 31,70 (50) ei omia ei omia 33 (25, highres. Photo) 6 (20), 14,60 (60) 6 (20), 14,60 (60) (25; 10 käyntikorttia / sivu) useita useita mm. kodak-paperit mm. kodak-paperit 52 (100, 14 tarraa / sivu) AIX 4.2, SGI, SCO). W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 9 /

9 MPC-TESTI VERTAILUSSA Jyvät karsiutuvat kestotestissä Tulostinten keskinäiset hintaerot ovat melkoisia, mutta suuria ovat erot myös käyttökuluissa. Pitkäaikaisessa käytössä laitteen alkuperäinen hankintahinta unohtuu, mutta tulostuskustannuksista ei pääse eroon, jos tulostinta ylipäätään käyttää. Laitteiden teknisten tietojen ja kasettihintojen perusteella on vaikea etukäteen tietää todellisia käyttökuluja tai sitä, kuinka usein kasetin joutuu omassa käytössä uusimaan. Laitevalmistajien esittämien tietojen perusteella voi suuntaa antavasti laskeskella yhdellä kasetilla tulostettavien sivujen määrää, mutta laskelmat pätevät vain teksti- tai grafiikkatulosteelle, jossa väriainetta sivulle tulostetaan melko vähän. Tekstitulostamiseen riittää yleensä 5 prosentin peitto, mutta valokuvatulostamisessa värejä kuluu paljon enemmän. PATRUUNAT AJETTIIN TYHJIKSI Asian selvittämiseksi kokeilimme, miten pitkään mustesuihkutulostinten värikasetit riittävät. Xeroxissa värivahan sulattaminen on jatkuva prosessi, eikä yhden palan loppumista ja toisen alkamista voi tietää, joten testi ei ole mielekäs. A4-testitulosteeseen sijoitettiin Paint Shop Prolla kolme hyvälaatuista 10 x 15 sentin valokuvaa, mikä nopeutti testaamista ja takasi, että kaikki laitteet tekivät samankokoisia kuvia. Osa laitteista pystyy tulostamaan reunattomasti eli arkin laitoja myöten, osa ei. Kullakin laitteella tulostettiin samaa kuvasarjaa kunnes ensimmäinen osaväri loppui ja laite lakkasi tulostamasta tai tulostuslaatu huononi. Käytännössä keltainen, magenta ja syaani loppuivat lähes yhtä aikaa, joten kuvasarja oli siinäkin mielessä hyvin tasapuolinen. Yksittäisten väriaineiden kulutusta saattoi seurata laitteiden tilailmoituksista ja vielä varmemmin läpinäkyvistä kaseteista. MIKROPC 9/ x15-kuvan kokonaiskustannukset ( ) parempi Canon S750 0,53 0,64 Canon S900 0,61 0,86 Epson 810 1,18 1,28 Epson 950 0,83 0,93 HP ,81 0,84 HP ,81 0,84 Lexmark Z55 0,99 1,02 Lexmark Z65 0,99 1,02 3 kuvaa A4:lle, per kuva 10x15-kuva 24 kymppikuvaa ( ) Digikuvat Ifi Onlinesta 0,41 Paperikuvat Anttilasta 0,52 Paperikuvat Ifistä 0,59 10x15-kuva Tulostuskuluihin on laskettu paperi ja väri. Värikulutus on laskettu sen mukaan, että kaikki värit olisivat tyhjentyneet, kun ensimmäinen loppui. Näin saadaan lukema, johon tulostin varmasti pystyy, vaikka väriä kuluisikin enemmän kuin testiotoksissa. Testikuvissa värit kuluivat tasaisesti ja jäljelle jäi useimmiten vain noin puolet mustasta. PARASTA LAATUA Tulostustarkkuudeksi valittiin laitteen paras valokuvalaatu photopaperille. Tämä ei tarkoita aina suurinta dpi-tarkkuutta vaan asetuksia, joilla saa järkevällä nopeudella hyvän valokuvan. Kestotestissä värikasettien riittoisuus vaihteli yllättävän paljon. Canon S750 tulosti 267 kymppikuvaa ennen kuin magenta, syaani ja keltainen loppuivat samaan aikaan.toisessa ääripäässä Epson Stylus Photo 810 sai aikaan vain 66 kuvaa. Oheisen kustannusgraafin taulukkoaineisto ja testivalokuva löytyvät MikroPC.netin arkistosta. Laskemissa oletetaan, että yhden värin loppuessa kaikki kasetit vaihdetaan. Todellisuudessahan erilliskaseteista vaihdettaisiin vain tyhjät. Tilannetta oikaisee se, että testikuvat kuluttivat osavärejä tasaisesti, mutta viiden värikasetin ratkaisuissa parista kasetista jäi noin puolet jäljelle. Mustaa jää jäljelle jopa puolet kasetin sisällöstä. Nämä selitykset huomioiden koeajon tuloksia voi lukea niin, että saatu kuvamäärä on minimi, jonka kunkin laitteen värikaseteilla voi tulostaa ja hinta siten maksimi, minkä yksi tulostettu kuva maksaa. VAAN KANNATTAAKO? Vain tulostuskustannuksiltaan vertailun edullisin laite eli Canon Bubble Jet S700 kestää hintavertailun pikakehityslabran vedostamaan kinopokkarin kuvaan. Hyvästä digikuvasta tai skannatusta valokuvasta on melkein mahdoton sanoa, onko se tehty perinteisin menetelmin vai tulostettu laadukkaalla photo-tulostimella. Asiantuntija voi tosin nähdä suurennuslasilla eron. Sekä kehityspalveluiden että tulostinten hinnat vaihtelevat melkoisesti. Vertailun vuoksi kuvia teetätettiin myös palveluliikkeissä ja kalleimmillaan yhden 24 kuvan rullan kehitys vedostus maksoi Fujilabsin koneita käyttävässä kuvaliikkeessa 12 euroa siis puoli euroa per kuva eli saman verran kuin Canon S750:llä. Mutta jos on aikaa, niin postipalvelulabrat tulevat halvemmaksi. Esimerkiksi kolmen 24 ruudun rullan kehittäminen ja 10 x 15 -ensikuvat Ifillä maksoivat postimaksuineen runsaat 28 euroa. Filmikulujen kanssakin hinta jää silti noin puoleen euroon kuvalta. HALVIMMAT KUVAT NETIN KAUTTA Halvimmalla pääsee lähettämällä digikuvat Ifin Online-palveluun. Silloin kymppikuvat maksavat vain 41 senttiä kappale. Jos tyytyy 10 x 13 sentin digikuvaformaattiin ja teettää alle 23 kuvaa kerralla, hinta on vain 32 senttiä kappale. Perinteisessä 10 x 15 -koossa mustesuihkarilla itse tehty yksittäinen valokuva maksaa useimmiten liki euron, kun mukaan lasketaan sekä väri että paperi. Laskelma ei ole sentin tarkka, mutta osoittaa, että valokuvatulostaminen ei vielä kilpaile hinnalla perinteisen kehityspalvelun kanssa. Tilannetta tasoittaa se, että filmirullaan mahtuu aina paljon hylkyä, jolla ei tee mitään, mutta itse tulostettaessa paperille päätyvät vain ne kuvat, joille on käyttöä. Valotusta kesähelteessä Erikoisarkille tulostetun valokuvan pitäisi säilyä jopa 25 vuotta. Asia jäänee tarkistamatta, mutta tulostetutkin kuvat on syytä suojata valolta, kosteudelta ja turhalta lämmöltä. Valokuvatulosteiden auringon- ja lämmönsietoa kokeiltiin teippaamalla ikkunaan glossy-arkeille tulostetut näytteet. Vertailun helpottamiseksi osa kuvista peitettiin foliolla. Samantapaiseen tilanteeseen voivat joutua vaikkapa sopivaan paikkaan seinälle ripustetut tai auton takaikkunalle unohtuneet kuvat. Valohoito haalisti kaikkia kuvia hieman. Selvästi eniten kärsi Xeroxin vahatulostimen jälki. Mustesuihkuista selvin jälki jäi HP PhotoSmartin sekä Lexmarkin näytteisiin. Myös Epsonin tulosteessa foliolla suojattu raita erottuu kuvapinnan tummalla alueella. Canonilla muutokset ovat vähäisimmät, mutta havaittavissa kuvan mustissa ja sinisissä osissa. Mustesuihkutulosteiden vaaleat ja punaiset sävyt eivät haalistuneet silmämääräisesti arvioituna lainkaan. Kuviin kirjoitettu tavallisen kuivamustekynän jälki haalistui huomattavasti valokuvia enemmän. 38 MikroPC 9 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T

10 PISTEET Canon Canon Epson Epson HP HP Lexmark Lexmark Xerox S750 S900 Photo810 Photo Z55 Z65 Phaser 8200 Laatu erikoisarkeille Laatu kopiopaperille Nopeus Ajurin toiminnot Monipuolisuus Arkinkäsittely Valokuvakustannukset YHTEENSÄ Laatu erikoisarkeille Laatu kopiopaperille Nopeus Ajurin toiminnot Monipuolisuus Arkinkäsittely Valokuvakustannukset Paras väritulostuslaatu valokuvauspaperille Tulostuslaatu kopiopaperille Tulostusnopeus valokuvatulostuksessa Automatiikan toimivuus valokuville, arkkimahdollisuudet, vaihtoehdot, selkeys Tulostimen erilaiset käyttömahdollisuudet ja lisäominaisuudet Arkinsyöttimien ja vastaanottimien määrä sekä toimivuus Kustannukset laskettiin yhtä 10x15-kuvaa kohti. Mukaan otettiin värin ja paperin osuus. Tarkempi taulukko on MikroPC.netin arkistossa. PEITETTY FOLIOSUIKALEILLA ASIAN YDIN Mustesuihkutulostimien musteet kestävät nykyään hyvin valoa ja lämpöä. Kuvien päälle vedettiin kaksi ohutta foliosuikaletta ja kuvat teipattiin kahdeksi viikoksi ikkunaan, kuvapuoli ulospäin. Selvin, mutta silti vain vaivoin erottuva jälki, jäi oheiseen HP PhotoSmartilla tehtyyn tulosteeseen. Eniten parin viikon valohoidosta kärsi Xerox Phaserillä tehty tuloste. Selvä ero muihin selittyy sillä, että Xeroxin käyttämä vahaväri haalistuu paljon nopeammin kuin mustesuihkarin jälki. Toisaalta Xeroxia ei ole tarkoitettukaan ensisijaisesti valokuvatulostukseen. Valokuvatulostuksen laatu ratkaisi Vertailun parhaiksi valokuvatulostimiksi osoittautuvat Canon-kaksikko ja Epsonin ykköslaite. Kaikki tekevät hyvää jälkeä, joten muut seikat ratkaisevat valinnan. Canon S900 on selvästi nopein mustesuihku ja S750 nopea ja tarkka yleistulostin, joka tekee halvimmat valokuvat. Epson Stylus Photo 950 yltää parhaaseen laatuu erikoisarkeilla ja rullapaperi leikkureineen on nappärä, jos tulostaa paljon. Epson Stylus Photo 950 ja Canon S900 saivat yhtä paljon pisteitä, mutta näistä kahdesta Epson teki hiukan parempaa laatua. Epson on myös vertailun kallein mustesuihkutulostin. Jos Epsonin hinta hirvittää, niin HP PhotoSmart 7350 tarjoaa liki saman tulostusjäljen ja eniten toimintoja suhteessa hintaan. HP soveltuu korttiasemiensa ansiosta hyvin digikuvaajalle. Xerox Phaser taas soveltuu hyvin työryhmälle, joka tulostaa paljon muutakin väriaineistoa kuin valokuvia. Molemmat Lexmarkit riittävät hyvin grafiikka- ja tekstitulostukseen ja valokuvatuotannossakin hintatietoiselle harrastajalle. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 9 /